EPS-rakenteita myydään Suomessa erilaisten autotalliyritysten kautta ilman mitään todellista pätevyyttä, saatikka tutkimusta rakenteiden toimivuudesta. Huijausten kohteena ovat pientaloja rakentavat kuluttajat, joilla ei ammattaito riitä arvioimaan todellisuuden ja fiktiivisuuden rajamaastossa viihtyvää markkinointiviestintää.
Sellaista on mm. väitteet ylivoimaisesta energiatehokkuudesta... vaikka seinän U-arvo olisikin 0.10 ei se todellisuudessa eroa esimerkiksi 0.17 U-arvosta rahassa tai kilowateissa juuri mitenkään... ja miksi, koska seinän vaikutus energiatehokkuuteen on nykymääräysten valossa hyvin pieni (vrt. hyvin energiatehokkaita pientaloja tehdään esim. hirrestä, joissa seinän u-arvo on 0.40).
EPS-myyjät puhuvat helposta ja halvasta rakentamisesta... on nääs niin kevyt nostella ja betonin lorottaa niin maan helposti... todellisuudessa EPS seinärunko tulee reilusti kalliimmaksi kuin muut rungot, koska liikkuvia osia on julmetusti enemmän... siinä ei harkkoelementin paino paljoa vaikuta kun aika menee tukien yms. Kanssa nysväämiseen.. ja tuo valaminen... se ei varsinkaan ole helppoa ja/tai halpaa... ihan saatanan kallista ja vaikeaa itse asiassa.. Vai miksi luulette etteivät EPS myyjät tarjoa betoneita toimituksiinsa... no juuripa siksi.
Olen tässä nyt seurannut yhden sukulaiseni kilpailuttamisprosessia, ja hiemankin rakentamisesta ymmärtävänä olen koittanut hänelle järkeä takoa päähän. Olisi varmaan pitänyt joitain markkinoinnin kursseja joskus ottaa, sillä lankaan on sukulaismies pahasti menossa, mutta onneksi ei sitten tarvitse mennä avuksi.
Sellaista on mm. väitteet ylivoimaisesta energiatehokkuudesta... vaikka seinän U-arvo olisikin 0.10 ei se todellisuudessa eroa esimerkiksi 0.17 U-arvosta rahassa tai kilowateissa juuri mitenkään... ja miksi, koska seinän vaikutus energiatehokkuuteen on nykymääräysten valossa hyvin pieni (vrt. hyvin energiatehokkaita pientaloja tehdään esim. hirrestä, joissa seinän u-arvo on 0.40).
EPS-myyjät puhuvat helposta ja halvasta rakentamisesta... on nääs niin kevyt nostella ja betonin lorottaa niin maan helposti... todellisuudessa EPS seinärunko tulee reilusti kalliimmaksi kuin muut rungot, koska liikkuvia osia on julmetusti enemmän... siinä ei harkkoelementin paino paljoa vaikuta kun aika menee tukien yms. Kanssa nysväämiseen.. ja tuo valaminen... se ei varsinkaan ole helppoa ja/tai halpaa... ihan saatanan kallista ja vaikeaa itse asiassa.. Vai miksi luulette etteivät EPS myyjät tarjoa betoneita toimituksiinsa... no juuripa siksi.
Olen tässä nyt seurannut yhden sukulaiseni kilpailuttamisprosessia, ja hiemankin rakentamisesta ymmärtävänä olen koittanut hänelle järkeä takoa päähän. Olisi varmaan pitänyt joitain markkinoinnin kursseja joskus ottaa, sillä lankaan on sukulaismies pahasti menossa, mutta onneksi ei sitten tarvitse mennä avuksi.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ota lääkkeet heti !
Otin jo... ei auttanut. Samat ongelmat pysyvät. Ei muutu eps muotit betonimiotteihin...
Aivan paska kusetustuote. Saakelisti mittavirhettä... nappulat ei osu paikalleen. Seinät hammastaa jumalattomasti. Uretaania pitää pursotella pullokaupalla jotta mäski edes vähän pysyisi sisällä... ja sitten leikkaillaa uretaaneja ja kuivunutta betonia pinnoilta... ja aikaa kuluu. Sitten toi aukkojen tuenta... juma mikä homma. Samoin aukkojen raudoitus... ihan millä tahansa muulla systeemillä teen mieluummin.
Itkuksi vaikuttaa siltä ja ammattitaitosi, että sinun onkin parasta tehdä jostain muusta tuotteesta.
Eps harkot ovat CE hyväksyttyjä, sisäilman päättöluokka M 1 ja niillä voidaan suoraan totuttaa REI 60 paloseinää.
Mitähän se aloittaja oikein yritti kertoa?
www.icfmag.com
Siinä jaskan jauhajille luettavaa kuvien kera.
Hieno markkinointisivu ja paljon kivoja kuvia... todellisuus vain on kaukana... niinkuin tuosta pientalon valamisessa betonista yleensäkkin... ei mitään tarvetta / järkeä kun samaan hyvään lopputulokseen pääsee vaikka kevyellä puurungolla ja kipsilevyillä rakennuksen elinkaaren ollessa sama.... aivan turhaa liiottelia, että pientalon seinät pitäisi valaa betonista, jotta ne "kestää vaikka pommituksen ja maanjäristyksen"... what Suomessa!!!
Pientalon rakenteissa tulee päinvastoin pyrkiä mahdollisimman edulliseen ja riittävään rakennevahvuuteen, jotta talossa on hyvä asua ja elää. Nämä eps ja muutkin betonimuottiratkaisut ovat markkinamiesten ovelia keinoja kehittää sekä eristeteollisuutta että betonituotantoa Suomessa. Taustalla vahva poliittinen lobbaus mm. Energiamääräysten kiristämisyrityksin... kaiken tämän seurauksena rakentamisen, ja myös pientalorakentamisen kustannukset vain nousevat.
Omakotitalon hintaan ei rungon kustannus vaikuta oikeastaan mitään. Laatuun kuitenkin erittäin paljon, kosteustekniseen toimivuuteen, äänettömyyteen, pitkäikäisyyteen, jopa vakuutusmaksun suuruuteen.
Esim. 120 m2 omakotitaloon yhteen kerrokseen saa rungon ikkunoineen ja ovineen, kattoineen ja perustuksineen aina alle 50 000 €, olkoon se pahvia tai betonia.
Puuparakkitalojen ikuinen ongelma tuntuu olevan homehtuminen ja kosteusvauriot, sekä erinäköiset ongelmat tiiveyden kanssa.
Eristysvaatimukset tulevat Kioton ilmastosopimuksesta, jonka Suomikin allekirjoittanut.
Kyllä se on puu rakentaminen, jota lobattu tässä maassa ja väkisin yritetään tehdä puukerrostalojakin, rajaa hipovin perusteluin.
Omakotitalon suurin kustannus on verot ja veroluontoiset maksut, sekä piilovero taksat, siitä on lähdettävä.
Talonrakentajan ammatti yksi huonoimmin palkattuja tässä maassa ja painostusta, sekä viurutuksia riittää.
Muottiin+valaminen+on+ainakin+20%+kalliimpi+ratkaisu+rungoksi+kuin+mikään+muu.+Jos+sen+kanssa+sählää,+niin+helposti+50%+kalliimpi.+Eps+muottiin+valaminen+on+myös+rakennusteknisesti+riskialtis,+kiinnityksiltään+huono+ja+eettisesti+kyseenalainen+ratkaisu.+Jos+ainoa+hyvä+asia+on+laskennallinen+energiatehokkuus,+jolla+käytännössä+säästää+energiakuluissa+kymppejä+vuodessa,+niin+ihmettelen+sitä+joka+lähtee+eps+muoteilla+kokeilemaan.+Pidempään+käytettyjä,+turvallisiksi+koettuja+ja+edullisempia+ratkaisuja+on+pilvin+pimein...+johtuuko+siitä+että+Suomessa+pientalonrakentajat+ovat+kokemattomia+amatöörejä,+että+ne+muutama+hassu+talokin+näistä+eps+muoteista+Suomeen+vuodessa+kyhätään.
Muottiin on valettu maailman sivu, lautamuottiinkin, kivimuottiin ja hyvä tullut edullisesti.
Eps muotti vieläkin nerokkaampi, kun mitään ei turhaan pureta pois.
Betoni ja teräsbetoni on varmasti vahva rakenne, ei lahoa eikä mätäne. Homeet saa unohtaa, eikä tuulet suhise nurkissa.
Pelkkä keittiö koneineen maksaa enemmän, kuin betonirunko, niin järkevämpää on säästää kaapinovissa, kuin rungossa.
En yhtään ihmettele näiden kosteusvaurioiden yleisyyttä, homeet viihtyvät kosteassa puussa erinomaisesti ja ruokaa riittää.
Kyllä teräsbetonirunko on satoja ja tuhansiakin vuosia käytetty ja erinomaiseksi todettu, ihmettelen outoa inttämistänne.
13 vuotta asuttu Eps-harkkotalossa, enkä suostuisi puutalossa enää asumaan.
Et kai Rudukselta ole betoneja ottanut... eivät kuulemma kestä kovin hyvin!!!
Kivitalo tehdään tiilistä tai harkoista!!!
>> Kyllä teräsbetonirunko on satoja ja tuhansiakin vuosia käytetty ja erinomaiseksi todettu, ihmettelen outoa inttämistänne.
Vai, että oikein tuhansia vuosia. Etteikö sittenkin olisi miljuunia?!?!
Ja EPS- laatikot nyt on mitä on.
Lisäeristäminen ei ole järkevää... alle 0.17 U-arvoihin ei pitäisi seinärakenteissa mennä toteaa TTY:n rakennustekniikan tutkijat: http://www.rakennuslehti.fi/2016/12/ttyn-rakennusfysiikan-professori-kertoo-miksi-eristemaarien-lisays-nollaenergiatasolle-saattaa-olla-kosteusriski/
Ei tarvi kuin huomata tämä
"Tällaisia rakenteita ovat erityisesti avohuokoisilla lämmöneristeillä eristetyt puurunkoiset rakenteet."
Kun tekee harkoista tai höyrynsulut tekee kunnolla niin eristämisessä ei ole vaaraa (jos ei järkeäkään).
Saattaa olla ja lausunto koskee puurunkoisia taloja höyrynsululla. Puutalon rakentaminen on muutenkin merkittävästi hankalampaa, juuri tiiveyden kannalta.
Lisäksi puu on herkästi homehtuvaa ja myös pöly kivivillassa. Selluvilloissa ainakin lähtiessä paljon homeenestoainetta, mutta kuka tietää kuinka nopeasti neutralisoituu.
Eikös näissä eps taloissa ole puuyläpohja yleensä? Mites tiiveys varmistetaan tällöin? Uretaanivaahdolla epsiä yläpohjaan kiinni myöskin... kattotuolien väliin vai mihin..? Tuleeko tiivis? Onko pursottajilla sertifikaatit?
Vuotaa eps kuin seula... elää melkoisesti, joten pitää laittaa höyrynsulkumuovi ja teipata se muoviteipillä tiiviiksi... ja sitten toivoa ettei teipin liimat petä seuraavan 50 vuoden aikana... puolen millinkin rako eps-pullotalossa aiheuttaa kosteusvaurion.
Monta eps taloa kärsii tästä syystä sisäilmaongelmista... vettynyt eps rakenteen sisällä on oiva kasvualusta erilaisille eliöille.
Betonin ja solupolystyreenin eläminen, eli liikkuminen lähes nolla. Turha kirjoitella muunnettua totuutta, näitäkin palstoja lukee ajattelevat ihmiset.
Osoitteita sitten vaan tänne niin käyn oikein mielellään katsomassa niitä sisäilmaongelmaisia Eps-harkko taloja. Tuskin löytyy ainoatakaan, kilpailijoiden haavekuvia.
Putinin trolleja jälleen, hekin asuvat betonikerrostaloissa ja Putinilla on näitä monta.
Ei epsissä ole vikaa kunhan se on betonin sisässä. Betonin ulkopuolella se on väärällä puolella ja aiheuttaa ongelmia kosteuden kanssa.
Mieluiten ei epsiä seiniin ollenkaan.
Eps läpäisee kosteutta. Erinomainen eriste valuharkkoseiniin. Mahdollistaa kuivumisen vaikka vahingossa saumat olis tiiviit.
Se sisäpuolinen eps ei ole iso ongelma muun kuin kiinnitysten ja tasoitusten suhteen. Ulommainen eps kerää sisäpinnalleen kosteutta vetenä... siksi se on riskirakenne. Eps on myös suhteellisen huono rappausalusta toisin kuin kivi... joutuu karhentamsan ja kastelemaan yms... iso riski että rappinkit tippuu varsinkin siinä kohdassa kun sisään valetun märän betonin kosteus pyrkii karkuun
Mikäli betoni on eps:n sisällä ei sen ja ulkopuolisen epsin väliin tiivisty kosteus.
1) eps läpäisee enemmän höyryä
2) se on saman lämpöinen kyin sitä koskettava betoni.
Mutta eps muotti ei tosiaan ole tolkkua talon seinän rakentamista.
Ei varmasti ole samanlämpöinen eriste ja betoni tuossa kohtaa. Siksi juuri rakennetta läpäisevän ilman lämpötilan äkillinen vaihtuminen aiheuttaa kastepisteen.
Kun eristeet ovat betonin ulkopuolella, niin betoni on lämmin, lähes yhtä lämmin kuin sisäilma ja suhteellinen kosteus alhainen. Solupolystyreeni ja betoni kumpikin homehtuu erittäin huonosti.
Jos eriste betoni eristeestä jotain huonompaa haluat etsiä, on se ennemmin liika kuivuus.
Onhan sitä eristestyroksia EPS-harkossa betonin sisäpuolellakin melkein samanverran (Ks. kuvia malanderin sivuilta).
Betonin lämpötila on jossain sisä/ulkolämpötilan puolessa välin.
Ulkolämpötilan noustessa nopeasti betoni pysyy kylmänä pitkään ja kosteus tiivistyy siihen.
Betonissa on erittäin suuri kosteuskapasiteetti ja molempien sekä eps-eristeen , että betonin vesihöyrynvastus on samaa luokkaa. Kaikki kosteuden liikkeet ovat erittäin hitaita ja rakenne varsin tunnoton sään vaihteluille.
Tavalliset kastepiste laskelmat eivät anna oikeaa tulosta, juuri betonin kosteuskapasiteetin vuoksi.
Suurin kosteuskuorma saavutetaan kesäaikaan jolloin ulkoseinän lämpötila voi olla hyvinkin korkea ja sisäpuolella jäähdytetään. Betonin kosteuskapasiteetti tasaa kosteuden ja betonin lujittuminen hyödyntää kosteutta. Rakenne toimii massiivirakenteiden tavoin, sisäkuoren ja ulkokuoren ollessa erittäin kuivia.
Kun ei tiedä... joutuu selittelemään. Huonompi juttu kun ei löydy tutkimustuloksiakaan. Enpä uskaltaisi tuohon lähteä. Varmoja ja edullisempia ratkaisuja kun on.