Voiko alaikäisen kuolinpesän osuus (nyt jakamaton) laittaa perintään jaon yhteydessä, koska vanhempi hakee ja saa toimeentulotukea?
Ttt:n perintä
kelastakuultua
301327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Varoiksi lasketaan hakijan ja tämän perheenjäsenten käytettävissä olevat varat. Toimeentulotuki voidaan myöntää päätöksellä takaisinperinnästä varallisuudesta (mm. jakamaton kuolinpesä), kun varallisuus ei ole heti hakijan käytössä. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon"
Eli kohdallasi toimeentulotukea voidaan myöntää päätöksellä takaisinperinnästä. Eli saamasi toimeentulotuki voidaan periä takaisin, kun kuolinpesä jaetaan.
"alaikäisen kuolinpesän osuus"
Onko kysyjä tässä se vanhempi ja alaikäinen kysyjän lapsi, joka on osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä? Siinä tapauksessa se on lapsen omaisuutta eikä vanhemman, mutta että millätavoin otetaan vanhemman toimeentulotukilaskelmassa huomioon, sitä en osaa nyt sanoa.
Tuon mukaan se menee ja tarkoitaa ilmeisesti sitä, että lapsen varoista otetaan huomioon vain se määrä mikä vastaa hänen kohdallaan perustoimeentulotukea (7§) ja täydentävää (7c§), mutta niitä ei vyörytetä vanhemmalle ja lisäksi siis varojen tulisi olla käytettävissä, mitä jakamaton pesäosuus ei ole, joten ei pitäisi mennä takaisinperittäväksi.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412#L2P7
Laki toimeentulotuesta
12 § Huomioon otettavat varat
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.
Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:
...
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
Kelasta sanottiin että aiotaan periä, mutta miten sitä ei ole tähänkään asti perintään laitettu vaikka ttt:a on haettu sossusta ja perintö on ollut iät ja ajat olemassa?
Lapsi täyttää tammikuun lopussa 18v ja hän ei ole nyt tammikuussa ollut hakija vaan minä (vanhempi).
Ei kai sitä voi periä edes niiltä päiviltä kun lapsi on täyttänyt 18v jos hän itse ei ole ttt:a hakenut.
Sen pitää olla siinä päätöksessä todettu, jos on myönnetty tuki kokonaan tai osittain takaisinperittävää. Lapsi alkaa olla pian täysi-ikäinen, joten se voi selittää asiaa, mutta siis jakamaton kuolinpesäosuus on todennäköisesti siinä rajoilla, koska se käytettävyys rajaus ei ole ehdoton, vaan jää tapauskohtaisesti arvioitavaksi.
Siitähän oli juuri iltiksessä juttu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005013894.html
Jos se on epäselvää, että tullaanko tuki myöntämään takaisinperittävänä tai ei, siinä kannattaisi olla yhteydessä siihen ratkaisijaan, ja ilmoittaa, ettei halua ottaa vastaan takaisinperittävää tukea tai vaihtoehtoisesti pyytää heti takaisinperittävän tukipäätöksen tultua uusi korvaava päätös olosuhteiden muuttumisen takia esimerkiksi juuri sen varallisuuden käytettävyyden vuoksi, jotta se takaisinperintä ei jää sinne roikkumaan ja tule pahimmassa tapauksessa ulosoton kautta perittäväksi.
Mitä te täällä taas paskaa selitätte ja viittaatte lakeihin, jotka ei voi mennä perusoikeuksien ja perustuslain ylitse.
Katsokaa perustuslain 2lku 15§ 1mom joka päättyy pisteeseen ja sitten on 2mom millä perusteella voi omaisuuteen kajota, oli se kenen tahansa, eli ainoa oikeus josta voidaan säätää laki (ja onkin säädetty) on PAKKOLUNASTUS.
Varallisuuskin kun on omaisuutta, eli rahavarannot, että irtaimisto, että myöskin kaikenlainen irtain ja kiinteä omaisuus, eli vaikkapa maapalsta.
Sitten se tärkein pykälä on PL 2 lku 22§ joka MÄÄRÄÄ JULKISTA VALTAA, kuten myöskin MÄÄRÄÄ PL 1 lku 2§ 3 mom.
Eli näillä mennään omaisuudenkin suhteen ja mikää laki ei mene perustuslain ohitse.
Lainaus: "Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet". Löytyy täältä: https://www.google.fi/search?q=perustuslaki&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=H15aWLPPK9Kq8wfLlL_gBQ ja täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki
LUKEKAA JA OPPIKAA.
Kyllä luetaan ja sinä voisit mennä käväisemään terveyskeskuksen päivystyksessä ettei kaadu seinät päälle joulunpyhinä.
Laittomiakin takasinperintöjä kyllä tekevät ja jopa valehtelevat hallinto-oikeudelle, tuossa onneksi ei valheetkaan auttaneet.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/10342971/voitin-sossun-hallinto-oikeudessa
Onko tuo ainoa kerta?
Olen kaatanut sossujen päätöksiä kaikkiaan neljä eri kertaa ja viimeisin oli sähkölaskun kohtuullistamisesta.
Ensimmäisessä hallinto-oikeus käsittelyssä meni melkein vuosi, muissa tuli nopeammin.
Ei ole ainoa, kolmesti on sossu saanut "pataan" HaO:ssa, joskus sossu on tullut jopa järkiinsä iseoikaisemalla laittoman päätöksensä. Kaksi kantelua EOA:lle ja toiset kaksi aluehaliintovirastolle, aihetta olisi ollut enempäänkin. Kaikista kanteluista on tullut moitteita siitäkin huolimatta että valehtelivat jopa EOA:lle mutta jäivät siitä kiinni. Muistutuksiakin on tullut tehtyä mutta niihin vastaaminen on suoraa vittuilua jos sitäkään vaan vaikenevat sujuvasti selvistä laittomuuksista.
Kuolinpesänosakkaana: pesänosuus ei ole normaalitilanteessa määriteltyä omaisuutta, kuten metsäpalsta, kiinteistön palsta, rakennus, joutomaata tai 3 arvotaulua. Vaan kuolinpesäosuus onyhteisesti omistetussa jakamattomassa kuolinpesässä. Meidän tapauksessa- kuten monesti, on äitimme, lesken hallinnassa- joten mikäli hakisin toimeentulotukea, melkoinen homma ihan ajallisestikin olisi tuo ositus, ja jako. Muutaman tonnin arvoinen osuus voisi pahimmillaan pitkittää toimeentulotuen saantia vuosia- mitä on seurannut kp ositusten ja jakojen etenemistä, niin siitä päätellen ainakin.
Itsellä on työtä vielä muutama pv...
Kahdesta suunnasta tarjottu eteenpäin hommia, kummastakaan ei kirjallista sopparia- kusisesti pelkään käyvän. Eli luukulle minäkin matkalla, mutta uskaltaako hakea? Soskusta, ennenkuin koko kp rumba on lopullisesti ohi, nyt kellunut lesken hallinnassa jo 4 vuotta, eikä loppua näy- laskuja joskus sieltäpäin pukkaa, eikä itsellä oikeutta käyttää koko paikkaa!
Sen nyt ymmärtää, jossa on kokonaan omissa nimissä omaisuutta. Käyttää tai myy kun hätä tulee. Mutta kp-osuus jakamattomasta pesästä on kuin löysä hirsipuu, kun mukana on juridisesti roikuttava, eikä muilla ole rahaa sitä ostaa poiskaan.
Tietysti sitä voi hakea ja jos tuloja eikä muuta omaisuutta ole kuin osuus jakamattomassa kuolinpesässä, niin on pakko myöntää, mutta voivat tapauksesta riippuen päättää myös myönnetyn tuen takaisinperinnästä siinä samaisessa tukipäätöksessä, jolloin saa sen rahamäärän ikäänkuin velaksi korotta ja sen takaisinmaksun aika koittaa joskus myöhemmin viimekädessä ulosoton toimesta, vaikka voivat jättää myös perimättä.
Ei voi. Täysi-ikäinen hakee itse oman tt-tukensa vaikka asuisi kotona. Sikäli kuin hän hakee tt-tukea niin kuolinpesän jaon myötä saadut varat voidaan ottaa ko. henkilön varoina huomioon tt-tuen tarvetta hänen kohdallaan laskettaessa.
Millä tavalla nuo varat otetaan huomioon, kun ne eivät ole käytettävissä eivätkä realisoitavissa?
Nytkö koko satapäisen suvun (osakkaita on tyyliin tuo määrä) omaisuus on naimisissa kelan kanssa parin tonnin tähden?
Täytyisikö minun perua hakemukseni niiltä päiviltä kun lapsi on jo täyttänyt 18v ja hakea ainoastaan tuohon asti vai miten tämä menee? Hän on kuitenkin pakotettu hakemaan opintolainaa.
Jakamattoman kuolinpesän osakas voi aina vaatia jakoa tai jos ei halua niin tehdä, voi maksaa sen sossuvelan muullakeinoin takaisin esimerkiksi pyytämällä jako-osuutta vastaan vippiä sukulaiselta. Siinä mielessä täysi-ikäisyys olennainen.
Mutta ei kela voi periä vanhoja jo myönnettyjä tukia, jos sossu ei ole tehnyt päätöstä takaisinperinnästä tukea myöntäessään.
Enpä usko että joku lainan ottaminen sukulaiselta menee läpi minkään muotoisena saatavissa olevana tulona omaisuutta arvioitaessa. Kaatuu viimeistään kho:Ssa.
Jakamattomankaan kuolinpesän laskeminen suoraan tuloksi ei ole mikään yksioikoinen juttu, että niin voidaan suoranaisesti heti tehdä, ainakaan mikäli kuolinpesällä ei ole suoranaista käteisvaraa, vaan jotain muuta omaisuutta.
Esimerkiksi jos kuolinpesällä on vain pala tonttia jossa on asunto, joka on mm. kuolleen henkilön leskellä vakituisena asuntona, ei kuolinpesää voida jakaa, vaikka joku osakkaista vaatisikin jakoa (mikäli tämä ei ole itse leski), koska leskellä on elinikäinen hallintaoikeus (ts. lesken hallintaoikeus) asumiskäytössä olevaan kuolinpesän asuntoon (oli se sitten omakotitalo taikka kerrostaloasunto), joka menee laissa ensisijaisena muiden perillisten kuolinpesän jakamispyyntöjen ylitse.
Näin ollen jos joku muu perillinen saa toimeentulotukea, ja jakamattomalla kuolinpesällä on vain lesken hallintaoikeudella varustettu tontti jossa lesken asumiskäytössä oleva vakituinen asunto omaisuutena, ei tätä voida katsoa perillisen toimeentulotukihakemuksessa realisoitavissa olevaksi, tai käytössä olevaksi varallisuudeksi, koska perillisellä ei ole laillista oikeutta saada kuolinpesää asunnon suhteen jaetuksi edes näin vaatiessaan, lesken hallintaoikeuden ollessa lesken elinikäinen ja laissa ensisijainen nähden muiden perillisten kuolinpesän jakamisen vaateisiin.
"Enpä usko että joku lainan ottaminen sukulaiselta menee läpi minkään muotoisena saatavissa olevana tulona omaisuutta arvioitaessa. Kaatuu viimeistään kho:Ssa."
En minäkään usko, että menisi läpi missään, eikä näytä menevän läpi sen enempää sinullakaan.
Mutta väännetään sitten rautalangasta: kysymys oli siitä, että miten voi estää sossun takaisinperinnän jakamattomasta kuolinpesäosuudesta kun ongelma nimenomaan siinä, että sossua ei haluta siihen kuolinpesään hääräämään. Ja vastaus on, että maksamalla sossuvelan vapaaehtoisesti ennenkuin sossu alkaa periä sitä itse ulosoton kautta. Ja siihen vapaaehtoiseen itsemaksamiseen pitää olla rahaa jostakin, eikä tavallisella sossupummilla sitä yleensä ole, niin silloin kaikki rahaksi muutettavissa oleva kelpaa, eikä kuolinpesän jako-osuus tee siinä poikkeusta, ja koska pankkiin sitä ei hyödytä tarjota, niin ei siinä käytännössä paljon muita vaihtoehtoja jää kuin sukulaiset, joille se voisi kelvata.
"Esimerkiksi jos kuolinpesällä on vain pala tonttia jossa on asunto, joka on mm. kuolleen henkilön leskellä vakituisena asuntona, ei kuolinpesää voida jakaa, vaikka joku osakkaista vaatisikin jakoa (mikäli tämä ei ole itse leski), koska leskellä on elinikäinen hallintaoikeus (ts. lesken hallintaoikeus) asumiskäytössä olevaan kuolinpesän asuntoon (oli se sitten omakotitalo taikka kerrostaloasunto), joka menee laissa ensisijaisena muiden perillisten kuolinpesän jakamispyyntöjen ylitse."
tsiisus mitä potaskaa
Osakas voi vaatia jakoa aina, eikä lesken hallintaoikeus voi estää jakamista, mutta se tietysti rasittaa omistusoikeutta ja käytännössä menee silloin osakkaiden yhteisomistukseen.
Siis on olemassa omistusoikeus ja hallintaoikeus, ja koetapa nyt niillä kahdella aivosolullasi käsittää, mikä ero niillä voisi olla.
Kuolinpesää ei voida jakaa asunnon suhteen, jos leski on omistanut esim. asunnosta puolet jo ennen puolison kuolemaa (molempien yhdessä maksama koti), ja jäljelle jäävästä kuolinpesästä siirtyy osa vaikkapa kahdelle lapselle, eli osuus molemmille. Itseasiassa sitä ei voida jakaa, vaikka leski ei olisi ennen puolison kuolemaakaan omistanut asunnosta osuutta.
Jakoa voi vaatia, mutta jakoa ei voida suorittaa, mikäli leski ei tähän suostu elinaikanaan.
"Lesken asuminen on turvattu ja leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta pitää jäämistöön kuuluvaa asuntoa hallinnassaan, jos hänen omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodikseen sopiva asunto. Asunnon lisäksi leski saa pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa olevan tavanmukaisen asuntoirtaimiston, johon kuuluu esimerkiksi huonekalut, liinavaatteet ja astiat. Leskellä on oikeus pitää asuntoa hallinnassaan, vaikkei hänellä olisi lainkaan avio-oikeutta vainajan omaisuuteen. Avopuolisolla ei ole oikeutta pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana hallinnassaan.
Lesken oikeus asuntoon menee rintaperillisten lakiosavaatimuksen edelle. Mikäli kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan kuitenkin joutua käyttämään velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet syrjäyttävät lesken oikeudet.
Perilliset eivät voi vapaasti myydä lesken käyttämää asuntoa eikä myynti lakkauta lesken hallintaoikeutta. Leskellä ON ELINIKÄINEN OIKEUS PITÄÄ ASUNTO JAKAMATTOMANA HALLINNASSAAN. Oikeus ei poistu esimerkiksi sillä, että leski solmii uuden avioliiton."
KELA ei voi siis rintaperillisen toimeentulotukea myöntäessään kajota jakamattoman kuolinpesän lesken hallinnassa olevaan asuntoon ja vaatia jakamista, jos joku rintaperillinen saa toimeentulotukea, ja leski on vaikkapa eläkkeellä. Tämmöinen jakamaton kuolinpesä ei ole realisoitavissa olevaa tuloa toimeentulotuessa niin kauan, kuin leski on elossa, ja haluaa jakamattoman kuolinpesän asuntoa pitää omana asuntonaan (olettaen että leski ei omista toista asuntoa).
Joo, ja tämä ei koske AP:n tilannetta, vaan ym. tilannetta josta jauhettu pari viestiä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
"1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta.".
Ja tossa yllä selvästi todetaan, että puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon saa leski pitää JAKAMATTOMANA hallinnassaan (elinikänsä) niin, että rintaperillisten jakovaatimukset eivät voi pesän jakamattomuutta entisen yhteisen asunnon suhteen kaataa. Asuntoa ei siis voida rintaperillisten vaatiessakaan kuolinpesästä jakaa yhteisomistukseen, mikäli leski ei tähän suostuvainen ole. Nokkimisjärjestys on laissa selvästi määritelty. Näin ollen mm. KELA:kaan ei voi toimeentulotukea hakevan rintaperillisen suhteen evätä toimeentulotukea, mikäli hakijalla on osuus jakamattomaan kuolinpesään, mikä käsittää pelkän puolisoiden yheiskäytössä olleen asunnon, joka leskellä on oikeus pitää hallinnassaan jakamattomana lopun elämäänsä, "rintaperillisten jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä". Mikä siinä on niin vaikeeta käsittää?
Lisäksi ota huomioon että "lesken hallintaoikeus" joka syntyy testamentin myötä ei ole sama asia kuin mikä tahansa yleinen hallintaoikeus. Ne on kaksi eri asiaa, ja lesken hallintaoikeus on ehkä vahvin hallintaoikeus mitä löytyy.
"Hallintaoikeuden alaista omaisuutta voi myydä, mutta omaisuutta jää rasittamaan hallintaoikeus. Tilanteessa missä haltija hallitsee esimerkiksi huoneistoa tai kesämökkiä, kohdetta ei voi tyhjentää irtaimistosta ilman haltijan suostumusta. Irtaimistoa voi kuitenkin periaatteessa myydä, koska omistusoikeus ja hallintaoikeus ovat kaksi eri asiaa.
TILANTEISSA, JOSSA KYSE ON LESKEN HALLINTAOIKEUDESTA tai testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta, omaisuuden myynti ei onnistu ilman hallintaoikeuden haltijan suostumusta."
http://lindblad.fi/hallintaoikeus/
http://toimeentulotuki.net/sosiaalitoimisto/KHO-perinto.php
Tuossa myös mielenkiintoinen KHO:n päätös liittyen siihen, onko jakamaton kuolinpesä ja perintö omaisuutta joka voidaan laskea toimeentulotuessa tuloksi, tai periä takaisin myöhemmin (myönnettyä toimeentulotukea vastaan).
K.o tapauksessa KHO päätti että jakamaton kuolinpesä jonka käyttöä oli testamentilla rajoitettu, ei voitu laskea käytettävissä olevaksi varaksi toimeentulotuessa, eikä edes määrätä myöhemmin perittäväksi myönnettyä toimeentulotukea vastaan.
Joo, ja tämä ei koske AP:n tilannetta, vaan ym. tilannetta josta jauhettu pari viestiä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
"1 a § (25.2.1983/209)
Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.
Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."
Nimimerkki 'jakamatonKuolinpesä' tai millä sitten milloinkin esiintyy. on kyllä yksi karseimpia tapauksia mitä olen näillä palstoilla nähnyt.
Eli sun tietämättömyytes vuoksi muut on "karseita tapauksia", kun et itse osaa lukea lakia tai etsiä kho:n päätöksiä asiasta? Peppukipeydyt kun joku lyö sulle faktaa pöytään finlexistä ja todistaa huutelusi vääräksi.
Sä puhut jostain yleisestä hallintaoikeudesta ja väität että testamentista leskelle asuinkäyttöön jäänyt avioparin entinen asunto voidaan jakaa, jos joku rintaperillinen sitä vaatii ja leski vastustaa, ilman että osaat edes viitata oikeaan lakiin.
Lue se KHO:n päätös jakamattomasta kuolinpesästä ja sen vaikutuksesta toimeentulotukeen mikä yllä on linkattu, niin saat siitä vähän osviittaa yleensä siihen miten jakamatonta kuolinpesää käsitellään toimeentulotukilaskelmassa (tai ei käsitellä). Tärkeimmät kohdat:
"Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätösten perusteella X:lle on myönnetty toimeentulotukea tammikuulle - heinäkuulle 2005. Päätösten mukaan myönnetty toimeentulotuki peritään takaisin odotettavissa olevasta perinnöstä. X on tuolloin ollut osakkaana 1.3.2004 kuolleen äitinsä kuolinpesässä, jota ei ollut jaettu. X:lle myönnetyn toimeentulotuen takaisinperintä on jaoston päätöksissä kohdistettu toimeentulotuesta annetun lain 23 §:n nojalla sanottuun X:n perimään kuolinpesän osuuteen.
Toimeentulotuen takaisinperintä kohdistuu X:n perimään kuolinpesän osuuteen. Kuitenkaan sanottua omaisuutta, siitäkin huolimatta, että kuolinpesä on jakamatta, ei voida pitää toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitettuna tulona, korvauksena tai saamisena, joka voitaisiin periä toimeentulotuen korvaukseksi sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan kuolinpesältä yksilöhuoltojaostolle. Siten sanottua perintöosuutta ei voida määrätä perittäväksi takaisin toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Hallinto-oikeuden sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöhuoltojaoston päätökset on siten toimeentulotuesta annetun lain 23 §:ssä tarkoitetun perinnän osalta kumottava ja poistettava sanotun lainkohdan mukaista takaisinperintää koskeva määräys."
Toimeentulotuen takaisinperintä lesken hallitsemasta kuolinpesästä on täysin eri asia, koska ulosotto ei vaadi jakoa lesken hallitsemasta kuolinpesästä, mutta sillä mitään tekemistä sen kanssa, etteikö osakas itse voisi tehokkaasti vaatia jakoa jo lesken eläessä.
Kun olen jo monta kertaa huomauttanut, ettei suoltaja ymmärrä lakitekstiä, niin miksi ihmeessä pitää vaan jatkaa ja jatkaa loputtomiin.
Siteeraan tähän Aarnio-Kankaan Perintöoikeus I teoksesta pienen pätkän kappaleesta Perinnönjakoratkaisut lesken eläessä toimitettavassa jaossa, jossa tekijät toteavat, että perintökaaren 3:1a §:n mukaan voidaan jakaa myös koko jäämistö lesken vähimmäissuojan (= oikeus pitää asunto ja irtaimisto hallinnassaan) estämättä, jolloin OMISTUSOIKEUS voidaan antaa jollekulle perilliselle yksin tai perillisille yhteisesti, ja lesken oikeus toteutuu sillä, että em. omaisuuserät jäävät lesken HALLINTAAN.