Noinkohan ihminen loppuviimein tulee ihmissuhteisaan täyttymyksen tilaan pelkästään virtuaalisesta lemmenlurituksesta?
Taitava sanojen käyttäjä voi toki saada hurmoksen synnytetyksi ja jonkinlaisen hormonaalisen liikatuotannon aikaan, mutta tuskin se rittää läheisyyden kaipuuseen ja todelliseen suhteen rakennusaineeksi.
Onko nyt olleenkaan uskottavaa, jos ihan tuntemattomalle ihmiselle rakkautta ja hellyyttä julistaa , vaikka kuinka sulokielellä sanojaan värisyttäisi ja tuntojaan esiin saattasi.
Chatissako se vika on? Eiköhän paremminkin ihmisten tavasta käyttää tätä ilmaisuun ja lähestymiseen kehitettyä välinettä.
Totuushan on, että yksin eläviä ihmisiä on aina vain suuremmassa määrin. Kunniallisissa avioliitoissaan elävätkin pinnistelevät kivuliaissa ja turhauttavissa parisuhteissaan, kuin pakkopaidoista olisivat pyrkimässä vapautumaan. Tulevatko "onnellisesti" varatut chatin suhdemarkkinoille ilman ettei heidän sisällään jokin käsittämätön tarve sinne vetäisi?
En toki halua yleistää,mutta rivivälit kummasti puhuvat omaa karua kieltään.
Jotkut kokevat vonkauksen helpoksi ja chatticanoovaksi pääsemiseksi tuntuu olevan tunkua. Toimi ilmeisemmin toisikin päin, mikäli miehiin on uskomista. Naisillakin voi olla suuremmat markkinat ryhtyä helppoa lihaa pyytämään ja ihan kaatokykyisiksi metsästäjiksi.
Mutta jos haluasi sitä vähäsenkään syvällisempää ja kestävämpää keskusteluseuraa, niin hakuammuntaa joutuu suorittamaan ja takki tyhjänä on "kotiin" palattava.
Sanonta kuuluu: ken leikkiin ryhtyy, hän leikin kestäköön.
Mutta joku raja se kestokyvylläkin on.
Jospa tämäkin chattisukupolvi vielä jonain päivänä kehittyy keskustelukelpoiseksi, aikuistuu ja ryhtyy vaatimaan henkisesti kehittyneempää kanssakäymistä. Toivossa voi ainakin elää ja kuvitella tuonkin ihmeen tapahtuvaksi. Vai kuinka?
Taitava sanojen käyttäjä voi toki saada hurmoksen synnytetyksi ja jonkinlaisen hormonaalisen liikatuotannon aikaan, mutta tuskin se rittää läheisyyden kaipuuseen ja todelliseen suhteen rakennusaineeksi.
Onko nyt olleenkaan uskottavaa, jos ihan tuntemattomalle ihmiselle rakkautta ja hellyyttä julistaa , vaikka kuinka sulokielellä sanojaan värisyttäisi ja tuntojaan esiin saattasi.
Chatissako se vika on? Eiköhän paremminkin ihmisten tavasta käyttää tätä ilmaisuun ja lähestymiseen kehitettyä välinettä.
Totuushan on, että yksin eläviä ihmisiä on aina vain suuremmassa määrin. Kunniallisissa avioliitoissaan elävätkin pinnistelevät kivuliaissa ja turhauttavissa parisuhteissaan, kuin pakkopaidoista olisivat pyrkimässä vapautumaan. Tulevatko "onnellisesti" varatut chatin suhdemarkkinoille ilman ettei heidän sisällään jokin käsittämätön tarve sinne vetäisi?
En toki halua yleistää,mutta rivivälit kummasti puhuvat omaa karua kieltään.
Jotkut kokevat vonkauksen helpoksi ja chatticanoovaksi pääsemiseksi tuntuu olevan tunkua. Toimi ilmeisemmin toisikin päin, mikäli miehiin on uskomista. Naisillakin voi olla suuremmat markkinat ryhtyä helppoa lihaa pyytämään ja ihan kaatokykyisiksi metsästäjiksi.
Mutta jos haluasi sitä vähäsenkään syvällisempää ja kestävämpää keskusteluseuraa, niin hakuammuntaa joutuu suorittamaan ja takki tyhjänä on "kotiin" palattava.
Sanonta kuuluu: ken leikkiin ryhtyy, hän leikin kestäköön.
Mutta joku raja se kestokyvylläkin on.
Jospa tämäkin chattisukupolvi vielä jonain päivänä kehittyy keskustelukelpoiseksi, aikuistuu ja ryhtyy vaatimaan henkisesti kehittyneempää kanssakäymistä. Toivossa voi ainakin elää ja kuvitella tuonkin ihmeen tapahtuvaksi. Vai kuinka?
Vastaukset 16
Vanhimmat
..jäi tuo nikki vahingossa kirjoittamatta ..joten olkoon sitten tuo Nimetön:-)
nikillä olisi merkitystä jutun luettavuuden kannalta? Mutta nythän sen näkee kuinka uudet tulokkaat saavat lukijoita ja kuinka tekstiin kommentoidaan.
.....pyrkii viisastumaan vahingosta....
Nimetön
Ihminen pääsee ekstaasiin esim. pylväspyhimyksenä, erakkona tai hindu-munkkina ilman niitä erityisempiä ihmissuhteita.
Ei sitä tiedä vaikkapa joku rakastuisi pienen pieneen nickyyn... et on se uskottava kai siis tuo juttu, että rakastuu johonkin jota ei tunne. Joku rakastuu Britney Spearsin takapuoleen ja silmiin sitä paitsi. Ja chipseihinkin ja ties mihin vempaimiin.
Ken leikkiin ryhtyy ja Barbi peesaa.
Toivossa on hyvä elää -slogan sopii hienosti tämän palstan henkeen!
....mukavalle sanalle tuo verpamali.
Pitänee maistella nyt tuota pikkulilliä, eikö sitä sanotakin nimettömäksi...vai oliko se sittenkin ne pikkupöksyt...???( niitä minä en kyllä ala edes sanallisesti maiskuttaan)
Äläkä sinä hyvä ihminen ryhdy sanoillasi kiihoittamaan. Kerrankin kun ihan asiallista tekstiä sain kirjoitetuksi,,,,niin....
Minä kun en erityisemmin tykkää KENISTÄ ja Barbikin on jo kauneusleikkauksien tarpeessa.
....voisikko siitä ihan ekstaasiin päästä pylväässä seisoskelemalla ?
maistelen chatticanoovaa
viskositeetti senkun paranee... ääh, noku sulla oli niin paljon avauksessa semmosii provoja, joihin olis voinut vastata sivistyneesti joten jätin väliin. Älä nyt pahastu...
Totta voi siinä pylvään päällä istuakin ja imeä pikkulilliä ja päästä ekstaasiin! Sehän on koko homman tarkoitus.
..minä provoile.....
.....ryhdistäytyy ihan asialliseksi........
..kuskaa kottikärryllisen ässhäää ....
...pst... sheen she oikeeseeheen paikkaan
provoile (nimi nimimerkkiä myöden). En myöskään laske leikkiä, palturia tai puutaheinää.
Mutta asiaan! Jonkun pitää tehdä selväksi chatkeskustelujen moraalinen/eettinen koodisto sekä niihin liittyvät tulkinnat. Pari ennakkotapausta väärinymmärrettyinä mahtuu joukkoon.
Lupaan lukea kaikki huomionarvoiset aloitteet ja erityisesti kaikki ala-arvoiset kommentit.
Mutta otsikkoaiheeseen liittyen...Never say never again.
sussa vois olla vastusta...
..sentään vastustamaan ole ryhtymässä:-)
Saa sitä sanoilla kaatoa yrittää ja voin sitten vastaan panna ihan viimeisen päälle.
pitää olla melko pitkä heppi, jos aikoo suorittaa virtuaalipanon.
...vaikkapa nyt alkuun venyttää enempi tuota aivokapasiteettia ja jättää vähemmälle alapää venytyksen:-)
Sinulle mahdollisesti tutkimisen arvoinen asia tuokin....Mutta mietihän oliko tuosta oikeasti kysymys aloituksessa.
"Virtuaalipanossahan" ei tarvitse olla muuta, kun pistoke seinässä..
kokemusrintojen ääni puhui.
Tarkoitukseni tällä aloituksella oli herättää keskustelua chatti-> lähestymisestä vastakkaiseen sukupuoleen.
Jos heti ensimäinen lause tuntemattomalle ihmiselle sisältää pusutuksia ja halituksia ja hurmoksia, niin kyllä se kummasti saa peräntymisen aikaiseksi.
Kysymys silloin on enemmänkin vonkarin omasta mielikuvista, kuin todellisesta pyrkimyksestä tutustua toiseen ihmiseen.
Liiallinen tunteiden tyrkytys enemmänkin tympäisee ,kuin saa aikaan minkäänlaista väristystä.
Ajatteleva ja sanoissaankin aidosti ilmaisukykyinen keskustelija voi saada jo huomattavasti enemmän vastakaikua osakseen.Sujuva ja ajateltu aikuisuutta sekä kehittyneisyyttä ilmaiseva kielellinen ilmaisu on viehättävämpää, kuin tekemällä tehty murkkukieli". Jos köyhää"ilmaisua vielä koristellaan noilla lapsekkailla hyminöinnillä ja lisäksi tyhjänpäiväisillä ja mitään tarkoittamattomilla lausahduksilla, niin kiinostus on kadonnut ennenkuin edes on alkanutkaan.
Chatti voi olla hyväkin mahdollisuus itseilmaisun ja kommunikoimisen välineenä. Mutta jos chattailu on painottunut viihteelliseen ja kunhan nyt jotain löpisen sanomisiin , niin ei se kovinkaan mieltä ylentävään tunnelmaan saattele.
Mietinkin millaisena ihmissuhteita kehittävänä mahdollisuutena chattailu suurimmalta osaltaan toimii?
Eikö noita samoja sanoja voi yhtä hyvin ääneensä sanoa vaikkapa K-marketissa kassajonossa tai naapurin kanssa pihamaalla.
Kysyppäs huviksesi keskustelukumppaniltasi, että mikä häntä chattailussa kiinnosta? Tai kysy, milloin hän viimeksi chatissa tunsi saaneensa keskustelusta ajateltavaa?
Milloinka Sinulle tapahtui jotain hyvin merkittävää juuri chatissa olessasi?
....oliko liian vaikea kysymys:-)