MTV Uutiset
Nyt peukkua, koska tämä on uskomatonta! Upeaa lahjakkuutta, Lydia!!! <3
Video: Australialainen vaihto-oppilas Lydia oppi suomen vuodessa – pohjalaismurrekin luontuu jo
Seinäjoella vaihto-oppilasvuoden viettänyt australialainen Lydia Strohfeldt esittelee jo itsensä eteläpohjalaisittain.
MTV.FI
* * * * * *
Toisaalta: niinhän minäkin!
Nyt peukkua, koska tämä on uskomatonta! Upeaa lahjakkuutta, Lydia!!! <3
Video: Australialainen vaihto-oppilas Lydia oppi suomen vuodessa – pohjalaismurrekin luontuu jo
Seinäjoella vaihto-oppilasvuoden viettänyt australialainen Lydia Strohfeldt esittelee jo itsensä eteläpohjalaisittain.
MTV.FI
* * * * * *
Toisaalta: niinhän minäkin!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Seinäjoella vaihto-oppilasvuoden viettänyt australialainen Lydia Strohfeldt esittelee jo itsensä eteläpohjalaisittain.
– Kiva nährä, moon Lyyria, hän antaa näytteen nauraen sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa. Pohjalainen kertoi naisen saavutuksesta ensimmäisenä.
MTV Uutisille lähettämässään videotervehdyksessä Strohfeldt kertoo kokemuksistaan Suomessa sekä tunnelmistaan vaihto-oppilasvuoden päättyessä. Katso video yltä.
18-vuotias Strohfeldt tuli Suomeen vuoden alussa. Hän osasi valmiiksi muutaman sanan suomea, ja opetteli sinnikkäästi lisää.
- - -
Pohjalaiselle Lydia Strohfeldt kertoo pitävänsä erityisesti tietynlaisista sanoista.
– Pidän sanoista, joissa on paljon l-äännettä, kuten 'illalla'. Myös 'rakastaa' on kiva sana, koska siinä on 'ärrrr', nuori nainen nauraa.
Yksi mieluisa lausahdus on myös 'ihan oikeesti'.
– Nämä kiihkeät ja vähän vihaisetkin sanat ovat hauskoja.
Hän sanoo Pohjalaisen haastattelussa, että partitiivi ja genetiivi ovat sijapäätteistä vaikeimpia.
– Jos sanon, että syön omenan, se on yksi omena. Jos sanon, että syön omenaa, se on prosessi, Strohfeldt selventää.
Hän kertoo oppineensa kielen muistilappuja kirjoittamalla ja kielioppia lukemalla.
– Se helpottaa, että sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan. Joskus mietin, että miten ihmeessä suomalaiset oppivat englantia niin hyvin, koska lausumisessa on niin paljon poikkeuksia ja sääntöjä.
Strohfeldt kertoo aikovansa pitää kieltä yllä pitämällä yhteyttä suomalaisiin ystäviinsä ja mahdollisesti jatkamalla suomen opiskelua verkossa.
______________________________________________________________
Ymmärrätkö Pohjois-Suomen murresanoja? Testaa! ti 20.12.
"Hirmu hilijoo!" – kirjaston savolaispostauksesta tuli somehitti ke 23.11.
Pohjalainen, savolainen, stadilainen vai suomalainen? ma 3.10.
_______________________________________________________________
Lydia puhuu tällä videolla:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/video-austrialainen-vaihto-oppilas-lydia-oppi-suomen-vuodessa-pohjalaismurrekin-luontuu-jo/6218726
Seinäjoki on Kyrönjoen sivujoki, yläjuoksulla...
Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla. Joki saa alkunsa Virtain Kortesjärvestä.
Peräseinäjoen eteläosissa se virtaa Luomanjokena noin 30 kilometrin matkan.
Peräseinäjoen kirkonkylän eteläpuolella Kihniönjoki yhtyy Luomanjokeen, mistä lähtien joen nimi on Seinäjoki.
Seinäjoki on siis Kyrönjoen alkujoki tai lähdejoki,
joka yhtyy Kyrönjokeen alajuoksullaan,
ja Kyrönjoki laskee Pohjanlahteen Vaasan kaupungin lähellä.
Pohjanlahteen laskee monia jokia,
joten sen vesi on murtovettä, ei kovin suolaista.
löysikivoja ihmisiä, silloin oppii helposti.
Minunkin tyttäreni oppi suomenkielen vuodessa. Samoin kävelemisen. Ihan päivälleen en kumpaakaan muista, mutta samoihin aikoihin.
Omaa kielenoppimistani en muista. Lukemaan opin ennen koulua kun sanomalehdestä pirtin lattialla mahallani maaten opettelin. Senkin muista, kun sain ahaa-elämyksen siitä, miten laskeminen jatkuu kymmenen jälkeen. Sitäkään en muista, minkä ikäinen silloin olin. Kuitenkin paljon ennen kansakouluun menoa.
Niin minäkin, vuodessa.