Syväterävyys

Isompi aukko -> pienempi syväerävyys.

Pikkupokkarien pieni kenno ei mahdollista kovin lyhyttä syväterävyyttä. Jos pokkarissa on säädettävä aukko, niin jotain voi tehdä säätämällä aukon mahdollisimman suureksi. Jos pokkarissa on zoomi, niin silloin voi kokeilla myös telepään syvyysterävyyttä, mutta halpispokkareissa tuo yleensä kompensoituu sillä, että telepään valovoima on surkea.

Tuossa on hyvä laskin aiheesta.

http://www.dofmaster.com/dofjs.html

Kun haluaa oikeasti opiskella syvyysterävyytä, niin käytännössä ei ole kuin pari kelvollista pokkaria. Yleisin ja kohtuuhintainen on Fujin X100T, jota saa tällä hetkellä alennuksella, koska uusi malli on tulossa tammikuussa.

Halvin todellinen vaihtoehto on ostaa runko ja pari objektiivia. Jos rahaa ei ole kovin paljoa, niin esimerkiksi Fujin X T1:stä on hyvin tällä hetkellä käytettynä, koska aktiiviharrastajat ja ammattilaiset vaihtoivat uuteen X T2 malliin. Siihen objektiiviksi esimerkiksi f/1.4 35 mm ja f/2.4 60 mm, joita molempia näkyy säännöllisesti käytettynä edullisesti ja jotka käyvät hyvin syvyysterävyyden harjoitteluun.

Mitä lähempänä kohde on, sitä on pienempi terävyysalue.

Pitkä polttoväli, suurin aukko ja lyhyt etäisyys kohteeseen auttaa taustan pehmennykseen.
Pokkarien polttovälit on kuitenkin niin lyhyitä ja aukot pieniä, ettei kovin hyvään taustanpoistoon päästä millään.

Kiitos vastauksista!

Syvyysterävyyden määrittää* polttoväli, kuvausetäisyys ja suhteellinen aukko. Kennon koolla ei sinänsä ole mitään väliä, mutta pienikennoisissa pokkareissa on aina varsin lyhytpolttoväliset optiikat, joten terävyysalue on aina melkoisen suuri. Sitten kun vielä koko- ja kustannussyistä optiikat ovat valovoimiltaan huonoja, ei pienen terävyysalueen saamisesta ole mitään toivoa. Vippaskonstina voi kuvaa pehmentää halutuista kohdista PhotoShopilla.

*) koko syväterävyysalue on määrittelykysymys, koska kuva tarkentuu aina vain yhteen tasoon. Terävyysalue määritellään sen mukaan, miten epäterävä kuva halutaan katsoa vielä riittävän teräväksi, eli mistä epäterävyyttä ei vielä huomaa valmiissa kuvassa. Ennenvanhaan standardi oli 18x24 cm (8x10") printtin katsottuna 50 cm etäisyydeltä. Kun nykyään kuvia voi suurentaa määrättömästi tietsikan ruudulta on terävyysalueen määrittely käynyt vähän hankalaksi.

[Lähti edellinen viesti keskeneräisenä]

Pokkarilla syväterävyyttä voi pienentää lähinnä zoomaamalla mahdollisimman pitkälle ja kuvaamalla riittävän kaukaa. Tosin tämä edellyttää, että taustakin on kaukana kohteesta.

Jos tausta on äärettömyydessä (hyvin kaukana), niin kohteen tasossa mitattuna taustan epäterävyys on yksinkertaisesti aukon tehollinen koko, eli polttoväli / aukkoluku. Tässä ei etäisyydellä, tai kennokoolla ole suoraa vaikutusta. MInulla on pokkari, jossa on 90 mm f/6,8 objektiivi. Siis aukon efektiivinen koko on n. 13 mm. Tämä on jopa enemmän kuin järjestelmäkameroiden kittizoomeilla. Tosin näin pitkällä polttovälillä pitää kuvata kaukaa,mikä latistaa kohdetta. Taustan pitää olla myös todella kaukana.

Yksi konsti pokkareissa voi olla salaman käyttö siten, että kuvataan vallitsevassa valossa hiukan alakanttiin viritetyillä valotusarvoilla pakkosalaman kanssa. Jotta kuvaan tulee kuin kaksi kuvaa päällekkäin. Yksi tärähtänyt/suttuisempi kuva vallitsevan valon arvoilla ja toinen, terävämpi kuva salamavalon pysäyttämänä. Eri kameroissa saattaa olla eri kuvausohjelmia tällaiseen, tai salaman valinnoista voi löytyä jotain aiheeseen liittyvää. Jossain kameroissa kuvausohjelma saattaa vaikuttaa salaman valintojen mahdollisuuksiin - että voiko salamaa kytkeä päälle lainkaan, tai millä tavoilla.

Ykkösjuttu joka mainitaan aiheessa pitää paikkansa, eli optiikan maksimi valovoima - suurin mahdollinen käytössä oleva aukko - suhteessa objektiivin polttoväliin merkitsee terävyysalueen pienentymistä. Toisena merkkaa oikealla termillä ilmaistuna suurennussuhde.

Mitä lähempänä 1:1 (..eli makrosuurennos) ollaan, sitä niukempi on terävyysalue. Kun kaikkea kerta verrataan nykyisin 35mm kinarikoon kuvailmaisimeen, niin kaikki tätä pienemmät kuvailmaisimet vievät tyypillisesti suurennosta kauemmaksi 1:1 :stä. Polttovälitkin ilmaistaan pokkarikameroissa suhteessa 35mm kokoon, eli rajaus vastaa samaa kuin kinokoon kuvailmaisimella varustetussa kamerassa, mutta suurennussuhde on huomattavasti kauempana 1:1 :stä, koska kuvaa rajataan suhteessa 35mm kinokoon ilmaisimeen.

Etäisyys kohteesta ei todellisuudessa vaikuta mihinkään muuhun kuin suurennussuhteeseen. Esimerkkinä: Jos sinulla on sekä 50mm optiikka valovoimalla f/1.8 ja 200mm optiikka niin ikään f/1.8 optiikalla ja rajaat kuvan yhtä laajaksi - eli kasvatat etäisyyttä kohteeseen - on terävyysalue näiden molempien objektiivien kohdalla täysin sama. Objektiivikohtaisia eroja toki löytyy siitä miten kauniisti epäterävän alueen pallerot ja sitä kautta taustan sumeus piirtyy, mutta tämä on aikalailla pelkkää hifistelyä.

Tästä löytyi englanninkielinen termi asialle, jota tarkoitin tuolla pakkosalaman käytöllä vallitsevassa valossa: "Slow Speed Synch Flash". Sivulla on joitakin esimerkkikuvia tilanteista:
http://www.exposureguide.com/slow-sync-flash.htm

Muita esimerkkejä, miten tausta voi olla epätarkka, suttuinen tai sekava, mutta kohde salamalla valaistu:
https://digital-photography-school.com/13-great-slow-sync-flash-images/

Mitä on suomeksi "slow synch"?