...Kommentoi seuraavaa rakas avovaimoni:
Kirpeänä aamuna kello kutsuu kirkkomaan
Viileällä soinnillaan velvollisuutta hoitamaan
Vakavin kasvoin pappi vakuuttaa
Matkan raskaan jatkuneen, kohti ilon valtakuntaa
Kulkija entinen vain kovin oli syntinen
Missä lienee matkan pää, voisi sielu papin yllättää
Kauniit muistot, värssyt kalmo saa
Elävätkin pitää päivän sankarinaan
Kirkkomaan hietaan juhlakengin astutaan
Kirkkomaan hietaan juhlakalu lasketaan
Nyt on ohi aika levon, työn
Kun maatumassa multaa syön
Ei enää stressaa koulutyö
Enempää kuin nälkävyö
Eläissäni helpotusta kaikkeen hain
Nyt sen osakseni vihdoin sain
Mutta en kai ihminen mä olisi
Jos en penaalissakin miettisi
Kuinka tehokkaimmin lepäisin
Että madoille mehevänä pysyisin
Kirpeänä aamuna kello kutsuu kirkkomaan
Viileällä soinnillaan velvollisuutta hoitamaan
Vakavin kasvoin pappi vakuuttaa
Matkan raskaan jatkuneen, kohti ilon valtakuntaa
Kulkija entinen vain kovin oli syntinen
Missä lienee matkan pää, voisi sielu papin yllättää
Kauniit muistot, värssyt kalmo saa
Elävätkin pitää päivän sankarinaan
Kirkkomaan hietaan juhlakengin astutaan
Kirkkomaan hietaan juhlakalu lasketaan
Nyt on ohi aika levon, työn
Kun maatumassa multaa syön
Ei enää stressaa koulutyö
Enempää kuin nälkävyö
Eläissäni helpotusta kaikkeen hain
Nyt sen osakseni vihdoin sain
Mutta en kai ihminen mä olisi
Jos en penaalissakin miettisi
Kuinka tehokkaimmin lepäisin
Että madoille mehevänä pysyisin
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinulla on oivallusta. En ole kylläkään mikään runoexpertti, vasta-alkajanoviisi vain.
"Eläissäni helpotusta kaikkeen hain,
nyt sen vihdoin omakseni sain" oli huvittava ja samalla niin totta ja ajatuksia herättävä.
omalla (mustan) humoristisella tavallaan.