Voiko sitä välttää, jos jo etukäteen ilmoittaa verottajalle, että en ole kiinnostunut tontista, talosta enkä muustakaan romusta, joita vanhuksiltani jää?
Eli veljeni, joka asuu vieressä, saa pitää koko paskan. En halua senttiäkään!
Eli veljeni, joka asuu vieressä, saa pitää koko paskan. En halua senttiäkään!
Vastaukset 42
Vanhimmat
Eipä se verottaja niitä perintöjä jakele tai pidä kirjaa siitä kuka ei tahdo tai tahtoo vastaanottaa mahdolliset tulevat perintönsä.
Yksinkertaisin tapa on se, että kumpikin vanhemmistasi tekee testamentin veljesi hyväksi ja sinä sitten aikanaan hyväksyt ne.
...ja jos tuo unohtuu, niin aina voi luopua perintöosuudestaan. Tällöin tietysti pitää huomioida, kenelle osuus tällöin menee... :)
Voit ihan helposti ilmoittaa perunkirjoituksessa luopuvasi perinnöstäsi. Silloin se menee toissijaisille perijöille eli sinun lapsillesi. Jos sinulla ei ole lapsia tai lapsesi kieltäytyvät perinnöstä, se jakautuu tasaisesti sisaruksillesi. Jos sinulla on vain yksi veli eikä lapsia, asia on helppo, mutta silloin sinä et saa vaatia sieltä edes valokuvaa. Jos pesä on velkainen eli velat ylittävät omaisuuden arvon perinnöstä luopuminen on järkevää. Jos sinulla on lapsia, et voi määrätä veljeäsi perimään kaikkea. Vanhempasi voivat kyllä jo eläessään tehdä lahjoituksen tontista ja talosta veljellesi. Veljesi maksaa tuolloin heti lahjaveron, joka on varsin kohtuullinen, jos keski-ikäisille vanhemmille jää elinikäinen hallinta(=asumis)oikeus. https://www.veronmaksajat.fi/Perinto-ja-lahja/Lahjavero/
Jos perinnöstä luopujan lapset ovat alaikäisiä, ei heidän vanhempansa voi automaattisesti luopua perinnöstä heidän puolestaan vaan maistraatti tulee mukaan peliin.
"Jos perinnöstä luopujan lapset ovat alaikäisiä, ei heidän vanhempansa voi automaattisesti luopua perinnöstä heidän puolestaan vaan maistraatti tulee mukaan peliin."
Väärin.
"Luopujaperillinen voi kuitenkin =>aina<= ulottaa luopumisensa koskemaan koko luopujan sukuhaaraa riippumatta siitä, kuka on sijaantulijaperillinen. Jos luopuja ulottaa luopumisensa koko sukuhaaraansa, luopujan katsotaan perintöverotuksessa ottaneen jäämistöosuutensa vastaan. Luopuja joutuu siten maksamaan saannostaan perintöveron ja ne hankilöt, joiden hyväksi luopuminen tapahtuu, ovat puolestaan lahjaverovelvollisia. // Kyse on perintöosuuden luovutuksesta. // Jos oikeustoimi osoittautuu luovutukseksi, perinnöstä luopumisen oikeusvaikutuksia, kuten suojaa velkojia vastaan, ei voida soveltaa." (Aarnio-Kangas, Suomen Jäämistöoikeus I)
Maistraatilla ei siten ole asiassa sanavaltaa eli maistraatti ei tule mukaan peliin. Jos lapset olisivat ensisijaisia perillisiä, edunvalvoja tarvitsisi lasten puolesta tapahtuvaan perinnöstä luopumiseen maistraatin luvan.
Alaikäisen puolesta ei voi luopua kukaan, ei edes maistraatti.
Maistraatti ei tee oikeustoimia kenenkään puolesta.
Mutta kyllä se perinnöstä luopuminen mahdollista on. Se vain on luvanvaraista eli edunvalvojan pitää hakea luopumiseen maistraatin lupa. Ja lupa myönnetään jos luopuminen on alaikäisen tai muun edunvalvottavan edun mukaista (tyyppiesimerkkinä sotkuinen, riitainen ja ylivelkainen kuolinpesä).
Aarnio & Kangakaan selostama luovutus ei ole luovutus sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kyse on juridiisesta fiktiosta jossa henkilö ensin vastaanottaa perinnön ja sitten heti luovuttaa sen lahjana jollekin toiselle. Siksi hän joutuu myös maksamaan perintöveroa saamastaan perinnöstä ja sitten tuo lahjansaaja vielä maksaa lahjaveroa samasta perinnöstä.
Me lainkäytön ammattilaiset kutsumme tuota luopumista, juridiisella kielenkäytöllä, aivan helvetin huonoksi ideaksi.
Ja mitä tämä on nyt sitten olevinaan.
Se Aarnio-Kankaan viitattu kappale koskee tilannetta, jossa luopuja haluaa sulkea koko sukuhaaransa ulos perinnöstä ja on siten pääsäännön poikkes, sillä luonnollisesti yleisin tavoite on näissä siirtää perintö omille sijaantuloperillisille, jolloin mitään lahjaveroa ei tule ylimääräiseksi rasitteeksi.
Sitähän se juuri koskee, kuten siteeramistani Aarnio-Kankaan kohdista selvästi ilmenee. Mutta piti myös selvästi ilmetä, että kommenttini koski nm. kikkunkakkun tätä väitettä:
"Jos perinnöstä luopujan lapset ovat alaikäisiä, ei heidän vanhempansa voi automaattisesti luopua perinnöstä heidän puolestaan vaan maistraatti tulee mukaan peliin."
Alaikäisen vanhempi, luopuessaan perinnöstä omasta puolestaan, voi siis "automaattisesti" ilman maistraatin mukaan tuloa luopua samalla tuosta perinnöstä myös lastensa puolesta, olivatpa nämä aikuisia tai alaikäisiä.
Ja onnibonnille: Miksi toistat samaa asiaa luopumisen oikeudellisesta luonteesta luovuttaessa koko sukuhaaran puolesta (= perintöosan luovuttaminen) ja veroseuraamuksista (perintövero lahjavero), kun asia referoimastani tekstistä on jo käynyt varsin hyvin selville? (" Kyse on perintöosuuden luovutuksesta.")
"Alaikäisen vanhempi, luopuessaan perinnöstä omasta puolestaan, voi siis 'automaattisesti' ilman maistraatin mukaan tuloa luopua samalla tuosta perinnöstä myös lastensa puolesta, olivatpa nämä aikuisia tai alaikäisiä."
Kun avaat vielä tämän kohdan "Kyse on perintöosuuden luovutuksesta", niin että tavallinen lukija oivaltaa luopumisen ja luovutuksen eron, niin hyvä tulee.
Tätä kyllä alun perin tarkoitin. En vain avannut asiaa sen kummemmin.
Eli siis että pelkkä vanhempien (=alaikäisten lasten edunvalvojat, yleensä) ilmoitus asiasta (perinnöstä luopuminen) ei yksin riitä, vaan että maistraatti tulee kuvaan mukaan juuri tuon luvan kysymisen vuoksi.
MIetin vaan, onko luvan saaminen kovinkin hankalaa, jos ei ole selvästi ylivelkainen pesä....
Et vieläkään ole ymmärtänyt asiaa. Nyt kirjoitat:
"Tätä kyllä alun perin tarkoitin. En vain avannut asiaa sen kummemmin.
Eli siis että pelkkä vanhempien (=alaikäisten lasten edunvalvojat, yleensä) ilmoitus asiasta (perinnöstä luopuminen) ei yksin riitä, vaan että maistraatti tulee kuvaan mukaan juuri tuon luvan kysymisen vuoksi."
Maistraatti EI tule kuvaan mukaan, koska sen lupaa EI tarvita silloin, kun ap luopuu perinnöstä paitsi omasta puolestaan, myös koko sukuhaaransa puolesta - vaikka sukuhaara käsittäisi alaikäisiä. Ap voi siis tällaisen luopumisen ilman maistraattia pätevästi tehdä.
Toisin asia olisi, jos alaikäiset lapset olisivat saamassa perintöä vaikkapa toiselta vanhemmaltaan. Elossa oleva vanhempi olisi tällöin yksin lastensa edunvalvoja. Hän ei voisi lasten edunvalvojana luopua tällaisesta lasten perinnöstä ilman maistraatin lupaa. Samoin kävisi, jos lasten toinen vanhempi olisi kuollut ja lapset olisivat saamassa perinnön kuolleen vanhempansa suvulta. Elossa oleva vanhempi ei voisi perinnöstä lasten puolesta luopua ilman maistraatin lupaa.
No niin, kertokaapa siis tyhmälle (laitan suoraan näin, ettei eräiden tarvitse ruveta erikseen sitä nimitystä minusta käyttämään) vielä kerran yksinkertaisesti, miten tämä menee.
Esimerkissä A ei halua ottaa rintaperillisenä perintöä vastaan ja hänellä on alaikäisiä lapsia, joille hän ei myöskään perintöä halua.
Lähdetään siitä, että A on riidoissa muiden pesän osakkaiden kanssa eikä halua sekaantua asiaan lainkaan. Pesä on monimutkainen mutta ei kuitenkaan jää miinukselle.
Miten hän siis toimii?
Mitä maksu- tai muita seurauksia tulee?
Kenelle A:n sukuhaaran osuus menee?
"Miten hän siis toimii? Kenelle A:n sukuhaaran osuus menee?"
Sen on nm. "Voikunolisikokemusta" kertonut yksiselitteisen selvästi. Jos et sitä ymmärrä, ei voi mitään. Mutta toistanpa tuon vastauksen kumminkin:
*Voit ihan helposti ilmoittaa perunkirjoituksessa luopuvasi perinnöstäsi. Silloin se menee toissijaisille perijöille eli sinun lapsillesi. Jos sinulla ei ole lapsia tai lapsesi kieltäytyvät perinnöstä, se jakautuu tasaisesti sisaruksillesi.*
Minä puolestani olen kertonut, että samalla voit ilmoittaa luopuvasi ko. perinnöstä myös alaikäisten lastesi puolesta. Kas näin:
*Alaikäisen vanhempi, luopuessaan perinnöstä omasta puolestaan, voi siis "automaattisesti" ilman maistraatin mukaan tuloa luopua samalla tuosta perinnöstä myös lastensa puolesta, olivatpa nämä aikuisia tai alaikäisiä.*
"Mitä maksu- tai muita seurauksia tulee?"
Tähänkin on vastattu.
*Jos luopuja ulottaa luopumisensa koko sukuhaaraansa, luopujan katsotaan perintöverotuksessa ottaneen jäämistöosuutensa vastaan. Luopuja joutuu siten maksamaan saannostaan perintöveron ja ne henkilöt, joiden hyväksi luopuminen tapahtuu, ovat puolestaan lahjaverovelvollisia.*
SIIS
Ilmoitat kirjallisesti perunkirjoituksen toimittajalle, että luovut NN:n perinnöstä omasta ja lastesi puolesta. Kun siten luovut koko sukuhaarasi puolesta (eli syrjäytät lain mukaiset sijaantulijasi), sinun katsotaan a) ottaneen perinnön vastaan, mistä sinulle seuraa perintövero (jos osuutesi on vähintään 20.000 euroa) ja b) luovuttaneen perintösi muille pesän osakkaille (sisaruksillesi?), jotka täten saavat sinulta lahjan, mistä he ovat lahjaverovelvollisia, jos kunkin lahjansaajan osuus on vähintään 4.000 euroa (tilanne Finlexin mukaan 2.1.2017).
"Ilmoitat kirjallisesti perunkirjoituksen toimittajalle, että luovut NN:n perinnöstä omasta ja lastesi puolesta. Kun siten luovut koko sukuhaarasi puolesta (eli syrjäytät lain mukaiset sijaantulijasi), sinun katsotaan a) ottaneen perinnön vastaan, mistä sinulle seuraa perintövero (jos osuutesi on vähintään 20.000 euroa) ja b) luovuttaneen perintösi muille pesän osakkaille (sisaruksillesi?), jotka täten saavat sinulta lahjan, mistä he ovat lahjaverovelvollisia, jos kunkin lahjansaajan osuus on vähintään 4.000 euroa (tilanne Finlexin mukaan 2.1.2017)."
Ketä tässä nyt yritetään sumuttaa: verottajaa, perunkirjoittajaa, perinnöstä irti pyristelevää, palloteltavan perinnön vastaanottajaa, vaiko mistään mitään ymmärtämätöntä nettineuvon lukijaa.
On se kumma että ei voi perinnöstään luopua niin ettei siitä joutuisi veroja maksamaan!
Tämä on taas sellaista logiikkaa, mitä en ymmärrä.
Luopua voi, muttei luovuttaa.
Eli pesästä voi vetäytyä veroseuraamuksitta, jolloin perintö menee sille, jolle se olisi mennyt jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää. Jos taas luopuja haluaa lähteä määräilemään perinnöstä, niin silloin se rinnastuu lahjoittamiseen. Silloin on luopuja on ottanut perinnön vastaan ja maksaa perintöverot ja luovutuksensaaja maksaa lahjaverot.
Näin, mutta tarkoitan että jos henkilö ei edes nk. ala pesään ja samalla koko sukuhaara ei alkaisi pesään eli tulisi kuolinpesän osakkaaksi. En edelleenkään voi ymmärtää, että siinä tapauksessa veroja joutuu maksamaan ja vielä kaksin verroin, luopuja ja perinnön lopulta saava. Ei niin mitään järkeä!
Eihän siinä mitään tuplaveroja tule jos kaikki luopuvat. Silloin ei tule mitään veroja luopujasukuhaaralle!
00530 väittää muuta:
"Ilmoitat kirjallisesti perunkirjoituksen toimittajalle, että luovut NN:n perinnöstä omasta ja lastesi puolesta. Kun siten luovut koko sukuhaarasi puolesta (eli syrjäytät lain mukaiset sijaantulijasi), sinun katsotaan a) ottaneen perinnön vastaan, mistä sinulle seuraa perintövero (jos osuutesi on vähintään 20.000 euroa) ja b) luovuttaneen perintösi muille pesän osakkaille (sisaruksillesi?), jotka täten saavat sinulta lahjan, mistä he ovat lahjaverovelvollisia, jos kunkin lahjansaajan osuus on vähintään 4.000 euroa (tilanne Finlexin mukaan 2.1.2017)."
Niin "väitän", mutta en suinkaan ainoana, samaa "väittää" myös LW- ja samaa "väittävät" myös professorit Aarnio ja Kangas teoksessaan Suomen jäämistöoikeus I (mistä referaatti aiemmassa kommentissani). Jostain syystä kunnia "väitteestä" halutaan antaa yksin minulle.
Tuossa esimerkissä luopuja onkin ottanut perinnön vastaan eli ei luovu ehdoitta.
Jos jokainen sukuhaaran jäsen luopuu itse, veroja ei tule. Jos joku määrää perinnön menevän muille kuin lain mukaisille sijaantulijoille (eli luopuu koko sukuhaaran osalta), hän ei luovu ehdoitta vaan hänen katsotaan ottaneen perinnön vastaan.
Lahjaveroa joutuu muuten tätä nykyä maksamaan vasta 5.000 euron suuruisista lajoista eli siltä osin 00530:n tieto on vanhentunutta. Perintö- ja lahjaverolaki muuttui vuoden 2017 alusta.
Perintökaaressa luopuminen on ilmaistu seuraavasti:
Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssilaissa ja ulosottokaaressa.
Perillinen, joka tahtoo saattaa perintöoikeutensa voimaan, ottakoon perinnön vastaan tai ilmoittakoon vaatimuksensa sille tahi niille, jotka ovat ottaneet perinnön vastaan, taikka, jollei perintöä ole jaettu, sille, joka hoitaa pesää.
Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää.
.....
Siis perillinen voi luopua perinnöstä vetäytymällä pesästä, jolloin perintö menee järjestyksessä seuraavalle. Tässä pitää ottaa kuitenkin huomioon, ketä laki tarkoittaa perillisellä kulloinkin, koska luopumisoikeus määräytyy sen perusteella. Perintökaari lähtee sittä olettamasta, että periä voi se joka elää perittävän kuolinhetkellä. Tämän vuoksi luopumisjatkumo ei yllä ensimmäistä perintöön oikeutettua pidemmälle, vaan silloin joutuu ottamaan perinnön vastaan, jos aikoo siirtää sen yli perintökaaren olettaman.
764674367 kirjoitti:
"......luopumisjatkumo ei yllä ensimmäistä perintöön oikeutettua pidemmälle, vaan silloin joutuu ottamaan perinnön vastaan, jos aikoo siirtää sen yli perintökaaren olettaman."
Olen täysin maallikko ja siksi kysyn tarkennusta:
Tarkoitatko, että ko. tapauksessa (pesään ei ole osallistuttu lainkaan) luopujan (rintaperillinen) perintöoikeus/-velvollisuus ei siirtyisikään luopujan omille rintaperillisille, vaan menisi hänen osaltaan tavallaan takaisin pesään jaettavaksi muiden perillisten (esim. sisarukset, leski) kesken?
Ja että tällöin ei luopujalle tulisi mitään veroja eikä myöskään hänen rintaperillisilleen, koska heillä ei olisi perimisoikeuttakaan....?
Vai tarkoitatko, että ko. tapauksessa perintöoikeus/-velvollisuus siirtyisi luopujan omille rintaperillisille (alaikäisille).
Voisikohan joku teistä osoittaa jollain oikealla tapauksella, kenen väittämä oikein pitää paikkansa? Eli oikeustapauksia tai muutoin tapauksia elävästä elämästä. Ei mitään kirjoituksia mistään kirjasta.
Kyllä tämä on nyt jo aika moneen kertaan kerrottu.
Jos joku luopuu perinnöstä, perintö menee sille, joka olisi perillisasemassa jos luopuja olisi kuollut. Myös sijaantuloperillinen voi luopua perinnöstä.
Oikeustoimikelpoisia ovat vain 18 vuotta täyttäneet eli alaikäinen ei voi itse tehdä päätöstä perinnöstä luopumisesta.
Alaikäisen edunvalvojat (=vanhemmat) voivat alaikäien puolesta luopua perinnöstä, mutta he tarvitsevat siihen maistraatin luvan. Maistraatti ei lupaa anna, jos luopuminen on vastoin alaikäisen etua. Omaisuudesta luopuminen ei pääsääntöisesti ole alaikäisen edun mukaista.
Jos luopuja haluaa määrätä sijaantulijaksi jonkun muun kuin lakimääräisen perillisen, hän ei luovu ehdoitta. Silloin hänen katsotaan ottaneen perinnön vastaan eli hän saa perintöverot ja ne henkilöt joille hän perintöosuutensa lahjoittaa, maksavat lahjaveroa.
"Lahjaveroa joutuu muuten tätä nykyä maksamaan vasta 5.000 euron suuruisista lajoista eli siltä osin 00530:n tieto on vanhentunutta. Perintö- ja lahjaverolaki muuttui vuoden 2017 alusta."
Kirjoittamani tieto oli yhtä vanhentunutta kuin Finlexin lakitieto. Kirjoitin nimenomaan, että "tilanne Finlexin mukaan 2.1.2017". Finlex´iä ei vieläkään ole saatu päivitetyksi, joten siellä perintö- ja lahjaveron mukaisena rajana on edelleen tuo 4.000 euroa. Samoin on päivittämättä perintöjen verotus.
Eipä noita vanhoja verotietoja tai muutakaan vanhentunutta tietoa kannata enää jakaa.
Eli lahjaveron alaraja on tosiaan 1.1.2017 alkaen 5000 euroa. Mutta eipä sille tietenkään mitään voi, jos joillain kirjoittelijoilla ei ole tiedot ajan tasalla.
Hyvä korjaus siis joka tapauksessa.
Eikö arvon nikkarilla ole sen vertaa järkeä, että osaisi itse yhtään arvioida, "kenen väittämä oikein pitää paikkansa"?!
Ketkä ovat "väittäneet" että perintö- ja lahjaverot tulevat maksuun, kun perinnöstä luovuttaessa määrätään perintö meneväksi muulle taholle kuin lain mukaiselle sijaantulijalle? Vastaus: 1) 00530, 2) LW-, 3) professorit Aarnio ja Kangas teoksessaan Suomen jäämistöoikeus I.
Ketkä sitten ovat väittäneet, että mainitusta menettelystä ei mitään veroseuraamuksia olisi? Vastaus: En löytänyt YHTÄÄN tällaista väitettä!
Nm. 246810 tosin kirjoitti "Eihän siinä mitään tuplaveroja tule jos kaikki luopuvat. Silloin ei tule mitään veroja luopujasukuhaaralle!" Tuokin "väite" pitää paikkansa. Jos siis ensin ap. luopuu, jolloin perintö menee ap:n lapsille, ja sen jälkeen nämä lapset luopuvat eikä heillä lapsia ole, ko. sukuhaara säästyy perintöverolta. Ap:n tilanteessa tämä perättäinen luopuminen kuitenkin edellyttää maistraatin suostumusta, koska ap:n lapset ovat alaikäisiä.
"Ei mitään kirjoituksia mistään kirjasta."
Ja miksiköhän ei? Kun ko. kirja on tulevien tuomareiden oppikirja ja valmiiden asianajajien apu esiin tulevissa probleemeissa, niin sieltähän se luotettavin tieto on saatavissa. Vai onko nikkarin suhde "kirjaan" niin vieraantunut, että "kirjassa" selvästikin kerrottu asia ei tule ymmärretyksi? Näin asia "kirjassa" kerrottiin:
"Jos luopuja ulottaa luopumisensa koko sukuhaaraansa, luopujan katsotaan perintöverotuksessa ottaneen jäämistöosuutensa vastaan. Luopuja joutuu siten maksamaan saannostaan perintöveron ja ne henkilöt, joiden hyväksi luopuminen tapahtuu, ovat puolestaan lahjaverovelvollisia. Kyse on perintöosuuden luovutuksesta."
Mikä tuossa meni yli nikkarin ymmärryksen???
Tässä nyt askarrtuttaa enempi se, että minne se palloteltava perintö lopulta päätyy, kun valtiollekaan se ei näytä kuuluvan.
Mistähän tuon "ajan tasalla" olevan tiedon saat? Tokihan sanomalehdissä on asiasta kirjoitettu, mutta ennen kuin tieto on virallisessa lakikokoelmassa (Finlexin perintö- ja lahjaverolaki) julkaistu, se ei ole muuta kuin uskoa siihen, että lehti tietää, mitä kirjoittaa. Siis uskoa, mikä ei ole tiedon väärti.
00530 kirjoitti:
"Eikö arvon nikkarilla ole sen vertaa järkeä, että osaisi itse yhtään arvioida, "kenen väittämä oikein pitää paikkansa"?!"
Minkähän takia sinun pitää aina jossain vaiheessa ketjua kettuilla muille kommentoijille? Palstalla oli erilaisia näkemyksiä asiasta enkä pidä sinua sen kummempana kommentoijana kuin ketään muutakaan. Olet nimimerkki siinä kuin muutkin. Samoin LW tai kuka muu tahansa tässä ketjussa. Sinä tai kuka muu tahansa voi olla vaikka naapurin putkimies Pera.
Keskustelut ovat sitä varten, että niissä keskustellaan. Jos ei saa selvää jonkun kommentista, tai on epävarma omasta tulkinnastaan, niin miksi ihmeessä ei voi kysyä ja tarkentaa? En ymmärrä, mistä tulee halusi mollata muita. Voisit vastata ihan asiallisesti. Ja jos ei huvita vastata, ole hiljaa. Hyvin monessa ketjussa, missä kirjoittelet, jossain vaiheessa alat haukkumaan, arvostelemaan tms. muita kirjoittajia tai vinoilemaan suorasti tai epäsuorasti. Kasvaisit jo aikuiseksi.
Et ilmeisesti vain osaa käyttää Finlexiä. Kyllä tämä lakimuutos sieltä löytyy, sähköisestä säädöskokoelmasta. Eli julkaistu ja voimassa se on. Sanomalehdet nyt eivät ole se paras oikeuslähde, joten jos olet vain niitä lukenut, niin ei ihme, että et ole ihan ajan tasalla.
Lisäksi lakimuutoksesta on uutisoitu mm. Edilexissä ja verohallinnon sivuilla. Sanomalehtien kirjoitteluun asiasta en ole tutustunut.
Verohallinnon perintö- ja lahjaverolaskuriinkin tuli muuten tuo uuden lain mukainen kaava jo joulun alla eli heti kun laki vahvistettiin.
"Palstalla oli erilaisia näkemyksiä asiasta enkä pidä sinua sen kummempana kommentoijana kuin ketään muutakaan. Olet nimimerkki siinä kuin muutkin. Samoin LW tai kuka muu tahansa tässä ketjussa. Sinä tai kuka muu tahansa voi olla vaikka naapurin putkimies Pera."
Tuossa sinun järjen puutteesi juuri näkyy! Olinpa minä putkimies tai mikä tahansa, minä en ole vain väittänyt jotakin, vaan olen myös perustellut sen, mitä esitän - toisin kuin kaltaisesi. Tuo perusteluni on alan eli jäämistöoikeuden perusteoksesta referoitu selvitys, jonka olen tänne kaikkien lukemaan osaavien nähtäville kirjoittanut. Asia on tietysti aika huono niiden kannalta, jotka eivät lukemaansa ymmärrä, vaikka asia olisi kuinka selvästi sanottu. Sitten huudetaan jotakuta (?) osoittamaan avuttomalle, kenen väittämä oikein pitää paikkansa. Mutta "ei mitään kirjoituksia mistään kirjasta!" Onnetonta porukkaa!
Hyvä on, jos sinne tuli. Mutta Finlexiin ei ollut tullut - eikä ole tullut vieläkään. Juuri siksi kirjoitinkin "Tilanne Finlexin mukaan 2.1.2017". Tästä jokaisen järkevän lukijan luulisi ymmärtävän, että tosiasiallinen tilanne saattoi olla muu. Enempiin tarkistuksiin en aikaani viitsinyt uhrata.
"Jos ei saa selvää jonkun kommentista, tai on epävarma omasta tulkinnastaan, niin miksi ihmeessä ei voi kysyä ja tarkentaa?"
Kun kysyy, ei "tarkennusta" vaan jotakuta osoittamaan, kenen "väite" on oikea, ja samalla ylenkatsoo asiassa parhaan saatavissa olevan tiedon asettamalla ehdon "ei mitään kirjoituksia mistään kirjasta", niin on ansainnut sellaisen vastauksen, minkä annoin.
Miksi jatkat vänkäämistä 00530? Vain kovapäisyytesi taitaa nyt voittaa tietämättömyytesi.
Kuten olen täysin selvästi kertonut, perintö- ja lahjaverolain muutoksia koskeva laki on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa Finlexissä. Eli laki tuli suunnitellusti voimaan 1.1.2017. Menisikö tämä nyt perille?
Miten kuvittelet, että laki voisi ylipäätään olla voimassa jos sitä ei olisi julkaistu? Tiedätkö edes mikä tuo Suomen säädöskokoelma on? Miten sinä siis kuvittelet lakien tulevan Suomessa voimaan?
Eli uusi laki on todellakin voimassa ja verotus keveni tämän vuoden alusta. Piste.
Lopettakaa jo tämä epäolennaisuuksien jauhaminen. Aloittajan otsikko on PERINTÖVERO, ja kysymys voiko sen välttää luopumalla, ja vielä toive että veli pitää koko "paskan".
Jos aloittajalla on lapsia, ainoa toimiva tapa tässä on vanhempien tekemä testamentti, jonka aloittaja hyväksyy eikä vaadi lakiosaansa.
Joten ihan turha jatkaa enää siitä miten voi luopua koko sukuhaaran puolesta, koska siinä tilanteessa se perintövero sekä lahjavero tulee kysymykseen.
Juuri niin.
Ja tämän minä olen kertonut jo ensimmäisessä vastauksessani.
Tähän on hyvä lopettaa.
"Juuri niin." Näin julistaa palstan "tietäjäksi" itsensä nostanut henkilö. Joka näkyy kuuluvan niihin, joiden mielestä ketjun tulee pysyttäytyä tiukasti aloittajan asettamissa raameissa.
Mutta eihän asia sentään noin ole! Jos ketjussa tulee esiin muita, siihen jollakin tapaa liittyviä aiheita - kuten nyt perinnöstä luopuminen -, kyllä niitä voidaan ja on perusteltua myös käsitellä - vaikka 88989 olisi "jo ensimmäisessä vastauksessaan" mielestään kaiken kertonut.
Toinen asia on, että tässä ketjussa ei enää pitäisi epäselväksi jääneitä kysymyksiä olla. Koko sukuhaaran puolesta luopuminenkin lienee tullut lopulta ymmärretyksi.
"Nm. 246810 tosin kirjoitti "Eihän siinä mitään tuplaveroja tule jos kaikki luopuvat. Silloin ei tule mitään veroja luopujasukuhaaralle!" Tuokin "väite" pitää paikkansa. Jos siis ensin ap. luopuu, jolloin perintö menee ap:n lapsille, ja sen jälkeen nämä lapset luopuvat eikä heillä lapsia ole, ko. sukuhaara säästyy perintöverolta. Ap:n tilanteessa tämä perättäinen luopuminen kuitenkin edellyttää maistraatin suostumusta, koska ap:n lapset ovat alaikäisiä."
Tähän pitänee vielä palata, koska eihän se nyt noin mene, vaan siinä pitää katsoa, kuka on perillisasemassa milloinkin.
Se menee prikuilleen noin, palasitpa tai et. Mutta kun et muuten näy ymmärtävän, niin avitanpa ihan sinua vielä rautalangalla:
Olkoon perittävä P, tämän lapset L sekä M ja L:n lapset l1 ja l2, joilla ei lapsia ole.
A. L luopuu perinnöstä omasta ja sukuhaaransa puolesta.
- P:n jäämistön saa kokonaan M.
- Koska luopuminen ei ole ehdoton eli "puhdas", L:n katsotaan ottaneen perinnön vastaan ja luovuttaneen perintöosansa M:lle, mistä seuraa ½ jäämistön osalta perintövero L:lle ja lahjavero M:lle.
B. L luopuu perinnöstä ehtoja asettamatta eli "puhtaasti".
- Perintö eli ½ jäämistöstä lankeaa sijaantulijoille eli l1:lle ja l2:lle.
- Ei perintöveroa L:lle.
C. Myös l1 ja l2 luopuvat ehdoitta perinnöstä.
- M saa P:n jäämistön perintönä kokonaan 1/1.
- Ei perintöveroa l1:lle ja l2:lle.
- M maksaa perintöveron P:n koko perinnöstä.