Moi. Oon 11v vitosluokkaa käyvä tyttö, jolla ei oo kavereita. Tai no mulla oli 2, mut toinen suuttui tyhjästä ja sit meiän välit meni poikki... Ja toinen muutti ja vaihto samalla koulua.
Mua pelottaa taas joululoman jälkeen, et oonko taas ilman kaveria. Meillä on niin pieni koulu, et kaikilla on kaveri/kavereita, ja mun on tosi vaikee ystävystyä.
Mikä mussa on vikana? :'(
Itkin ennen tätä lomaa, ja vieläkin, iltaisin tän takia. Mietin nytkin, et onko mussa jotain vikaa. Mun isä ei tiiä tästä mitää, se luulee varmaa et mul on kavereita. Mun äiti tietää tästä, mut se sanoo aina: "Ei sieltä voi löytää kavereita. Ja en tiedä sitten mitä teet, joudut vain luultavasti olla yksin".
Oikeesti en ymmärrä. Vapaa-ajalla oon kotona, en mee ulos enkä oo kenenkää kans. Tai kyl mä meen kesäl ulos, mut ei huvita mennä yksin.
Oon kärsiny yksinäisyydestä ja nettikiusaamisesta tosi kauan. Se viiltää mun sydäntä. Aina ku meen kouluun, ja tiiän et mul ei oo kaverii, mun sydän haluis pysähtyä. Oon myös ollu myös ennen joululomaa tosi lievästi masentunu, mutta en kertonu kenellekkään. Olen lintsannu koulustaki tän takia... Tiiän ei sais, mut en halunnu kärsiä. Ja yks tyttö vihaa mua, ja se nälvii ja syrjii, joskus jopa puhunu paskaa musta jollekki. Kukaan ei tiiä tästä... Tai no mun äiti ehkä vähän, mut se ei tiiä et miltä musta tuntuu.
Kertokaa mulle nyt, et mitä mun pitäis tehä... :(
Mua pelottaa taas joululoman jälkeen, et oonko taas ilman kaveria. Meillä on niin pieni koulu, et kaikilla on kaveri/kavereita, ja mun on tosi vaikee ystävystyä.
Mikä mussa on vikana? :'(
Itkin ennen tätä lomaa, ja vieläkin, iltaisin tän takia. Mietin nytkin, et onko mussa jotain vikaa. Mun isä ei tiiä tästä mitää, se luulee varmaa et mul on kavereita. Mun äiti tietää tästä, mut se sanoo aina: "Ei sieltä voi löytää kavereita. Ja en tiedä sitten mitä teet, joudut vain luultavasti olla yksin".
Oikeesti en ymmärrä. Vapaa-ajalla oon kotona, en mee ulos enkä oo kenenkää kans. Tai kyl mä meen kesäl ulos, mut ei huvita mennä yksin.
Oon kärsiny yksinäisyydestä ja nettikiusaamisesta tosi kauan. Se viiltää mun sydäntä. Aina ku meen kouluun, ja tiiän et mul ei oo kaverii, mun sydän haluis pysähtyä. Oon myös ollu myös ennen joululomaa tosi lievästi masentunu, mutta en kertonu kenellekkään. Olen lintsannu koulustaki tän takia... Tiiän ei sais, mut en halunnu kärsiä. Ja yks tyttö vihaa mua, ja se nälvii ja syrjii, joskus jopa puhunu paskaa musta jollekki. Kukaan ei tiiä tästä... Tai no mun äiti ehkä vähän, mut se ei tiiä et miltä musta tuntuu.
Kertokaa mulle nyt, et mitä mun pitäis tehä... :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Heippa!Mielestäni sun pitäisi kyllä kertoa vanhemmille tästä yksinäisyydestä ja miltä tuntuu.Millanen luokka teillä on,pienikö?sitä tärkeempää olis luoda hyvä luokkahenki ja että ketään ei syrjitä siks olis hyvä puhua myös opelle.Sinussa ei ole vikaa olet varmasti hyvä kaveri kaikille mutta tosiystävän löytäminen ei aina osu kohdalle,sellaisen voi löytää myöhemmin tai vaikka harrastuksista.Äitisi pitäisi kyllä puuttua enemmän tähän kaveriasiaan muuta kuin toteamalla että asialle ei voi mitään.Vanhemmat voisivat olla enemmän yhteydessä luokkalaisten vanhempiin ja sitä kautta tutustua ja kyläillä.Voisitko ajatella pyytäväsi jotain kaveria teille kylään tai onko muilla luokilla jotain mukavia tyyppejä?Entä sitten harrastusmahollisuudet sieltäkin vois löytää kavereita,vanhemmat vois auttaa siinäkin.Nettikiusaamiseen pitää puuttua heti ja siitä pitää sanoa vanhemmalle että siihen voidaan puuttua.Sulla on oikeus puolustaa itseäsi jos sinua nälvitään voit napakasti sanoa takaisin että lopettaa kiusaamisen.