En jaksa(16v)

Nyt haet heti apua!
Ei oo terve mieli jos haluaa kuolla. Itsemurha ei vie surua pois, se antaa sen läheisille.

Funtsi vähän. Miksi kitiset edelleenkin täällä. Olet saamaton persläpi. Sossu kustanta luuserielämäsi. Tartu toimeen ja fixaa itsesi.

Sulla taitaa just koulu loppua eli 9:än lk:n kevät menossa kohta. Et juuri jaksanut kertoa kuin tuosta kaikkein raskaimmista asioista. Jos se sua lohduttaa niin joskus varmaankin n65% ihmisistä jonain yhtenä tai parina päivänä vuodessa tuntee tuollaisia itsemurha yms raskaita ajatuksia mutta niiden tavallaan ei pitäisi liian usein tai kattavasti hallita ajatuksia vaan sinun pitöisi pystyä ajattelemaan ehkö eniten jotain tulevaisuuden ajatuksia joka tarkoittaisi että; eli mitä haluaisit tehdä nyt sitten kevään jälkeen eli mennäkö töihin vai opiskeluihin vai hakeako
oppisopimusta/paikkaa ynnä
vastaavaa ajatusmaailmaa. Koska
niitä et ehkä? jaksa sitten ajatella vai miten asia on? .Jollet jaksa tulevaisuuden asioita miettiä esim. ollenkaan itseksesi etkä esim siskonkaan kanssa niin silloin suosittelisin ehkä että
keskustelisit terveydenhoitajan
kanssa noista ehkä väärään päin
junnaavista hyvin synkistä ajatuksistasi ja kertoisit ne
hänelle. Terveydenhoitaja osaa ohjata sinut todennäköisesti psykologille ja/tai psykiatrille(ehkä molemmillekin) joka/jotka osaa/osaavat
toivottavasti luokitella minkätasoinen ongelma sinulla on että tarvitsetko minkälaista
apua asiassasi. Olethan rehellinen itsellesi omissa asioissasi,(älä dramatisoi kertoessasi terveydenhoitajalle asiaa eli jos nuo ajatuksen ongelmat, synkät suunnitelmat ovat
sinulla vain harvoin mielessä, vaan mieti valmiiksi useastiko ne
sinuun iskevät). Myöhemmin voi
harmittaa jos olet liioitellusti kertonut tuollaisista ongelmista ja haluatkin itse vaan unohtaa asian, ja siirtyä eteenpäin mutta oletkin mielenterveysongelmaisena jonkun näköinen taakka jollekin vaikkapa lähisukulaiselle joka kokeilee hermojesi kestävyyttä lopun ikäsi esim huomattelulla. Kaikissa asioissa eli tässäkin pitää olla rehellinen, valeella voi olla arvaamattoman kovat seuraukset. Mutta sinulle jaksamista! ja toivotan valoisampaa ja parempaa uutta vuotta! ja mielentasapainoa ja mielekkyyttä elämääsi! ja kaikenlaista auringon sädettä ja lämpöä elämääsi! Uskalla olla oma iloinen itsesi,( se voi löytyä pienen pintakerroksen alta se hymysi nimittäin esimerkiksi)

Lähetä viesti, jotta voidaan ratkaist tämän asian
Kik: Onnentie

Muistan rukouksin:) Jumala rakastaa sinua ja haluaa auttaa.
Ole turvallisella mielellä apu tulee
Sinulle.

Kumma jos olet itseäsi viillellyt monesti jo, eikä tilanteeseesi ole kukaan puuttunut.

En ole ns uskovainen enkä kuulu edes kirkkoon. Mutta kun mulla elämässä on ollut oikein paha olo, kauheita kipuja tai vastaavaa ei kukaan ole yleensä ollut siinä niin sitä viimesenä keinona on rukoillut jumalaa auttamaan ja ottamaan pois tuon tuskan jota ei enää kestä. Tunnustan että kovin monesti tuska on hävinnyt heti tuon jälkeen pois ja tilalle on tullut levollinen olo.

Älä tee itsemurhaa. Minäkin nuorena masentuneena sitä jonkun kerran mietin, mutta pelkäsin liikaa sitä, mitä sen jälkeen tulee, mitä jos joudunkin helvettiin? Ja sepä onkin ihan liian suuri riski otettavaksi. Edellinen kirjoittaja sanoi hyvin Jumalasta. Hän auttaa, käänny hänen puoleensa, siis ihan tämän meidän oman kristinuskon Jumalan.

"Neljän tuolinjalan" kautta pääsemme häntä lähelle; Raamattu, rukous, seurakuntayhteys ja ehtoollinen, ota käyttöön mieluiten heti nämä kaikki, tai sen verran kuin pystyt.


Raamatusta on moni saanut avun ja se löytyy myös netistä: www.evl.fi/raamattu

Täältä löytyy tosi hyvää hengellistä opetusta, varsinkin Tapani opettaa minusta todella hyvin: http://oneway.tv/fi/category/PLdZAghCIk-sFZgBeCJhQ45jMeXL2zoqDH (laaja sivusto, kannattaa katsella vaikka kohdasta "Ohjelmasarjat" mitä kaikkea löytyy)

Rukoilen puolestasi! Joskus elämä saattaa muuttua hyväksi ihan hetkessä!

Kerrotko vielä mitkä asiat sinua rassaa?

Olet vielä tosi nuori, ja vaikka kliseeltä voi kuulostaakin, niin sinulla on elämä edessäsi. Mahdollisuuksia sinulla on tosi paljon, voit valita sen ammatin minkä haluat, voit tutustua uusiin ihmisiin, seurustella, viettää mukavan opiskeluajan, löytää elämänkumppanin, tehdä lapsia jne. Lähes kaikki on edessäsi. Ajattele kaikkia niitä mukavia asioita, joita saatat vielä kokea elämässäsi! Ja sitä paitsi, nuoruusiässä voi vielä muuttua ja kehittyä psyykkisestikin vaikka kuinka paljon. Joten et mitenkään ole toivoton tapaus. Nyt varmaan sulla kannattaisi hankkia apua tuohon masennukseen. Voisit vaikka mennä käymään ehkä nuorisopuolen psykiatrilla, joka ohjaa sinut sitten eteenpäin luultavasti psykoterapiaan. Sitten etsit itellesi asiantuntevan terapeutin, jonka kanssa tuntuu kemiat sopivan yhteen. Ja alat tämän ihmisen kanssa tekemään töitä sen eteen, että sinulla ei enää olisi niin paha olla, vaan voisit nauttia elämästäsi. Muillekin ihmisille voi puhua, esim. perheelle tai ystäville, mutta terapeutti voisi olla sellainen henkilö, jolle voi ne raskaimmatkin ajatukset kertoa ilman että pelkää toisen ahdistuvan liikaa. Seurakunnaltakin apua voi saada, esim. papilta tai diakonilta. Muista myös elää mahdollisimman terveellisesti, nuku hyvin, syö hyvin ja liiku. Jos olet väsynyt, niin sinulla on oikeus levätä. Kyllä minä uskoisin, että olo alkaa helpottaa aika piankin.

"Sinulla on vielä elämä edessä" kuulostaa masentuneen korvaan, tätä paskaa jatkuu vielä tovin niin koita nyt kestää luuseri.