Tyrmäävä teksti!

Lainaus jatkuu:

"Jos Paavali olisi ollut evankelinen kristitty, hän olisi kääntänyt järjestyksen toisinpäin. Pietari tekee myös selväksi omassa kirjeessään, että apostolit pitivät kasteen pesua (käytäntönä oli koko ruumiin upottaminen veteen) pelastavana. Kenelläkään kristityllä ei pitäisi olla epäselvyyttä siitä, pelastaako kaste todella vai onko se vain symboli, kun Pietari tekee sen näinkin selväksi: ”teidät pelastaa nyt kaste, joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta” (1. Piet. 3:21).

Samalla käy ilmi, ettei kaste ole Jeesuksen pelastustyöstä erillinen armonlähde, vaan juuri se kanava, jonka välityksellä tulemme osallisiksi Jeesuksen pelastustyöstä. Kastepelastusta vastaan esitetään joskus raamatunkohtia, jotka sanovat, että usko tai Jeesuksen veri pelastaa uskovat, mutta näissä ei puhuta mitään kasteesta tai sitä vastaan, sillä uskon ja kasteen välinen suhde ei ole ”joko-tai”, vaan ”sekä-että”. Jeesushan nimenomaan sanoi: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark. 16:16). Kasteessa pelastutaan ”Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta” (1. Piet. 3:21).

Syntien anteeksianto ja Pyhä Henki kasteessa

Raamattu ei voisi paljon selvemmäksi tehdä, että kaste antaa synnit anteeksi ja että kasteessa vesi ja Henki toimivat yhdessä. Vesi on näkyvä merkki siitä, että uskova saa näkymättömän Hengen. Jo Vanha testamentti ennakoi tässä suhteessa kastetta ja sen sakramentaalista voimaa useaan otteeseen. Jo Raamatun toinen lause mainitsee veden ja Hengen: ”Jumalan henki liikkui vetten yllä.” (1. Moos. 1:2) Kasteveden syntejä puhdistavaa voimaa ennakoivat sotapäällikön ihmeellinen spitaalista puhdistuminen, kun hän oli kastautunut Jordanin vedessä (2. Kun. 5:14) sekä profeetan ennustus: ”Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta” (Sak. 13:1).

Vanhan testamentin vaikuttavimmat sanat kasteesta tulevat kuitenkin Jumalalta itseltään, ja ne mainitsevat sekä puhdistumisen että Hengen: ”Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.” (Hes. 36:25–27)

Uusi testamentti täyttää nämä ennustukset heti Jeesuksen kasteesta lähtien: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.” (Matt. 3:16) Ensin kaste, sitten Henki, eikä toisinpäin. Samoin opetti Pietari saarnatessaan juutalaisille: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38)

Jos Pietari olisi edustanut vapaita suuntia, sanoma olisi kuulunut seuraavasti: ”Kääntykää ja ottakaa vastaan Jeesus Kristus, niin syntinne annetaan anteeksi ja saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Kastautukaa sitten merkiksi uskoontulostanne.” Mutta Pietarin sanoma on toinen: kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.

Paavali on Pietarin kanssa samoilla linjoilla. Hän kertoo, kuinka Ananias kehotti häntä ottamaan vastaan kasteen ja syntien anteeksiannon: ”anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois” (Ap.t. 22:16). Hän itse kirjoitti kasteen vaikutuksista ja vaatimuksista pitkästi roomalaisille. Hän sanoo, että kasteessa (Room. 6:4) kristitty on kuollut pois synnistä (6:2), päässyt pois synnin orjuudesta ja vallasta (6:6,7), yhtynyt Jeesuksen kuolemaan (6:3) sekä saanut lupauksen uudesta elämästä ja ylösnousemuksesta (6:4,5,8,11). Pelkkä vesi tai symboli tuskin saisi aikaan moisia vaikutuksia."

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

Lainaus jatkuu:

"Jos Paavali olisi ollut evankelinen kristitty, hän olisi kääntänyt järjestyksen toisinpäin. Pietari tekee myös selväksi omassa kirjeessään, että apostolit pitivät kasteen pesua (käytäntönä oli koko ruumiin upottaminen veteen) pelastavana. Kenelläkään kristityllä ei pitäisi olla epäselvyyttä siitä, pelastaako kaste todella vai onko se vain symboli, kun Pietari tekee sen näinkin selväksi: ”teidät pelastaa nyt kaste, joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta – Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta” (1. Piet. 3:21).

Samalla käy ilmi, ettei kaste ole Jeesuksen pelastustyöstä erillinen armonlähde, vaan juuri se kanava, jonka välityksellä tulemme osallisiksi Jeesuksen pelastustyöstä. Kastepelastusta vastaan esitetään joskus raamatunkohtia, jotka sanovat, että usko tai Jeesuksen veri pelastaa uskovat, mutta näissä ei puhuta mitään kasteesta tai sitä vastaan, sillä uskon ja kasteen välinen suhde ei ole ”joko-tai”, vaan ”sekä-että”. Jeesushan nimenomaan sanoi: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu” (Mark. 16:16). Kasteessa pelastutaan ”Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta” (1. Piet. 3:21).

Syntien anteeksianto ja Pyhä Henki kasteessa

Raamattu ei voisi paljon selvemmäksi tehdä, että kaste antaa synnit anteeksi ja että kasteessa vesi ja Henki toimivat yhdessä. Vesi on näkyvä merkki siitä, että uskova saa näkymättömän Hengen. Jo Vanha testamentti ennakoi tässä suhteessa kastetta ja sen sakramentaalista voimaa useaan otteeseen. Jo Raamatun toinen lause mainitsee veden ja Hengen: ”Jumalan henki liikkui vetten yllä.” (1. Moos. 1:2) Kasteveden syntejä puhdistavaa voimaa ennakoivat sotapäällikön ihmeellinen spitaalista puhdistuminen, kun hän oli kastautunut Jordanin vedessä (2. Kun. 5:14) sekä profeetan ennustus: ”Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta” (Sak. 13:1).

Vanhan testamentin vaikuttavimmat sanat kasteesta tulevat kuitenkin Jumalalta itseltään, ja ne mainitsevat sekä puhdistumisen että Hengen: ”Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.” (Hes. 36:25–27)

Uusi testamentti täyttää nämä ennustukset heti Jeesuksen kasteesta lähtien: ”Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen.” (Matt. 3:16) Ensin kaste, sitten Henki, eikä toisinpäin. Samoin opetti Pietari saarnatessaan juutalaisille: ”Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.” (Ap.t. 2:38)

Jos Pietari olisi edustanut vapaita suuntia, sanoma olisi kuulunut seuraavasti: ”Kääntykää ja ottakaa vastaan Jeesus Kristus, niin syntinne annetaan anteeksi ja saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Kastautukaa sitten merkiksi uskoontulostanne.” Mutta Pietarin sanoma on toinen: kääntymyksen seuraus on kaste, kasteen vaikutusta taas ovat syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.

Paavali on Pietarin kanssa samoilla linjoilla. Hän kertoo, kuinka Ananias kehotti häntä ottamaan vastaan kasteen ja syntien anteeksiannon: ”anna kastaa itsesi, anna pestä syntisi pois” (Ap.t. 22:16). Hän itse kirjoitti kasteen vaikutuksista ja vaatimuksista pitkästi roomalaisille. Hän sanoo, että kasteessa (Room. 6:4) kristitty on kuollut pois synnistä (6:2), päässyt pois synnin orjuudesta ja vallasta (6:6,7), yhtynyt Jeesuksen kuolemaan (6:3) sekä saanut lupauksen uudesta elämästä ja ylösnousemuksesta (6:4,5,8,11). Pelkkä vesi tai symboli tuskin saisi aikaan moisia vaikutuksia."

Lue lisää

Jatkoa edelleen:

"Raamatun opetus lapsikasteesta

Jää kuitenkin yksi vastalause: miksi Raamattu ei käske lapsikastetta eikä mainitse yhtään tapausta, jossa lapsi olisi kastettu? Evankeliset kristityt vetoavat siihen, että Raamatun mukaan Jeesus ei kastanut vaan siunasi lapsia ja että apostolit kastoivat vain uskoon tulleita aikuisia. Tämä argumentti on heikko monestakin syystä. On totta, että Raamattu ei käske lapsikastetta, mutta se ei myöskään kiellä sitä. On siis siirrettävä katse apostolien opetukseen ja käytäntöön sekä heidän opetuslastensa ja taas heidän seuraajiensa käytäntöön. Kuten huomasimme, ensimmäiset kristityt todistivat lapsikasteen puolesta.

Tämän lisäksi ei ole yllätys, että Raamatussa kastettavilla usko edeltää kastetta. Tämä on kirkon käytäntö edelleen, kun kyseessä on kristinuskoon kääntyvä aikuinen. Uskosta on oltava selvillä ja se on tunnustettava ennen kuin kaste voidaan antaa. Mutta mitä tapahtui, kun vuosia kului ja kristinuskoon kääntyneet aikuiset alkoivat saada lapsia tai kun kokonaiset perheet kääntyivät? Apostolien teoissa todistetaan, että kokonaisia perhekuntia kastettiin (Ap.t. 16:15,33, ks. myös 1. Kor. 1:16), ja on mitä todennäköisintä, että näihin perhekuntiin kuului myös pieniä lapsia. Pietari sanoi saarnassaan kasteesta: ”teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Paavali puolestaan kirjoitti, että lapset voivat olla joko ”epäpuhtaita” tai ”pyhiä”, mikä saattaa viitata eroon ei-kastetun ja kastetun lapsen välillä (1. Kor. 7:14).

Ehkä tärkein raamatullinen avain lapsikasteen ymmärtämiseksi on kuitenkin Paavalin opetus siitä, että kaste on korvannut ympärileikkauksen merkkinä, jonka kautta ihminen tulee Jumalan kansan jäseneksi. On ymmärrettävä, että Paavalin mukaan kirkon eli Kristuksen ruumiin (Kol. 1:18, Ef. 1:23) jäseneksi tullaan kasteen eikä pelkästään uskon kautta: ”Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.” (1. Kor. 12:13)

Vanhassa liitossa ympärileikkaus oli merkkinä Jumalan liittoon kuulumisesta (1. Moos. 17:10–13), mutta uudessa liitossa meidät yhdistää Kristukseen ”ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa.” (Kol. 2:11–13) Kysymys kuuluu: tehtiinkö kastetta ennakoinut ympärileikkaus vasta aikuisille vai jo lapsille? Halusiko Jumala sisällyttää lapset liittoonsa? Vastaus on kiistatta myönteinen – ympärileikkaus tehtiin juutalaiselle lapselle kahdeksantena päivänä syntymästä (1. Moos. 17:12).

Paavali kirjoitti Abrahamista: ”Hän sai ympärileikkauksen merkin sen sinetiksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi.” (Room. 4:11) Samoin uudessa liitossa kaste annetaan sinetiksi niille, jotka uskovat. Tästä huolimatta Abrahamin jälkikasvun ei odotettu tekevän henkilökohtaista uskontunnustusta ennen ympärileikkauksen sinetin antamista. On siis selvää, että uusi ympärileikkaus, kaste, joka tekee ihmisestä Jumalan kansan jäsenen, on myös tarkoitettu lapsille. Ei ole mitään syytä olettaa, että uuden liiton armo olisi vauvoilta kielletty. Ensimmäiset kristityt ymmärsivät tämän, ja heidän väittelynsä kasteesta keskittyivätkin siihen, pitäisikö kasteen kanssa odottaa kahdeksan päivää vai ei, eikä suinkaan siihen, pitäisikö lapsikastetta hyväksyä lainkaan.

Kyprianus kirjoitti 250-luvulla Fidukselle: ”Mitä pikkulapsiin tulee: sanoit, ettei heitä tulisi kastaa toisena tai kolmantena päivänä syntymästä, että vanha ympärileikkauksen laki täytyy ottaa huomioon… Kokouksessamme… kukaan ei ollut samaa mieltä kanssasi. Olemme pikemminkin kaikki sitä mieltä, että Jumalan armoa ja laupeutta ei tulisi kieltää yhdeltäkään syntyneeltä.” (Kirjeitä 64:2)

Kun Jeesuksen luokse oltiin tuomassa pieniä lapsia (Luuk. 18:15), Jeesus ei vastustellut eikä vaatinut lapsilta henkilökohtaista päätöstä, vaan julisti heidän olevan täysin sopivia Jumalan valtakuntaan. Keitä me olemme kieltämään lapsilta kasteen sakramentin tarjoaman pelastuksen ja yhteyden Kristukseen, kun hän itse sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (Luuk. 18:16) "

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

Jatkoa edelleen:

"Raamatun opetus lapsikasteesta

Jää kuitenkin yksi vastalause: miksi Raamattu ei käske lapsikastetta eikä mainitse yhtään tapausta, jossa lapsi olisi kastettu? Evankeliset kristityt vetoavat siihen, että Raamatun mukaan Jeesus ei kastanut vaan siunasi lapsia ja että apostolit kastoivat vain uskoon tulleita aikuisia. Tämä argumentti on heikko monestakin syystä. On totta, että Raamattu ei käske lapsikastetta, mutta se ei myöskään kiellä sitä. On siis siirrettävä katse apostolien opetukseen ja käytäntöön sekä heidän opetuslastensa ja taas heidän seuraajiensa käytäntöön. Kuten huomasimme, ensimmäiset kristityt todistivat lapsikasteen puolesta.

Tämän lisäksi ei ole yllätys, että Raamatussa kastettavilla usko edeltää kastetta. Tämä on kirkon käytäntö edelleen, kun kyseessä on kristinuskoon kääntyvä aikuinen. Uskosta on oltava selvillä ja se on tunnustettava ennen kuin kaste voidaan antaa. Mutta mitä tapahtui, kun vuosia kului ja kristinuskoon kääntyneet aikuiset alkoivat saada lapsia tai kun kokonaiset perheet kääntyivät? Apostolien teoissa todistetaan, että kokonaisia perhekuntia kastettiin (Ap.t. 16:15,33, ks. myös 1. Kor. 1:16), ja on mitä todennäköisintä, että näihin perhekuntiin kuului myös pieniä lapsia. Pietari sanoi saarnassaan kasteesta: ”teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu” (Ap.t. 2:39). Paavali puolestaan kirjoitti, että lapset voivat olla joko ”epäpuhtaita” tai ”pyhiä”, mikä saattaa viitata eroon ei-kastetun ja kastetun lapsen välillä (1. Kor. 7:14).

Ehkä tärkein raamatullinen avain lapsikasteen ymmärtämiseksi on kuitenkin Paavalin opetus siitä, että kaste on korvannut ympärileikkauksen merkkinä, jonka kautta ihminen tulee Jumalan kansan jäseneksi. On ymmärrettävä, että Paavalin mukaan kirkon eli Kristuksen ruumiin (Kol. 1:18, Ef. 1:23) jäseneksi tullaan kasteen eikä pelkästään uskon kautta: ”Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.” (1. Kor. 12:13)

Vanhassa liitossa ympärileikkaus oli merkkinä Jumalan liittoon kuulumisesta (1. Moos. 17:10–13), mutta uudessa liitossa meidät yhdistää Kristukseen ”ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa.” (Kol. 2:11–13) Kysymys kuuluu: tehtiinkö kastetta ennakoinut ympärileikkaus vasta aikuisille vai jo lapsille? Halusiko Jumala sisällyttää lapset liittoonsa? Vastaus on kiistatta myönteinen – ympärileikkaus tehtiin juutalaiselle lapselle kahdeksantena päivänä syntymästä (1. Moos. 17:12).

Paavali kirjoitti Abrahamista: ”Hän sai ympärileikkauksen merkin sen sinetiksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi.” (Room. 4:11) Samoin uudessa liitossa kaste annetaan sinetiksi niille, jotka uskovat. Tästä huolimatta Abrahamin jälkikasvun ei odotettu tekevän henkilökohtaista uskontunnustusta ennen ympärileikkauksen sinetin antamista. On siis selvää, että uusi ympärileikkaus, kaste, joka tekee ihmisestä Jumalan kansan jäsenen, on myös tarkoitettu lapsille. Ei ole mitään syytä olettaa, että uuden liiton armo olisi vauvoilta kielletty. Ensimmäiset kristityt ymmärsivät tämän, ja heidän väittelynsä kasteesta keskittyivätkin siihen, pitäisikö kasteen kanssa odottaa kahdeksan päivää vai ei, eikä suinkaan siihen, pitäisikö lapsikastetta hyväksyä lainkaan.

Kyprianus kirjoitti 250-luvulla Fidukselle: ”Mitä pikkulapsiin tulee: sanoit, ettei heitä tulisi kastaa toisena tai kolmantena päivänä syntymästä, että vanha ympärileikkauksen laki täytyy ottaa huomioon… Kokouksessamme… kukaan ei ollut samaa mieltä kanssasi. Olemme pikemminkin kaikki sitä mieltä, että Jumalan armoa ja laupeutta ei tulisi kieltää yhdeltäkään syntyneeltä.” (Kirjeitä 64:2)

Kun Jeesuksen luokse oltiin tuomassa pieniä lapsia (Luuk. 18:15), Jeesus ei vastustellut eikä vaatinut lapsilta henkilökohtaista päätöstä, vaan julisti heidän olevan täysin sopivia Jumalan valtakuntaan. Keitä me olemme kieltämään lapsilta kasteen sakramentin tarjoaman pelastuksen ja yhteyden Kristukseen, kun hän itse sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (Luuk. 18:16) "

Lue lisää

Lisää lainausta aiheeseen liittyen:

"...Vaikka kaste siis onkin pelastukselle välttämätön, ei Jumala ole sakramenttiensa rajoittama. Hän voi toimia vapaasti myös niiden ulkopuolella. Tästä raamatullisena esimerkkinä mainittakoon Pyhän Hengen vuodattaminen pakanoihin (Ap.t. 10:44–45). Pietari ei kuitenkaan ajatellut Hengen tulemisen riittävän, vaan käski heti kastaa kyeiset ihmiset (Ap.t. 10:48).

Johanneksen kaste ja kristillinen kaste

Uskovien kastetta harjoittavien kristittyjen kaste muistuttaa kovasti Johannes Kastajan kastetta: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen” (Matt. 3:11). Vapaiden suuntien kristityt puhuvat kyllä kasteesta ja parannuksesta, kuten Johanneskin, mutta Johannes jatkoi: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi… Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” (Mark. 1:7–8)

Apostolien teot tarjoaa äärimmäisen mielenkiintoisen tarinan Paavalin elämästä. ”Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: ’Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?’ ’Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä’, nämä vastasivat.” (Ap.t. 19:1–2) Jos Paavali olisi edustanut vapaita suuntia, hän olisi nyt kysynyt jotain tämäntapaista: ”Oletteko varmasti ottaneet Jeesuksen Kristuksen vastaan henkilökohtaisena Vapahtajananne ja pyytäneet Jumalaa lähettämään teihin Henkensä?”

Tapahtuu kuitenkin jotain aivan muuta. ”’Millä kasteella teidät sitten on kastettu?’ kysyi Paavali.” (Ap.t. 19:3) Kun Paavali siis kuuli, ettei uskovilla ollut Pyhää Henkeä, hän halusi heti saada selville, olivatko he saaneet kristillistä vesikastetta. Tarina jatkuu: ”He vastasivat: ’Johanneksen kasteella.’ Silloin Paavali sanoi: ’Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.’ Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin” (Ap.t. 19:3–6). Jotta uskovat saisivat Pyhän Hengen, Paavali antaa heille kasteen ja vahvistuksen (kätten päälle panemisen) sakramentit..."

Tässä kumptaan esityämäsi kastekäsitys täydellisesti

http://puhdastakultaa.blogspot.fi/2015/05/kasteesta.html?m=1

Siinä ei tyrmätä todellakaan kristillisyydessä vuosisatoja vallinnutta klassista kastetta, joka jo alkuseurakunnissa otettiin käyttöön, kun perheet kastettiin huonekunnittain. Samoinhan juutalaisuudessa aiemmin lapset ympärileikattiin jo vauvoina. Ei silloinkaan ennen Jeesuksen syntymää juutalaisten keskuudessa odotettu, että lapsi kasvaa ja kysytään vasta sitten haluatko ympärileikkauksen. Kristittyjen vanhempien kuuluu jo pienestä antaa lasten tulla Jeesuksen tykö kuten aiemmin juutalaisuudessakin jo vauvana juutalaisiin perheisiin syntyneet otettiin osalliseksi Jumalan kansaa.

Jos luet yllä olevat lainaukset tarkasti ja ennakkoluulottomasti, voit havaita kuinka raamatullinen kaste on jo lapsienkin kastaminen. Niin on tehty vuosisadat alusta alkaen.

Tuo Puhdasta kultaa- blogi on lähinnä puhdasta kissankultaa monilta opetuksiltaan!

Mutta Jumala armossaan voi toki pelastaa nekin, joitten kastekäsitys ei ihan täsmää Raamattuun, vaikkakin uudelleen kastaminen tosin on vääryys Raamatun mukaan. Onneksi Jumala tosiaan on kuitenkin armollinen.

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

Lisää lainausta aiheeseen liittyen:

"...Vaikka kaste siis onkin pelastukselle välttämätön, ei Jumala ole sakramenttiensa rajoittama. Hän voi toimia vapaasti myös niiden ulkopuolella. Tästä raamatullisena esimerkkinä mainittakoon Pyhän Hengen vuodattaminen pakanoihin (Ap.t. 10:44–45). Pietari ei kuitenkaan ajatellut Hengen tulemisen riittävän, vaan käski heti kastaa kyeiset ihmiset (Ap.t. 10:48).

Johanneksen kaste ja kristillinen kaste

Uskovien kastetta harjoittavien kristittyjen kaste muistuttaa kovasti Johannes Kastajan kastetta: ”Minä kastan teidät vedellä parannukseen” (Matt. 3:11). Vapaiden suuntien kristityt puhuvat kyllä kasteesta ja parannuksesta, kuten Johanneskin, mutta Johannes jatkoi: ”Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi… Minä olen kastanut teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä.” (Mark. 1:7–8)

Apostolien teot tarjoaa äärimmäisen mielenkiintoisen tarinan Paavalin elämästä. ”Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: ’Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?’ ’Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä’, nämä vastasivat.” (Ap.t. 19:1–2) Jos Paavali olisi edustanut vapaita suuntia, hän olisi nyt kysynyt jotain tämäntapaista: ”Oletteko varmasti ottaneet Jeesuksen Kristuksen vastaan henkilökohtaisena Vapahtajananne ja pyytäneet Jumalaa lähettämään teihin Henkensä?”

Tapahtuu kuitenkin jotain aivan muuta. ”’Millä kasteella teidät sitten on kastettu?’ kysyi Paavali.” (Ap.t. 19:3) Kun Paavali siis kuuli, ettei uskovilla ollut Pyhää Henkeä, hän halusi heti saada selville, olivatko he saaneet kristillistä vesikastetta. Tarina jatkuu: ”He vastasivat: ’Johanneksen kasteella.’ Silloin Paavali sanoi: ’Johannes tosin kastoi vedellä parannukseen, mutta hän kehotti ihmisiä uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen.’ Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin” (Ap.t. 19:3–6). Jotta uskovat saisivat Pyhän Hengen, Paavali antaa heille kasteen ja vahvistuksen (kätten päälle panemisen) sakramentit..."

Lue lisää

Et vieläkään kertonu ainuttakaan esimerkkiä Raamatusta jossa ede puhuttaisiin lasten kastamisesta. Kerro yksikin paikka niin jatketaan keskustelua. Keskustelu ei jatku koska sellaista paikkaa ei löydy. Siitä on luvattu 1000 000 markkaa aikanaan.

Älä puhu kirkkoisistä jotka puhuvat omiaan osittain vaan näytä tämä Raamatusta.

WonderingTku kirjoitti:

Et vieläkään kertonu ainuttakaan esimerkkiä Raamatusta jossa ede puhuttaisiin lasten kastamisesta. Kerro yksikin paikka niin jatketaan keskustelua. Keskustelu ei jatku koska sellaista paikkaa ei löydy. Siitä on luvattu 1000 000 markkaa aikanaan.

Älä puhu kirkkoisistä jotka puhuvat omiaan osittain vaan näytä tämä Raamatusta.

Lue lisää

No ainakin alkuunsa tässä:

"MATTEUKSEN LÄHETYSKÄSKYN TARKASTELUA
Opetuslapset olivat polvillaan palvovina ylösnousseen kirkastetun Herransa edessä. Jeesus oli voittanut kaikki kadotuksen mahdit: syn- nin, kuoleman ja kiusaajan. Syntimme olivat kertakaikkisesti sovite- tut. Riemu täytti opetuslasten sydämet. He kuulivat Jeesuksen majes- teetillisen lähetyskäskyn:
"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:18-20.
Lähetyskäsky sisältää kastekäskyn. Kastekäskyä ei saa käsittää lähetyskäskystä irralliseksi säädökseksi. Lähetyskäskyä ei ole ilman kastekäskyä ja päinvastoin.
Ylläoleva lähetyskäsky sisältää käskyn lasten kastamisesta ja on lapsikasteopin sijaintipaikka (sedes doctrinae). Lapsikaste perustuu tähän selvään Raamatun sanaan: "Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä...”
Jeesus käski kastamaan "kaikkia kansoja". Heihin kuuluvat lap- setkin. Lapsetonta kansaa ei ole. Jeesus ei aseta mitään ikärajaa, jol- loin vasta lapsia saisi kastaa. Muualtakaan Raamatusta ei löydy sel- laista, ei edes viittausta.
Uudestikastajat etsivät Raamatusta erityistä käskyä lastenkastees- ta. Heille ei riitä Jeesuksen yleinen kaikkia koskeva käsky. He me- nettelevät rengin tavoin, joka jätti tärkeän osan kyntämättä, vaikka isäntä oli käskenyt kyntää koko vainion.
Varsin huomattava osa ihmisistä on kuollut pieninä ja kuolee yhä lapsikuolleisuuden laskemisesta huolimatta. Jos näitä pieniä ei saisi

kastaa, he olisivat jääneet kokonaan Jeesuksen lähetyskäskyn ulko- puolelle. Jeesus ei kuitenkaan rajoittanut lähetystyötä aikuisiin eikä estänyt lapsia tulemasta tykönsä. Hän päinvastoin sanoi estelijöille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni!” (Mark. 10:14).
Lähetyskäskyn sanamuoto on aivan yleinen. Jeesus ei mainitse siinä erikseen eri ikäryhmiä. Jos lapsikaste olisi raamatullista vain sikäli, kuin siitä olisi olemassa eri käsky, pitäisi saman logiikan mukaan olla eri käsky myös aikuisista ja vanhuksista tai miehistä ja nai- sista. Jumala ei ole katsonut tarpeelliseksi antaa Raamatussa yksi- tyiskohtaisia määräyksiä eri ihmisryhmien kastamisesta. Tosin Raa- matusta löytyy esimerkkejä eri ihmisryhmiin kuuluvien kasteista, mutta juuri se vahvistaa kastekäskyn yleistä luonnetta. Kristikunnas- sa ei ole ollut tapana sulkea yleisen käskyn piiristä ketään ilman ni- menomaista kieltoa. Niinpä Raamatussa ei ole erityistä käskyä eh- toollisen jakamisesta naisille eikä siitä löydy edes selvää esimerkkiä. Tämä ei ole estänyt naisia käymästä Herran pöytään, vaan asia on ollut selvä ehtoollisen luonteesta käsin. Lähetyskäskyn yleisyys julis- taa Jumalan armon ja armotahdon yleisyyttä. Siten voimme omistaa Jumalan armon omallekin kohdallemme. Saamme huoleti kuolettaa kaikki farisealaiset ajatukset, että olisimme muita parempia tai otolli- sempia Jumalan armoon. Saamme myös hylätä turhana ja Kristuksen lunastustyötä vähättelevänä kaiken sellaisen itsesäälin ja oman keh- nouden tunnon, jolla yritämme uskotella itsellemme, ettei Jumalan armokutsu tarkoittaisi myös meitä. Vaikka turmeluksemme on sy- vempi kuin voimme tuntea, Jumalan rakkaus on ilmestynyt Kristuk- sessa suurimpiakin syntisiä kohtaan ja kutsuu poikkeuksetta jokaista iankaikkiseen ilojuhlaan."

Lainauksen lähde:

http://www.luterilainen.com/files/kirjasia/MS_Lapsikaste.pdf

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

No ainakin alkuunsa tässä:

"MATTEUKSEN LÄHETYSKÄSKYN TARKASTELUA
Opetuslapset olivat polvillaan palvovina ylösnousseen kirkastetun Herransa edessä. Jeesus oli voittanut kaikki kadotuksen mahdit: syn- nin, kuoleman ja kiusaajan. Syntimme olivat kertakaikkisesti sovite- tut. Riemu täytti opetuslasten sydämet. He kuulivat Jeesuksen majes- teetillisen lähetyskäskyn:
"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:18-20.
Lähetyskäsky sisältää kastekäskyn. Kastekäskyä ei saa käsittää lähetyskäskystä irralliseksi säädökseksi. Lähetyskäskyä ei ole ilman kastekäskyä ja päinvastoin.
Ylläoleva lähetyskäsky sisältää käskyn lasten kastamisesta ja on lapsikasteopin sijaintipaikka (sedes doctrinae). Lapsikaste perustuu tähän selvään Raamatun sanaan: "Tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä...”
Jeesus käski kastamaan "kaikkia kansoja". Heihin kuuluvat lap- setkin. Lapsetonta kansaa ei ole. Jeesus ei aseta mitään ikärajaa, jol- loin vasta lapsia saisi kastaa. Muualtakaan Raamatusta ei löydy sel- laista, ei edes viittausta.
Uudestikastajat etsivät Raamatusta erityistä käskyä lastenkastees- ta. Heille ei riitä Jeesuksen yleinen kaikkia koskeva käsky. He me- nettelevät rengin tavoin, joka jätti tärkeän osan kyntämättä, vaikka isäntä oli käskenyt kyntää koko vainion.
Varsin huomattava osa ihmisistä on kuollut pieninä ja kuolee yhä lapsikuolleisuuden laskemisesta huolimatta. Jos näitä pieniä ei saisi

kastaa, he olisivat jääneet kokonaan Jeesuksen lähetyskäskyn ulko- puolelle. Jeesus ei kuitenkaan rajoittanut lähetystyötä aikuisiin eikä estänyt lapsia tulemasta tykönsä. Hän päinvastoin sanoi estelijöille: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni!” (Mark. 10:14).
Lähetyskäskyn sanamuoto on aivan yleinen. Jeesus ei mainitse siinä erikseen eri ikäryhmiä. Jos lapsikaste olisi raamatullista vain sikäli, kuin siitä olisi olemassa eri käsky, pitäisi saman logiikan mukaan olla eri käsky myös aikuisista ja vanhuksista tai miehistä ja nai- sista. Jumala ei ole katsonut tarpeelliseksi antaa Raamatussa yksi- tyiskohtaisia määräyksiä eri ihmisryhmien kastamisesta. Tosin Raa- matusta löytyy esimerkkejä eri ihmisryhmiin kuuluvien kasteista, mutta juuri se vahvistaa kastekäskyn yleistä luonnetta. Kristikunnas- sa ei ole ollut tapana sulkea yleisen käskyn piiristä ketään ilman ni- menomaista kieltoa. Niinpä Raamatussa ei ole erityistä käskyä eh- toollisen jakamisesta naisille eikä siitä löydy edes selvää esimerkkiä. Tämä ei ole estänyt naisia käymästä Herran pöytään, vaan asia on ollut selvä ehtoollisen luonteesta käsin. Lähetyskäskyn yleisyys julis- taa Jumalan armon ja armotahdon yleisyyttä. Siten voimme omistaa Jumalan armon omallekin kohdallemme. Saamme huoleti kuolettaa kaikki farisealaiset ajatukset, että olisimme muita parempia tai otolli- sempia Jumalan armoon. Saamme myös hylätä turhana ja Kristuksen lunastustyötä vähättelevänä kaiken sellaisen itsesäälin ja oman keh- nouden tunnon, jolla yritämme uskotella itsellemme, ettei Jumalan armokutsu tarkoittaisi myös meitä. Vaikka turmeluksemme on sy- vempi kuin voimme tuntea, Jumalan rakkaus on ilmestynyt Kristuk- sessa suurimpiakin syntisiä kohtaan ja kutsuu poikkeuksetta jokaista iankaikkiseen ilojuhlaan."

Lainauksen lähde:

http://www.luterilainen.com/files/kirjasia/MS_Lapsikaste.pdf

Lue lisää

Hieman lisää pohdittavaa samasta teoksesta:

"Jeesukseen uskovien joukko ennen helluntaita oli melkoinen. To- sin apostoleita oli vain kaksitoista. Mutta ylösnoussut Jeesus ilmestyi yhtäaikaa yli viidellesadalle veljelle (1 Kor. 15:6). Eri puolilla maa- ta täytyi olla varsin suuri joukko Jeesukseen uskovia. He eivät olleet kaikki Jerusalemissa, missä Pyhä Henki vuodatettiin ja josta aposto- leitten toiminta alkoi. Jerusalemissa mainitaan ennen helluntaita ol- leen uskovia koolla noin 120 henkeä (Apt. l:15). He olivat jo silloin kastettuja eikä heitä siis enää kastettu helluntaina.
Pietarin saarnaa edelsi helluntaina Pyhän Hengen vuodattaminen näkyvin merkein. Niiden tarkoituksena oli saada ihmiset kuuntele- maan apostolin sanaa Jumalan sanana. Markus mainitseekin lähetys- käskyn jälkeen, että Herra "vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta" (Mark. 16:20). Merkit eivät siis olleet itsetarkoitus, vaan ne palvelivat silloisessa murrosvaiheessa sananjulistusta. Ne osoittivat apostoleitten sanan Jumalan sanaksi.
Pietari kohdisti saarnansa kääntymättömiin. Nämä olivat muuta- maa viikkoa aikaisemmin huutaneet: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Nyt he kysyivät omantunnonahdistuksessa: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"
Siihen Pietari vastasi:
"Tehkää parannus26) ja ottakoon kukin teistä kasteen27) Jee- suksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsil- l e n n e tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu." (Apt. 2:38,39).
Juutalaiset olivat huutaneet kirouksen itsensä ja lastensa päälle (Matt. 27:25). Nyt Pietari lupaa heille ja heidän lapsilleen kasteessa
26 ) "Tehkää parannus" on eräs epäonnistuneimpia Kirkkoraamatun käännöksiä. Näitä sanoja vastaa kreikassa vain yksi sana: metanoeite = kääntykää, muuttakaa mie- lenne. Paino tässä termissä ei ole elämän parantamisella, vaan Jumalasta luopu- neen sydämen kääntymisellä takaisin Jumalan tykö. Mielenmuutos (metanoia) kä- sittää katumuksen ynnä uskon. Elämän parantaminen on vasta tämän seurausta. Saarisalo käyttää termejä "kääntyä" (metanoein) ja "kääntymys" (metanoia) kään- nöksessään.
27 ) "Ottakoon kukin teistä kasteen" = "Tulkoon kukin teistä kastetuksi". Pietari kehot- taa tässä synnintuntoisia ottamaan vastaan kasteen lahjan. Ihminen on lahjan saaja, vastaanottaja, Jumala on lahjan antaja. Siksi kreikan verbi on tässä passii- vissa.
29
Jeesuksen nimeen synnit anteeksi ja Pyhän Hengen. Lisäksi Pietari kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne28) tästä nurjasta sukukunnasta.”29) Pietarin vetoomus on ymmärrettävä oikeassa yhteydessään. Hänen kuulijansa olivat kirouksen kansaa, "nurjaa sukukuntaa". He olivat itse itsensä kironneet. Se osoitti turmeluksen syvyyttä ja synnin suu- ruutta. Kysymys ei ollut vain jostakin yksittäisestä pahasta teosta, vaan koko sukukunta oli nurja, perisynnin turmelema. Lapset eivät pelastuneet sillä, että vanhemmat saivat syntinsä anteeksi. Heidän täytyi saada omakohtainen pelastus. Se tarjottiin kasteessa. "Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu." jo tämä yhteys osoittaa lapsikasteen apostoliseksi.
Laajempi tekstiyhteys tuo lisää valoa. Pietari yhdistää Pyhän Hengen lahjan kasteeseen. Saarnassaan hän osoittaa helluntaina to- teutuneen profeetta Jooelin ennustuksen (Apt. 2:16-21). Näin Jooel oli ennustanut:
"Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni k a i k e n li- han päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennusta- vat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä nä- kevät. ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni." (Jooel 2:28,29).
Jooelin ennustus koski kaikenikäisiä. Pojat ja tyttäret eivät tar- koita varttuneita, koska nuorukaiset ja vanhukset mainitaan erikseen. Luvatessaan Henkensä Jumala ei tehnyt eroa lapsen, nuoren, aikuisen eikä vanhuksen välillä, ei perheen päämiehen eikä palvelijan välillä eikä myöskään sukupuolen, pojan ja tyttären, palvelijan ja palvelijat- taren, välillä. Sitä tarkoitti Hengen vuodattaminen kaiken lihan pääl- le. Jooel esittää yksityiskohtaisesti kaikki ne, joita Raamatun mukaan perhekuntaan kuuluu. Tässä yhteydessä Pietarin kehotus on ymmär- rettävä. "Ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu..." (Apt. 2:38, 39). Aivan selvästi Pietari käskee kastamaan myös lapset.
28 ) "Antakaa pelastaa itsenne" (sootheete) = "tulkaa pelastetuiksi". Korostus ei, ole siis sillä, mitä ihminen tekee, vaan sillä, mitä Jumala tekee.
29 ) Kreikan genea = 1) sukukunta, 2) sukupolvi. Kirkkoraamattu tuntee molemmatkin merkitykset, mutta eräissä kohdissa sana olisi pitänyt kääntää sukukunnaksi su- kupolven sijasta, kuten Matt. 23:36; 24:34; Mark. 13:30; Luuk. 21:32; Apt. 2:40. "

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

Hieman lisää pohdittavaa samasta teoksesta:

"Jeesukseen uskovien joukko ennen helluntaita oli melkoinen. To- sin apostoleita oli vain kaksitoista. Mutta ylösnoussut Jeesus ilmestyi yhtäaikaa yli viidellesadalle veljelle (1 Kor. 15:6). Eri puolilla maa- ta täytyi olla varsin suuri joukko Jeesukseen uskovia. He eivät olleet kaikki Jerusalemissa, missä Pyhä Henki vuodatettiin ja josta aposto- leitten toiminta alkoi. Jerusalemissa mainitaan ennen helluntaita ol- leen uskovia koolla noin 120 henkeä (Apt. l:15). He olivat jo silloin kastettuja eikä heitä siis enää kastettu helluntaina.
Pietarin saarnaa edelsi helluntaina Pyhän Hengen vuodattaminen näkyvin merkein. Niiden tarkoituksena oli saada ihmiset kuuntele- maan apostolin sanaa Jumalan sanana. Markus mainitseekin lähetys- käskyn jälkeen, että Herra "vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta" (Mark. 16:20). Merkit eivät siis olleet itsetarkoitus, vaan ne palvelivat silloisessa murrosvaiheessa sananjulistusta. Ne osoittivat apostoleitten sanan Jumalan sanaksi.
Pietari kohdisti saarnansa kääntymättömiin. Nämä olivat muuta- maa viikkoa aikaisemmin huutaneet: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Nyt he kysyivät omantunnonahdistuksessa: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"
Siihen Pietari vastasi:
"Tehkää parannus26) ja ottakoon kukin teistä kasteen27) Jee- suksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsil- l e n n e tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu." (Apt. 2:38,39).
Juutalaiset olivat huutaneet kirouksen itsensä ja lastensa päälle (Matt. 27:25). Nyt Pietari lupaa heille ja heidän lapsilleen kasteessa
26 ) "Tehkää parannus" on eräs epäonnistuneimpia Kirkkoraamatun käännöksiä. Näitä sanoja vastaa kreikassa vain yksi sana: metanoeite = kääntykää, muuttakaa mie- lenne. Paino tässä termissä ei ole elämän parantamisella, vaan Jumalasta luopu- neen sydämen kääntymisellä takaisin Jumalan tykö. Mielenmuutos (metanoia) kä- sittää katumuksen ynnä uskon. Elämän parantaminen on vasta tämän seurausta. Saarisalo käyttää termejä "kääntyä" (metanoein) ja "kääntymys" (metanoia) kään- nöksessään.
27 ) "Ottakoon kukin teistä kasteen" = "Tulkoon kukin teistä kastetuksi". Pietari kehot- taa tässä synnintuntoisia ottamaan vastaan kasteen lahjan. Ihminen on lahjan saaja, vastaanottaja, Jumala on lahjan antaja. Siksi kreikan verbi on tässä passii- vissa.
29
Jeesuksen nimeen synnit anteeksi ja Pyhän Hengen. Lisäksi Pietari kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne28) tästä nurjasta sukukunnasta.”29) Pietarin vetoomus on ymmärrettävä oikeassa yhteydessään. Hänen kuulijansa olivat kirouksen kansaa, "nurjaa sukukuntaa". He olivat itse itsensä kironneet. Se osoitti turmeluksen syvyyttä ja synnin suu- ruutta. Kysymys ei ollut vain jostakin yksittäisestä pahasta teosta, vaan koko sukukunta oli nurja, perisynnin turmelema. Lapset eivät pelastuneet sillä, että vanhemmat saivat syntinsä anteeksi. Heidän täytyi saada omakohtainen pelastus. Se tarjottiin kasteessa. "Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu." jo tämä yhteys osoittaa lapsikasteen apostoliseksi.
Laajempi tekstiyhteys tuo lisää valoa. Pietari yhdistää Pyhän Hengen lahjan kasteeseen. Saarnassaan hän osoittaa helluntaina to- teutuneen profeetta Jooelin ennustuksen (Apt. 2:16-21). Näin Jooel oli ennustanut:
"Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni k a i k e n li- han päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennusta- vat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä nä- kevät. ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni." (Jooel 2:28,29).
Jooelin ennustus koski kaikenikäisiä. Pojat ja tyttäret eivät tar- koita varttuneita, koska nuorukaiset ja vanhukset mainitaan erikseen. Luvatessaan Henkensä Jumala ei tehnyt eroa lapsen, nuoren, aikuisen eikä vanhuksen välillä, ei perheen päämiehen eikä palvelijan välillä eikä myöskään sukupuolen, pojan ja tyttären, palvelijan ja palvelijat- taren, välillä. Sitä tarkoitti Hengen vuodattaminen kaiken lihan pääl- le. Jooel esittää yksityiskohtaisesti kaikki ne, joita Raamatun mukaan perhekuntaan kuuluu. Tässä yhteydessä Pietarin kehotus on ymmär- rettävä. "Ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu..." (Apt. 2:38, 39). Aivan selvästi Pietari käskee kastamaan myös lapset.
28 ) "Antakaa pelastaa itsenne" (sootheete) = "tulkaa pelastetuiksi". Korostus ei, ole siis sillä, mitä ihminen tekee, vaan sillä, mitä Jumala tekee.
29 ) Kreikan genea = 1) sukukunta, 2) sukupolvi. Kirkkoraamattu tuntee molemmatkin merkitykset, mutta eräissä kohdissa sana olisi pitänyt kääntää sukukunnaksi su- kupolven sijasta, kuten Matt. 23:36; 24:34; Mark. 13:30; Luuk. 21:32; Apt. 2:40. "

Lue lisää

Samasta teemasta lisää:

"Uudestikastajat tarjoavat itse keksimiään selityksiä turhentaakseen selvän sanan. He väittävät, ettei Pietari tarkoittanut silloin eläneitä lapsia, vaan tulevia sukupol- via.30) Olemme havainneet, että sekä JooeIin ennustus että pelastuminen "nurjasta sukukunnasta" edellyttävät Pietarin tarkoittaneen silloin eläneitä lapsia. Tietenkään tulevia sukupolvia ei ole suljettu pois.
Pietari käyttää tässä lapsista sanaa tekna. Sen perusmerkitys on lapsi. Sitä voi- daan käyttää myös tulevista polvista. Esimerkiksi Jeesuksen ajan juutalaiset olivat Aabrahamin lapsia (tekna). Mutta koskaan sillä ei ole sellaista rajoitettua merkitys- tä, kuten uudestikastajat esittävät. He käsittävät sen tarkoittavan vain varttuneita lapsia, joko nyt tai myöhemmin eläviä. Tulevat polvet eivät ole kuitenkaan koskaan ilman pieniä lapsia. Pietarin ei olisi myöskään tarvinnut puhua erikseen vanhemmille varttuneitten lasten kastamisesta; hehän saattoivat itse tulla kasteelle!
Kun alkuseurakunnan oli murtauduttava ulos ahtaista juutalaisista kansallisuusrajoista, Jumala antoi Korneliuksen perheelle erityiset Hengen armolahjat ennen kastetta. Mutta minkä johtopäätöksen Pie- tari siitä teki? Hän sanoi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" (Apt. 10:48). ja hän käski kastaa nämä pakanat. Mitä tämä sanoo lap- sikasteesta? Tätä: Koska Pyhä Henki on luvattu lapsillekin, ei kukaan voi kieltää kastamasta heitä."

Lähde: http://www.luterilainen.com/files/kirjasia/MS_Lapsikaste.pdf

PohdittavaksiTeille kirjoitti:

Samasta teemasta lisää:

"Uudestikastajat tarjoavat itse keksimiään selityksiä turhentaakseen selvän sanan. He väittävät, ettei Pietari tarkoittanut silloin eläneitä lapsia, vaan tulevia sukupol- via.30) Olemme havainneet, että sekä JooeIin ennustus että pelastuminen "nurjasta sukukunnasta" edellyttävät Pietarin tarkoittaneen silloin eläneitä lapsia. Tietenkään tulevia sukupolvia ei ole suljettu pois.
Pietari käyttää tässä lapsista sanaa tekna. Sen perusmerkitys on lapsi. Sitä voi- daan käyttää myös tulevista polvista. Esimerkiksi Jeesuksen ajan juutalaiset olivat Aabrahamin lapsia (tekna). Mutta koskaan sillä ei ole sellaista rajoitettua merkitys- tä, kuten uudestikastajat esittävät. He käsittävät sen tarkoittavan vain varttuneita lapsia, joko nyt tai myöhemmin eläviä. Tulevat polvet eivät ole kuitenkaan koskaan ilman pieniä lapsia. Pietarin ei olisi myöskään tarvinnut puhua erikseen vanhemmille varttuneitten lasten kastamisesta; hehän saattoivat itse tulla kasteelle!
Kun alkuseurakunnan oli murtauduttava ulos ahtaista juutalaisista kansallisuusrajoista, Jumala antoi Korneliuksen perheelle erityiset Hengen armolahjat ennen kastetta. Mutta minkä johtopäätöksen Pie- tari siitä teki? Hän sanoi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" (Apt. 10:48). ja hän käski kastaa nämä pakanat. Mitä tämä sanoo lap- sikasteesta? Tätä: Koska Pyhä Henki on luvattu lapsillekin, ei kukaan voi kieltää kastamasta heitä."

Lähde: http://www.luterilainen.com/files/kirjasia/MS_Lapsikaste.pdf

Lue lisää

Lapsikasteen puolesta riittää kyllä lisääkin vankkoja perusteita. Tuossa nyt jotakin alkuunsa. Myös alkuseurakunnan ja myöhempien vuosisatojen historiaa kuvaavia teoksia tutkimalla voi havaita, että uskovaisten perheiden pienten lasten kastaminen oli tavallinen ja yleinen käytäntö. Totta kai myös aikuisia kristinuskoon kääntyneitä pakanoita kastettiin sankoin joukoin.

Vasta aikuisena kastaminen (vaikka olisi kasvanut uskovassa perheessä) on yleistynyt vasta parin viime vuosisadan aikana maailmassa syntyneiden uusien uskonnollisten suuntauksien ja kirkkokuntien syntymisen myötä.

Vapaakirkossa lapsikaste lopetettiin ja siirryttiin pelkkään ns aikuiskasteeseen vasta 1974.

Mitenköhön lapsikastetta vääränä pitävät oikein ajattelevat. Onko noiden miljoonien vain vauvana kastettuiden ja uskoon kasvaneiden ihmisten tulevaisuus sitten muka kadotus?

Miksiköhän Jumala antoi muka "vääränlaisen kasteen" olla lähes ainoa kastetapa tai ainakin vallitsevin lähemmäs kaksituhatta vuotta...

On myös hyvä muistaa, että jo varhaiset kirkkoisätkin ohjeistivat jatkamaan vallinnutta käytäntöä kastaa uskovien perheiden lapsetkin jo pieninä.

Oliko Johannes Kastaja, Jeesus, Apostolit ja Paavali kun käskivät tehdä parannuksen että synnit pyyhittäisiin pois? Kerro missä tuossa oli Mooseksen lakia? Taisi kolahtaa.

Jumala on antanut pakanoille parannuksen elämäksi sanoivat apostolit.

WonderingTku kirjoitti:

Oliko Johannes Kastaja, Jeesus, Apostolit ja Paavali kun käskivät tehdä parannuksen että synnit pyyhittäisiin pois? Kerro missä tuossa oli Mooseksen lakia? Taisi kolahtaa.

Lue lisää

Et ilmeisesti huomannut, että en kirjoittanut, etteikö ihmisten tulisi tehdä parannusta ja katua syntejään Jumalan edessä. Kritisoin sen sijaan sitä, että bloggaaja vaikuttaa vaativan JUURI TIETYNLAISTA kuvailemansa kaltaista parannuksen teon ja uudestisyntymisen KOKEMUSTA, jotta ihminen olisi pelastuksen tiellä.

En siis kritisoi sitä, että syntisen ihmisen tulee Jumalan edessä katua syntejään ja tehdä parannus. Koko ihmisen elämähän on oikeastaan jopa päivittäistä parannuksen tekoa Jumalan edessä.

En siis vain kannata tuollaista paatoksellista ihmisten syyllistämistä ja ahdistelua sekä JUURI TIETYNLAISTEN KOKEMUSTEN VAATIMISTA toisilta uskovilta kristityiltä. Ei sellaisia asioita kuulu toisten ihmisten vaatia ja peräänkuuluttaa muilta. Ei ole mitään raamatullisia todisteita, että jokaisella uudestisyntyneellä kristityllä muka pitäisi olla tuollainen selvä tietty kokemus, jota bloggaaja peräänkuulutti.