Ostimme määräosan kiinteistömuotoisesta paritalosta. Kiinteistön alue on jaettu hallinnanjakosopimuksella kolmeen osaan; omat alueet ja niillä sijaitsevat rakennuksen osat molemmille asunnoille yhteiskäyttöalue. Hallinnanjakosopimuksen tekstin mukaan meidän alue on noin 710 neliötä, naapurin noin 635 neliötä ja yhteiskäyttö noin 175. Mutta kun hallinnanjakosopimuksen liitteenä olevan aluepiirroksen mukaiset alueet mittaa niin todellisuudessa naapurilla on tuo noin 635 neliötä, meillä vain noin 680 neliötä ja yhteiskäyttöalue on noin 205 neliötä.
Onko meillä lain mukaan mahdollista vaatia omaan alueeseemme lisättäväksi 30 neliön lisäosa yhteiskäyttöalueesta? Vai miten pitäisi menetellä? Kumpi on määräävämpi; hallinnanjakosopimuksen teksti (huom! aluekoot mainittu "NOIN xx neliötä") vai hallinnanjakosopimuksen liitteenä oleva piirros (ei mitoitettu) aluejaosta?
Onko meillä lain mukaan mahdollista vaatia omaan alueeseemme lisättäväksi 30 neliön lisäosa yhteiskäyttöalueesta? Vai miten pitäisi menetellä? Kumpi on määräävämpi; hallinnanjakosopimuksen teksti (huom! aluekoot mainittu "NOIN xx neliötä") vai hallinnanjakosopimuksen liitteenä oleva piirros (ei mitoitettu) aluejaosta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maanmittauslaitoksen sivuilta löytyy perustietoa hallinnanjakosopimuksesta.
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/e3009_hallinnanjakosopimus.pdf
Artikkelissa on todettu mm.
Kiinteistön hallinnan jakautuminen yhteisomistajien välillä tulee määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Usein on syytä käyttää sanallisen selvityksen lisäksi karttaliitettä, johon hallinnan jakautuminen on merkitty ja johon sopimuksessa viitataan. Hallinnanjakosopimus on päivättävä ja sopijapuolten on allekirjoitettava se.
....
Hallinnanjakosopimus voidaan kirjata kiinteistöön kohdistuvana erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kirjausta haetaan Maanmittauslaitoksesta
....
Kysyjän olisi aiheellista perehtyä ensin esitteeseen ja tarkistaa, täyttyvätkö sopimuksen pakolliset reunaehdot, esim. allekirjoitusten osalta. Yleisesti ottaen sopimuksen runko-osa on määräävämpi liitteisiin nähden, jos muuta ei ole sovittu, mutta ennenkaikkea sopimusosapuolten tarkoitus ratkaisee tulkinnassa ja sitä voi yrittää päätellä itse sopimustekstin sanamuodon lisäksi myös sopimusneuvottelujen aikaisesta muusta dokumentaatiosta, jos on taltioitu. Sopimusneuvotteluja on voitu aivan hyvin käydä sen piirrosliitteen pohjalta, ja sopimuksen laatija sitten vain sattunut laskemaan sen perusteella neliöt virheellisesti ja kun tulkinnassa on periaatteena laatijan vahingoksi, sillä merkitystä.