Nauru ja positiivisuus, ilo joka hänen äänestään kaikui, tuntui hyvältä minussa. Muistelon tuoma lämpö oli vahvasti läsnä, kaikki tuntui olevan oikeastaan lähempänä entistä kuin pitkään pitkään aikaan.
Ehkä se tästä vielä muuttuu entistä konkreettisemmaksi.
Ehkä menneisyys ei sittenkään ole menetetty.
Toivon kipinä minussa lehahti entistä isompaan hehkuun, hän ei ollut unohtanut.
Ehkä jopa jokseenkin päinvastoin, tuntui siltä että hän on alkanut jälleen muistaa. Kunpa hän alkaisi jälleen rakastaa.
Minä rakastan niin kovin paljon että se joskus sattuu kun en voi sitä osoittaa.
Toivon että pian se on sallittua taas.
Olemme liki, olemme yhtä, olemme me.
Annamme sille nimen, me.
Uuden alun vanhalle tutulle.
Ota käteni vastaan.
Kulje kanssani tämä matka loppuun.
Vaikka välillä eksyimmekin, olemme yhä täällä.
Jos vain tulet lähelle nostan sinut syliini ja opastamme toinen toistamme ettemme enää eksyisi.
Yhdessä meitä ei pelota. Tiedän sen.
Joten, tulisitpa. Rakas. Tulethan.
Ehkä se tästä vielä muuttuu entistä konkreettisemmaksi.
Ehkä menneisyys ei sittenkään ole menetetty.
Toivon kipinä minussa lehahti entistä isompaan hehkuun, hän ei ollut unohtanut.
Ehkä jopa jokseenkin päinvastoin, tuntui siltä että hän on alkanut jälleen muistaa. Kunpa hän alkaisi jälleen rakastaa.
Minä rakastan niin kovin paljon että se joskus sattuu kun en voi sitä osoittaa.
Toivon että pian se on sallittua taas.
Olemme liki, olemme yhtä, olemme me.
Annamme sille nimen, me.
Uuden alun vanhalle tutulle.
Ota käteni vastaan.
Kulje kanssani tämä matka loppuun.
Vaikka välillä eksyimmekin, olemme yhä täällä.
Jos vain tulet lähelle nostan sinut syliini ja opastamme toinen toistamme ettemme enää eksyisi.
Yhdessä meitä ei pelota. Tiedän sen.
Joten, tulisitpa. Rakas. Tulethan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.