moikka! tiedän, että alempaa saattaisi löytyä juttua, mutta kun ei jaksa selata.. kiitos jos jaksat auttaa..
tilanne siis tämä: meillä n.6 vuotias sekarotuinen pystykorvanarttu. alunperin luultavasti virosta, sen jälkeen viettänyt 5 vuotta kiertolaisen elämää. ollut meillä nyt vuoden. aluksi pelkäsi KAIKKEA mahdollista ja mahdotontakin. heti ensimmäiseksi hyökkäsi avokin kimppuun ja pelkäsi muutenkin miehiä, kovia ääniä, ym ym.. nyt rauhoittunut jo paljon, alkoholille haisevat miehet aiheuttaa pelkoa vieläkin. mutta ulkoilu on vieläkin todella vaikeaa.. vetää ihan mielettömästi ja hyökkäilee toisten koirien kimpuun. pienten koirien ohi päästään jo ihan sovinnolla, jos koko ajan hokee, että nätisti, nätisti..ja että mennään vaan ohi. mutta jos tulee isompi koira, tai jos toinen koira sanoo sanankin, niin se on menoa sitten. kovin paljon tuntuu kyllä kaverit kiinnostavan, häntä heiluu ja niin ees päin, mutta kun toinen tulee lähelle, niin samantien kurkkuun kiinni. joku pelko siis varmaan aikaisemmasta elämästä. pari koirakaveria ollaan saatu, mutta silloinkin on pitänyt sisällä tutustua, ja toinen on pitänyt alistaa, niin sitten ollaan kavereita. (ja nämä kaikki on pieniä koiria. ) sisällä tottelee hyvin, seuraa ja tulee sivulle, varsinkin jos on makupala.. mutta ulkona ei välitä makupaloista, ei edes ota suuhun. kiva jos pystyt auttamaan.. olisi kiva mennä joskus koirapuistoon ja pitää vapaana, ilman kauheaa verilöylyä!
tilanne siis tämä: meillä n.6 vuotias sekarotuinen pystykorvanarttu. alunperin luultavasti virosta, sen jälkeen viettänyt 5 vuotta kiertolaisen elämää. ollut meillä nyt vuoden. aluksi pelkäsi KAIKKEA mahdollista ja mahdotontakin. heti ensimmäiseksi hyökkäsi avokin kimppuun ja pelkäsi muutenkin miehiä, kovia ääniä, ym ym.. nyt rauhoittunut jo paljon, alkoholille haisevat miehet aiheuttaa pelkoa vieläkin. mutta ulkoilu on vieläkin todella vaikeaa.. vetää ihan mielettömästi ja hyökkäilee toisten koirien kimpuun. pienten koirien ohi päästään jo ihan sovinnolla, jos koko ajan hokee, että nätisti, nätisti..ja että mennään vaan ohi. mutta jos tulee isompi koira, tai jos toinen koira sanoo sanankin, niin se on menoa sitten. kovin paljon tuntuu kyllä kaverit kiinnostavan, häntä heiluu ja niin ees päin, mutta kun toinen tulee lähelle, niin samantien kurkkuun kiinni. joku pelko siis varmaan aikaisemmasta elämästä. pari koirakaveria ollaan saatu, mutta silloinkin on pitänyt sisällä tutustua, ja toinen on pitänyt alistaa, niin sitten ollaan kavereita. (ja nämä kaikki on pieniä koiria. ) sisällä tottelee hyvin, seuraa ja tulee sivulle, varsinkin jos on makupala.. mutta ulkona ei välitä makupaloista, ei edes ota suuhun. kiva jos pystyt auttamaan.. olisi kiva mennä joskus koirapuistoon ja pitää vapaana, ilman kauheaa verilöylyä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla oli tullessaan arviolta 4-vuotias saksanpaimenkoira narttu joka kanssa rähisi muille koirille. Tullessaan hyökkäili karvat pystyssä muita koiria kohti. Käytös muuttui kun pistin koiran ns. kuriin. Aina, kun vastaan tuli koiria, käskin nartun istumaan ja otin kaulasta kiinni enkä antanut rähistä yhtään. Irti ollessaan ei tehnyt uroskoirille mitään, nartut saivat kyytiä. En suosittele kokeilemaan suhtautumista narttuun...:) Lopulta, kun koira tajusi että ei saa rähistä, nosti vaan karvat pystyyn ja urisi. Minulle yritti vinkua, että äiti! Anna minä vähän... Koirasi pelkää isoja koiria. Kannattaa yrittää totuttaa katselemalla pitkään kauempaa, ja vasta sitten lähemmäs yrittämään. Ja mitä vetämiseen tulee... Sitä se minukin koirani yritti, mutta nyhtäisin aina takasin. Pitää vaan olla tiukkana ja ei saa antaa ikinä vetää. Se kyllä loppuu aikanaan.
kiitos neuvoista, mutta ongelmana on oikeastaan se, että en saa ulkona minkäänlaista kontaktia koiraan, toisin kuin sisällä. koira on aivan kuuro ulkona. kun sanoo "paikka", niin ehkä vasta kolmannella käskyllä pysähtyy, ja silloinkin hittasti ja kovasti huokaillen, että "onko pakko".. ja heti kun pysähtyy, niin on ehkä sekunnin paikoillaan ja sitten lähtee jo liikkeelle. ja kun toinen koira tulee vastaan, niin pysähdytään, laitan koiran istumaan, otan valjaista kiinni, ja sanon jo valmiiksi "hiljaa". toimii siihen asti, kunnes toinen koira sanoo jotain. koiralla muutenkin todella lyhyt pinna. oppii kyllä hurjan nopeasti kaikennäköiset temput, mutta jaksaa tehdä vain pari kertaa ja sitten kyllästyy ja keksii muuta tekemistä..
olen sanonut tämän ennenkin, joten autan sinuakin mielelläni ^^. Eli, itse käytän tätä,koira pitää ottaa viereen, pitää niskasta kiinni(tukevasti, mutta ei satuttaen) toisella kädellä kaulapannasta, ja kyllä siinä sillä kädellä ylttää rapsutelemaankin.Käsien "asentoa" kannattaa kokeilla sisällä, ennen lenkkiä, niin ei tarvi siellä ulkona alkaa panikoimaan kun ei saakkaan käsiä hyvin. puhut sille rauhoittavasti yms. ja jos se edes vilkasee toiseen koiraan, sanot heti ei, ja puhut heti taas rauhoittavasti, jos se kuitenkin alkaa rähistä, niin pidät kiinni, ja kun olette menneet ohi, mökötät koiralle(pidät lyhyellä, tiuskit vähän, yms.) pian koira(ainaski meillä tekee näin) tulee pusuttelemaan ja pyytää anteeksi, silloin voit antaa koirallesi anteeksi, ja taputtelet. Ymmärsin, että pidossa ei ole ongelmia, joten en ala nyt selittelee sitä, mutta tsemppiä sulle ja koiralles, ja muista olla kärsivällinen, ei sen pelko yx kax lähe XD
tätä koiraa on selvästi kohdeltu todella kaltoin, kun se tuollalailla käyttäytyy...
Ota yhteyttä johonkin koirakoulutus juttuun tai jotain jossa joku voi neuvoo sinua ja koiraasi!
Minulla on maaliskuussa 6v. täyttävä uros foxi, se tuli meille vajaa vuosi sitten, on kuin enkeli sisällä ja ulkona muuten, mutta kun toinen koira tulee, niin se oli sitten menoa.. Nykyään teen näin: kun toinen koira tulee, otan omani huomion minuun heti. Apuna käytän sellaista herkkua, jota se ei muuten saa eli meetwurstia. Kun koira pitää kontaktin minussa, kehun koko ajan. Kun ohitus on sujunut kehun koiraani, ja annan herkun palkinnoksi. Näin koira alkaa yhdistää toisen koiran tulon minuun ja herkkuun. Herkun käyttöä ollaan jo vähennetty, jotta se ei totu siihen, että aina saa herkun kun toinen koira tulee, ja alkaa koirakin jo toisia hyväksyä.
Tärkeää tässä:
-herkku on sellainen jota ei muuten anneta
-koiran ja sinun välisen yhteistyön täytyy ensin onnistua esim. sisällä(istu, maahan, paikka)
-harjoitus tehdään aina kun toinen koira tulee
Jos mahdollista, pyydä jotain kaveriasi, jolla on koira mukaan lenkille. Tehkää niin, että tietyin väliajoin törmäätte toisiinne vaikka nurkan takaa ja heti kun toinen koira on näköetäisyydellä, otat narttusi huomion ja pidät sen niin kauan kun toinen koira on ohi.
Onnea ja kärsivällisyyttä tarvitset koirasi kanssa, mutta kaikki aikanaan.
Minun koirani teki niin, että se puri heti olipa sitten uros tai narttu, mutta nyt ollaan edistytty huimasti, ja kohta olisi näyttelyynkin tarkoitus jo mennä.
Kaikkea hyvää, ja toivottavasti tästä olisi edes jotain apua!