Koiramme, joka on kaksivuotias uros, on noin vuoden verran ollut luotettavasti sisäsiisti.
Noin kuukausi sitten meillä oli hoidossa toinen uroskoira joka välittömästi sisään tultuaan alkoi merkkailla paikkoja. Oma koiramme ei silloin samaa ainakaan tietääksemme tehnyt, mutta kun se myöhemmin oli kylässä paikassa, jossa niin ikään oli uroskoira, alkoi se siellä nostaa koipeaan ja pissailla nurkkiin. Ajattelimme, että se on urosten välistä valtataistelua ja otaksuimme sen jäävän siihen.
Mutta niin ei käynytkään, vaan koiramme on jatkanut kotona nurkkiin pisseksimistä päivittäin. Varoo visusti jäämästä kiinni, joten olemme ihan ymmällä, miten asiaa koiralle opettaa. Sitä ei siis millään saa "itse teosta" kiinni (on yritetty).
Koira ei joudu olemaan yksin kuin kolme-neljä tuntia päivässä. Pissii kyllä myös silloin, kun olemme itse kotona, mutta riittävän loitolla.
Alkaa todella ottaa pattiin ja ihmetyttää, mitä tästä tulee.
Noin kuukausi sitten meillä oli hoidossa toinen uroskoira joka välittömästi sisään tultuaan alkoi merkkailla paikkoja. Oma koiramme ei silloin samaa ainakaan tietääksemme tehnyt, mutta kun se myöhemmin oli kylässä paikassa, jossa niin ikään oli uroskoira, alkoi se siellä nostaa koipeaan ja pissailla nurkkiin. Ajattelimme, että se on urosten välistä valtataistelua ja otaksuimme sen jäävän siihen.
Mutta niin ei käynytkään, vaan koiramme on jatkanut kotona nurkkiin pisseksimistä päivittäin. Varoo visusti jäämästä kiinni, joten olemme ihan ymmällä, miten asiaa koiralle opettaa. Sitä ei siis millään saa "itse teosta" kiinni (on yritetty).
Koira ei joudu olemaan yksin kuin kolme-neljä tuntia päivässä. Pissii kyllä myös silloin, kun olemme itse kotona, mutta riittävän loitolla.
Alkaa todella ottaa pattiin ja ihmetyttää, mitä tästä tulee.
Vastaukset 13
Vanhimmat
ole ollut tällaista ongelmaa?
Eikö varsinkaan ole tiedossa keinoja, jotka auttaisivat.
Kaikki neuvot olisivat nyt kullan arvoisia, olemme todella väsyneitä tilanteeseen. Joka päivä puhdistetaan leluja, kenkiä, sohvanpäällisiä, irrotetaan lattialistoja jotta päästään puhdistamaan niiden takaa jne. jne. Kaikkialta löytyy koiranpissaa.
Koira on meille rakas, luonteeltaan kiva ja fiksu.
Apua!
En ole koskaan kuullut moisesta käytöksestä, saati nähnyt. Jonkunlainen protesti vaikuttaisi olevan. Jotenkin se vieraan koiran hoidossaolo on saanut sen ilmeisesti tolaltaan. Tai sitten se vain pomottaa teitä. Onko koiralle sanottu "suorat sanat" ja vielä riittävän kovalla äänellä??
Kiitos kommentistasi! Niitä tässä olenkin kovasti odotellut. Taitaa tämä ongelma todellakin olla harvinaislaatuinen!
Koiraa on kyllä kutsuttu pissan viereen heti kun se on havaittu ja toruttu perusteellisesti. Häpeää selvästi mutta on vaikea sanoa, kuinka hyvin se tajuaa - vai tajuaako lainkaan - torujen liittyvän juuri siihen pissaan. Se tässä vaikeinta onkin, kun koiraa ei saa kiinni itse teosta.
Toisaalta, kun se on pissinyt luvattomiin paikkoihin, se lymyää sen jälkeen pitkiä aikoja jossain vaatehuoneessa ja tulee luokse kutsuttaessa tosi nahkeasti. Ihan kuin muistaisi tekosensa.
Terve!
Kuulostaa samalta ongelmalta kuin mikä meillä oli 3-vuotiaan toyvillakoirauroksen kanssa. Kysymys on merkkailusta, jolle ette luultavasti voi mitään, ellette leikkauta koiraanne. Kaikki mahdolliset keinot yritettiin ensin, mutta turhaan. Nyt koiran kastraatiosta on kulunut kuukauden päivät. Merkkailu loppui kuin seinään. Suosittelen lämpimästi.
Nimittäin meidänkin koira on villis, kääpiösellainen.
Ja hetki sitten viimeksi on nurkkia jynssätty. Alkoiko teilläkin tuo merkkailu ihan yhtäkkiä?
Millainen se leikkaus on?
Villikset ovat aika vahvoja persoonia, eikä ainakaan meidän herraa tosiaan muut keinot auttaneet. Itse leikkaus on melko helppo toimenpide. Meidän koiralta poistettiin siis kivekset. Heti pääsi kotiin tötterö päässä, ettei pääse repimään tai nuolemaan haavaa. Poistimme kuitenkin tötterön päästä, koska keksimme apteekista desinfioivan suihkeen, joka maistuu niin pahalta, ettei koira mielellään sitä nuole. Paranemiseen meni reilu viikko.
Suosittelen lämpimästi leikkausta. Kerro ihmeessä, mihin ratkaisuun päädyt ja miten homma toimi. Yleensä leikkaus on idioottivarma ratkaisu tähän poikakoirien ongelmaan.
Unohdin vastata kysymykseesi merkkailun alkamisesta. Se tosiaankin alkoi herran ollessa noin 2-vuotias. Pentuna tätä ongelmaa ei ollut, vaan merkkailu alkoi pikkuhiljaa sekä yksin että yhdessä ollessa.
Kiitos hyvistä neuvoista! Ajattelin soittaa ensi viikolla eläinlääkärille ja kysellä tuosta leikkausvaihtoehdosta.
Kirjoittelen, miten kävi.
Hyvä juttu. Odotan mielenkiinnolla.
Missä päin Suomea pissapoikasi muuten asustaa? Ajattelin vaan eläinlääkäriasemia.
Mikä väri teillä on? Meillä aprikoosi, hyvin vaalea sellainen.
Espoossa ollaan pissapojan kanssa (nauttii lempinimeä "Pissis") ja meilläkin väri on vaalea aprikoosi. On muuten tosi kaunis väri villikselle ainakin minusta!
Kaikkia lukea, mutta joskus olen kuullut jonkun päässeen tavasa, kun oli yksinkertaisesti laitettu koiralle pöksyt jalkaan, kuulostaa oudolta ja eläimen kiusaamiselta, vaikka pidetäänhän nartuillakin narttusuojaa.
Perustuu kait siihen, ettei se toki halua itseään siihen pissaan sotkea vaan ainoastaan merkitä reviiriään.
Niksipirkasta tutut yhdenkoon sukkahousut on aivan kätevät, ne vaan otetaan ulosmennessä pois.
Täytyypä tuo "niksi" vielä kokeilla ennen kuin leikkaukseen viedään. Luulisi nailonsukkauhousut jalassa kulkemisen jo nolottavankin koiraa sen verran, että siinä miehekkäät reviirin merkitsemiset vähäksi aikaa unohtuisivat!
Kokeile koirasi pissattaa tyhjäksi ,siis tarpeeksi pitkä ja reipasta menoa lenkillä ,ennenkuin jätät sen yksin kotiin jotta saa haistaa ja merkata yllinkyllin eiköhän reviröinti siitä asetu.