Hei nyt tulee semmoinen purkaus että…
Olen nyt ollut vuoden vakituisessa työssä ja nyt alkaa risoa kunnolla. Asiakaspalvelu työtä ja hampaat irvessä teen ja harmittaa asiakkaiden puolesta. Yritän puhua iloisesti ja ystävällisesti, mutta toivon että asiakas vain häipyy eikä uusia asiakkaita tule :II Työ on niin monotonista että puuduttaa ja kaikki asiat jotenkin levällään ja kaikki kollegat ja yrityksen johto erimieltä miten asiat pitäisi hoitaa ja ohjeistukset muuttuu KOKO AJAN tai teen asian miten luulet että on oikein ja pian selviää et se pitääkin tehdä toisella tavalla. Ärsyttää kun haluaisi neuvoa asiakasta oikein mutta pitää tarkistaa monelta henkilöltä meneekö asia varmasti näin.
Ja viime aikoina työtehtäviä on lisätty vaikka työaikaa ei!! Olen niin rasittunut valmiiksi ja jos nyt tulee lisää olen varma että alan lusmuilemaan ja menemään mistä aita on matalin… Eli huonoa asiakaspalvelua.
Lisäksi työtehtäviin käytettävää aikaa tarkkaillaan joten paineet tehdä asiat nopeasti ja ei ehdi palvella kunnolla ja syvällisesti asiakasta, joka taas on mun arvoja vastaan… Haluisin tehdä työt hyvin mutta siihen ei anneta aikaa. Vähän sama kuin hotelli huoneissa on se tietty aika mihin mennessä pitää siivota huoneet ja kun ei ihan oikeesti ehdi tekee kunnolla niin tulee huono olo D:
Kun vituttaa kunnolla yritän ajatella että mulla on siisti vakityö toimistolla ja monilla ei oo tällasta mahista mutta VITTU KUN KYRSII!
Palkka on pieni joten ei sekään motivoi tarpeeksi. Toisaalta työ on todella joustavaa ja lähellä asuntoani. Pitäisi varmaan vähentää työtunteja mutta haluun rahaa säästöön törkeästi että voin häippästä kun aika on (oon oikeesti miettiny et muutan ulkomail ettii töitä kun on tarpeeks rahaa säästös niin kyllästynyt tähän tilanteeseen ).
Mietin pitäisikö mennä opiskelemaan mutta en haluaisi kun vasta valmistuin mutta järkytyksekseni tällä tutkinnolla työnhaku ei ole helpottunut yhtään (amk-tutkinto, olin tosi nuori kun aloitin ja jotenkin oletin että tutkinto siivittää tieni hyvään työhön hahahahha itken). Lisäksi meillä on töissä joskus koulutuksia/luentoja ja vihaan kun joutuu istumaan paikallaan ja kuuntelemaan haluun vaan pois siitä tilanteesta en tajua mitään alan vaan ajattelemaan kaikkea muuta mistä puhutaan ja se on ainoa mikä helpottaa (tää taitaa kyllä olla kaikilla ihmisillä tai sitten oon niitä kun oppii mieluummin tekemällä ja tuntikausien istuminen ja kuunteleminen menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos). NIIN ahdistaa aloittaa yliopisto tai ylempi amk koska luennoilla keskittyminen ei onnistu ja ahdistaa kun valmistumisen jälkeen työpaikka ei ole varma.. Eli voit opiskella kuinka korkealle kuin tahansa mutta tadaa eipäs sekään auttanut siivoojaksi vaan akateemisella tutkinnolla. Tai ehkä oon vaan kuullu huonoja tapauksia mun pitäisi lukea ihmisistä jotka on päässy koulutustaan vastaaviin töihin. Ja MITEN… Mutta siis tunnen olevani loukossa kun en uskalla lähteä opiskelmaan vaan pysyn turvallisessa työpaikassa joka syö mua sisältä…
Onko muita samassa tilanteessa tai voisiko joku potkia minuun järkeä tai antaa neuvoja miten saa itsensä kestämään tätä?? Varmaan hankkimalla muuta elämää ikävän työn ohelle mutta mulla ei ole maksullisia harrastuksia koska säästän rahaa… Toinen vaihtoehto olis hankkia uusi työ mut vituttaa jos se on kaukana ja työilmapiiri paska koska nykyses paikas on sentään kivoja ihmisiä. Pusken vaan päivät läpi ei tää oo elämää :’(
Olen nyt ollut vuoden vakituisessa työssä ja nyt alkaa risoa kunnolla. Asiakaspalvelu työtä ja hampaat irvessä teen ja harmittaa asiakkaiden puolesta. Yritän puhua iloisesti ja ystävällisesti, mutta toivon että asiakas vain häipyy eikä uusia asiakkaita tule :II Työ on niin monotonista että puuduttaa ja kaikki asiat jotenkin levällään ja kaikki kollegat ja yrityksen johto erimieltä miten asiat pitäisi hoitaa ja ohjeistukset muuttuu KOKO AJAN tai teen asian miten luulet että on oikein ja pian selviää et se pitääkin tehdä toisella tavalla. Ärsyttää kun haluaisi neuvoa asiakasta oikein mutta pitää tarkistaa monelta henkilöltä meneekö asia varmasti näin.
Ja viime aikoina työtehtäviä on lisätty vaikka työaikaa ei!! Olen niin rasittunut valmiiksi ja jos nyt tulee lisää olen varma että alan lusmuilemaan ja menemään mistä aita on matalin… Eli huonoa asiakaspalvelua.
Lisäksi työtehtäviin käytettävää aikaa tarkkaillaan joten paineet tehdä asiat nopeasti ja ei ehdi palvella kunnolla ja syvällisesti asiakasta, joka taas on mun arvoja vastaan… Haluisin tehdä työt hyvin mutta siihen ei anneta aikaa. Vähän sama kuin hotelli huoneissa on se tietty aika mihin mennessä pitää siivota huoneet ja kun ei ihan oikeesti ehdi tekee kunnolla niin tulee huono olo D:
Kun vituttaa kunnolla yritän ajatella että mulla on siisti vakityö toimistolla ja monilla ei oo tällasta mahista mutta VITTU KUN KYRSII!
Palkka on pieni joten ei sekään motivoi tarpeeksi. Toisaalta työ on todella joustavaa ja lähellä asuntoani. Pitäisi varmaan vähentää työtunteja mutta haluun rahaa säästöön törkeästi että voin häippästä kun aika on (oon oikeesti miettiny et muutan ulkomail ettii töitä kun on tarpeeks rahaa säästös niin kyllästynyt tähän tilanteeseen ).
Mietin pitäisikö mennä opiskelemaan mutta en haluaisi kun vasta valmistuin mutta järkytyksekseni tällä tutkinnolla työnhaku ei ole helpottunut yhtään (amk-tutkinto, olin tosi nuori kun aloitin ja jotenkin oletin että tutkinto siivittää tieni hyvään työhön hahahahha itken). Lisäksi meillä on töissä joskus koulutuksia/luentoja ja vihaan kun joutuu istumaan paikallaan ja kuuntelemaan haluun vaan pois siitä tilanteesta en tajua mitään alan vaan ajattelemaan kaikkea muuta mistä puhutaan ja se on ainoa mikä helpottaa (tää taitaa kyllä olla kaikilla ihmisillä tai sitten oon niitä kun oppii mieluummin tekemällä ja tuntikausien istuminen ja kuunteleminen menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos). NIIN ahdistaa aloittaa yliopisto tai ylempi amk koska luennoilla keskittyminen ei onnistu ja ahdistaa kun valmistumisen jälkeen työpaikka ei ole varma.. Eli voit opiskella kuinka korkealle kuin tahansa mutta tadaa eipäs sekään auttanut siivoojaksi vaan akateemisella tutkinnolla. Tai ehkä oon vaan kuullu huonoja tapauksia mun pitäisi lukea ihmisistä jotka on päässy koulutustaan vastaaviin töihin. Ja MITEN… Mutta siis tunnen olevani loukossa kun en uskalla lähteä opiskelmaan vaan pysyn turvallisessa työpaikassa joka syö mua sisältä…
Onko muita samassa tilanteessa tai voisiko joku potkia minuun järkeä tai antaa neuvoja miten saa itsensä kestämään tätä?? Varmaan hankkimalla muuta elämää ikävän työn ohelle mutta mulla ei ole maksullisia harrastuksia koska säästän rahaa… Toinen vaihtoehto olis hankkia uusi työ mut vituttaa jos se on kaukana ja työilmapiiri paska koska nykyses paikas on sentään kivoja ihmisiä. Pusken vaan päivät läpi ei tää oo elämää :’(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Panostat+sellaisiin+juttuihin+työssäsi+joista++voit+itse+hyötyä+maksimaalisesti+eniten.
Semmoset+3+juttua+joista+saat+eniten+hyötyä+irti+jatkoa+ajatellen.+Panostat+niihin+80%+työajastasi.+Lopuille+höpö+höpö+taskeille+laitat+sen+20-30+%+jos+mahdollista.+Suurin+osa+työstä+on+kuitenkin+niitä+höpö+juttuja+joista+ei+ole+mitään+hyötyä+itselle+eikä+muillekaan.+Toivottavasti+pystyt+hiffaamaan+nuo+1+prioriteetin+taskit+ja+skillit+.+Se+ei+aina+ole+helppo+fundeeraus,+mutta+kannattaa+tehdä.+Itseensä+kannattaa+aina+panostaa+enemmän+kuin+työhön+(palkkatyö)+jota+tekee.+Jos+panostat+vain+työhösi+niin+jämähdät+varmasti+paikallesi.+Se+on+se+sudenkuoppa+johon+liian+moni+lankeaa.+Maailma+on+täynnä+firmoja+ja+miljoonittain++erilaisia+"ammatteja".+Heti+kokeilemaan+uutta+kun+se+on+mahdollista.
Kiitos kommentista, tajuun mitä tarkotat. Toi onkin hyvä näkökulma ajatella asioita. Tykkään kun tulee englanninkielisiä asiakkaita, jolloin voin hajoitella enkun puhumista ja käyttämistä. Se voisi ainakin olla yksi. Noi loput täytyy miettiä!
-Ap