Miten erota loukkaamatta toista?
Rakastin, mutta aikani.
Toisen jatkuva seuranta tekemisistäni, riippuvuus minusta, miksi en soita tai laita mieluiten 100 krt päivässä, lapsellinen kiukuttelu, ym.väsyttää.
Vaikka kaikki pitäs olla hyvin, ei ole. Vaikka miten olen sanonut rakastavani, niin se ei riitä. Sitä pitäisi vakuutella koko ajan, mieluusti vaikka 30 viestiä tunnissa, ilmoitus kaikesta, ketä näin, mitä juttelun, mistä, miksi.. Henkisesti väsyttävää.
En tahtoisi loukata lopettamalla suhteen, mutta niin taidan tehdä.
Miten ilmoittaa nätisti että se on ohi..
Rakastin, mutta aikani.
Toisen jatkuva seuranta tekemisistäni, riippuvuus minusta, miksi en soita tai laita mieluiten 100 krt päivässä, lapsellinen kiukuttelu, ym.väsyttää.
Vaikka kaikki pitäs olla hyvin, ei ole. Vaikka miten olen sanonut rakastavani, niin se ei riitä. Sitä pitäisi vakuutella koko ajan, mieluusti vaikka 30 viestiä tunnissa, ilmoitus kaikesta, ketä näin, mitä juttelun, mistä, miksi.. Henkisesti väsyttävää.
En tahtoisi loukata lopettamalla suhteen, mutta niin taidan tehdä.
Miten ilmoittaa nätisti että se on ohi..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos olet se, joka aiemmin tänne kirjoitteli niin olen pahoillani erostasi, mutta samalla onnittelen varmasti hyvästä valinnasta.
Ilmoitat vain miten asia on ja että toivot toiselle kuitenkin kaikkea hyvää. Reaktio on luultavasti joka tapauksessa vahva ja katkera, teet sen sitten kuinka hyvin tahansa.
Itsesi vuoksi kannattaa vaan olla jämäkkä, mutta kohtelias. Mitä varmasti luonnostaankin olet.
Arvasit oikein ☺.
Kiitos a s i a l l i s e s t a vastauksesta.
Noin taidan tehdä.
En halua loukata, enkä valehdella.
Tosin tiedän, että sitten varmaan puhelin vasta laulaakin. Katkeraa tekstiä, tiedän sen jo.
Mutta sitten ei mun tarvitse enää vastata.
Mä olisin niin halunnut loppuelmän jutun, mutta se oli turha haave. Jos on olo kuin olisi vankilassa koko ajan, niin ei kiitos.
Mun mielestä ei pidä joutua sataa krt päivässä vakuuttamaan rakkautta viestein tai puheluin, tai koko ajan sanoa, että vaikken laita koko ajan viestiä, niin oon huomennaki tässä.
Se on niin väsyttävää.
Hän ei varmasti käsitä, että hänen käytös teki sen, että en ole enää huomenna tässä, siis hänen vieressä.
Ei tosiaankaan. Ansaitset paljon parempaa. Ja paljon on kunnollisia ja vakaita naisia vailla pysyvää juttua :)
Luojan kiitos.
Kunhan sydän on kasassa taas ja toipunut erosta, toivon, että jossain tuollainen nainen tulee vastaan.
En mielestäni hae kuuta taivaalta, vaan ihan tavallista kivaa naista, joka on sinut itsensä kanssa. En mitään muottiin valettua, eikä ole väliä onko pitkä, lyhyt, hoikka vai pyöreä, kunhan on tyytyväinen itseensä. Ei playeri, eikä bilehile. Ja jolla pääkoppa suht kunnossa. Luotettava, koska pettäminen on pahinta, mitä voi toiselle tehdä. Enkä itse ikinä voisi sellaista tehdä.
Elämä onneksi jatkuu, vaikka ero sattuukin.
Miksi pitää olla noin läheisriippuvainen toisesta? Roikutaan toisessa, ettei voi edes hengittää. Sanoohan sen järkikin, ettei tuollainen suhde voi kestää. Kysynkinkin tässä, että onko tuo nuorempien ongelma, vai onko keski-ikäisissäkin tuota syndroomaa?
Valitettavasti myös keski-ikäisissäkin on sitä.
Todennäköisesti se voi johtua esim.jostain lapsuuden kokemuksesta.
On vaan helvetin raskasta se, kun koko ajan on oltava yhdessä tai jos ei nää joka pvä, niin sitten syytetään tunteettomaksi ja odotetaan useita puheluita, viestejä ja rakkaudentunnustuksia päivässä. Jos et niitä laita =et rakasta.
Puhuminenkin saattaisi auttaa. Ehkä olisi hyvä keskustella suhteen tilasta ennen kun vain tylysti ilmoittaa, että nyt tuli ero. Ainakin selittää, miksi ei ole enää mukava olla siinä suhteessa.
olen samaa mieltä että ensin olisi kannattanut puhua asiasta. Suhde toiseen ihmiseen kun sisältää sen toisen ihmisen tunteet ja ajatuksetkin. Ehkä hänellä oli pelkotiloja yms jotka heijastui suhteeseenne. Ehkä ne olisi hälvenneet jos olisitte puhuneet asioista oikeilla nimikkeillä eikä vain kumpikin omassa mielessään tehnyt omia päätelmiään. Vaikea sanoa miten asiat teillä meni.
Mutta jos rakastaa ja haluaa asioiden toimivan, ne voi laittaa toimimaan. Ei ole kauhean montaa asiaa mitä yhdessä ei voi paremmaksi muuttaa, jos molemmilla on tunne ja halu ja tahto.
Mitä tulee siihen miten on hyvä erota, keskustelu on hyvä tapa erota. Selvittää syyt, antaa toiselle mahdollisuuden kysyä, olla rehellinen ja avoin. Näin siitä oppii kumpikin, vaikka hetkellisesti sattuukin.
Onhan se näin tietysti tuon eron selvittämisen osalta.
Tuosta olen eri mieltä, että kaikki puhumalla ja odottamalla ratkeaa. Aikuisten toimintamallit voivat olla melkoisen sitkeä osa henkilöä ja kaikkien ei välttämättä kannata käyttää aikaa siihen, että oppisiko toinen käyttäytymään kunnioittavasti (normaalisti), jos tarpeeksi kauan sille puhuu.
Varsinkin kun tuolla aiemmassa ketjussa kertoi, miten aina reagoi kun yritti puhua.
Hän on tyypillinen narsisti,valitettavasti
Seonohikirjoittaa
Tovi on mrnnyt kirjoituksesta.
Kun on krskustellut ja leskustrllut asiasta, toinen in kertonut kontrolloinnin syyksi pettämisyä harrastaneen exän. Hän koki sitä 4v..suhteessaan.
Nyt ymmärrän hänen kontrolloinnin.
Ja ollaanhan me suht nuoria, vasta 30v.joten jos eka suhde on pelkkää pettämistä ja sen sietoa, ymmärrän häntä. DiSiksiksi kaikki kontrollointi on tapahtunut.
Siitä on vain hänen ollut vaikea puhua.
Nyt asiat on juurta jaksain setvitty ja kaikki hyvin.
Onneksi en ihan heti laittanut loppua suhteelle vaikka meinasin.
Onni on meidän. Toivon niin.