Jousivoima

kiistapoikki

Kalvojousi on sellainen kun autojen kytkimissä ja siinä on kaksi (3) nollakohtaa, niin missä näiden välillä on suurin puristusvoima ?

15

403

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Isosti_ihmettelen

      Tuskinpa kytkinjousina käytetään lommahdusjousia, vaan pyritään paremminkin rakenteisiin, jossa on vakiovoima, ks.

      http://www.haussermann.com/pub/pdf/en/tellerfeder.pdf

      Tietysti joillakin kalvojousikonstruktioilla päästään mainitsemiisi ominaisuuksiin, mutta mitä hyötyä tällaisista on kytkimissä?

      • kiistapoikki

        Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
        Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
        Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
        Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

      • siis_tällainen
        kiistapoikki kirjoitti:

        Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
        Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
        Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
        Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

        http://www.traktorimies.fi/kuvat/kuvat_suuret2/13124-luk131025410-kytkinasetelma-310mm-cih.jpg

        Nastat ovat tukipisteitä ja kun keskeltä painelaakeri painaa käpäliä, tukipisteiden ulkopuolella oleva painelevy kiikkuu vastakkaiseen suuntaan (irroittaa kytkinlevyn).

      • Isosti_ihmettelen
        kiistapoikki kirjoitti:

        Kysymys on nimenomaan juuri autoissa käytetyistä kytkimen jousesta.
        Se poikkeaa hieman rakenteeltaan niin että puristusvoima vaikuttaa tukipisteen ulkopuolelta.
        Jousia käytetään autoissa käyttömukavuuden vuoksi, kun normaali jousella kytkin poljinta painetaan, niin poljinvoima kasvaa samassa suhteessa, kalvojousella tietyn rajan ylityksen jälkeen vasta-/puristusvoima pienenee poljinta syvemmälle painettaessa.
        Juuri tätä rajaa olen kysymässä.

        Et sitten viitsinyt katsoa antamaani lähdettä?

        Kun perehtyy asiaan tarkemmin, niin huomaa, että valitsemalla jousen parametrit (kartiokkuus, levynpaksuus, ulko- ja sisäsäteet, toimintapiste jne.) sopivasti, saa halutun jousikäyrän. Ei asia sen kummempi ole.

      • No_jos_kerran
        Isosti_ihmettelen kirjoitti:

        Et sitten viitsinyt katsoa antamaani lähdettä?

        Kun perehtyy asiaan tarkemmin, niin huomaa, että valitsemalla jousen parametrit (kartiokkuus, levynpaksuus, ulko- ja sisäsäteet, toimintapiste jne.) sopivasti, saa halutun jousikäyrän. Ei asia sen kummempi ole.

        Toivoisin ystävällisesti kun kerran asia on helposti selvitettävissä että levy jonka 0-kohtien välinen matka olisi puolet keskiön etäisyydestä tukipisteeseen, siis kartiokkuus, niin mille kohtaa se maksimi osuu, jousivoimalle ei liene merkitystä.
        Ystävällinen pyyntö että saisimme asiaan jotain järkeä, omat avuni eivät valitettavasti riitä ymmärtämään mitään antamastasi linkistä.

        Etukäteen kiittäen.

    • ErNuTa

      Kalvojousen toimintakärä ja sen liikematkan varrella olevan toisen voimanmuutoksen (ei siis normaalisti itse voiman) nollakohdan paikka riippuu geometrisista lähtöarvoista.
      Koska et itse kaiketi suunnittele/tee jousta, vaan ostat sellaisen, toimintakäyrä oletettavasti löytyy valmistajalta (joka on sen suunnitellut ja luultavasti mitannutkin).

      (Kuorma)-auton kytkimien kalvojousista olen saanut sellaisia toimintakäyriä.
      Voi olla ettet onnistu tässä. Yhtenä hankaluutena on valmistajien nimien jatkuva vaihtuminen, kun iso raha keinottelee näiden valmistajien myynneillä ja ostoilla.
      Yksi valmistaja joka ainakin aikaisemmin päästi nettiin hyvää aineistoa on LUK.
      Katso esimerkiksi haulla LUK Symposium, mitä löytyy. Edessäni esimerkiksi artikkeli New opprtunities for the Clutch (LUK Symposium 2002).
      Mitoitettuja toimintakäyriä ei toki tässäkään ole.

      Koneenrakennuksen kalvojousiin (disc spring, Tellerfeder) ei yleensä tavoitella voimanmuutoksen nollakohtaa. Yleensä parhaat luettelot on ollut MUBEA-nimisellä saksalaisvalmistajalla.

      Koska autonkytkimien kalvojousi (Membranfeder) on suurille jännitystasoille kehitetty erikois/suursarjatuote, on siitä ehkä vaikea löytää kunnollista suunnitteluaineistoa.
      Intensiivisellä haulla voisi netistäkin löytyä järeä väitöskirja tai vastaava (dissertation, thesis, Studienarbeit, examensarbete).
      Jousien suunnitelukirjat eivät ehkä auta.
      Kotimaisten jousentekijöiden kanssa voi keskustella yleisellä tasolla

      • Ei_aivan_helppoa

        Tuli tuossa mieleen, että tuollaisen jousen voisi laskea jollakin kehittyneellä elementtimenetelmäohjelmistolla. Tosin silloin pitää lujuusoppia osata merkittävästi alkeita enemmän. Toimivan systeemin mitoitus vaatii varmasti osaajaltakin melkoista määrää iteraatioita.

      • Pitäisi-selvitä

        Kyseisen jousen toiminta perustuu jousena toimivan levyn muodonmuutokseen jossa voima on verrokki muodon muutokseen mutta äyttö- ja puristusvoima kylläkin riippuvat myös geometrian muutoksesta.
        Nollakohdat on hyvin yksinkertaisesti havaittavissa, toinen on kun jousi on vapaana ja toinen kun käpälien päät on suorassa asennossa.
        Noista pitäisi olla suhteellisen helppo, kuka nyt ymmärtää toimintaperiaatteen , laskea edes summittainen teoreettinen voiman jakautuma, ja olen ymmärtänyt että täällä liikkuu vaihtelevasti henkilöitä, joille asia olisi ainoastaan viitseliäisyys kysymys.

        Edelleenkin toivossa jonkin laisesta suuntaa antavasta vastauksesta.

      • Edes-jotain
        Pitäisi-selvitä kirjoitti:

        Kyseisen jousen toiminta perustuu jousena toimivan levyn muodonmuutokseen jossa voima on verrokki muodon muutokseen mutta äyttö- ja puristusvoima kylläkin riippuvat myös geometrian muutoksesta.
        Nollakohdat on hyvin yksinkertaisesti havaittavissa, toinen on kun jousi on vapaana ja toinen kun käpälien päät on suorassa asennossa.
        Noista pitäisi olla suhteellisen helppo, kuka nyt ymmärtää toimintaperiaatteen , laskea edes summittainen teoreettinen voiman jakautuma, ja olen ymmärtänyt että täällä liikkuu vaihtelevasti henkilöitä, joille asia olisi ainoastaan viitseliäisyys kysymys.

        Edelleenkin toivossa jonkin laisesta suuntaa antavasta vastauksesta.

        Edes-jotainMaatiaisjärjellä miettien tuollaisen kalvojousen toiminta perustunee siihen että kun kartiokuutta oikaistaan niin jousena toimivan levyn olko halkaisijaa pakotetaan suuremmaksi, toisin sanoen vastus kasvaa kulman kosinin mukaan, mutta samalla poikkisuuntainen komponentti pienenee sinin mukaan.
        Maksimikohta vaihtelee siis hieman lepotilan kulman mukaan ja esimerkissäsi kun tangentti olisi 0.5, maksimi voima osuisi 41 % kohdalle käpälien liikematkasta.

        Mitäpä mieltä asiantuntijat ?

    • nimimerkki.toinen
    • kiinnostavanna

      - Paljonko nuoli lentää enimmillään parhaimmalla pitkäjousella ,siis metreissä ?

      • kiistapoikki

        Sama söhellys vaan jatkuu.
        Pari yritystä ja tuttu tyhjänraakkujaporukka vain äänessä.
        Eikö kukaan tosiaankaan pysty kertomaan enempää, vai oliko tässä jo kaikki ?

    • Tässä_jotakin
      • Joo-kyllä

        Mutta ei mitä haetaan.
        Linkissä käsitellään vain tapausta jossa tukivoima on levyn ulkoreunalla, jolloin levyn suoraksi painittunakin on jäljellä vastavoima, kun taas jos tukipiste on lähempänä levyn keskustaa ja tukipisteen sisäpuolinen osa on leikattu (ei toimi jousilevynä) suoraksi painetun levyn vastavoima menee nollaan.
        No noistakin kyllä näkee että voima on suurimmillaan jossain rajojen välillä, ikävä vaan että se ei vastaa annettuun kysymykseen.

      • e.d.k

        Linkistä kuva lautasjousen voimajakautumasta.

        http://www.mitcalc.com/doc/springs/help/pic/SpringERate.gif

        Kysytty jousi poikkeaa tästä periaatteessa niin että De/Di ja t/h0 ovat hyvin pieniä.
        Mitä pienempi t/h0, sitä lähemmäksi Fs lähenee nollaa.
        Kun kyseinen käyrästö sovitetaan paremmin esimerkkiin sopivaksi niin maksimivoima on myös tämän mukaan hieman yli 40 % liikkeen alusta.

        Toivottavasti tämä tarkkuus jo riittää.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. En tullut, koska käytit päätäsi.

      Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m
      Ikävä
      37
      2726

    2. Miten kaivattusi teki sinuun lähtemättömän vaikutuksen?

      Minulla kävi niin, että hän laittoi ruokaa, kun olin nälkäinen. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta.
      Ikävä
      89
      1174

    3. Alkon myynti putosi kesäkuussa 10 prosenttia

      Niin se hallitus tuhoaa valtion verokertymää ylisuurella alkoholiverolla, kun kansalaiset hankkivat juomansa ulkomailta.
      Maailman menoa
      127
      979

    4. Oliko mies vetäytyminen

      Toimiva veto? Miten meille kävi. Ei hyvin ja mahdottomalta tuntuu tilanne nyt.
      Ikävä
      60
      950

    5. Mitä söitte Hänen kanssaan yhdessä viimeksi?

      Tällainen vihjeketju:)
      Ikävä
      66
      907

    6. Ulosotossa olevan tulisi saada itse päättää

      Maksetaanko hänen ulosotossa olevia velkoja takaisin yksi kerrallaan vai ripotellen pikku summia sinne tänne, kuten ulos
      Ulosotto, perintä ja häädöt
      76
      858

    7. Oon tässä pohtinut että se nainen

      Ei sovi sulle. Ihmetyttää mitä näet hänessä. Mieheltä miehelle
      Ikävä
      70
      805

    8. EU:lta tyly ratkaisu Temulle

      On se hyvä, että EU on vihdoin ja viimein puuttunut noiden Kiinan krääsän kauppiaiden toimintaan. https://www.is.fi/ta
      Maailman menoa
      99
      802

    9. Nainen on ihana

      ilta-päivää tosi söpölle naiselle 🤗😘☺ Jos saisin sinut nainen oisin onnellisin mies Etpäs tiedäkään keneltä tämä on?
      Ikävä
      25
      718

    10. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston päätöksiä

      Teksti-tv kertoo, että valtuuston päätöksentekoon on osallistunut varavaltuutettu jolla ei ollut oikeutta osallistua. Mi
      Ähtäri
      30
      684
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt