Kaikki varmaan jo tietävät, että meillä ei koirat tule toimeen... No tänään tuli se viimeinen tempaus sitten.
Olin laittamassa koirille ruokaa, niin molemmat istuivat nätisti, Nappi eteisessä kauempana ja Jumbo keittiössä ihan vieressäni. Tarkkailin siinä tilannetta, etteivät hyökkäisi toistensa päälle. Jo monena päivänä ovat istuneet molemmat tarkkailemassa ruuan valmistusta, eikä ole ollut ongelmia. Kännyin ottamaan jääkaapista öljyä-
ja se oli siinä. Taas sai pikku koira kyytiä niin perkeleesti. Ja huusi kuin palosireeni, paljon kovempaa vaan. Lattia on täynnä mustia karvatupsuja. Jumbo otti pienempää hännästä/kankusta kiinni ja ravisti ja ravisti. Toisella kolisi pää seinään, kun ei ylettynyt ees puolustautumaan. Onneksi toimi siinä järki sen verran nopeasti, että sattui lattianpesu olemaan kesken, ja se vesi siinä käden ulottuvilla, niin viskasin sen koirien päälle. Eipä irronnut koirat toisistaan! Vedin siinä johtopäätöksen, että tappaahan tuo isompi pienemmän, jos en väliin mene. Siinä vaiheessa ei mitään väliä, olisiko koira käynyt omiin käsiini tai jalkoihini kiinni. Kuristusotteella Jumboa kurkusta kiinni ja nostin etujalat ilmaan, ja ravistin. Jo irtosi ote, mutta onneksi ei kumpikaan käynyt minuun kiinni.
Nappihan huomasi että nyt se pääsee kostoretkelle, ja hyppäsi Jumbon niskaan. Siinä vaiheessa monotin Nappia kylkeen, en kovaa kuitenkaan, ja se tajusi lähteä omaan paikkaansa turvaan, elikkä sängyn alle. Jumbo kun ei sinne mahdu kokonsa takia.
Että aika raaka meininki meillä. Jos ihmettelette, miksi haluan antaa Jumbon pois, eiköhän tästä tarinasta selvinnyt. Molemmat on nyt tutkittu päästä varpaisiin, ettei eläinlääkäri reissu sentään, vaikka pahalta näyttikin. Molemmat tuoksahtavat tolulle, se on illalla koirien pesu edessä. Enää ei ehdi, olisi pitänyt 20 min. sitten lähteä bussille... Onneksi ehdin vielä tällä myöhemmälläkin.
Joka päivä elän sydän raskaana, kun ei koskaan tiedä että milloin Jumbo hyökkää. Tuolla se taas nukkuu niin mussukan näköisenä, ja Nappi toisessa huoneessa, ovat niin suloisia ja kultaisia ystäviä. Mutta toistensa seurassa muuttuvat hirviöiksi.
Olin laittamassa koirille ruokaa, niin molemmat istuivat nätisti, Nappi eteisessä kauempana ja Jumbo keittiössä ihan vieressäni. Tarkkailin siinä tilannetta, etteivät hyökkäisi toistensa päälle. Jo monena päivänä ovat istuneet molemmat tarkkailemassa ruuan valmistusta, eikä ole ollut ongelmia. Kännyin ottamaan jääkaapista öljyä-
ja se oli siinä. Taas sai pikku koira kyytiä niin perkeleesti. Ja huusi kuin palosireeni, paljon kovempaa vaan. Lattia on täynnä mustia karvatupsuja. Jumbo otti pienempää hännästä/kankusta kiinni ja ravisti ja ravisti. Toisella kolisi pää seinään, kun ei ylettynyt ees puolustautumaan. Onneksi toimi siinä järki sen verran nopeasti, että sattui lattianpesu olemaan kesken, ja se vesi siinä käden ulottuvilla, niin viskasin sen koirien päälle. Eipä irronnut koirat toisistaan! Vedin siinä johtopäätöksen, että tappaahan tuo isompi pienemmän, jos en väliin mene. Siinä vaiheessa ei mitään väliä, olisiko koira käynyt omiin käsiini tai jalkoihini kiinni. Kuristusotteella Jumboa kurkusta kiinni ja nostin etujalat ilmaan, ja ravistin. Jo irtosi ote, mutta onneksi ei kumpikaan käynyt minuun kiinni.
Nappihan huomasi että nyt se pääsee kostoretkelle, ja hyppäsi Jumbon niskaan. Siinä vaiheessa monotin Nappia kylkeen, en kovaa kuitenkaan, ja se tajusi lähteä omaan paikkaansa turvaan, elikkä sängyn alle. Jumbo kun ei sinne mahdu kokonsa takia.
Että aika raaka meininki meillä. Jos ihmettelette, miksi haluan antaa Jumbon pois, eiköhän tästä tarinasta selvinnyt. Molemmat on nyt tutkittu päästä varpaisiin, ettei eläinlääkäri reissu sentään, vaikka pahalta näyttikin. Molemmat tuoksahtavat tolulle, se on illalla koirien pesu edessä. Enää ei ehdi, olisi pitänyt 20 min. sitten lähteä bussille... Onneksi ehdin vielä tällä myöhemmälläkin.
Joka päivä elän sydän raskaana, kun ei koskaan tiedä että milloin Jumbo hyökkää. Tuolla se taas nukkuu niin mussukan näköisenä, ja Nappi toisessa huoneessa, ovat niin suloisia ja kultaisia ystäviä. Mutta toistensa seurassa muuttuvat hirviöiksi.
Vastaukset 115
Vanhimmat
Onko tämä Jumbosi mahdollisesti Elsa-Jumbo? Jos on niin sehän oli jo tarhalla tiedossa ettei pidä tai siedä toisia koiria lainkaan.
koirasi ovat?
Mulla kyllä sanottiin, että tuli hyvin toimeen muiden kanssa, kun kokeiltiin. Aika kiva... Kyllä, kyseessä on Elsa-Jumbo.
Elikkäs monirotuisia piskejä. Jumbon pää näyttää siltä, että siinä saattaisi olla saksanpaimenta, mutta eihän noista varmuudella voi sanoa.
Toiselta taholta kuulin suomessa olevasta elsa-jumbosta joka ei alun pitäenkään tykännyt toisista koirista.
Tämä henkilö kysyi olinko nähnyt elsa.jumbon sivuilla ja kun vastasin että kyllä niin hän kertoi ettei pitänyt tarhallakaan edes nartuista. Vika siis ei ole sinun vaan sen tahon joka koiran sinulle virheellisin tiedoin luovutti... Jaksamista!
Siis aivan ihanaa. Todella hauskaa.
No ei ihmekkään sitten, ettei siedä nytkään, saman katon alla. Todella vastuutonta toimintaa! Näinhän niitä ongelmia juurikin syntyy, ja lopulta koko koira on ongelma ja omistaja on ongelma, eikä mikään auta.
Sinut sähköpostilla kiinni?
, parempi siirtää keskustelu pois julkisilta sektoreilta. [email protected]
miksi oot sitten hankkinu sen jumbon kerta oot tienny ettei se siedä toisia??? voi nappi parkaa...
mulle kerrotiin, että tulee toimeen muiden kanssa. Toisekseen, Nappi tulee toimeen muiden kanssa, tai ainakin tuli. Sen takia se meille otettiin.
Niin, onko kyseessä tosiaan tuo jonkun mainitsema elsa-jumbo? Luovu jumbosta, mikäli joku toinen haluaa tyytyä yhteen koiraan, ja ota sitten napille kaveriksi joku toinen.
Ja tee se äkkiä, ennenkuin napille tulee liikaa traumoja, eikä se enää suostu hyväksymään teille toista koiraa.
...tarkoitus etsiä sille koti, ja ollaan jo etsittykin. Ei vaan löydy... :(
Etsittävä Jumbolle koti. Tuosta tulee pahaa jälkeä jossain vaiheessa. =(
Minusta on hienoa että olet edes yrittänyt antaa Jumbolle hyvän kodin, mutta Nappi tässä nyt kärsii. On minullakin ollut narttukoira koulutettavana josta sanottiin ettei voi sietää toisia koiria eikä ihmisiä, mutta hyvin tuo oppi kun hieman tottui. Mutta kaikki koirat eivät tosiaankaan totu koskaan. =(
Millainen tilanne Jumbolla muuten? Voitko laittaa esim. eteenpäin eläinsuojeluvaltuutetulle?
Vai toimiiko Jumbon taustalla tällainen?
Itse otin nartun eläinsuojeluvaltuutetulta koulutettavaksi/sopeutettavaksi ja kahden vuoden päästä sitten annoin sen koulutettuna takaisin eläinsuojeluvaltuutetulle ohjein millaiseen kotiin koiran saa antaa. Koira elelee vieläkin onnellisena omassa kodissa jo kuudetta vuotta eikä sillä ole ollut mitään ongelmia.
En siis myynyt koiraa eteenpäin vaan maksoin siitä että se saa sille sopivan kodin. =)
Niin, sen tosiaan piti tulla toimeen muiden koirien kanssa. luovutussopimus kieltää koiran antamisen eteenpäin ilman yhdistyksen lupaa, mutta kun yhdistyksestä ei kerran kuulu mitään, alan kyllä selvittää kuinka tämän pykälän voi kiertää.
Tuota. Kerroin tuossa miehelleni tilanteestasi niin hyvin kun tiesin.
Hän sanoi että kärsivällisesti saisit ehkä niitä lopettamaan tappelun, kun leikkisit niiden kanssa, ja aina kun menisi liian rajuksi, nii sitten rauhoitat tilannetta ja leikit taas. Eli useita tunteja päivässä.. Onko siulla hoitaja tms, niille päiväsaikaan?
olen yrittänyt...ulkona. Tuli rähinä, ei yhtä paha kuin tämä, mutta kuitenkin. Mulla alkaa ittellä pinna olla niin kireellä että... Kyllä me nyt jaksetaan, tai minä jaksan, koirien hyväksi. Asun ihan issekseen, ei ole hoitajaa... Olen kuitenkin aika lyhyitä aikoja sinänsä pois, että työpäivätkin on ehkä kerran kuukaudessa 8h, yleensä 6, joten maksimissaan koirat on yksin sen 8,5h. olen niin kiero, että livistän koulusta aina vähän aikaisemmin koirien luo....
hyvä saada tosiaan jumbolle koti. kuulostaa kyllä siltä ettei ne taida tuosta enää kavereiksi ruveta.suuren riskin siinä ottaa jos niitä vielä yhdessä yrittää pitää. nappi pääsee hengestään. koirat ottavat kerta toisensa jälkeen pahemmin yhteen ja ensi kerralla voi olla jo myöhäistä... nyt kiireesti uusi koti jumbolle!
hakusessa on ollut jo jonkin aikaa, ei vaan löydy. Alan selvitellä asioita, kuinka luovutussopimusta voisi kiertää, kun yhdistykseltä ei kerran apua enää saa. Kohta viikon olen odotellut vastausta, ei mitään kuulu. Sitruunapanta saatiin lainaan kun Jumbo alkoi haukkua, mutta siinä se onkin. Tunnen itseni todella petetyksi! Savannah tuossa tiedotti, että jo tarhalla kuulemma tiedettiin, ettei jumbo tule toimeen muiden kanssa... Ahdistava tilanne, ketä nyt uskoisi loppujenlopuksi....
käytöstä siltä yhdistykseltä. yritäpä soitella ja postitella oikeen tiheesti joka päivä, että ottavat sinut tosissaan. eihän ne voi kuitenkaan olettaa, että voit pitää koiraa, jos eivät kerran tule toimeen. jos yhdistys kerran on tuommoisen pykälän laittanut, vaadi heitä ottamaan koira välittömästi jollekin edes hoitoon siksiaikaa kunnes saa uuden kodin.
voin kertoa että jos koirat ei tule toimeen,niin ne ei tule.Voit opettaa ne sietämään toisiaan kun olet paikalla,mutta kun ne jää keskenään,tanner on vapaa.
Olen julma,jos se jumbo on ollut jo jossakin ja todettu ettei siedä toisia koiria,vie piikille,älä siirrä vastuuta toiselle.
että Jumbo ei siedä toisia koiria, mulle kerrotiin muuta. Alkaa hermot mennä, yhdistykseltä odottelin tänään vastausta, eipä kuulu. Se oli viime tiistaina, kun lähetin sähköpostia ja pyysin pikaista vastausta... Ja perille on mennyt, ei ole tullut ilmoitusta, ettei mennyt perille.
Mulla on luovutussoppari, jossa kielletään koiran lopettaminen ilman eläinsuojelullista syytä ja edelleenluovutus ilman yhdistyksen lupaa. Kuukauden mulla on ollut nyt ilmoitukset... Alan kyllä selvittää, onko mulla jokin oikeus kiertää luovutussopimusta, huomenna olen elläinlekuriimme yhteydessä ja sitten eläinsuojeluun. Jos heillä olisi tietoa siitä, saako agressiivisen koiran lopettaa tässä tilanteessa. Surettaa vaan kauheesti, kun yksinään on todella upea koira.
Minä en tosiaan lopettaisi. Nimenomaan antaisin eläinsuojelun kautta vaikka toiselle omistajalle. Toisin kuin (Riva?) kirjoitti, minusta ei tosiaan pidä viedä piikille, eihän kaikilla ole kahta koiraa :|
Mikä ihmisiä vaivaa :(
Eläinsuojeluun olen ilmoittanut jo jokin aika sitten, mutta heillä ei ollut resursseja ottaa Jumboa hoitoon minnekkään. Kun tässä on ilmennyt muutakin, esim. jumbon hyökkäily lenkkeilijöitä kohtaan, jota olen yrittänyt kitkeä ensin itse, sitten vinkkien avulla. Muutaman kerran ollaan onnistuttu... ja siten se, että on se luovutussopimus. Ja kenelle uskallan enää antaa Jumboa, kun näitä oikkuja tulee esiin.
Alkaa olemaan niin epätoivoinen olo, että selvitän kaikki mahdollisuudet. Viimeiseen asti etsitään kotia, mutta rajansa kaikella jaksamisella.
Olen sitä mieltä, että ehkä se lopetus on parempi vaihtoehto. Ottaen huomioon tosiaan iän, agressiivisuuden jne.
Kyllä varmaan se ongelmakoirakouluttajakin osaisi jne, mutta toisaalta; maailma on täynnä kodittomia koiria.
Ja jumbon parasta ajatellen; ei minkään koiran ole hyvä kiertää kodista kotiin. Jos minun olisi luovuttava jommasta kummasta koirasta, mielummin lopettaisin itse kun laittaisin enää uuteen kotiin..
Ehkä se kodin etsintä on syytä lopettaa, koska ihan oikeasti; harvassa ovat ihmiset, joilla on aikaa ja kärsivällisyyttä kouluttaa aikuista koiraa joka käyttäytyy ongelmallisesti :|
Olin valmistautunut siihen, että tulee tappeluita. Olin valmistautunut siihen, että mun on hyväksyttävä se, jos Nappi jää kakkoseksi. Olin valmistautunut siihen, että koira repii matot ja sohvat ja pissaa nurkkiin. Mitä ei kylläkään tehnyt, mutta valmistauduin todella pahimpaan, mielestäni. En ollut valmistautunut siihen, että sydän repeää rinnasta ja töissäkin on vaikea unohtaa, mitä kotona tapahtuu.
En haluaisi tehdä Jumbosta kiertolaista, siitähän ne ongelmat varmaan lisääntyvät. Ja nimenomaa se, että ongelmia on muitakin, varmasti kun töitä tekisi, jumbosta saisi kivan kaverin yksikseen. Mutta en ensinnäkään luota muihin ihmisiin niin paljon, ja kun en itsekkään jaksa, kuinka joku muu jaksaisi? Uskoa kyllä on, mutta se vaihtelee päivittäin, ja vapisee perustuksissaan. Ja se, että 'taas' pitäisi vaihtaa kotia, stressaa varmasti koiraa ja ongelmat lisääntyvät. Kun en edes tiedä, mikä enää on totta ja mikä tarua koiran maineesta tarhalla, josta sen otin. Mistä se on sinne tullut?
Kun nyt tietäisi mistä aloittaa.
Sori kun tilitän sulle, pakko nyt purkautua jollekin, kun on niin paska fiilis tästä hommasta. Tuntuu niin syylliseltä, että pitää harkita sitä helpointa ratkaisua. Jos siihen päädytään, mikä väistämättömältä näyttää, en koskaan anna itselleni anteeksi.
mailin kautta saa meseoson, tai puhelinnumeron, jos on suurempaakin tarvetta tilittää kun mitä julkisesti uskaltaa =)
Mutta taas; mieheni ehdotti seuraavaa; kun koirat ottavat yhteen seuraavan kerran, teeppä näin; pistä toinen toiseen, toinen toiseen paikkaan, pimeään. wc tms. Mene itse kolmanteen paikkaan, ja anna koirien kuulla, että sinulla on hauskaa. Pomputtele palloa, naura, ole iloisen oloinen, höpise lellyttelemällä; hienoa, hyvä jne..
mieheni pointti; tee selväksi koirille, että sinä et tarvitse niitä laumaan. Ja se, että tavallaan vahvistat toisen koiran pomon asemaa, vie omaa pomon asemaasi.
Sinun pitäisi olla pomo, ja tavallaan sinun pitäisi tehdä selväksi, että koirat ovat sinulle tasa-arvoisia.
Tämä on taas yhdenlainen ratkaisu, joka ei varmasti toimi kaikenlaisille. Mutta omalla ja mieheni kokemuksella taas suosittelen jumbon ja napin kohdalla sitä, että et anna tosiaan kummankaan pomottaa, vaan olet itse kaiken yläpuolella.
vinkkejä; antaessasi ruokaa, ota kupit pöydälle niin, että kuppien takana on esim, keksi tms. Syö itse siinä kaikessa rauhassa, kiinnittämättä Mitään huomiota koiriin. Koirien silmissä näyttää siltä, että syöt heidän ruokaansa. Sitten annat koirille "jämät".
Kun ne hyppivät sinua vasten kun tulet kotiin, kävele keittiöön tms, Laske laukkusi alas. Älä kiellä hyppimästä, mutta älä tervehdikään. Ole kuten et olisikaan. Syö vaikka taas keksi, ja sitten vasta viet ne ulos tms. ja annat huomiota.
Ja kokeile; jätä ne tosiaan vaikka tunniksi itsekseen. Ehkä ne eivät tappele. Ja toisaalta; voit sen tunnin istua lähistöllä avain kourassa kuuntelemassa, kunhan teet sen hiljaa. Ja sitten pikkuhiljaa pidennät aikaa.
Tiedän, että sinulla on hermot kireällä, tiedän, että se on vaikeaa. Mutta ihan oikeasti, vilpittömästi; jos haluat jutella keskellä yötä kun koirat tappelevat, saat numeroni jos tarvitset sitä =)
[email protected]
Huomenna taasen aamupäivästä koneen äärellä olen. Siihen asti.. Koita jaksaa. =) kaikki selviää varmasti tavalla tai toisella, pääasia, että itse pidät itsesi kasassa.
tuo ruuan "syöminen" on huono idea. koirat kuumenevat lisää odotellessaan sitä ruokaa kauan ja taas voivat hyökätä toistensa kimppuun.
(meillä ainakin Tito kun odottaa ruokaansa ja jos kissa on liian lähellä kuppia, saa se siitä lähdöt. ei pure mutta murisee siis. ruoka on niin tärkeä juttu että jos joku elukka edes ajattelee sen syömistä.....)
ihan turha on mitään teatteria alkaa esittää jos koira on jo tossa vaiheessa.
Kun koiran ottaa, siitä pitää pystyä ottamaan vastuu,myös siitä viimeisestä päätöksestä.
Itse olen tappelevan koiran vienyt piikille vasta sit kun se puri yhtä naista.
Jos koirat kuumenevat tajutessaan että POMO syö sitä, niin on pahemmanlaatuinen ongelma käsissä kun uskoisikaan.
En halua tuomita jne, mutta ehkä sen ruuan ei pitäisi olla elämän keskipiste, eikä niin tärkeä asia että siitä pitää tapella...
en siis tarkoittanut, että koira kuumenisi omistajalleen vaan varmasti, jos on kyseessä kahden koiran huonot välit, tulee ruuasta helposti tappelu.
voin kyllä ilmoittaa, ettei meillä koirani kanssa ole mitään ongelmaa todellakaan.
"sinun pitäisi olla pomo, ja tavallaan sinun pitäsi tehdä selväksi, että koirat ovat sinulle tasa-arvoisia". Valitettavasti koirat eivät ymmärrä sanaa tasa-arvoinen, niillä on se oma hierarkia, jos horjuttaa "vallitsevan johtajan" asemaa saa varmasti hetkessä kaksi tappelevaa koiraa. Hyvä että yritän auttaa kaveria mäessä, mutta kuten sanottu tilanne taitaa olla jo pahasti pielessä...
Sinä itse uskot ja toivot parempaa. Sinä tiedät mitä tehdä, mutta päätös on vaikea. Älä syytä itseäsi, sinä olet varmasti tehnyt kaiken mitä hyväsydämminen koiranomistaja voi tehdä ja enemmänkin! Olet saanut neuvoja, olet yrittänyt löytää uutta kotia ym. Enemmin tai myöhemmin sydämmesi on väistyttävä järjen tieltä, tehtävä se ratkaisu joka ei missään nimessä ole helppo ratkaisu tehdä, mutta siinä vaiheessa ymmärrät että kaikkien osapuolten puolesta teit oikean päätöksen. Jaksamista!
Että miksi koira piikille vasta silloin jos se puree ihmistä ja jos sinulla oli jo muutamaa viikkoa aiemmin tilanne jossa koira puri toisen koiran lääkäri kuntoon?
Merkkejä koiran agressiivisuudesta oli siis ilmassa ja lonkat huonot = kipuja? luonnehäiriöinen koira? Rekisterissä? Mikset ottanut kasvattajaan yhteyttä tai palauttanut koiraa?
Kiusallisia kysymyksiäkö?
Noh ehkäpä saamalla itselleen kiusallisia tai ärsyttäviä kysymyksiä ymmärtää kuinka tälläiset "tivaamiset" ja agresssiiviseen sävyyn esitetyt kysymykset ja "tilitykset" voivat tuottaa pahaa mieltä toiselle.
Oletko todella perehtynyt ketjun aloittajan tilanteeseen?
Itse olen ymmärtänyt että kyseinen agressiivinen koira olisi löytökoira tai tarhalta/eläinsuojelun kautta otettu,koiran ei ole kerrottu olevan agressiivinen eli ottajalle on valehdeltu ja toinen on ottanut koiran hyvässä uskossa!
Kun ja jos olet itse todella joutunut luopumaan koirasta tietänet että luopuminen ei KOSKAAN ole helppo asia oli syy siihen mikä tahansa ihminen on siitä kumma vekotin että se yrittää vielä senkin jälkeen kun yrittäminen on turhaa....
Vastuun ottaminen ja lopetuksen päättäminen ei kaikille ihmisille ole yhtä simppeli asia,sinulla riittää luonnetta mutta oletko unohtanut että maailmassa on paljon niitä jotka ovat luonteeltaan hellämielisiä joille tuollaisten asioiden nopea päättäminen ei vain tahdo luonnistua?!
Asiallisuus on aina paikallaan pieni myötätuntokaan ei tee koskaan pahaa koskaan ei tiedä koska itse on vastaavassa tai pahemmassa tilanteessa silloin tuskin haluaa potkua edes virtuaalisesti päähänsä vai mitä ?
Tässäpä oiva esimerkki kuinka toimii äsken peräänkuuluttamani MYÖTÄTUNTO/ymmärrys .....
Kiitos kaikkien puolesta että "näet sydämelläsi" ja ymmärrät kuinka vaikea on päätös silloin kun ei tiedä kuinka toimia!
Jos pomo syö, miksi koira kuumenisi toiselle koiralle? Sitä minä ajan takaa. Meillä välillä nahistelevat, mutta jos minä syön ensin, niin eivät ne keskenään rupea ärisemään. Jos rupeavat, ei tarvitse antaa sitä ruokaa. Jättää kupit korkealle pöydälle ja kokeillaan tunnin päästä uudestaan?
koiran voi totuttaa lähes mihin vain =)
En sanonut että koirien pitää olla keskenään tasa-arvoisia. Vaan pomon silmissä kaikkien pitäisi olla tasa-arvoisia. Kuvitteletko että missään laumoissa on sen kummempaa järjestystä juurikaan?
Meillä ainakin kohdellaan koiria samanarvoisesti, eikä kummankaan asemaa suuntaan tai toiseen horjuteta. Ja hyvin on toiminut.
No, jos tosiaan alusta asti on kohdellut toista ylempänä jne, niin varmaan toimii niinkin. Mutta se, mikä toimii yhdellä, ei aina toimi toisella.
Minusta minkeli on kokeillut jo sinun tapaasi, ehkä on aika kokeilla toista tapaa, ellei ensinmainittu toimi..?
riippuu paljon myös koiran luonteesta.
samaa mieltä. Joten kannattaa kokeilla, uskoisin. Totuttelulla selviää lähes kaikesta, olen havainnut. (joskin se totuttelu voi mennä piiiitkäaikaiseksi...)
Olet ymmärtänyt meidän tilanteen ihan oikein.
Se mikä tässä ottaa päähän, on se, että Jumbo olisi voinut saada todella kivan kodin ja elämän muualta, jos mua ei olis huijattu. Menee Jumbon elämä hukkaan, kun on pakko yrittää pelastaa edes toisen elämä (napin), ennen kuin se menee pipariksi. Nappi parka nuolee haavojaan eikä uskalla taaskaan tulla pois sängyn alta.
mutta halusin vain kertoa, että riski voi olla siinäkin. kannattaako enää enempää riskeerata, kun muutenkin tappelevat herkästi.
tunnen todella myötätuntoa Minkeliä kohtaa,en toivo kenenkään joutuvan koiransa kanssa tilanteeseen, jossa piikille viemisen syy on muu kun sairaus.
Omalla kohdalla toi episodi meni tosi nopeesti,aikaa kuvien,toisen koiran repimisen ja naisen puremisen välillä ei ollut kun varmaan kuukausi.
En voinut palauttaa kasvattajalle ,koska oli oma pentu.Pahnan pohjimmainen,joka olisi pitänyt jättää kuolemaan,niin kun emo olisi tehnyt,väkisin syötin sen,pennusta tuli todella kaunis,ehti voittaa yhden näyttelyn,välikuvat sit paljasti karun totuuden.Onneksi aikaa on yli 20 vuotta.
Mutta täytyy muistaa ,että koira on peto,joka ei tunne kiitollisuutta.
Agressivinen koira on aina agressiivinen,se on sen luonteessa,sitä voi hillitä mutta ei täysin hallita.
Voiko tarhaan/eläinsuojeluun luottaa jos valehdellaan näin tärkeässä koiran luonteeseen liittyvässä asiassa.??
oli lähinnä se että ketjun aloittaja ei tiennyt koiran olevan agressiivinen kun sen otti ja nyt paikka mistä koira on otettu kieltäytyy vastaamasta teostaan !
Eli ei voi luottaa eikä ollut edes ensimmäinen kerta kun moista tarinaa kuulen oman tyttäreni kissa oli HESY:ltä otettu joka piti olla sosiaalinen ja oikein "syli kissa" mutta se meinasi repiä ihmisiltä silmät päästä eikä ollut millään muotoa sosiaalinen lopulta se karkasi ikkunasta ja kun se lopulta löytyi ei HESY meinannut ottaa sitä takaisin vaikka sopimuksessa niin lukikin että ottavat takaisin jossei kissa pärjää uudessa kodissaan.
Itse olen joutunut yhden agressiivisen koiran lopetuttamaan ja päätös syntyi muutamassa tunnissa,rekisteröity koira jota kasvattaja ei huolinut takaisin vaan kehoitti minua itse päättämään mitä tekisin asialle (se kasvattajan kiinnostuksesta ja vastuusta)
Avauksessa selvisi että koiralla oli kasvain päässä josta käytöshäiriöt tod.näköisesti johtuivat.
Että tälläisiä tapauksia ei se koiran agressiivisuus ole aina omistajan vika eikä edes väärän kohtelun vika jotkut koirat ovat sairaita ja sillä sipuli.....
uuteen kotiin jossa on jo aikuinen koira on hierarkiassa alimpana. Mutta kuinka käykään jos tämä pentu onkin dominoiva? Se haastaa vanhemman koiran useaankin kertaan. Yleisestihän vanhempi koira puolustaa asemaansa. Agressiivisuutta esiintyy yleensä silloin kun omistaja silittää, laittaa talutushihnoja päälle. Silloin koirat kilpailevat huomiosta ja rähinöitä voi syntyä.
Siirtymä vaihe (haastajasta on tulossa johtokoira) on suosittava haastajaa (jos se on selvästi dominoivampi) niin muutokseen on vaan totuttava että saadaan rauha taloon.
No näin meillä...
Näin untuvikkona ja ketjuun tutustuneena sanoisin sinun nyt hieman olevan "huomioon ottamaton": kysehän kaiken kaikkiaan on tilanteesta, jossa yksi vaihtoehto on koiran lopettaminen, eikö tämä viimeistään ole sellainen paikka, että KAIKKIA keinoja tulee ja pitää kokeilla???? Yön tytär, todella oivia neuvoja, siirrän käytäntöön minä ainakin ja toivotaan me kaikki, että hyvin käy vielä Jumbonkin kanssa!!!!
hah ja hah, enkä vois kuvitella ottavani niistä mitenkään onkeeni kun eivät ole sen arvoisia käytännössä, ei ainaskaa yön tietyn tosi välkyt jutut. minkelille ja jumbolle toivon kuitenkin kaikkee hyvää ja oikeeta ratkasua asiaan.
nimenomaan haluan siis minäkin vaan ihan auttaa. jokainen päättäköön ihan itse mitä koiransa kanssa kokeilee ja mitä ei , mutta mielipiteeni on siis, ettei kannata ajaa koiria lisää tilanteisiin missä voi tappelu taas tulla. kannattaahan sitä pientä Nappiakin ajatella, vai mitä?
Niin no; meillä molemmat olivat samanikäisiä, pentuja. Ja minkelillä käsittääkeni kaksi aikuista koiraa..
Ja ehkä niin, joissain on suosittava haastajaa. Meillä suositaan molempia tasan yhtä paljon, ja ollaan vältytty tappeluilta yhtä lukuunottamatta. Ja olen kuullut monien tällä samalla menetelmällä, tasapuolisuudella, onnistuvan.
Aina ei ole sitä yhtä keinoa vain..
a) sulla kävi "tsägä" ton kasvaimen kanssa, jos nyt kasvainta tsägäksi edes millään muotoa voisi sanoa. Varmaan parempi ettei koira ollut terve, olisi ollut sun vika meinaan silloin... Ei tollasta saa kun arvaamalla selville kun ei kuvauksia juurikaan koirille oo tarjolla.
b) se HESY tapaus oli varmaan 1% vähemmistössä joten jos on parempia toimintamalleja tarjolla niin siitä vaan uutta yhdistystä perustamaan. Kritisoida saa, mutta ei varmaan kannata jättää sellaista mielikuvaa että ne on aivan paskoja vastuunluistajia...
Jokaisellahan on vapaus päättää mitä ajattelee, kun lukee näitä viestejä. Ei pidä muuttaa mielipidettään sen takia, että yhdellä tai kahdlla on huono kuva, jos kymmenellä on hyvä. Mutta meilläkin on vapaus sanoa täällä se, mitä itse olemme kokeneet. Itse pitää miettiä, mihin haluaa uskoa. Nää tapaukset (ja kaikki muutkin) on yksilöllisiä, ja meidän tapaus alkaa selvitä hiljalleen, sain vihdoinkin yhteyttä. Ensimmäinen solmu on nyt avattu.
Ja kyse ei ole hesystä meillä.
...kannattaahan sitä Jumboakin ajatella, vai mitä?
älä ainaka piikille sitä ressukkaa vie!! Jotain se kyllä yrittää viestiä käytöksellään...
...sitä, ettei siedä muita koiria? Kyllä kuule itseänikin ottaa päähän, joka päivä on yritetty. Mutta ei yritetä enää. Jossain se raja menee mullakin, nyt menee tässä. huomenna alan selvitellä asioita.
ihmettelemään.... Kun profiilissa lukee, että Minkeli on iloinen kahden iloisen koiran omistaja, niin mitenkäs nyt on laulun sävy ihan toinen??
Ovatko molemmat uroksia? Jos näin on, ja vaikka olisivat eri rotua, niin kyllä on turhaa yrittää vielä saada ne sietämään toisiaan. Tilanne tulee menemään vain pahemmaksi. Seuraavaksi ruokailun jälkeen tulee arvovaltakiista siitä, kumpi on enemmän äitin koira.
Voisin kertoa pitempäänkin, mutta turhaan, koska olennaista on: jos ovat molemmat uroksia, turha käyttää energiaa minkäänlaiseen kouluttamiseen ja yrittämiseen. Jos ne ovat uroksia, ne ovat nyt päättäneet katsoa tämän asian loppuun asti. Ainoa mikä on enää Minkelin päätettävissä, on se että kumman aikoo pitää.
Sorry mutta näin on.
olen nimenomaa luopumassa toisesta molempien parhaaksi. Profiiliin en rupea laittamaan täydellistä kuvausta itsestäni, siinä lukee jotain yleistä. Molemmat ovat narttuja, ja Jumbo otettiin kun sanottiin, että tulee toimeen muiden koirien kanssa, kuten Nappikin. Vaatimuksina oli narttu, Nappia nuorempi... Mutta taitaa asiat olla toisin, kuin mitä sanottiin. Kun olen nyt kuullut, että sehän jo tarhalla tiedettiin, ettei jumbo muita siedä.
yhtälailla nartutkin tappelevat, elleivät vieläkin herkemmin.
..on täällä ihmetellä ja valittaa ketjun aloittajalle. oletkohan tutustunut kunnolla viestiketjuun? et varmasti ole, sillä olisit kyllä tiennyt, että uutta kotia koiralle etsitään. älä tule tänne valittamaan asioista, joista et tiedä mitään tai ole vaivautunut lukemaan.
Jos ne on molemmat uroksia niin ne kyllä vielä selvittää välinsä kun et ole paikalla. Jos ne molemmat on narttuja niin niillä on ikävä kyllä tappamismieli.
Kouluttamalla ja opettamalla (joka on tosi vaikeaa tässä asiassa) voit saada vain joitain aselepoja aikaan. Sopiva ärsyke joka ainakin juoksuaikaan on herkässä laukaisee tappamismielen uudelleen, eikä ne välttämättä katso silloin oletko paikalla vai poissa.
Ei ole kauan kun erään tuttuni pari narttua vähän "testaili" niin emäntä joutui myös lääkäriin kun molemmat puri emäntääkin taistellesssaan.
Sinä tietysti ratkaiset toistaiseksi mitä teet. Jos et tee mitään niin koirat tulee aika varmasti tekemään.
Jumbo on ollut lähdössä jo jonkin aikaa. Jos viitsit lukea muita vastauksia, en jaksaisi toistaa... :)
Juoksuaikana ne olivat niiiin hyvää pataa, mutta juoksut ohi- tappelut alkaa. Tai alkoi.
Pidän koiria eri huoneissa, olen vain jättänyt ovea auki, yrittänyt totuttaa niitä ajatukseen, että talossa on kaksi koiraa. Monena päivänä tosiaan rauhassa olivat, Nappi kauempana ja Jumbo lähempänä minua. olen myös yrittänyt vahvistaa Jumbon asemaa johtajakoirana, mutta nähtävästi ei riitä.
No joo en ollut lukenut noita muita. teet varmasti aivan oikein.
Tuo oli mielenkiintoista ettei juoksuaikana ollut vaikeuksia. Yleensä on ollut sillloin tai jo noin viikkoa - paria ennenkin tai jälkeen. Suurimmat ongelmat on kuitenkin ajoittuneet siihen. No niinkuin näkyy koirat on yksilöitä.
Jumbo saa uuden kodin =) jossa saa olla ainoana koirana.
tässä tällänen heitto:
ehkäpä et ole huomionut molempia koiria tarpeeksi yhdessä. Jos kerta olet vahvistanut toisen koiran johtaja asemaa, ja se ei ole auttanut (tukee myös teoriaa siitä ettei koirat muodosta nokkimisjärjestystä) voisit ehkä kokeilla joitan muita keinoja kun kärvistelyä tai toisen pois vientiä.
Jotakin on selvästi tapahtunut koirien ensimmäisellä tapaamiskerralla, ja se mielikuva sinun on syytä muuttaa positiiviseksi. Menkää jäljestämään yhdessä, leikkikää rauhoittavia leikkejä. Vietä aikaa molempien kanssa erikseen ja yhdessä...
Itse en luovuttaisi vaan menisin ongelmakoirakouluttajan puheille...
Pakko oli vastata....
Minusta Minkeli toimii tässä olosuhteiden pakosta ja tuosta menen takuuseen ettei kaikki koirat yksinkertaisesti tule toimeen toistensa kanssa.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä koulutuksen kanssa. Olen nähnyt paljon näitä narttuja jotka eivät voi sietää toisiaan ja monesti tuloksena on (ikäväkyllä) toisen koiran paha loukkaantuminen tai jopa kuolema. Nartut tosiaankin tappelevat monesti tappaakseen ja sille ei koulutuksella voi yhtikäs mitään.
Jotkut nartut tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta ei tosiaankaan kaikki!
Mutta lopetukseen en usko, koska koira pystyisi elämään kodissa ainoana koirana.
En usko että itsekään haluaisit nähdä kotiin tullessa esim. toisen koirasi olevan kuollut tai esim. silmän irti, vaikka kuinka olisit käynyt ongelmakoirakouluttajan luona. Tällaista nimittäin on tapahtunut. Jos koirat eivät tule toimeen keskenään, ne selvittävät välinsä jossain vaiheessa vaikka kuinka kouluttaisit ja se ei ole kovin kaunista katsottavaa. =(
Juu, emmä puhunutkaan koulutuksesta vaan siitä ensimmäisestä mielikuvasta ja sen muuttamisesta.
Vai onko milestäsi leikkiminen ja jäljestäminen koulutusta? Sittenhän ymmärrän.
Juu, nartut tappelee, mutta ihmisellä hermot eivät kestä tarpeeksi pitkään sen katsomista. Uroksetkin tappelee, ihan lopuunkin asti... Joo ja eivät kaikki koirat tule toimeen keskenään, mutta tuo minkkelin tarina kuulostaa siltä että koirat tulevat toimeen, välillä. Jos ne eivät siedä toisiaan ne olisivat tistensa kurkuissa koko helvetin ajan.
Ja kiinnostaa tuo selvittävät välinsä? Voitkos sinä hieman valoittaa mitä tarkoitat?
Jos resursseja on tarpeeksi, ei synny tappeluita. Mieti mitkä resurssit ovat tässä tarinassa (kuulostaa ihna minkelin huomion hakeutumiselta) Koirat eivät luota toisiinsa kunnola, ja se vaatii hermoja, aikaa ja tottuttamista.
En siitä arvostele jos minkeli päättää antaa kodin jumbolle jostain muualta, mutta itse käyttäytyisin toisin...
En todellakaan ota sitä riskiä, että mulla on toinen koira kuolleena kun joku päivä tulen kotiin töistä. En anna Nappia pois, sillä se on mulle suoraan sanottuna tärkeämpi kuin Jumbo, vaikka Jumbokin on rakas koirani. Olen saanut neuvon vahvistaa Jumbon johtaja asemaa kahdeltakin eri ihmiseltä, joista toinen on läheinen sukulaiseni ja luotan häneen 100% koira-asioissa, löytyy vuosien kokemus ja kokemusta kovaluontoisistakin koirista. Leikkimistä on yritetty, ja siitä tuli rähinä. Lopettaminen on listalla viimeisenä vaihtoehtona, mutta sekin on vaihtoehto.
Tuskin koirat hakevat huomiotani tappelemalla, jos sitä tarkoitat. Molempien kanssa leikitään ja rapsutellaan tasapuolisesti, ja se tehdään eri huoneissa. Jos jommallakummalla olisi syytä olla mustasukkainen, niin Napilla. Tyttö kun on teljettynä makuuhuoneeseen, ja iltaisin yleensä oleskelen kuitenkin tässä olohuoneessa tekemässä tehtäviä ja katselemassa telkkaria. Jos taas tarkoitat, että haen huomiota itselleni, olet ihan pikkasen hakoteillä.
vaihteeksi samaa mieltä.
Olen käsittänyt kyllä että ne tappelevat silloin kun minkeli on kotona. Näin ollen ne ovat sovussa keskenään?
Silloin minä muuttaisin omaa käyttäymistäni. Eli tosiaan esim. jättäisin sen "pomon" aseman vahvistamisen siltä toiselta, ja leikkisin enemmän "tasapuolisesti" molempien kans.
tappeleeko ne koirat kahestaan päiväl ku et oo kotona?
Resurssina tarkoitan koiralla siis sitä että ne kilpailevat huomiostasi (sinun antamasta huomiostasi) jolloin tulee rähinä-> et siis toisin sanoen ole huomioinut koiria tarpeeksi ja tasapuolisesti. Leikin kuuluisi olla rauhoittava nuuskutteluleikki jossa tarpeeksi tekemistä molemmille.
Mutta tee mitä teet, asia ei ole minun käsissäni, miksi edes yritän? Jos jatkan saan sulle huonon omantunnon, siis lopetan
Edelleen kyllä sitä mieltä että itse tekisin toisen päätöksen.
...ovat eri huoneissa, kun en uskalla riskeerata. nauhalta kyllä kuuluu, että jumbo käy makkarin oven takana vinkumassa hiljaa, en tiedä kaipaako se Napin seuraa vai mikä kyseessä, mutta en tosiaan riskeeraa.
Eräs ehdotus koiran tappamisesta on kyllä täysin äärettömän idioottimaisen typerä...
Tässä tapauksessa en ymmärrä mikset vaan anna koiraa toiseen kotiin riippumatta siitä sopimuksesta. Revi se paperi jos se on siitä kiinni, sanoohan nyt järkikin jo tossa vaiheessa että nykytilanne on mahdoton.
Ja jos mielestäsi koirasta on pakko luopua, niin hätätapauksessa Hesykin varmaan ottaa lopetusuhan alla olevan täysin terveen koiran.
En kyllä myöskään usko että olet kokeillut kaikilla mahdollisilla eri tavoilla niitä totuttaa kahden koiran laumaan. Käsitys siitä että koirat jotka eivät tule keskenään toimeen, eivätkä voisi koskaan tullakkaan toimeen on sellaisten ihmisten keksimä, jotka eivät vaan tienneet tai osanneet enää tietyssä henk.koht. pisteessä tehdä mitään.
Sinulla on vielä mahdollisuus saada tilanne kuntoon, mutta kyllä se vaatii helvetin paljon johdonmukaista työtä. Nyt kaipaat kyllä hyviä neuvoja, ja tässä eräs:
Kaikesta päätellen se on Jumbo, joka koittaa ottaa koko porukan haltuun, ja se johtajuuden vahvistaminen tuskin auttaa yhtään mitään. Omaa johtajuuttasi tässä pitäisi vahvistaa! Ruokariita, lumipalloriita, vartiointihaukkuminen poissa ollessasi, kaikki nämä viittavat siihen että koirien välillä on jatkuva taistelu johtajuudesta. Taistelu, joka sinun tulee voittaa. En tiedä miten olet normaalisti kohdellut koiria, mutta lyhyesti ei pysty oikeen mitään sanomaan. Suosittelen että käyt kirjastosta lainaamassa esim. Jan Fennelin kirjan: Koulutan koirani, 30 päivän teho-ohjelma.
http://www.helmet.fi/search*fin/afennell/afennell/1,9,17,B/frameset&FF=afennell jan&4,,5
Joudut _oikeasti_ näkemään paljon vaivaa, ja olemaan täysin ehdoton koulutuksessa, mutta se on sen arvoista! Sinulta menee myös aikaa, joten vapaa-aikaa kutistuu.
Se on kuitenkin se vastuu, josta olet puhunut.
Kaikkea hyvää teille!
Meillä on muuten niin, että rita ei anna hiilin leikkiä mieheni kanssa, eikä hiili ritan.
Onhan mahdollista, että molempien, jumbon ja napin kanssa leikkiminen on tosiaan mahdoton yhtälö vielä tässä vaiheessa...
Mutta tosiaan; olen kanssasi samaa mieltä; sitäpaitsi minkelihän sanoi, ettei huomioi molempia tasapuolisesti, vaan pyrkii vahvistamaan jumbon pomon asemaa.
En tiedä, mikä metodi sinulla on (ja jos tiedän, en jaksa sitä muistaa juuri nyt) mutta uskon, että vahvistamalla omaa pomon asemaansa, minkeli sopeuttaa koirat toisiinsa.
En ole maailmaa tyhjentänyt, mutta keinot joilla on kokeiltu, on kokeiltu. Kaikilla on tilanteesta eri mielipide, ja sille en voi mitään. Mutta uskomaan mua et saa, että olis mahdollista kouluttaa koirat sietämään toisiaan. Tutustun kyllä mielelläni kirjaan josta kerroit, mutta kaikkea on harkittava, mutta mieluiten antaisin Jumbon hyvään kotiin. Tämä tilanne on mulle täysin uusi, joten ehkä olin varautunut väärällä lailla, mutta sille ei voi mitään. Kaikkea ei voi ennustaa! Varsinkin, jos koirasta on mulle valehdeltu. Ei tässä tiedä enää mitä uskoisi. ja sillä vapaa-ajalla nyt ei ole mitään väliä, olen täällä viettääkseni vapaa-aikaa koirieni kanssa. Siksi ne on otettu, lenkkikavereiksi ja seuraksi. Ja onhan niiden tempauksia hauska seurata. paitsi tuota 'ainaista' ... Silloinhan tulivat hyvinkin toimeen, kun oli molemmilla juoksut, ja toivokin heräsi, että tuliskos tästä jotain.
suuntaan.
Ensiarvoisen tärkeä huomio: Jos minkeli vqahvistaa jumbon asemaa "johtajakoirana" saattaa nappi tulla siitä tavallaan "mustasukkaiseksi" (tms. en tiedä koirien tunteista mutta ainakin luulisin napin jollaintavalla tuntevan itsensä ulkopuoliseksi) ja tämä yhtälö aiheuttaa riidat koirien välillä-
Varmasti leikkiminen onkin tässä vaiheessa mahdotonta, tai mistäs minä sen tiedän kun en ole moisia nähnyt, mutta rauhalliset nenätyö-leikit voisivat siltikin auttaa koiria sietämään toisiaan.
whatever
no ainakin jäljestäminen on jollain tavalla koulutusta, mutta koulutus on sana johon tietysti liitetään ainakin minun mielestäni leikki. Koiraahan koulutetaan leikin varjolla ei pakolla.
Jos olet jossain nähnyt tai kuullut urosten tappelevan loppuun asti kerro ihmeessä tarkemmin... Itselläni on ollut uroksia ja narttuja ja tällähetkellä kaksi varsin kovapäistä urosta ja kyllä ne yhteen ottaa mutta urokset antavat helpommin periksi, eivät viitsi tapella.
Ja tuosta että nämä kyseiset nartut eivät siedä toisiaan ei välttämättä tarkoita että tappelisivat koko ajan, vaan tappelun laukaisee pienimmätkin "virheet" toisen koiran käyttäytymisessä. Voi olla että nämä nartut olisivat toistensa kurkussa koko ajan jos minkeli antaisi tämän tapahtua, mutta hän on tehnyt tässä pakkoratkaisun ja esim. sulkee toisen koiran huoneesta. (näin ymmärsin).
Välien selvittämisellä tarkoitan että jos ja kun näillä koirilla on "erimielisyyksiä" keskenään niin vaikka sitä omistaja kuinka yrittäisi estää hän ei selvästi pysty olemaan paikalla aivan koko ajan varmistamassa ettei mitään pahempaa pääse tapahtumaan. Koirat siis selvittävät välinsä tappelemalla ei ne jää juttelemaan toistensa kanssa mikä tässä nyt on vialla.
Tietysti jos olisi mahdollista että omistaja olisi paikalla koko ajan niin koirien käyttäytymiseen ja ohjaukseen olisi helpompi puuttua.
Tuosta Jumbon aseman vahvistamisesta pomona sanoisin että kun (näin ymmärsin) et ole aivan varma mitä rotuja koirassa on johtajuuden vahvistaminen voi olla juuri se haitta tekijä.
Esim. Meillä on keskari jonka vartioimisviettiä ei saa vahvistaa, eikä myöskään ole mitään syytä näyttää perheessämme että keskari on se vanhempi koira koska pyreneittenkoira on yhtälailla vartiokoira eli molemmat ovat todella kovapäisiä. Kun pyrre tuli taloon ajattelimme ensin toimia samalla tavalla kuin esim. meidän aikaisempien sakemannien kanssa eli näytämme että toinen koiruus olisi "ylempänä" mutta tämäpä ei ollutkaan hyvä idea vaan keskari otti asemansa vähän liiankin tosissaan eli röykkyytti pyrreä oikein kunnolla ja aivan ilman syytä. Tai siis keskarin mielestä varsin hyvästä syystä.
Se alkoi itse näyttämään pyrrelle ettei ruokaa syödä ennenkuin hän on syönyt ja viimein siitä ei ollut pyrrellä mitään asiaa edes kulkea ohitse jos keskari söi.
Näin siis... Sitten vaihdoimme taktiikkaa eli molemmat saavat ruokansa samaan aikaan, kumpaakaan ei pidetä etusijalla, jos toista rapsutetaan käsketään toinen pois/kauemmas, mutta kuitenkin molemmat saavat yhtäpaljon huomiota.
Ja koiran katseesta ja eleistä sen näkee milloin toisella on mielessä toisen kimppuun käyminen ja tässä vaiheessa siihen puututaan, ei sitten kun toinen rähähtää toiselle.
Mustasukkaisuus, vaikka toiset sanovat etteivät koirat sellaista tunne, on asia jota pitää välttää. Joskus se koira joka sitä pölläkkää saa toiselta koiralta voi olla juuri se provosoiva osapuoli. Siihen ei tarvita kuin pieni ele ja toisella menee hermot.
Minusta kannattaisi jos haluat vielä keinoja kokeilla yrittää toimia sillä periaatteella että molemmat koirat ovat tasavertaisia. Jos Jumbossa sattuukin olemaan jotain "vartiokoiraa" taustalla se saattaa hyvinkin ajatella että sulkemalla Napin toiseen huoneeseen ja vahvistamalla Jumbon johtajan-asemaa sen pitää suojella sinua Napilta ja estää Nappia saamasta sinuun mitään kontaktia.
Se todennäköisesti omii sinut itselleen koska on huomannut että näin voi tehdä ja tietämättäsi vahvistat Jumbon ajatusta tästä.
Mielestäni tosi törkeää käytöstä yhdistykseltä jos ei kerran ota yhteyttä vaikka on pyydetty. Ja vielä tällaisessa tilanteessa missä se toinen vaihto-ehto on lopetus. Olet varmaankin heille sähköpostiin kirjoittanut että muutoin joudut lopettamaan Jumbon?
Vai vielä toimivat oikein eläinsuojelu yhdistyksenä... =(
Hyvä että keskustelet asiasta lääkärin ja eläinsuojelun kanssa. Jos tähän nyt saataisiin järkevä ratkaisu. Täysin tervettä koiraa ei ole mitään syytä lopettaa sen vuoksi että joku yhdistys kieltää sopimuksessa koiran luovutuksen eteenpäin. Jokaisessa kunnassa pitäisi olla eläinsuojeluvaltuutettu joka varmasti ottaa koiran ja etsii sille asiaan kuuluvan kodin. Kyllä tuollaiset säädökset jotenkin pitäisi saada kierrettyä.
Oikein pistää vihaksi... Ottaisin koirasi heti, mutta tilanne ei salli koska omistan kaksi täysin viriiliä urosta jotka sekoaisivat aivan täysin jos tähän soppaan vielä narttu laitettaisiin. =(
Tietysti jos sinne missä sinä asut ei eläinsuojeluyhdistys ole halukas jostain syystä (yleensä tilanpuute) ottamaan koiraa vastaan, voisin kysellä täältä keskisuomesta josko olisi tilaa ja voisiko näitä "määräyksiä" kiertää. Täällä ainakin on hyvin osaava eläinsuojeluvaltuutettu joka varmasti ajattelee koiran parasta ja osaa etsiä koiralle asiantuntevan kodin.
Koiralla on oikeus elämään siinä missä ihmiselläkin. Kamala ajatella että lopetettaisiin vain sen vuoksi että ei tule toimeen toisten koirien kanssa. Eihän kaikki ihmisetkään tule toimeen jokaisen ihmisen kanssa. =(
Jos ehdotus kuulosti hyvältä niin ilmoittele. Muutoin olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan miten Jumbon loppujenlopuksi käy. =)
Täällä on herännyt keskustelu siitä, että mun pitäisi vahvistaa omaa asemaani pomona. Ongelma vaan on siinä, että Jumbo ja Nappi alistuvat mielestäni täydellisesti minulle. Molemmat antavat mun ottaa esim. ruokansa ja lelunsa pois tarvittaessa, ja kumpikin uskoo kun sanotaan ei ja molemmat myös käyvät selälleen eteeni. Kumpikaan ei koskaan uhmaa mua esim. irvistelemällä ja ärisemällä, kuten Kasper joskus teki. Jumbolle en myöskään koskaan anna periksi kouluttaessani esim. istumaan, vaan siitä ei lähdetä ennen lupaa. Olenko siis ihan väärillä teillä? Ei siinä mitään, yön tytär antoi hyviä neuvoja tuosta ruuan antamisesta, että huijaan koirat uskomaan että annan niille vain jämiäni, ja leikkimisestä, että huijaan ne uskomaan etten tarvitse niitä laumaani. Eli miten tämä nyt menee? Luultavasti meissä kaikissa on vikaa, en tästä tilanteesta Jumboa yksin syytä, vaan myös itseäni, sillä varmaankin teen jotain väärin. Mutta olisi kiva saada niitä neuvoja, ideoita, mitä tahansa pian. Alkaa pinna tosiaan olla todella kirellä.
kun en heti huomannut tätä...
Tämä nyt on kuin uskonlahko, tää "koiran ymmärtäminen" analysoi ja tee siitä sitten monimutkainen käyttäytymismalli itsellesi ja koirillesi, kyllä ne koirat tottuu kaikkeen ei siinä mitään, näin vanhempana sitä vaan on jo aika yksinkertaisiin ratkaisuihin "tyytyväinen", jos koiranpito alkaa olla jo noinkin stressaavaa niin toinen pois vaan, mielellään hyvään kotiin tai sitten koirat asuvat koko elämänsä siinä saman katon alla eivätkä ole toistensa kanssa tekemisissä, sinua vartenhan ne on otettu? eikä toisiaan varten kai.
Ja valmiiksi anteeksi lukihäröt.
lisää siis neuvoja pomonpaikan vahvistamiseen.
(niin, meidänkin koirat alistuvat minulle, antavat ottaa lelut pois, vaikka ruuankin kesken syönnin, jos tarve vaatii. Mutta silti ne tappelevat keskenään pomon paikasta..)
Niin, minusta olet ihan oikeilla jäljillä kun et jousta, esim. istumisen kanssa. Tee sitä samaa. Mutta; kun annat ruuan, anna molemmille yhtä aikaa. Jos annat namia, molemmille yhtä aikaa. Lisäksi, että olet "pomo" , tosiaan, tee selväksi etteivät ole sinun laumassasi ollenkaan välttämättömiä.
Mutta siis; jätä jumbon "suosiminen", ja unohda niiden keskinäinen arvojärjestyksien säätäminen, ja ole kuten sinä olisit kaiken pomo ja ylin jumala ja koirat olisivat "yksi ja sama". Tee joskus huviksesi vaan sellaista, että pyydä istumaan, maahan jne. Ilman että siihen on "tarvetta". Meillä ainakin koirat pomottivat toisiaan huvikseen, ja muistuttivat näin aika ajoin, että kuka se pomo olikaan. Kannattaa kokeilla "koirien mallia". =)
(tiedän ettet syytä yksin jumboa, vaan varmaan vielä enemmän itseäsi, kun et onnistu.. mutta usko pois; kaikki ei ole aina niin mustavalkoista =) Esim. koirasta et voi tietää, mitä kaikkea se on edellisesä perheessä kokenut, joten et voi ihan täysin ymmärtää sitä vuosiin..)
Mä en paskan vertaa voisi uskoa tohon mitä muut juttelevat pomon aseman vahvistamisesta.
Mieti asiaa koiran näkökulmasta. Mieti mitä se haluaa tappelullaan ja mieti miksi. Kun saat niihin vastaukset pääset korjailemaan syntynyttä soppaa. Mutta se että pönkität toisen egoa ei helpota toisen koiran oloa ollenkaan. Se että vahvistat kylmästi omaa johtajuuttas voi tuoda lisää ongelmia koko perheelle.
Se että koirasi antavt sulle lelunsa ja "alistuvat" sinulle ei johdukkaan siitä että ne ovat alamaisia vaan siitä että niille on opetettu sellainen käyttäytymismalli. Se on hyvä ettei koirasi sulle ole ärissyt, et siis ole tehnyt sille mitään sellaista että sen pitäisi aloittaa se, toisin sanoen koirasi luottaa sinun tekemisii ja luotaa siihen että annat ne tavarat takaisin ja et vie sitä ruokaa etkä vie sitä istumapaikkaa. Se ei välttämättä liity millään tavalla sun johtajuuteen, vaan siihen miten sä oot opettanu sun koirat käyttäytymään.
Kuten E.A sanoi: jos koiranpito aiheuttaa noin kovaa stressiä eikun toiselle uusi koti. Vänkkäät vielä vastaan siitä että olet kokeillut kaikki keinot ja mikään ei muka auta, eiköhän siinävaiheessa ruveta sitten miettimään sitä uutta kotia...
Oli aika hyvät ilmeet eilen, kun pistelin muka niiden maksalaatikkoa itse ja jätin vain niitä jämiä. Sitten järkytin koiria vielä enemmän ottamalla ruuat kesken kaiken pois, ja (muka) syömällä taas lisää! Melkein aloin nauraa...
En tiedä oletko seurannut tota keskustelua mikä meillä on Savannahin kanssa, mutta hänpä on kuullut muualta koirastani; ettei alunperinkään olisi sietänyt muita narttuja! En nyt luota tuohonkaan tietoon, mutta olen sitäkin muljautellut päässäni. Jostain syystä yhdistyksen yhteydenpito on nyt katkenut, ja sitten kuulen tuollaista koirastani........
Koirat ovat minun seuralaisiani minun armostani. Jumbolle etsitään kotia, kuten olen toitottanut, mutta sekin aika jonka se vielä tulee meillä olemaan, oli tämä päivä tai vaikka yksi tunti tai kuusi päivää, voidaan käyttää hyväksi harjoittelemalla tätä yhteiselämää.
Tappaa toisen, ajaa pois ainakin, jotta saisi kaiken huomion? Haluaa omia kaiken huomion, joka on jaettu nyt kahdelle taholle? Haluaa laumamme johtajaksi?
Jos sun mielestä ei ole alistumista se, että koiralta saa viedä ruuan pois kesken syöntiä, olet mun mielestä väärässä. Koira, jolle jehtajuus ei olisi selvä, ei antaisi alempansa viedä ruokaansa. Ja mikä tää juttu on, että molataan koko ajan, että etsi sille nyt uusi koti. Sitähän olen yrittänyt tolkuttaa, että kotia sille haetaan, mutta jos ei löydy niin piikille se on vietävä, niin pahalta kun minusta tuntuukin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Juu, lukemisen ymmärtämistä. En minä sua ole mollannut, jos huomaat sen.
Tee miten teet, ja pidä "oikeampana" noita muiden tekstejä ja ehdotelmia, tee hallaa koirilesi alä tee hallaa, jankuta että hankit kodin niille, tee siis mitä lystäät.
Kunhan heitin että ehkäpä kaikki keinot mitä olet kokeillut, eivät olekkaan kaikki keinot, vain osa keinoista. Ja ehkäpä sittenkin yli 60 vuotta oleva ajatus nokkimisjärjestyksestä sun muista laumanjohtajuus tsydeemeistä onkin kuolleena syntynyt... Ehkäpä olisi aika avarruttaa omaa näkemystä laumasta, lauman suhteista, ja johtajuudesta...
mitä ikinä teetkin, niin anna niiden syödä sen jälkeen rauhassa kun olet niille ruokaa antanut... Sähän syöt nyt _niiden_ jämiä (sulle jäi vielä nälkä, vaikka oikeesti johtaja syö kylläiseksi ensin ja sitten muut!) jos kesken kaiken otat pois ja syöt siitä ja annat takas.
tämä on asia joka varmasti jakaa mielipiteet. Itse uskon, että johtaja saa mennä välistäkin syömään. Tietääkseni esim. luonnossa lauman johtaja ei välttämättä aloita syömään ensimmäisenä, mutta muiden tehtävä on väistää johtajaa, kun se saapuu paikalle. Älä huoli, tuskin siitä tulee tapaa. On yksinkertaisempaa huijata niitä aluksi, kuin että huijaamaan välistäkin.
No, luin viestisi uudelleen, jos on olemassa jokin toinen tapa, niin kerrohan siitä. Itse uskon johtajuuteen. Kävikö sulla muuten mielessä, että kaikilla keinoilla tarkoitan ehkä niitä, mitä itselle on tullut mieleen, ja mitä luottoihmiseni on kokemuksellaan ehdotellut? Nimenomaa kirjoitin jossain, että maailmaa en ole tyhjentänyt, koska eri keinoja on niin paljon. Kerro omastasi, kun sen haluat esittää.
sanonut että ne haluan esittää??
Musta tuntuu että ne menee harakoille, olen jo ehdoitellut tuolla asiota jotka ovat kumottu täysin, joten en näe vaivaa neuvoilla enempää.
Tee päätöksiä, mutta älä riivaa itseäsi olemalla jossakin limbuksen tapaisessa paikassa :)
Suosittelen, että toimit kuten pomo toimisi; syöt itse ja jätät niille jämiä. Älä ota kesken kaiken pois, elleivät rupea tappelemaan ruuasta.
Juu, seurasin vähän mitä jutustelit savannahin kanssa. En tiedä mitä ajattelet, mutta väitän edelleen että koirat voi totuttaa toisiinsa. Se vaan vaatii enemmän aikaa ja vaivaa ja kärsivällisyyttä kun mitä useimmilla on..
täällä on laidasta laitaan mielipiteitä,hyvä.
Mutta vaikka sinä kuinka vahvistat omaa asemaa koiriin, ja se voi toimia erittäin hyvin.Mutta tosiasia on ,että 2 koiraa on koiralauma,niillä on oma kieli,jota sinä enkä minä eikä kukaan muukaan ymmärrä.
Jos niiden kemiat ei stemmaa,et voi tehdä mitään muuta kun luopua toisesta.
Jos etsit sille uutta paikkaa,painota että se ei tule toimeen toisten koirien kanssa,muuten täällä on kohta toinen hätää kärsivä, jonka elämä on riekaleina koiran takia.
Pitäs hakata järkee teidän päähän jotka otatte koiria jostain tarhasta,koira ei tunne kiitollisuutta,se vähät välittää mihin se joutuu,sillä on oma elämä jota se kantaa mukanaan hautaan asti,myös se huono elämä.
Ja kun miettii miksi koira on hylätty,kuka hylkää rakkaan,arvostetun,hyvin pidetyn koiran,ei kukaan.
Jaksamista sulle,tiedän miten rankkaa sulla on,
mutta kaikki päättyy vielä hyvin,usko minua,ehkä surun kautta.
Kaikki ne koirat eivät ole ongelmallisia, monta tarinaa on päättynyt ihan hyvin. Ja ensinnäkin, toki luotin sellaiseen järjestöön, joka on jo useamman koiran sieltä tuonut ja kaikki näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Mulle ilmeisesti on valehdeltu koirasta, sille ei nyt voi mitään. Mutta onneksi olen niinkin fiksu, että mulla on kaikki koskaan yhdistyksen kanssa vaihdetut sähköpostit tallella, aijon kahlata ne läpi ja katsoa että millainen koira sieltä piti tulla. Toki luonne muuttuu kotioloihin päästessä, mutta jos koira ei ole tarhallakaan tullut muitten kanssa toimeen, niin yhdistys ei missään vaiheessa olisi saanut olettaa, että se alkaisi tulla toimeen kun pääsee Suomeen.
Siksihän Jumbon elämä onkin nyt piikin alla, kun en taida uskaltaa antaa sitä enää eteenpäin, ellei vastaanottajalla ole papereita siitä, että hän on ongelmakoirien koluttaja... Meillä taitaa olla molemmat nyt, ongelma-omistaja ja ongelma-koira.
oletko saanut vieläkään yhteyttä siihen yhdistykseen?
mielestäni, jos et siihen saa yhteyttä, sinulla on oikeus viedä se koira lopetukseen tai antaa jollekin. eihän ne voi vaatia ilmoittamaan, jos eivät kuitenkaan vastaa millään tapaa.
toivottavasti asiat järjestyy.
Koiraa ei saa tuontakia lopettaa!! Sillä on luultavasti mahdollisuus saada omia tarpeitaan vastaava hyvä koti jossa se saa esim. olla ainoana koirana!
TAi sitten jos haluat pitää rakkaan koirasi niin ota yhteyttä kouluttajaan tai muuhun joka osaa neuvoa ong.tilanteissa!!
KOiraa ei lopeteta tollasen takia, jos se muuten on tottelevainen ja ihmisille ystävällinen!!
että mitä täällä tapahtuu. Lukisit muita vastauksia. Tollaseen provoon viitti edes enempää vastata.
Olen lukenut noita tämän asian tiimoilta olevia viestejä. Sillä yhdistyksen antamalla paperilla ei ole merkitystä. Koska he eivät vastaa sinulle tuntuu heillä olevan enemmänkin näitä vaikeita tapauksia. Oletko tietoinen millaisista olosuhteista koira on sinne tarhalle tullut? Vai onko sinulla tietoja mitä rotuja siinä ystävässäsi on. Sinuna tekisin sen vaikean päätöksen ja tilaisin ajan eläinlääkäriltä. Ei se koiran luovutus enää eteenpäin mitään auta.Eihän sillä raukalla ole ollut mitään pysyvää elämänsä aikana, niin tuskin enää luottaisi taas uusiin ihmisiin vaikka kuinka olisi ainoana koirulina ja saisi omistajansa täyden huomion osakseen. Joutuuhan se kuitenkin ulkoilemaan ja kohtaamaan toisia.
Onhan sinulla oikeus rauhalliseen stressittömään elämään koiran/koirien kanssa.
Mutta tee pian päätöksesi vetkuttelu ei tilannetta helpota.
Se vaan on niin vaikea päätös. Olen tänään alkanut selvitellä asioita, laitoin eläinsuojelulle postia ja yhdistykselle. En nyt ala yksityiskohtaisesti selittämään, mitä kyselen ja muuta, mutta katsotaan nyt. Olen yön pimeinä tunteina miettinyt, että helmikuun lopulla on sitten piikitysaika jos muutosta ei tapahdu, aletaan nyt ensin tehdä jotain muutakin, kun ihmettlemään. Kuitenkin mulla on Napinkin elämä käsissäni, ja loppujen lopuksi piikitys saattaa olla helpotus Jumbolle. En muista kuka sanoi, että koirat puhuvat koiraa, mutta näinhän se on. En voi tietää mitä sen päässä liikkuu, mistä tullut ja mihin päädytään. Enemmän rakkautta se meillä on kuitenkin saanut, kuin jos olisi tarhalla vieläkin. Se vain harmittaa, että Jumbo olisi voinut saada kodin ainoana koirana nopeammin ollessaan tarhalla, kuin luonani. Mistä sitä tietää, mihin suuntaan sen asiat olisivat kehittyneet, jos tällä ei olisi Nappia.
Tehnyt, älä syyllistä itseäsi.
Päädyitpä sitten mihin ratkaisuun tahansa, vaikuttaa siltä, että olet Jumbon elämässä tainnut lopultakin olla se ainoa, joka on oikeasti välittänyt siitä, myös siinä tapauksessa, että joudut sen lopulta lopettamaan.
Loppujen lopuksi tuntukoot vaikka kuinka pahalta, niin samalta se koirasta "tuntuu" nukuttaminen niin leikkaukseen kuin ikiuneenkin.
Olen pahoillani, jos tämä tuntuu raa`alta ajattelulta, lopultakaan kun me ihmiset ei vaan kaikille asioille voida mitään.
Onko tuo Jumbo sieltä? Paheksuttavaa, jos eivät ole kertoneet sulle totuutta. Tuo romuttaa yhdistyksen julkista kuvaa ja mainetta, valitettavasti.
En tiedä että kuka puhuu totta, olen vihdoin saanut vastauksen ja se on muuttunut siitä mitä koiraa ottaessani sanottiin. Kuulemma omalla vastuulla, että millaiseksi koira osoittautuu tultuaan Suomeen, kotioloihin. En sitten tiiä enää mistään mitään, niin olen hiljaa, mutta pettynyt olen kyllä.
Muu jääkön minun ja yhdistyksen väliseksi...
Mutta näin se on, tätä se elämä on.
Tilanteelle ei voi nyt muuta, kuin odottaa ja toivoa että koti löytyisi. Yritetään nyt kouluttaa Jumbosta mallikansalaista ja toivotaan, ettei se Nappia tapa. Muuta ei tehtävissä.
miten mennyt koirien kanssa, eli onko Jumbo tai Nappi nyt haastaneet riitaa ja jos ovat, niin minkälaisessa tilanteessa?
Asut Espoossa, ootko mihin kaikkialle ilmottanut että voisit lähteä viemään sitä jonnekin kauemmas pääkaupunkiseudulta? Lääniä riittää, mutta pääkaupunkiseutu on ahdas. Luottokamusi varmaan kattois nappia sillä aikaa? Ootko ees yrittäny tarjota Jumboa kauemmas kehä III:sen ulkopuolelle ei-kaupunkiin?
Mulla on netissä ilmoitukset, jos joku vaasalainen Jumbon haluaa, niin sitten sinne. Jos halutaan antaa koti sodankylästä, niin sitten sinne. Ihan sama mihin, mutta hyvään kotiin! Nimenomaa omakotitaloon Jumbo pitäisi saada haukkumisensa takia, on kyllä rauhottunut kun juoksut on ohi, muttei lopettanut ilmeisesti kokonaan.
"Pelastakaa koirat" sivusto, kotia kaipaavat, ihan ekalla sivulla on elsankin kuva ja kuvaus tarhaolosuhteistaan sekä nykyisyydestä!
Minähän se sinne käskin laitaa! Mutta mulle silti sanottiin yhtä, ja nyt sitten toista. Se teksti kaipaisi päivitystä taas...
Ulkona murisi Jumbo Napille, kun tuli liian lähelle Jumbon haistelemia hajuja. Sisällä Nappi on taas vetäytynyt 'ylhäiseen' yksinäisyyteensä, ja ei tosiaan tule sieltä sängyn alta esiin. 10 minuuttia tänään maarittelin, että tule nyt esiin... Tulihan se, kun tökkäsin Jumbon vessaan ettei ollu näkösällä.
Kyllä Napissakin on vikaa, ihan selvästi protestoi, tai mistä sitä tietää, olemalla siellä sängyn alla. Ei se 'uskalla' (heittomerkit siksi, että en tiedä onko tuo nyt protesti vai aitoo pelkäämistä) edes mennä juomaan, jos ovi on auki!
Olen kuitenkin antanu ton oven olla auki, paitsi ruokaillessa, jotta tottusivat siihen, että kolmilleen tässä elellään ja tilanne ei yhdestä kiukunpuuskasta muutu.
Niin ja kävihän Jumbo eilen siellä murisemassa jotain, en nähny että mitä mutta jotain kuitenkin.
Ja osaan muuten jo erottaa, kumpi murisee tai vikisee... Tytöillä on hämmästyttävän erilaiset äänet.
Tuli mieleen.. Ehkä siun pitäs yrittää sopeuttaa niitä enemmän? Eli jos nappi pakenee sängyn alle, et maanittelekaan sitä pois tms.
Ja siis yleensähän jos koira pelkää, se tärisee jne. Siitä erottaa sen protestin ja pelkäämisen.. Ja stressaantunut koira läähättää jne. Vähän eri tavalla jokainen koira.
Mitä jos kaikki menette yhteen huoneeseen, jossa kukaan ei pääse "pakoon"? Otatte tällasta siedätyshoitoa vaikka tunnin kerrallaan muutaman kerran päivässä?
Mietin vain, että onhan mahdollista että nappi kuvittelee että jumboa pitää pelätä, kun sinä aina suojelet nappia, ja tavallaan sitten samalla jumbon käytös voimistuu, kun se kuvittelee että nappi on paha, kun erotat niitä tms.
Eli periaatteessa, yritä olla välittämättä nahistelusta, ja tapellessa karjaise kovaa että "NYT LOPPUU KERRRRPELE!", ellet muutoin huomiota saa. Sitten mulkoilet niitä vihasesti.
Eli älä mene väliin itse, vaan karjase niin että molemmat säikähtää tms, Ja sitten ellei toimi, ota niskasta kiinni ja selätä molemmat. (tämän molempien selättämisen perustan siihen, että vaikka itse näkisit että jumbo ilman syytä menee kimppuun, saattaa silti kimppuun menon syynä olla se, että nappi huomaamattasi ärsyttää tahallaan..?)
Itsellä kävi näin et otimme kaksi narttua pentuina noin puolen vuoden välein...nuorempi päätti röyhkeydellään et on näistä pomompi ja kakara vaiheessa tämä sopi vanhemmalle vallanmainiosti,ikää kun molemmille tuli alkoivat tappelut,ikinä ei onneksi lääkärille asti tarvinnut mennä. Meillä selkeästi tämä vanhempi halusi myöhemmin olla johtaja mutta oli antanut asemansa nuoremmalle eikä tämä siitä luopunut. Ruokailut suoritettiin aina eri huoneissa koska ne oli äärettömän stressavia,molemmat istuivat kuppien vieressä ja yhtäaikaa saivat aloittaa ruokailun. Ruuat syötyä tämä nuorempi sitten tarkasti myös vanhemman kupin,mutta tällöin toinen jo muualla. Itse aina seisoin ruokailun ajan ovella välissä ettei mitään ärsykkeitä päässyt syntymään, jos jompi kumpi jotain mulkoili,murahteli,tiukka ei,jos ei auttanut,poskista kiinni ja jutustelua tiukkaan äänen sävyyn. Omilla ei ainakaan ikinä ollut mitään kahnauksia keskenään ollessaan,mutta sen huomasi et jos sattui stressi tilanne niin itse piti kyllä olla hyvin tiukkana että molemmat tajusivat kuka se todellinen johtaja on. Uskon että Napilla ei ole pienintäkään aietta ikinä luopua valta-asemastaan ja siksi stressavat tilanteet on todella sellaisia et pienikin ele saattaa aiheuttaa tappelun. Jos vaan mahdollista niin paljon yhteisiä kivoja leikkejä jossain neutraalissa ympäristössä, ilman stressiä(leluja yms.) uskon et näin sais niitä sietämään toisiaan. Luultavasti jos päädyt pitämään molemmat tappeluja tulee jatkossakin aina kun tilaisuuksia. Itsellä riidat loppuivat kun vanhempi koira sairastui, nuorempi oli huolissaan ja hoiti vaikka ikinä molempien terveenä ollessa mitään tuollaista ollut. Kokemus kyllä opetti et jos joskus vielä kaksi koiraa on niin ei ainakaan se nuorempi ole dominoivaa rotua. Nämä oli ihan maalikon kokemuksia, en tiedä onko apua ja onko oikein, mutta ainakin tuolla ruokailu touhulla me saatiin pysymään tilanne aika hyvin hallinnassa pitkiäkin aikoja, viimesinä vuosina tappeluja ehkä kerran pari vuodessa. Nekin omilla kontrollin pettämisillä.
Ruokailu tapahtuu kyllä erihuoneissa, samoin keksit ja makupalat jaetaan eri huoneissa. Kyse oli siitä, että olin laittamassa ruokaa ja tytöt oli jo monena päivänä olleet niin, että Nappi odottaa eteisessä ja Jumbo siinä vieressäni. Nyt on ihan turha edes yrittää, kaikki lensi ikkunasta ulos, taas aloitetaan alusta. Mutta hyvä tietää, että ainakin teillä on samanlaista kokemusta. Meidän tytöillähän tuli riita ulkonakin lumipallosta, ja Jumbo murisee Napille jos se on sen tiellä, kertaalleen naukkasi kankusta, niin Nappi osaa nyt väistää melkein automaattisesti(siis ulkona). Itse kyllä komennan molempia varsin tiukasti olemaan kunnolla.
Minua kovasti epäilyttää tuo eri huoneissa ruokailu. Ja makupalojen jne jakelu eri huoneissa. Edelleen vahvistat periaatteessa sitä, että koirat "saavat" vihoitella, ja näinhän esim, vihoittelullaan jumbo "ansaitsee" omaa rauhaa, ja huomiosi. Eli kun sinulle se on helpotus että ne ruokailevat eri huoneissa, niin heille se saattaa olla palkinto..?
olen nyt seurannut keskustelun edistymistä ja todennut ettei se ole edistynyt mihinkään. Pointti ja ongelma on tullut selväksi enkä oikeasti nyt näe mitään syytä kasvattaa ketjua ja jatkaa samasta aiheesta enää enenpää koska se ei jauhamalla mihinkään muutu.
Minkeli annan sinulle nyt neuvoksi sen että totetutat suunitelmasi toisen koiran luovuttamisesta tai jos se ei onnistu päästä koira kärsimyksistään (koska se tod.näk. kärsii itsekkin tilanteesta puhumattakaan toisen koiran pelosta)
Sinulle on annettu roppakaupalla neuvoja joita voit kokeilla jos mikään ei toimi myönnä hävinneesi tämä taistelu!
Voisit toki jatkaa asian käsittelyä vaikkapa sähköpostitse niiden kanssa jotka asiaa haluavat edelleen jatkaa asiasta keskustelua, mutta tämä palsta tuskin enenpää pystyy sinua asiassa jeesimään.
Kaikki tämä kaikella ystävyydellä!
Kuitenkin sitä, että miksei ketjua saisi jatkaa? Paljon on asiallisia näkökantoja, paljon asiallisia neuvoja, ja niiden kokeilemiseen menee kuitenkin aikansa.
aihe hyvä....
keskustelupalstojen tarkoitus ei ole kasvatella jotakin ketjua mammuttimaiseksi eikä siinä ole mieltä jos siinä kaksi tai kolme osallistujaa vatvaa samaa asiaa puoleen ja toiseen pääsemättä mihinkään lopputulokseen,neuvoja on annettu ja niitä pitää kokeilla nyt käytännössä minun nähdäkseni mitään uutta ja mullistavaa neuvoa tuskin tässä asiassa enää voi antaa mutta ainahan voitte vaihtaa keskenänne sp:osoitteita ja jauhaa asiaan vaikka hamaan vanhuutenne asti sitä ei mikään estä, mikään palsta ei ole kiinnostava tahi mielekäs jos siellä pitäydytään vain yhteen ja samaan viestiketjuun ja sen kasvattamiseen!