Ensiksi kuolleen vmon pankkisaldo kattoi hautausmenot, v 2003. Viimeksi kuolleen miehen nimissä on ollut vuodesta 1993 talo, josta lainhuuto, verot ym kulut on hän yksin hoitanut. Mies on saanut perunkirjalla talon vanhemmiltaan ja maksanut sisarukset aikanaan pois pesästä. Nyt luin että kiinteä omaisuus kuuluu sille puolisolle, jonka nimiin lainhuuto on annettu. Samoin omaisuus, jonka puoliso hankkii avioliiton aikana sai saa perintönä, lahjana jne on yksin hänen omaisuuttaan. Lähtökohtana on omistussuhteita selvitettäesä nimiperiaate, sitä, jonka nimiin omaisuus on ostettu, kirjattu tai rekisteröity pidetään myös kyseisen omaisuuden omistajana. Yhteitä on se mikä on molempien nimissä hankkimaa (Norri: perintö ja testamentti). Olenko siis ymmärtänyt oikein, että kyseinen talo on miehen omaisuutta? ja sen osan saa elossa oleva hänen sisarensa? irtaimisto jaettu jo sopuisasti ensiksi kuolleen perheen kanssa.
lapsettoman avioparin pesän jakaminen
lakiaselvemmäksi
9200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Norrin kirjoja ei kannata lukea. Hänellä on paljon hyvin omaperäisiä ajatuksia.
Luehan perintökaaren 3 luku. Siellä säädetään lapsettoman pariskunnan perimykseen liittyvistä asioista.
Jollei puolisoilla ollut avioehtosopimusta eikä testamentteja, pääsääntö on se, että leski perii kaiken ensin kuolleen omaisuuden ja lesken kuoltua lesken pesä puolitetaan ensin kuolleen puolison suvun ja lesken suvun kesken. Lesken sukulaiset saavat halutessaan lunastaa tuon kiinteistön kokonaan itselleen.
Tarkemmat tiedot siitä ketkä sukulaiset perivät löydät perintökaaresta.
Norri lienee varatuomari ka kirjoittanut monta kirjaa. Laki24 puhuu samasta asiasta ja siitä että laki on muuttunut v 1930 jälkeen. Nuo tekstit ovat eri lähteistä, ei yksin hänen kirjastaan.
Norria ovat oikeusoppineet kritisoineet melkoisesti, joten parempi lukea muita kirjoja varsinkin jos on maallikko.
Mutta joo, avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate eli kumpikin puoliso omistaa yksin oman omaisuutensa riippumatta siitä milloin tai miten se on hankittu tai saatu. Samassa asemassa ovat siis ennen avioliittoa perintönä saatu omaisuus ja avioliiton aikana palkkatuloista säästyneet varat.
Mutta jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, niin pääsääntö on se, että kuolemantapauksen yhteydessä kaikki varat puolitetaan.
Omaisuuden erillisyys ei siis muuta sitä minkä jo kerroin. Tapauksesi miehen sisar ei siis saa taloa kokonaan itselleen muuten kuin ostamalla naisen sukulaiset ulos.
Mikäs nyt tuntuu vielä epäselvältä?
Kun puolisot elävät, he kumpikin omistavat omaisuutensa yksin. Avioliitto ei tuo yhteisomistusta mihinkään omaisuuteen.
Kun lapsettoman parin ensimmäinen puoliso kuolee, leski perii hänet. Lesken pesä jaetaan niin kuin perintökaaressa säädetään eli puolitetaan omaisuus lesken suvun ja ensin kuolleen suvun kesken.
Vähän sama juttu kuin jos puolisot eroaisivat. Silloinkin heidän omaisuutensa puolitetaan niin että kumpikin saa yhtä paljon varoja riippumatta siitä kenen ne alunperin olivat.
Poikkeuksia tästä tulee silloin, jos puolisot ovat avioehtosopimuksella sopineet, että jokin osa heidän omaisuudestaan tai kaikki omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Avio-oikeuden poissuljennasta on voitu myös määrätä esim. testamentissa.
Ap, luitko tämän ihan vähän aikaa sitten tällä palstalla käsitellyn tapauksen:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14665499/lapseton-pariskunta---pesanjako
On eri tilanne, jos mies olisi vielä hengissä. Silloin hän saisi tehdä omaisuudellaan mitä tahansa. Tuhlata, myydä jne.
Nyt kun hän on kuollut, on tilanne eri.
Koko ajan kuulee, että ihmisillä on harhakäsityksiä siitä, kenelle perintö kuuluu tapauksissa, joissa rintaperillisiä ei ole eikä ole esim. testamentteja tms.
Perukirjalla ei muuten tapauksessa, jossa monta rintaperillistä, kukaan mitään suoraan peri. On siis tehty myös perinnönjakokirja. Jos talon lisäksi ei paljon muuta ole ollut perittäväksi, on mies joutunut lunastamaan muut rintaperilliset "ulos talosta". Tästä muuten vielä tarkennus eli oliko miehen vanhemmilta mitään testamenttia toissijaismääräyksineen? Luulenpa ettei, mutta toissijaismääräys olisi määrännyt perityn talon kohtalosta eli varmaan olisi pysynyt suvussa, eli mennyt miehen sukulaisille tapauksessa, jossa rintaperillisiä miehellä ei olisi ollut.
Tuossa on vuonna 2003 tehty se todella typerä virhe että mies on ottanut vaimonsa perinnön vastaan. Kun puolisoiden omaisuudet olivat noin erisuuruiset, miehen olisi ehdottomasti pitänyt kieltäytyä vaimonsa perinnöstä.
Silloin vaimon omaisuus (se vähä mitä sitä oli) olisi mennyt kokonaan hänen sukulaisilleen jo silloin 2003, ja nyt miehen kuoltua ainoastaan hänen sukulaisensa (=sisko) perisivät hänet, eikä vaimon sukulaisilla olisi enää mitään osaa koko jutussa.
Mutta kun silloin 2003 ei ole älytty hakea ammattilaista neuvomaan, niin nyt lopputulos on että tuo miehen pesä laitetaan puoliksi vaimon ja miehen perillisten kesken.
Tsiisus. Paperit teki oik.kand. joten ei hän puupää mitään neuvonut. Oli kirjannut vain sen että esiksi kuolleella puolisolla oli 4000 euroa, jotka menivät suurinpiirtein hautauskuluihin niin että jäi 72 euroa plussalle. Se oli ensiksi kuolleen perintö. Sitä kun luottaa typerästi tuollaiseen, luulemaansa ammattilaiseen. Joka oli sanonut siinä vaiheessa, että eloonjäänyt ei voi enää tehdä asian hyväksi mitään. Kaikki ensiksi kuolleen rahat ja osin tuon perunkirjan jälkeen puolison rahat menivät sairaan vaimon hoitoon, loppuelämän hän itse sairasti ja päivittäinen hoito jäikin äidin vastuulle, raha-asiat, lääkkeet, ruokinta. Nyt hirvittää miten vanha ihminen tuon asian ottaa :(
Tämä mainitsemasi äiti lienee siis kuolleen henkilön sisar? Hänhän voisi ainakin pyytää hyvitystä kuolinpesästä perittävän hyväksi tehdyn työn perusteella.
Ks. esim.
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-hyvityskuolinpesasta/