Kolmen miljoonan sijoituksella

Siinäpä sossu pummilla ongelma

Etumaksuineen lähempänä 20 000€/liityjä. Jokainen kuntalainen maksaa loppupelissä kyseisten kuidut. Tukiaisia ei tule. EU-säännökset toteaa, että julkista tukea on liikaa. Kuinkahan menee Keski-Suomen Valokuituverkolla, kun liittyjiä on kokonaisuudessaan muutama tuhat. Ämpärinpohja paistaa. Ei auta uudetkaan lakipykälät. Kunnat syytää lähiaikoina lisää euroja. Oli se vaan huippujuttu, että pikkukunnat saatiin lopullisesti kiikkiin.

Me Kannonkoskelaiset olemme nykyään suursijoittajia. Mehän ei olla enää lainan takaajia. Nyt odotellaan sijoituksesta suuria voittoja. Kyllä me nauretaan Saarijärveläisille, kun rahaa tulee kohta ovista ja ikkunoista. Tulee varmaankin kova kilpajuoksu Talvivaaran sijoitusten kanssa. Onkohan muuten laki muuttunut, että kuntien sijoituksia ei lasketa julkiseksi tueksi? Keskustapuolueen yhtiö ja bisnesajattelu on tehnyt vihdoinkin maahanlaskun Kannonkoskelle. Kiitos Mauri ja Berner, olette kunkkuja, kun ajattelette meitäkin.

Tässä ihmettelin, että nyt meillä on kuituja kuidun päällä. Oli kuulemma kaivukoneen käyttäjällä kova työ löytää maata jossa ei kuituja jo olisi. Meidänkin nurkalla menee ainakin Pksv:n ja Elisan kuidut. Olen todella ylpeä kuiduistani. Julkinen maksoi lähes kaiken. Pitäis myydä naapurikuntiinkin.

Pääomapanokset, riskisijoitukset ym. katsotaan kokonaisuudessaan tueksi, joka voi sisältää kiellettyä valtiontukea.

Pikemminkin itkettää

Siinä sitä sijoituskohdetta!

Viestintävirasto
Dnro: 1139/942/2016 24.11.2016

Selvitys laajakaistatukea saaneiden toimijoiden taloudellisestatilanteesta

Haastava taloudellinen tilanne
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy on toteuttanut ja toteuttamassa 11 verkkohanketta valtion tuen tai ELY-keskuksen rahoituksen avulla. Yhtiön liikevaihto on voimakkaassa kasvussa (v. 2015 990 teur ja v. 2014 131 teur). Tilinpäätöksestä kuitenkin ilmenee, että yhtiö on tehnyt tappiota viimeiset kaksi tilikautta (v. 2015 - 543 teur ja v.2014 - 89 teur). Omavaraisuusaste on ollut aiemminkin heikko, mutta nyt se on edelleen heikentynyt hälyttävän pienelle tasolle (0,4%). Poistokulut muodostavat 20% liikevaihdosta ja rahoituskulut 39% liikevaihdosta. Yhtiöllä on merkittävä määrä pääomalainaa (21,2 meur) emoyhtiöltään Keski-Suomi Verkkoholding Oy:ltä. Ilman pääomalainoitusta yhtiön korkorasite olisi paljon tämänhetkistä korkeampi. Yhtiö on täysin kuntien omistama osakeyhtiö.

Ei kun säästämään lisää kannonkoskisten rahaa Valokuituverkoille!

Vieläkö Kannonkoski pääsee irti Keski-Suomen Valokuituverkoista ja Keski-Suomen Verkkoholdingista? On miljoonat menossa parempaan käyttöön muuten.

Kunnanjohtaja sai sopimuksen. Koeaikaa kesäkuuhun.
Ei ole helppoa johtajalla Valokuituverkkojen kanssa.

Mahtooko sillä Valokuituverkkoloilla olla rahhoo? Kannatteeko tilata liityntää?

Ei kannata. Luepa Keskisuomalaisesta 06.04.2017 03:00
Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.

Eipä tuo ihme ole, sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin”.

Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!

Keski-Suomessa juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta kritiikkiä vastaansa.

Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan ”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin kilpailutukseen 21.4.2011. Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen – Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt. Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan toimitusjohtaja.

Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen, sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut täsmälleen oikeassa.

Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia leikkitietojaan paljastaa.

Piirileikin osallistujat vähenivät, leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).

Eihän mielenkiintoista, joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset väliyhtiön kautta.

Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100 prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!

Puuhahenkilöt pohtivat kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi olla peräti euron hinnalla.

Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.

Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?

Hannu Luotola

Saarijärvi

Joko sijoitukset on poikinu jotain Koskelle?

KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

Onko laitettu Kannonkosken ja Kivijärven vuoden 2018 talousarvioon varaus uusista valokuituun liittyvistä osakekaupoista?

Keskisuomalaisessa oli kattava juttu Keski-Suomen kuiturakentamisesta. Siitä kuitenkin puuttui erittäin tärkeä asia, nimittäin Hallinto-oikeuksissa on KSVV:n omistajakunnista seitsemän valitusta hankkeen erivaiheista. Tärkeimmät valitukset koskevat johdannaissopimuksia ja osakekauppoja. Myös valitus yhtiön kuidun rakentamisesta valtion tuilla kaupalliselle alueelle on lähes varmasti menossa läpi. Näiden valitusten menestyttyä se koskettaa miljoonien eurojen kohtaloa. Nämä riskit olisi pitänyt ehdottomasti julkistaa ja se ei ole vieläkään myöhäistä.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen konsernin tilanne vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan.

Alla olevat tiedot on poimittu julkisista tilinpäätöstiedoista:

Tase vuonna 2016:

Oma pääoma

KSVV: 24 567613,88 € (Sisäinen siirto, ei tarkastella konsernilaskelmissa)

KSVV: Oikea määrä: -1756587,16€ Holding 248 221,54€

Yhteensä oma pääoma: -1508365,62 € negatiivinen, jolloin konserni on menettänyt kaiken osakepääomansa mukaan lukien muu oma pääoma.

Kumulatiivinen voitto/-tappio vuonna 2016:

KSVV: -1 219 649,69€ Holding: -159 000,21€
Konserni yhteensä: -1 378 649,9€

Konsernilla on vuonna 2016 omaa pääomaa 0 € ja vierasta pääomaa 28 711 747,00 € ja kumulatiivista tappiota on – 1 378 649,9€. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiö on menettänyt kaiken pääomansa.

TEM: Yrityksen vaikeuksissa oloa tarkastellaan komission antamien tulkintaohjeiden mukaan pääsääntöisesti konsernitasolla. Jos tarkastelu esimerkiksi osoittaa, että tukea hakeneen yrityksen emoyhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, ei tukea voida myöntää ko. tytäryhtiölle. Säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa vaikeuksissa oleva yritys perustaisi tytäryhtiön, jonka kautta tukea kanavoitaisiin vaikeuksissa olevaan liiketoimintaan.

Käytännössä viranomaiset joutuvatkin valtiontukea myöntäessään aina arvioimaan, onko tuettava yritys vaikeuksissa EU: valtiontukisäännöissä määrätyllä tavalla. Tämän muistion tarkoituksena on esitellä ja selkeyttää valtiontukisääntöjen vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmää ja niitä reunaehtoja, joita tukia myöntävien viranomaisten on otettava huomioon tuen myöntämisprosessissa. Muistiota laadittaessa on hyödynnetty komission antamaa tulkintaohjeistusta vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmästä. Muistiota päivitetään tarvittaessa, jos komission tai EU- tuomioistuimen asiaa koskeva ratkaisukäytäntö antaa siihen aihetta.

Konsernin määritelmä:
Konsernisuhde syntyy, jos kirjanpitovelvollisella on määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa yhtiössä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta voi syntyä suoraan siten, että yrityksellä on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta määräysvallasta. Määräysvalta on myös silloin, kun kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Määräysvaltaa käyttävää yhtiötä kutsutaan emoyhtiöksi ja määräysvallassa olevia yhtiöitä tytäryrityksiksi. Konserni voi olla monitasoinen. Tällöin omistusta on monessa portaassa ja puhutaan alakonserneista.

Keski-Suomen Verkkoholding Oy ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy muodostavat selvästi konsernin.

Alla oleva laki on verkkoasiassa unohdettu:

Valtionavustuslaki:
Julkisella tuella tarkoitetaan valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea, verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta

Jospa se Leppänen hommoa meille Kannonkoskisille rahhoa. Näin minä ainahi rukkoile.

Ei joutunna heleppoon hommoon se uus kunnanjohtaja! Soa kerätä kuiturahat. Montako rosenttia mahtoo tehä veroäyrityiseen?

Mitenkähän se meidän kunnan tilinpidolle kuuluu? Onkohan jo varattu tuleville tappioille rahat, vai riittääkö verorahat?

Viime viikon keskisuomalainen kirjoitti jutun Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanteesta. Lehtijutussa mainittiin että kymmenessä omistajakunnassa lainatakauksia on yhteensä n. 29 milj. euroa. Viime syksynä osakeannilla kerättiin omistajakunnilta lisää 3,1 milj. euroa. Alkupääomaa kunnat olivat sijoittaneet yhteensä puoli milj. euroa.
Osakkeiden osto on Pihtiputaalla, Karstulassa ja Multialla jäissä Hallinto-oikeuteen tehtyjen valituksien takia. Näiden kuntien jäissä oleva summa on yhteensä kaksi miljoonaa euroa.
EU- rahaa yhtiö on saanut vain 3,2 milj. euroa.
4,6 milj. euroa tukea on Viestintävirasto jäädyttänyt.
Multian valokuituhankkeen 443 000 euron tuesta on Viestintävirasto tehnyt kielteisen päätöksen.
Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna tilinpäätöksen mukaan 693 723 euroa, henkilöstökulut olivat 353 086 euroa ja tappiota oli 1,2 milj. euroa.
Alla velkalaskelmat kunnittain perustuen valtuustopäätöksiin.

Lainatakaus osakkeiden osto alkupääoma

Pihtipudas n. 6 milj. , euroa osakkeiden ostosta valitus
Karstula n. 4 , osakkeiden ostosta valitus
Kyyjärvi n. 3
Konnevesi n. 4,5
Toivakka n. 4
Kannonkoski n. 3
Petäjävesi n. 2,5
Kivijärvi n. 2,5
Multia n. 2 , osakkeiden ostosta valitus
Luhanka n. 1,5
Yht. 33 milj. euroa

Olen lukenut, että rahoitus olisi yhteensä noin 40 milj. euroa saatujen tukien kanssa. Aktiiviliittymiä olisi tällä hetkellä alle 2000 kpl. Onko kuntien panostus ja tuotos oikeassa suhteessa, koska konserni on tuottanut koko ajan tappiota ja menettänyt kaiken pääomansa

Kannonkosken 2018 budjettiin varattu n.240 000€ KSVV eli laajakaista-rahaa valokuituyhtiölle.
Tänä vuonna meni jo sama summa mutta ihan hyvään tarkoitukseen. Noin kymmenen prosenttia verotuloista noin niinkuin suhteutettuna.
Toimipaikka kauppakadulla jossa iso porukka suunnittelemassa kannonkoskisille nettiyhteyksiä.
Kyllä noin iso porukka tarvitsee rahaa, jotta joka kuukausi saavat tililappunsa käteen.

https://ksvv.fi/yhteystiedot-2/

Olkaapa tarkkoina koska taloudellisessa vaikeuksissa olevalle yhtiölle ei voi antaa tukea. Lukekaapa 24 ketjuista mitä sanotaan lakipykälissä .

Jo luulisi pikkuhiljaa kovapäisimmällekin päättäjälle ja esittelijälle olevan selvää valtiontukisäännöt. -Vai onko tässä menossa jokin Jukolan Jussi syndrooma?

Kuka edustaa Kannonkoskea kuituyhtiössä? Pankaa yhtiön hallitusjäsen tiukalle näistä takaus asioista. Onko kuituyhtiön talousasioita käsitelty kunnan elimissä? Kauanko kunta tukee kannattamatonta yhtiötä.? Kuinka käy kun takaukset kaatuvat kunnan kontolle? Miksi rahoitetaan naapurikunnille 99 euron kuituja, kun omat maksoivat tuhansia samoista kuiduista? Velkaa on kunnalla ja yhtiöllä roppakaupalla ja lisää otetaan vaan lisää.

Veroäyrin nostolla ensivuona taas kuituja maksellaan. Tämä on sitä osaamista kuntatalouden hoidosta. Kirstunpohja paistanut kunnankukkarossa jo vuosia ja lisää velkaa otetaan. Maksellaan vaan naapurikunnan kuituja. On meillä päättäjät valikoitunut. Kuituyhtiöltä hanat kiinni ja äkkiä.

Joko Koskelle on Paunoselta tullu rahapyyntö. Ei tarttis ku pikkuse verra paljo euroja kuituun!

Onko koskisetki maksamassa ilmasia liittymiä muille?

Miten se Leppäsen valokuituyhtiön osake tuo rahaa? Vai meneekö rahat muihin kuntiin?

Kyllä nyt on Kannonkosken rahoitettava Viitasaaren kuituhanketta, kun on näin tärkeätä viitasaarelaisen naisen saada muiden kuntien maksama kuitu ja halvalla, jopa ilmaiseksi. Nyt on Kannonkosken ostettava kuituyhtiön osakkeita, muuten ei kuitua saada Viitasaarelle.

Tämä kirjoitus oli Viitasaaren Suomi24/Viitasaari
Juhannusneito
Olen pöyristynyt ja pettynyt tavoista joilla yhteistä hankettamme yritetään kampittaa! Miksi näitä negatiivisia asioita pitää tuoda julki?
Yhteinen etu vaatii solidaarisuutta ja taakanjakoa joka palkitaan tulevaisuudessa tyytyväisten asukkaiden iloisina ilmeinä! Tämä ei ole paljoa vaadittu...
Miettikää nyt esimerkiksi mummolaa missä ei ole tarjota lapsenlapsille laadukasta viihdettä muun muassa pelaamisen merkeissä?
Nyt rohkeasti katse tulevaisuuteen!

Miltäpä näyttää kannonkoskisten sijoitusten tuotto keskisuomen valokuituverkoissa?
Tuolta ylemmistä ilmakerroksista pukkaa eimerkkisiä päätöksiä tukien hakijoille.
Ei muuta ku lisää sijotuksia vääriin papereihin.

Valokuitu vaatii Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omistajakunnilta lisäpanostuksia.
Kalmari ja Kuohu tarvitsevat kannonkoskisia rahoittamaan heille valokuitua. Hyvää tahtoa ja asennetta on Kannonkoskella aina ollut. Joskus jopa oman edun edelle on menty, kun kerran vaan rahasta on kysymys.

Keskisuomalainen 4.5.2018

Kannonkosken kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin merkitsemällä 4 159 osaketta kokonaishinnalla 108 757,85 euroa. Perjantaina kokoontuneet kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto tekivät päätöksensä yksimielisesti.

Keski-Suomen Verkkoholding pyrkii keräämään kymmeneltä omistajakunnaltaan yhteensä 1,2 miljoonaa euroa osakepääomaa kesäkuun puoleen väliin mennessä. Jos yhtiö ei saa rahoitusta muista lähteistä riittävästi, syksyyn mennessä omistajakunnille suunnataan uusi 1 miljoonan euron osakeanti.

Kannonkosken kunnanjohtaja Markku Vehkaojan mukaan osallistumispäätös ei tällä kertaa ollut helppo ja kunta tulee jatkossa käyttämään entistä vahvempaa omistajaohjausta yhtiöiden toimintastrategian linjauksissa.

Markus Kauppinen Keskisuomalainen.

Kyllä kannonsahalle on saatava kuitu, muuten saha kuolee pois. Samoin Jakokosken ja Kotilaisen kaupoille, jotta saadaan vakit tilattua.

Omistajan ohjausta pitää tehdä tiukasti koko ajan. Turhaa puhetta, että joskus tulevaisuudessa, koska pahat vahingot on nyt jo tullut tehtyä.

Alkaako pian tulla tuottoja valokuidusta?

Menoja näyttää kertyvän ja vauhti sen kun lisääntyy. Missä tolkun miehet?

Nyt lierihattu- ja salkkumiehet Kannonkoskelle hankkeita esittelemään. Meillä menee kaikki huuhaa lävitse. Kuituvelat ja annetut sekä tulevat osakeannit verkkoyhtiölle kertovat miten helppoa on kuntamme päättäjiä vetää silmään. Ei ole valittajia vastuksena, kaikki menee lävitse.

Niin meni rahat ojankaivuloihi hukkaa. Karstulan, Pihtiputtaan ja Multian osakeantirahat Valokuijulle olivat lain vastaisia. Meijänki rahat olivat lainvastaista tukea, mutta kukaan ei tehnyt valitusta ja sinne menivät, ku hohtimet kaivoon. Voi peijooni soikoo, minkä tähe pittää olla nii tyhymiä!

Hallinto-oikeus kumosi 8 kpl laajakaistapäätöksiä. Kannonkoskeakin koskee nämä laittomat päätökset. On aivan turhaa ylläpitäjän poistella totuuksia. Maksajaksi joutuu Kannonkoski ja vielä kovemman kautta.

Keski-Suomen valokuituverkkojen rakentamisen takaukset kaatuvat kuntien vastuulle

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut holdingyhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.

Valokuituverkot 8.4.2019 https://yle.fi/uutiset/18-45217

Antti Seppälä / Yle

Keski-Suomen kylien laajakaistarakentaminen on pahassa vastatuulessa.

Viestintävirasto ei myönnä valtiontukea Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n verkkorakentamiselle, ja uusien asiakkaiden pitäisi maksaa lähes kokonaan laajakaistaliittymänsä rakentamisesta syntyvät kustannukset.

Noin 4,7 miljoonan euron valtiontukien puute kaatuu laajakaistahanketta rahoittanutta Keski-Suomen verkkoholdingia omistavien kuntien niskaan.

– Holdingyhtiöllä ei tällä hetkellä ole sellaisia tuloja, että Kuntarahoituksen lainanhoitokulut pystyttäisiin maksamaan. Oman tulorahoituksen riittävyyteen on matkaa vuosia, sanoo Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Janne Paunonen.

Suur-Keuruu lehden mukaan yhtiön lainoja on jo alkuvuodesta langennut omistajakuntien maksettavaksi.

10 keskisuomalaista kuntaa on taannut yhtiön velkoja yhteensä 29 miljoonalla eurolla.
Omistajakunnat ovat:
• Konnevesi
• Kannonkoski
• Toivakka
• Kyyjärvi
• Karstula
• Multia
• Luhanka
• Pihtipudas
• Kivijärvi
• Petäjävesi

Valokuituverkon rakentaminen kylille takkuaa - verkkoyhtiö otti aikalisän ja perui rahoitushakemukset (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-10507289

Laajakaistan rakentaminen tössähti, nyt riidellään korvauksista (14.11.2017)
https://yle.fi/uutiset/3-9292050

Laajakaista oraville? Poliitikkojen lempihankkeessa netti yhteen taloon on maksanut jopa kymmeniätuhansia 30.3.2016)
https://yle.fi/uutiset/3-8775816

https://yle.fi/uutiset/3-10728293

Keski -Suomalainen tänään ihan pääkirjoituksessa puhuu puolitotuutta. Johan pikkuhiljaa tulee ymmärretyksi kuinka vaikeaa on tajuta yksinkertaista tukiasiaa.

Lehdessä ei mainita mitään siitä että laissa hyväksytty 90%;n julkisen tuen osuus tukikelpoisista kustannuksista on reippaasti ylittynyt eikä siihen että kunnat eivät hoida velvollisuuksiaan tässä asiassa.

Se korkojen maksaminen kuntien toimesta ja holding yhtiön puolesta on uusi tukimuoto tuolle yhtiölle ja sitä koskee valtiontukisäännöt. Kunnat! Hoitakaa velvollisuutenne.

Kuntaliitto:

”Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu Euroopan unionin valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua.

​Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä, onko kysymyksessä yksityinen vai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle löydettävä hyväksyttävä peruste. Lisäksi tuki on myönnettävä yksityiskohtaisten menettelysäännösten mukaisesti.”

Eikös sen kunnanjohtajan pitänyt olla järkimies? Miten meni tuolleen sekoileen?
Siis kaikki raha menee tukipiikkiin eli koko ajan yli 100 prosentin!

Tälläinen juttu oli Suurkeuruun nettilehdessä 7.4.2019

> Eija Ruoho Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takausvastuita on langennut omistajakunnille. Yhtiö ei ole kyennyt maksamaan 130 000 euron lainanhoitoerää Kuntarahoitukselle, joka on sitten jakanut erän omistajakuntien maksettavaksi. Multia yhtenä kymmenestä omistajakunnasta on saanut kymppitonnin laskun. Maksut on jyvitetty kunnille sen mukaan, miten suuret takausvastuut kunnilla on. – Lainanlyhennys ja korot helmikuun maksuerän osalta ovat tosiaan langenneet kunnille. Multian osalta tämä oli noin 10 600 euroa. Vuoden 2019 osuus kokonaisuudessaan on noin 46 000 euroa, vahvistaa Multian kunnanjohtaja Noora Pajari. Kunnilla on yhteensä 29 miljoonan euron takausvastuut Keski-Suomen Verkkoholdingin lainoista. Keski-Suomen Verkkoholding omistaa ja rahoittaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:tä, joka on rakentanut valokuituverkkoja kuntiin. MAINOS, JUTTU JATKUU ALLA – Multialla takausvastuita on yhteensä 1,9 miljoonaa, mutta yhtiö on lyhentänyt lainaa, joten takausvastuu on tällä hetkellä noin 1,7 miljoonaa. Mikäli takausvastuut lankeavat kokonaisuudessaan kunnille, tarkoittaa se yksinkertaisesti sitä, että Multian kunta maksaa tuon 1,7 miljoonan lainan kokonaan. Lyhennys on tänä vuonna 46 000 euroa, osuus kasvaa hieman vuosittain korkojen noustessa, sanoo Pajari. Viestintävirasto on toistuvasti evännyt Keski-Suomen Verkkoholdingin hakemia laajakaistarakentamisen tukia. Ilman tukia yhtiö ei suoriudu veloistaan. – Saamattoman tuen määrä on noin 4,6 miljoonaa. Tämän takia yhtiön velat saattavat kaatua kokonaisuudessaan kunnille, mikä on tietenkin iso haaste. Multian osalta se tarkoittaa sitä, että meidän pitää jostakin kaivaa varat lainan lyhentämiseksi, pohtii Pajari. – Voidaanko jotakin tehdä tilanteen pelastamiseksi? Jostakin pitäisi löytyä rahoitusta yhtiön tilanteen tasapainottamiseksi. Valtio on jättänyt yhtiön ja sitä kautta kunnat erittäin suureen pulaan. Eri vaihtoehtoja tilanteen pelastamiseksi on etsitty jo pitkään. Esimerkiksi ulkoinen sijoittaja voisi olla yksi ratkaisu, sanoo Pajari.

> Monimutkainen vyyhti poikinut tutkintapyynnön Laajakaistarakentamiseen liittyy useita valitusprosesseja, ja laajakaistarakentamisesta on myös tehty maaliskuussa tutkintapyyntö. Tutkintapyynnössä 19.3.2019 keskusrikospoliisille, valtakunnansyyttäjävirastolle, ja eduskunnan oikeusasiamiehelle pyydetään tutkimaan, onko Keski-Suomen alueen laajakaistaverkkojen rakentamisessa toimittu lainvastaisesti, annettu väärää tietoa kuntien päätöksentekijöille, jätetty huomioimatta tai tarkastamatta päätöksenteossa virkavelvollisuuteen kuuluvia huolellisuuteen velvoittavia seikkoja, jatkettu kriisiyhtiöiden toimia lisäämällä vastuita sekä haettu ja saatu valtion ja EU-tukia väärin perustein. Tutkintapyyntö koskee laajakaistakuituverkkojen rakentamista, niihin osallistuneiden kuntien päätöksiä takauksien ja suoran rahoituksen muodossa, hankkeeseen myönnettyjä valtion ja EU-tukia, rakentamiseen liittyviä kriisiyhtiöitä ja virkavastuulla toimivien päätöksentekoja, sekä kriisiyhtiöiden kirjanpitoja ja tilintarkastuksia. Tutkintapyynnön on allekirjoittanut kahdeksan kuntalaista eri puolilta Keski-Suomea: Jyväskylästä, Karstulasta, Pihtiputaalta, Kyyjärveltä, Multialta, Saarijärveltä ja Viitasaarelta. Keski-Suomen Verkkoholdingin omistajakuntia ovat Konnevesi, Kannonkoski, Toivakka, Kyyjärvi, Karstula, Multia, Luhanka, Pihtipudas, Kivijärvi ja Petäjävesi.

Onkohan olemassa velkojan suosimista kun viimeksi näköjään maksetaan pankille? Kaikille muille ensin. Hehheh. Miten toimii yhtiön hallitus joiden tulisi ajaa omistajien eli kuntien etua mutta korvamerkkaavat rahat muiden eduksi?

Konneveden kokouksen 8.5 anti: toimitusjohtaja Paunonen patisteltiin keräämään lisää kuiturahaa!
Siitä vaan pojjaat...

Laajakaistasijoituksilla kriisikunnaksi: https://yle.fi/uutiset/3-10793068

Huonolta näyttää Kannonkosken sijoitukset Keski-Suomen Valokuituverkkoon! Tilinpäätös 2018 on karua luettavaa. Miten on 29.9.2019 kun K-S Verkkoholdingin yhtiökokous rustaa tilinpäätöstä?
Kuka ottaa vastuun Kannonkoskella?

Tuulivoimalla vois kuitata kuituverkon velat? Oli se vaan hölmö homma lähteä ksvv kelkkaan!

KSML uutisen 7.3.2020 mukaan
”Verkkoholding Oy (KSVH) on emoyhtiö, jonka tytäryhtiö on Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (KSVV). Se pyörittää tällä hetkellä noin 1,0 miljoonan euron liikevaihtoa ja sen tilanne on hyvä.
-käyttökate on hyvä, viivan alle jää positiivinen tulos ja kassaan kertyy rahaa. Emoyhtiölle tuloutetaan noin 215 000 euroa vuodessa”, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.

KSVH haetaan yritys saneeraukseen

KSVH omistama tytäryhtiö on jo pitemmän aikaa ”tervehdyttänyt” tytäryhtiönsä taloutta seuraavasti.

1. On jättänyt maksamatta 2019 aikana pankin lähettämät 30 Miljoonan euron lainan lyhennys maksut, korot ja viivästyskorot. Sitten pankki on lähettänyt laskut takaajille, omistajakunnille, jotka ovat maksaneet ne.

2. KSVH:n hallitus päätti muuttaa eli SVOP:ta kuntarahoitukselta lainaamansa velkarahat 25 904 000 euroa ”kaukokatseisesti” KSVV:n omaksi sijoitetuksi pääomaksi 2016. Eli velka muutettiin kynällä KSVV:n omaksi sijoitetuksi rahaksi. KSVV:lla ei ole tuohon rahaan enää takaisinmaksuvelvoitetta KSVH:lle

3. KSVV on alaskirjannut ja poistanut omaisuutensa 2018 kerralla peräti 24 755 023 euroa tappioksi, eli lähes koko omaisuuden jonka se sai ilmaiseksi. Yhtiön tasearvo romahti toimenpiteessä 29 684 056 eurosta vaivaiseen 5 494 966 euroon. Tämä mahdollisesti sen vuoksi, että ”tervehdytetyssä” uuden uljaan KSVV:n ei tarvitse enää tuskailla vuosipoistojen tekemisen kanssa kuten 851 8556 euroa vuonna 2017, joka painoi tuloksen raskaasti tappiolliseksi. Tuokin alaskirjaus tappio siirtyy lopulta kuntien tilinpäätöksiin ja myös alaskirjaus tappioksi.

4. Nyt KSVH haetaan yrityssaneeraukseen. Ainut toimenpide saneerauksessa voisi olla vain siirtää yhtiön 35 vuoden velat 28 292 613 euroa pankilta omistajakuntien maksettavaksi kertarysäyksellä.
Sitten ei KSVV:n enää tarvitse tuskailla lainanlyhennysten ja korkojen maksujen kanssa kuten vuonna 2017 yhteensä 161 226 euroa, jotka veivät poistojen kanssa yhtiön 2017 liikevaihdolla 1 347 999 euroa 934 887 euroa tappiolle.

5. Nyt 2019 KSVH:n tilinpäätös KSVV:n sijasta olisikin noin 0 euron liikevaihdolla tappiolla -874 994 euroa, oma pääoma -24 592 380 euroa ja tasearvo 4 850 115 euroa.

6. Ja kuinka ollakaan näiden ”tervehdyttämistoimenpiteiden” jälkeen KSVV yhtiö tuottaa noin 1 000 000 euron liikevaihdolla noin 215 000 eroa tulosta. Poistoja ja velanhoitokustannuksia ei ole enää rasittamassa tulosta, kun ne siirrettiin omistajakuntien maksettavaksi.

Kunnat sen sijaan ovat maksaneet ja hävinneet koko valokuitu operaatiossa noin 55 000 000 euroa ja saaneet omaisuusarvoltaan yhteensä vaivaisen 4 872 458 euron omaisuuden. On todella raju kuntien kassojen kevennys.

Yhtiöiden 2018 tilinpäätöksien versio 4. päivältä 17.2.2020 mukaisilla luvuilla:

Tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien maksamien velkojen 28 292 613 euron takaisinhankinta kestäisi 132 vuotta, eli noin 5 sukupolvea.

Ja tuolla 215 000 euron tuloksella kuntien kokonaistappion 55 000 000 euron takaisinhankinta kestäisi 256 vuotta, eli 10 sukupolvea.

Tuollaisiin businesstuloksiin ei maailmassa pysty kuin Keskisuomalaiset kunnanjohtajat ja heidän business siipiveikkonsa. Tämä tiedetään jo Naurusaarillakin asti

Kannonkoskiset vedätettävissä laittomiin tukihankkeisiin. Oli uusi kunnanjohtaja, jota hönötettiin.

No onkos tänne Kannonkoskelle tullut uutta yritys- ja elinkeinotoimintaa sitten 2015 jälkeen, jolloin valokuituverkkko rakennettiin?

Minkähän nimisiä ne yritykset ovat?

Onkos tullut myös lisää lehmiä?

Dekaani Pekka Neittaanmäki Jyväskylän Yliopistolta ja Kepun poliitikot lupasivat näin.

Korkeimman hallinto-oikeuden Multian laajakaistapäätöksestä yksi K-S Valokuituverkot Oy:n antamista selvityksistä:
”KSVH:n rahoitusta KSVV:lle ei ole mahdollista eritellä hankekohtaisesti.”

Voiko tästä päätellä, ettei esim. Kannonkosken verkon kustannuksia tiedä kukaan?

Ja miekö sain 99 eurolla, ei tosiaan ole onnenpäivät tasan, nytkin valokuitun pääs täss sanelen. Olis pitänyt aiemmin tää liitos tehtä, olisi halpoja liittymiä paljon !

Nimimerkille
ollemme.ylpeitä
19.01.2017 13:51

”Me Kannonkoskelaiset olemme nykyään suursijoittajia. Mehän ei olla enää lainan takaajia. Nyt odotellaan sijoituksesta suuria voittoja. Kyllä me nauretaan Saarijärveläisille, kun rahaa tulee kohta ovista ja ikkunoista.. ”

Ei voi kun paljon onnea toivottaa nappiin menneestä ennustuksestasi..!

Teatteriravintolan naishovimestari hyrräsi tyytyväisyyttään Ruuhimäen keltatilitiilitalossa lähellä autokorjaamon hallia . Hän oli työskennellyt pitkän uran kyseisen Ravintolan Hovimestarina sekä pienyrittäjänä läskisulattamon omistajana Gummerruksenkadulla.

hän oli kovan linjan Taistolanen ja hyrräsi tyytyväisenä siitä miten oli saattanut hautaan monta liikeen vihollista ja muuta ihmistä joista ei pitänyt. Kevytmieliset tarjoilijatytöt hän oli ajanut joko hulluuteen tai hautaan salahuumauksilla ja muilla myrkytyskeinoilla. Maalitusjuorumurhat olivat yksi hänen bravuurinsa heitä kohtaan jotka eivät häntä totelleet. Kuolemaan oli mennyt jopa hänen tätinsä tytär, joka oli hänellä ollut kasvattityttönä 12-vuotiaasta asti. Hovimestari oli junaillut hänen kasvattityttärensä aviomiehen pahoinpitelemään hovimestarin kasvattityttären hengiltä huumausaineet ja myrkyt oliva tässäkin olleet apuna Kasvattityttären poikakin oli hovimestarin tähtäimessä, osin siitä, että hänkään ei suostunut vallankumousliikkeeseen osin muista syistä jossa pontimena saattoi olla raaka raha. Omia lapsiaan psykopaattinen ovimestari kiusasi myös huumehypnoosien avula. hänen poikansa olivat aika ajoi masentuneita ja asuivat kotonaan "hoidettavina" todellisuudessa hovimestari halusi ehdollistaa poikiaankin ja keinoina oli tietysti uhkailu, kiristys ja huumehypnoosit, että myrkyt Hän oli näytelmän ja valehtelun mestari. Hän osasi salata Taistolaistaustansakin jopa omalta veljeltään, joka ilmeiseti luuli sisarensa vain soluttautuneen liikeen sisään. Totuus oli kuitenkin se, että hän on täysi aatteen nainen ja kylmäverinen murhaaja.

Nyt hovimestari hyrisi tyytyväisyyttään. kasvattityttären poika olisi hänen mielestään kohta haudassa. Vallankumous alkaisi myös pian Venäjän avulla. Olihan hovimestari itse ollut avaamassa tietä sille ja pohjustamassa esteetöntä kulkua Venäläispanssareilla.

Itsetyytyväinen hymy huulilaan hovimestari istui sohvallaan ja siemaili teetään.

Minulla ollut jo 3v. kuituliittymä .99 eur. nopea ,eikä pätki. Ei ole minun edes eläkeläisen saldoon vaikuttanut se velka millään lailla, olen tyytyväinen kk.maksu 25,90 eur. siitä pääsee eroonkin heti,jos haluaa. Ei se sen vakavampaa ole. Vain olennainen on tärkeää.