Nyt se on ratkennut, ruisleivästä tuli Suomen kansallisruoka äänestyksessä. Linkissä näkyy, mitkä ruuat kilpailivat sen kanssa. Minkä olisit itse valinnut ?
http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005051463.html
http://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005051463.html
Vastaukset 33
Vanhimmat
Silloin kun olin pieni niin syötiin lähes aina ruisleipää limppuna tai reikäleipänä. Körttipitäjässä syötiin myös makeaa limppua.
Nykyään leipiä maustetaan ties millä, punajuurtakin käytetään. Jos leipä on oikeasti hyvää niin voi riittää leivän päälle.
Hyvä valinta. Mikäpä se ihanampi välipala tai sopan kyytipoika kuin viipale reikäleipää ja suolaista voita päällä.
Luin ehdokkaat, ja ällistyksekseni joukossa oli myös pizza! Mikä ihmeen suomalaisruoka se on? Vaikka se olisikin nykyisin suosittu ateria, niin eihän se ole suomalaisessa ruokapöydässä ollut kuin 30-40 vuotta. Sitä ennen ei oltu kuultukaan.
Ruisleipä on ehdottomasti paras valinta minunkin mielestäni . Sillä on pitkät perinteet, sitä syödään päivittäin, se maistuu kaikille ikäpolville kautta Suomen ja on vielä huipputerveellistäkin . Kunnon juurella hapatettua ruisleipää suomalainen kaipaa ulkomailla. Ruisleipä on aamiaisen kulmakivi, juuston tai leikkeleen ja vihannesten kanssa käy ateriasta , välipalana ja eväänä ylittämätön.
Nämä ehdokkaat ovat ihan eri sarjoissa, mukana pääsiäisen sesonkiherkku , makea leivonnainen ja italialainen prinneruoka. Minkään maakunnan nimikkoperinneruoka ei onneksi noussut koko Suomen ykköseksi. Maitopohjainen kalakeitto on mielestäni hyvin suomalainen, viili myös. Mustikkapiirakka ruistaikinaan tehtynä on mielestäni ykkösjälkkäri, sillä on niin ihana nimikin : rättänä. Pullapitkokin olisi voinut olla mukana kilpailussa.
Nykyään jankutetaan terveellisestä ruuasta. Kun ostaa vaikka valmiseineksiä niin tuote ei sisällä oikeastaan mitään terveellistä. Pitkä rimpsu paketissa kertoo lisäaineista sekä liiallisesta maustamisesta. Jos haluaa tarkennusta purkin laadusta niin teksti onkin joissakin pikku purkeissa pohjaan präntättynä.
Valmisruokien tekijöitä ei koske tuotteen terveellisyys vaan kuinka purkki liikkuu hyllyltä kuluttajan kassiin.
Ruisreikäleivän ihanuudesta voisi oodin kirjoittaa!
Tuo tuhatvuotinen, reunoiltaan rapeakuorinen leipä, joka kätkee sisälleen pehmeän hapahkon herkun, jonka raikkaaseen tuoksuun kirnuvoi oli parasta herkkua. Leivän pohjan kovempi pinta, oli saanut hiilloksen tuhkasta oman jäljittelemättömän makunsa, kuumien kivien paras paahto ✍🏽
Olihan sitä herkuttelua edeltänyt istuminen epämukavasti katonharjalla, peltinen vesiämpäri polvien välissä ja vihtaluuta sammuttamaan pärekatolta kipinät.
Maisemat katolta korkealta mäeltä oli kyllä silmiä hivalevät, auringon kimaltaessa järvellä, jonne lopulta pääsinkin viilenemään. Sittenpä pääsin jo lämpimän leivän maistiaisiin, piimämukista hörppien Papalta oppimaani puolet vettä, puolet kirnupiimää 😊
Reikäleivän ihanuutta ei ole häivyttänyt niin mikään, ei edes se loppukesän aristava häntäluuni.
Minunkin ruoaksi voi tuota sanoa kun lapsena sai syödä reikäleipää lähes kuumana. Kirnuvoi suli leivällä ja herkku oli valmis. Luin muuten hiljattain, että tuon kansallisruoan "loppusilaus", voi. on suolattu voisuolalla, jonka nobelisti A.I. Virtanen keksi. Voi saatiin tuon keksinnön avulla vientiin, pilaantuminen kun saatiin estettyä. Kyllä kirnuvoikin oli suolattua minun tietääkseni.
Kansallisruoaksi olisin kyllä valinnut läskisoosin, joka oli ehkä yleisin arkiruoka maalla ja oikein tehtynä mielettömän hyvää. Onko rasvaisuus este?
Nykyään ei aitoa läskisoosia saa. Kunnon kinkkua jossa on tarvittava rasvakin, on jalostettu tässä mielessä kelvottomaksi. Ohuita lastuja kyllä osattaisiin veistää, mutta silava puuttuu. Jos tarvittavan rasvan korvaa voilla niin aitous kärsii.
Muistattehan, että läskisoosin teko on ollut työnäytteenä kokeille.
Itse sain suurelta lihatuottajalta ohjeen, jonka toteutin voilla jatkettuna. Hyvää, mutta ei aidon hyvää ollut.
Tunnetteko isäni, eli pappan, kansallisruoan, faaramplitkun?
Mitä ihmeen plitkua se on? plitku vielä on ymmärrettävä laimeaa, mutta faaramplitku, kerro ihmeessä!
En heti vastaa koska asia on niin helppo. Katsotaan muiden ihmettelyä!
Länsi-Suomen murretta?
Kuorittu maito? Pitikö pappasi siitä? Tai laihasta piimästä? Oletan, että "faar" tarkoittaa vaaria tai pappaa, varttunutta miestä luitenkin. Jospa tykkäsi laihasta kaffeesta?
Minäkin Makriinan lailla arvailin aamulla, "haitunplittua" sanoi suomenruotsalainen mieheni siskon laihasta kahvista Satakunnasta, mutta faaramplitu taitaa olla viinaksia 🤣
Tietysti läkisoosin äänestäjiäkin oli, myös kalakukkoa, rössypottua ja poronkäsitystä varmasti "tarjottiin ". Mutta raati valitsi finalistit, joita jo ihmettelinkin. Ei pizza kuulu Suomen kansallisruokakilpailuun, vaikka se olisi miten yleinen nykysuomalaisten ruokalistalla ja se jo suositellaan kirjoitettavaksi muotoon pitsa. Leipää ja täytettähän toki pitsa on, samoin kuin karjalanpiirakka tai lörtsy.
Nyt meillä on yksi kansallistunnus lisää 100-vuotissynttäreille. Ruisinnovaatioita voi kehitellä jatkuvasti, toivottavasti kotimainen ruis riittää. Itse laitan joskus herkkupaloiksi kalatahnalla täytettyjä ruisnappeja tai siihen dipattavia ruissipsejä. Vaikkapa savusilakkaa tai kylmäsavulohta hienonnettuna ja tuorejuustoon sekoitettuna, silputtua tilliä tai ruohosipulia päälle. Tumma saaristolaisleipä on ruisleivän aatelia, maistelimme hiljattain sitä omatekoisen karviaishillon kanssa juustotarjottimella.
Kansallistunnuksista löytyi tällainen testi. Kuvat tekevät siitä turhan helpon.
http://www.msn.com/fi-fi/lifestyle/koti-ja-vapaa-aika/osaatko-nimetä-nämä-suomen-kansallistunnukset/ar-AAlPi4M
Mitä ihmeen plitkua se on? plitku vielä on ymmärrettävä laimeana, mutta faaramplitku, kerro ihmeessä!
Tuo läskisoosi oli tosiaan itsekasvatetusta siankyljestä tosi hyvää, ihan sunnuntairuokana sitä työssäkäyvänä joskus laittoi perunamuusilla.
Muututtuani maalaisemännästä Hesalaiseksi, oli ihan mentävä Hakaniemen halliin saadakseen valmistettua kunnon viipaleista maukasta tarjottavaa,,.... pettynyt kun olin minäkin markettien nahattomiksi vedettyihin 🍳
litku on murtessani plitku ja vadelma vaarain eli faarami. Kerroin sen toisessa vastauksessani tarkemmin. Aamulla oli kiire korttipeliin, anteeksi!
http://www.msn.com/fi-fi/lifestyle/koti-ja-vapaa-aika/osaatko-nimetä-nämä-suomen-kansallistunnukset/ar-AAlPi4M
Mahtaako nyt koko linkki nytkään aktivoitua. Siinä piti nimetä
kansalliskoira
-puu
-kirjailija
-kivi
-hevonen
-kukka
-säveltäjä
-kala
-lintu
-filosofi
-soitin
-runoilija
-eläin
Löytyi tuo kuvien kanssa kun googeloin Suomen kansallistunnukset. Tulos oli 11/13. Se puun ja linnun laji meni väärin ja sen eläimen kuva oli liian vaalea mutta tiesin silti.
Kyllä ruisleipä on paras valinta, eikä kaurapuurokaan olisi huono ollut.
Ruunen litkua en ole ikinä kuullutkaan.
Suomen kansallishyönteinen on seitsenpistepirkko ja sen on RKP ominut .
Kiva kun tuli näin paljon jo vastauksia. Kyllä ruoka meitä suomalaisia yhdistää eikä tullut edes tappelua ketjussa. Makuasioista ei voi kuulemma kiistellä mutta mielipiteitä saa olla. Ruisleipä on minustakin se ykkönen . Ruuneperin perinneplitkua en osaa arvata, kerro nyt tämän päivän aikana !
Ihan kiva tuo kansallistunnuksien testi, tiesin tai päättelin oikein kaikki.
Olen tosiaan kotoisin läntiseltä Uudeltamaalta ja murre on turkumainen.
Vadelmat opin tuntemaan vasta aikuisena. Vadelma on murteessame faaram. Mennäk faarami noppima, kysyttiin.
Muilla lapsilla oli isät ja äidit, minulla ruotsalaisperäiset mamma ja pappa.
litku lienee ihan suomen sana ja murteessa siitä tulee plitku. Vadelmalitku on siis murteessamme faaramplitku.
Tuoreita vadelmia keitetään ja makeutetaan sokerilla. Aivan vesimäinen vaaleanpunainen keitto on tosi hyvän makuista.
Itseäni vanhempi sisareni teki tuota plitkua joka kesä.
Tänään ostan Cm:sta ruisjauhoja ja valmistan vihdoin alusta alkaen hapanruisleipää. Kärsivällisyyttä se vaatii kun aloittaa taikinajuuren teosta. Neljäntenä päivänä pääsee vasta paistamaan leivät.
Ohjeena käytän Frantsilan mummun hapanruisleivän ohjetta, jolla nimellä se löytyy googlestakin.
Kaupan ruisleivissä on muuten eroja. Taitaa jokaisella olla suosikkileipänsä.
Minun suosikkileiväkseni on muodostunuy Fazerin puikula, jota söin Espanjan oloaikananikin. Paikallinen suomaliskauppa sitä myi.
Kirnupiimä on hyvä janojuoma mutta harvemmasta kaupasta sitä saa. Juustoportti tekee kirnupiimää. Kirnupiimä sai väistyä ja estraadille ilmaantui paksumpi kefiiri.
Maitokin on muuttunut janojuomaksi. Olen piimän ja jugurtin käyttäjä.
Hyvä valinta. Itse voisin hyvin elää 'pelkällä' ruisleivällä ja salaatilla. Monipuolisuuden takia syön muutakin vaikka salaatinhan voi tehdä ihan mistä vain.
Ulkomailla asuvalle lapsen perheelle lähetän aina salmiakkia ja Oululaisen hapankorppuja. Muualta saa vain sellaista johon on sekoitettu kaikenmaailman jyvät ja siemenet. Niitä vievät sinne täältä lomalta palatessaan ja tummaa saaristolaisleipää myös, se säilyy hyvin. . Mämmiä kaipaavat myös mutta sitä ei oikein voi postipaketissa laittaa. Ihmettelisivät tullissa, mistä on kyse.
Se on kyllä osuva valinta.
Täydellinen, sanon ma. Mikään ei sitä voita. Voisin elää ruisleivällä ja salaatilla jos ei kävisi liian yksipuoliseksi.
Minustakin osuva valinta. Kun on ruisleipää, silloin ei ole nälänhätää. Suosin ruisnäkkäriä, koska yksin elävällä kuluu niin vähän kaikkea ja näkkileipä on vatsalle ystävällistä. Nykyiset näkkärit lohkeaa tekareillakin, ovat niin mureita. Toista oli ennen armeijan vanikka, huonohampaiset sai pehmeän leivän kortin. Mitenkähän rukiin puinnin käy, on ollut sateinen elokuu ja kylmä kesä ?
Löysin männä viikolla uuden ruisleivonnaisen: Vaasan Ohuet ruispalat. Samanlaisessa pussissa kuin tavallisetkin ruispalat, mutta pienemmät ja ohuemmat. Panin leivänpaahtimeen ja levitin oivariinia kuumalle leivälle.
Suosittelen lämpimästi.
Pitääpä kokeilla. Ostan aina koulunäkkäriä siltä varalta että leipä on loppunu. Nälään sekin hyvää. Vehnäleipää en osta koskaan, sekaleipää joskus.
Leipävalikoima marketeissakin on iso, mutta leiväntarve ittellä vaan 4 siivua päivässä.
Isoin juttu tällä vuosikymmenellä oli isosiskon vihje ostaa apteekista lisäkuitua. Siihen paikkaan loppus liian löys tai kova vatsaa.
Poutapilvet sinne yläilmoihin isosiskolle.
Suomessa kun käyn ostan aina "Reissumiestä" :)
Ruisleipä passaisi Suomen kansallisleiväksi, mut eihän se ruokaa ole vaan usiamman pöydän välttämätön lisä.
Onhan ruisleipä ruokaa ! Muukin leipä on ruokaa ja tärkeintä ruokaa eri maissa on juuri leipä. Sano sitten , mikä on mielestäsi ruokaa !
Oli se niin ruokaa että! Kaksi ruispuikulaa, voita päälle ja graavisiikaa viipaleinä. Jälkkäriksi kreikkalaista jugurttia hunajan kera.
Paremmasta ei väliä!
Sori. En mieltänyt leipää ruuaksi kun en lukenut avausviestin linkki.