Suomi itsenäistyi 1917, mutta vasta 1922 saatiin Eduskunnassa päätös suomen kielen asemasta valtionhallinnossa.
Kun kieliviha Suomessa vieläkin rehottaa, niin outoa se on. Suomen kieli ei vieläkään pitkälle riitä vaan germaanisia ja muita kieliä tarvitaan, ruotsi kuitenkin hyvänä pohjana.
Nyt vasta ruvetaan kokeileman venäjän kielen käyttöä opetuksessa. Kas kun suomalaiset lautapäät tuon hoksasivat.
Suomen kieli Suomessa
78
941
Vastaukset
- apukielikö
Olet ruotsinkielisen eliitin propagandan uhri. Ruotsin kieltä ei tarvita apukieleksi, esim. saksaa oppii hyvin ja paljon paremminkin ilman ruotsia.
Ruotsissa liikemiehet puhuvat mieluummin englantia kuin tätä outoa Suomessa opetettavaa ruotsin murretta.
Suomenkieliset ovat halunneet aina venäjän ja muita tarpeellisempia kieliä, mutta ruotsinkielinen eliitti on sen estänyt vetoamalla perustuslakiin. Ruotsikielisiä täytyy palvella heidän omalla kielellään kaikkialla Suomessa, niin tätä pakkoa perusteltu. Nyt kun Vaasan sairaalan päivystyksestä osa siirtyy Seinäjoelle, ei se enää kelpaakaan, vaan vaaditaan ruotsia äidinkielenään puhuvien palveluja. Mutta eipä tämäkään ristiriita poista pakkoruotsia. Tässä yksi esimerkki tuon pienen vähemmistön etuoikeuksista, ja kaiken arvostelun he leimaavat aina vihapuheeksi itseään vastaan.- leivänsyrjä
Entäs saamelaiset aina vaatimassa huomiota ja parannuksia oloihinsa vähemmistö hekin.Eivät taida laskea itseään edes suomalaisiksi.Annas olla kun kaikki maahanmuuttajat alkavat vaatia oikeuksiaan demokraattisessa valtiossa.Silloin on suomenruotsalaisetkin omaa kansaa.
- rosinan_te
Onhan se hallitukselta oikea veto, jos ei potilaat suostu/osaa Vaasassa käyttämää maan pääkieltä suomea, jos ei ruotsinkieltä hallitsevia ole tarpeeksi, sitten valitsee Seinäjoen.
Tuntuu kyllä haetulta (rannikkoalueen runsaassa ruotsinkielisyydessä)
itsepintaiselta periaatekysymykseltä vuonna 2017.
Ummikkoväestön lapset toki voivat useimmissa tapauksessa olla tulkkina, mutta niinkuin sanoin sitkeä periaatekysymys se usein näissä kieliasioissa nousee esiin. Vähemmistön ongelmiahan ne on kaikissa kieliryhmissä, johon vähemmistön on tyytyminen! - Varma.Koskitar
Minkä ummikkoväestön? Ei Suomessa ole Suomen kansalaisia, jotka eivät suomea osaisi. Jos jollekin ei suomenkieli kelpaa, niin hommatkoon itsensä sinne, missä saa mieleisellään kielellä haluamansa palvelun. Me ollaan sentään SUOMESSA ja SUOMALAISIA!
Aikanaan oli ruotsi pääkielenä ja vasta 1922 sattiin suomikin käyttökieleki. Meni pitkään ennen kuin saatiin Snellmnin kautta oikea suomen kieli kirjalliseenkin käyttöön.
Minua eivät propagandistit heilauta mihinkänsuuntaan. Pidän ruotsin kieltä hyvänä ja tarpeellisena Suomessakin. Olen kielten ytävä ja jonkinlainen lingvistikin." Kas kun suomalaiset lautapäät tuon hoksasivat."
Nyt on ruune-pappa pahalla päällä....taas. Heti aamusta huomasin, että nikittömät (ja tuhatnikit) kirjoittajat ovat kelvottomia ja nyt on suomalaiset lautapäät!
Kyllä minun vanhempani ja isovanhempani pyörisivät haudassaan jos tuon kuulisi, vaikka eivät he osanneet ruotsia tai venäjää.Tuo lautapää nimitys nyt taisi olla liikaa. Hoksaamista saisi olla enemmänkin. Venäjä vaihtoehdoksi on kuitenkin hyvä.
Muistetaan nyt kuitenkin, että 5 vuotta itsenäistymisen jälkeen v. 1922 tuo muutos ruotsista suomeen tapahtui. Ei ainakaan ole ihme, että perustuslakiin on pantu tuo 2/3 etu ruotsille.Isäni, joka oli suomen kielinen synt. 1906 ja kävi suomen kielisen kansakoulun, joka oli silloin 4 vuotinen. Äitini kävi jo 7 luokkaisen koulun, mutta suomen kielellä molemmat ja mitään ns. vierasta kieltä ei ollut lukujärjestyksessä.
Nyt olisikin se dokumentti tarpeellinen, mistä on sinun tietosi?
" Hoksaamista saisi olla enemmänkin." Ai, siitäkö nyt kenkä puristaa, että en hoksaa, olen kelvoton lautapää. Mitä odotat minun tai toisten lautapäiden vastaavan kirjoituksiisi? Tietenkään et mitään. Venaa vähän, niin Pilmari tulee seuraksesi.- kunhan-ihmettelen
"Ei ainakaan ole ihme, että perustuslakiin on pantu tuo 2/3 etu ruotsille."
Missä asioissa suomen-ruotsalaisilla on 2/3 etu perustuslaissa? Jotenkin tuntuu uskomattomalta.
Vertailun vuoksi olisi hyvä tietää myös väkimäärältään se ruotsalainen eliitti ja vain suomea puhuvien määrä.
Mitä tietoa pyydät? Suomen päättäjiä kutsuin, en Sinua tai vanhempiasi.
Toistan: Itsenäisyys 1917. Suomen kieli käyttöön oikeuslaitoksissa ja virastoissa. Osoita tarkemmin jos voit.
Minä olen äidinkieleltäni suomalainen, jolla saanee olla omia mielipiteitä ja oikeita tietoja jos mahdollista.
Pieni ja tarpeeton myöhästyneisyys sai minut nimittämään päättäjiä lautapäiksi kun piti kirjoittaman taulapäät.
Minä en jaa vihaa kenenkään kanssa, en edes Sinun!Puutuu. Suomen kieli käyttöön oikeuslaitoksissa ja virastoissa v. 1922.
- W.Leiriniekka
Kansainvälisen vuorovaikutuksen monipuolisuus nykyisin ja vielä painokkaammin jo lähitulevaisuudessa edellyttää meidän suomalaisten vieraitten kielien osaamisen kohentamista. Menestyneimmin kansainvälinen kontaktointi onnistuu kunkin kulttuurin kanssa sen omalla kielellä. Kielenä ruotsin osaamisen hyöty rajoittuu läntiseen naapuriimme Ruotsiin eikä sen laajemmalle. Toki norjaa ja tanskaa on kohtalaisen helppo oppia ruotsin pohjalta. Siihen pakkoruotsin hyöty rajoittuu.
Meille tarvitaan tehokasta eri kielien kurssitusta. Kun tiedämme mm. venäjän kielen siinä kuin saksan, ranskan, espanjan, italian sekä edelleen arabin, hindin (englannin rinnalla), japanin, kiinan (mm. mandariinikiina), ym. monien kielien osaamisen tarpeen esim. taloudellisessa kanssakäymisessä, niin eipä niissä yhteyksissä pakkoruotsi ole ovia availemassa. Ja kyllähän englanti on korvaamaton yleiskieli ja apukieli muissakin kuin anglosaksisissa kulttuureissa. Ja englanniksi käy kontaktointi niissä englanninkielisissä maissa eli Iso-Britannia, Irlanti, USA, Kanada, Etelä-Afrikka, Nigeria, Itä-Afrikan maat Kenia, Tansania sekä edelleen Australia, Intia ynnä monet muutkin maat.
Monien kielten osaamisen tarpeeseen on yhtenä osaratkaisuna maassamme olevien maahanmuuttajien taitojen hyödyntäminen, mutta se ei kuitenkaan riitä. Pitää muodostaa ainakin muutama uusi kurssituskeskus. Opettajien rekrytoimiseksi Helsingin seutu on yksi luontainen sijaintipaikka ja muita voitaisiin perustaa pariin, kolmeen yliopistokaupunkiin, joissa on kielitieteellistä opetusta jo ennestään eli opettajavoimia löytyy. Tässä sopii mainita myös toisin päin oleva osaaminen. Moni ulkomainen markkinoitsija käy meillä Suomessa menestyksellisesti kauppaa suomeksi eli he ovat opetelleet suomen kielen työvälineekseen.Mikähän lienee syynä, kun s24-sivusto poisti päältä kirjautumisen, vaikka kirjoittelin Leiriniekkana tuon tuumailuni? Joskus aikaisemminkin on käynyt samalla tavalla enkä ole välillä kesken kirjoittamisen sukkuloinut missään muualla sivustolta syrjähyppyä tekemässä.
Minusta pelkkä aikakysymys. Ylipitkä viesti.
Samoin kokenut, aikamäärä vain katkaisee joskus.
Tuohon ruotsinkielisyyteen vielä,..eihän silloinkaan ruotsia puhuneet kuin tänne määrätyt viranhaltijat aluksi. S
Sittemmin koululaitoksen alettua vaikuttamaan saavutti suomenkielisetkin kaksikielisyyden, koska opetus tapahtui ruotsinkielellä melko lyhyen ajan.
Valtaosa suomalaisista puhui äidinkieltään maassamme, eri murteilla heimot toki, aivan samoin kuin isäsikin faarmplitkua 😄 Loput olet kertonutkin Agrikolasta.- W.Leiriniekka
Suottaapihan tuo olla niinniin...
pari kommenttia: ruotsinvallan aikana sotilaiden komentokieli oli ruotsi ja silloin saattoi esim. Jaakko Jaakonpojan kutsumanimeksi tulla Rask, Svärd tai joku vastaava ruotsalaisilmaisu. Pakkoruotsia sekin.
Pitemmät kirjoitukset kannattaa kirjoittaa aikakatkaisun välttämiseksi ensin tiedostoksi ja siirtää se tänne.
- sössönsössön
Suomenkielisetkö muka SAAVUTTANEET kaksikielisyyden koululaitoksen alettua ? Muutenkin ihan puppua tuo sinisössön viesti.
Miten noin rumasti kohtelet,... siltä pohjaltahan monet jatkoivat erikoistumista Saksan Yliopistoissa. Monet joutuivat ruotsalaisittamaan nimensä, jotta mahdollisuus olisi auennut koulutukseen. Peruskielenä oli tietysti silloin ruotsi, mutta toki muutkin germaaniset kielet lukioissa, ja vierailevien professorien käytössä yliopistoissamme.
Nythän englanti on ranskan sivistyskielen jälkeen maailmanlaajuinen.
- Se-entinen-Kukkahame
Silloin kun aloitin 'oppikoulun' /yhteiskoulun oli ruotsi jo toisella luokalla oppiaineena kolmannelta tuli saksa vasta lukiossa englanti ja latina, vaihtoehtoja ei ollut ainakaan kotikuntani alueella oli vain yksi oppikoilu.
Saksa oli ensimmäisessä työpaikassani kauppakieli, kaikki ulkoatuleva raaka-ainelaskutus oli saksaksi, koulusaksaa se ei ollut mutta pian tottui niitä ymmärtämään.
Jopa kauko-idänmaat josta tavaraa tilattiin käytti kauppakielenä saksaa,
vuosiensaatossa kieli muuttui englanniksi.
Näin aamutuimaan tuntuu mahtavalta saada nauttien kirjoitella kuin muistelmia rakkaita ja monesti niin hauskoja.
Muistaneeko monikaan Kas-Kas kenkä voiteet ja Beni Vannisen suksivoiteet näiden valmistukseen niitä raaka-aineita tilattiin, molemmat mainitsemani ovat jo lakanneet toimintansa.Kiva on muistella, kyllä tuo mainio Kas Kas kenkävoide on muistissa.
Toimistoaikanani maahantuojalla, oli kirjeenvaihto/laskutus saksaksi, vain Westfälische Metall industri'lla , Hella ect.
Engl. jo Tudor, Lockheed m.m, samoin engl. hoitui Japaniin Nippon user Kaisha. Italiassa myös Pirelli'llä toimi kirjeenvaihtajan iloksi engl.
Ranskalaiset m.m. Anynome Societete Francaise du Ferodo ja Du Pont oli hieman kinkkisempiä, mutta hoitui ilmeisesti hyvin koska tavaraa tuli!
(aina huvittaa tuo anonyme societe) kuin tuntematon yläluokka!😋
Ihania vuosia oli seurata kaupan kasvua niin 10 v. joina olin mukana autonvaraosa/teollisuus Örum Veho maahantuojalla, sitä ennen tutustuin rahtilaivaliikenteen reitteihin Henry Nielsen'illä🙂 ja..... paperipinoihin ennen tietokonetta!Voi, että oli hauskaa törmätä täällä Suomi24:n puitteissa Nielsenin laivojen merimiesten keskusteluun!
Tuttuja nimiäkin omaltakin ajaltani vilahteli, vaikkakin merimiesjuttujaan tuntuivat iloiten muistelevan 😋
maailma on pieni!
- Ramoona_
Ruotsi, saksa, englanti, latina -tämä oli minunkin koulutieni kieliohjelma. Latinaa tarvittiin, koska yliopisto-opiskeluihin sisältyi 70-luvulle asti pro exercitio -kielikokeet latinasta ja uudemmasta kielestä. Minusta kaikki opittu on itseisarvo ja pääoma sinänsä, vaikkei voisi suoranaisesti hyödyntää esimerkiksi työssään, enkä latinan pänttäyksenkään katso menneen hukkaan.
Työssäni vieraita kieliä ei edellytetty, mutta olin aina innokkaasti mukana vapaaehtoisena esimerkiksi kansainvälisten vierailujen järjestämisessä , tuntui mukavalta päästä kosketuksiin ihmisten kanssa heidän omalla äidinkielellään. Matkaillessa olen saanut kokea tuon ilon ja arvostuksen, mitä vähäinenkin isäntämaan kielen osaaminen tuottaa. Pitkänä kielenä lukemani saksan taito on aina herättänyt myönteistä vastakaikua turistina ollessa, ja sukuakin on avioitunut sille kielialueelle. Mieheni kautta seurasin liike-elämän kielimaailmaa, ja saksa oli silloin tärkeä, hänen työpaikallaan käytettiin molempia kotimaisia ja myöhemmin englanti valtasi alaa yhä enemmän. Itse olen myös lukemalla pitänyt yllä kielitaitoa. Suomen ruotsinkielinen kirjallisuus on korkeatasoista, luen sitä myös alkukielellä, ja naapurin rouvan kanssa vaihdetaan lehtiä.
Naapurustossani asuu kaksikielisiä, äidinkielenään ruotsi, koskaan ei kieli ole aiheuttanut kitkaa puolin eikä toisin. Äidinkieli on pyhä asia, ei tulisi mieleenkään kyseenalaistaa kenekään oikeutta käyttää sitä tai huomautella pakkoruotsista tai pakkosuomesta. Kielipolitiikka on taas politiikkaa, sillä ei ystävyys- ja naapurisuhteita rasiteta. Nykyisin lähes kaikki Suomen ruotsinkieliset puhuvat hyvää suomea, vaihtavat notkeasti ja kohteliaasti kieltään puhekumppanin mukaan. Hakeudun tarkoituksella esimerkiksi Folkhälsanin järjestämiin harrastuksiin ja tilaisuuksiin , että pääsen kielikylpyyn.
Olen mukana turvapaikanhakijanuorten tukiverkostossa, monen käytännön asian ohella saa iloita nuorten innosta oppia suomen kieltä. Varmasti tämä juhlavuosi tuo äidinkielen teemaa paljonkin esille, toivottavasti myönteisessä ja muidenkin äidinkieltä arvostavassa hengessä. - että_tuollaistakin_kielt
Jos J.W.Snellman ei olisi ruvennut suomen kielen puoltajaksi, ruotsin kielen asema olisi täällä edelleen vahvistunut. Ruotsin kieli olisi vahvistunut koulutuksen kielenä. Sitä tietä ruotsin kielen asema olisi lujittunut koulunkäyneiden omaksuessa sen.
Suomen kieli olisi vähitellen joutunut samanlaiseen asemaan, jossa saami on nykyään.
Kuinka paljon helpompaa olisikaan, jos meillä olisi nyt ruotsi pääkielenä! Muiden kielten oppiminen olisi helpompaa. Yhteydenpito Pohjoismaihin olisi yksinkertaisempaa. EU:ssakaan ei kuluisi varoja tuollaisen kielen ylläpitämiseen.
Pienelle kansalle on vähäiselle alueelle levinnyt kieli rasite.En tuohon voi millään yhtyä, laajan Suomenmaanko kieli Saamenkielen asemaan? Ei hyvänen aika, kaikkine murteellisine vaihteluineenkin on oman maan kieli niin hauskan ihanaa,..onhan kirjakielen tämänhetkinen täydellisyys ihan tarpeeksi.
Kieli kun on muuttuva elementti, saa siihen varioituakin jokaisen oma personallisuus, mikäpä sen mukavampaa. Ulkoa tulevat kansainväliset eri alojen termit nopeuttavat, ja on hyvin nuorison käytössä.
P.S. Onhan scandinaaviassa kielellinen yhteisymmärrys rikastuttavaa, (ja yhteisymmärrys muutenkin) mutta oman kotimaani kielen kauneus ja erikoisuus, on korvaamaton pääoma!- Finne.igen
Suomalaiset käyttävät englantia Ruotsissa.
Kuuluisat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule! Taidatkos sen paremmin sanoa Eskoseni?
- että.silleen.on
vaalierkki kirjoitti:
Kuuluisat sanat: Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule! Taidatkos sen paremmin sanoa Eskoseni?
Kyllä:
Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis puolalaisia.
Suomen kielellä käytiin kuitenkin koulua jo 1800-luvulla, ja Jyväskylässä oli suomenkielinen opettajaseminaari jo 1800-luvun puolivälistä. Kirkonkirjoihin vaadittiin suomalaiset merkinnät jo n. 1880-luvulta, ehkä jo aikaisemminkin.
Lönnroth harhaili Karjalan mailla parisataa vuotta sitten Kalevalan runoja etsimässä, niin että suomen kieli on kyllä ollut käyttökielenä jo kauan ennen virallistamista. Vuosisadan vaihteessa Suomessa oli oikeastaan 3 kieltä: suomi, ruotsi ja venäjä. Kaikkiin niihin piti olla taito. Kaksikielisyys oli ihan yleistä, ruotsia ja suomea opittiin samanaikaisesti. Rautateillä venäjän taito oli hyvinkin tarpeellinen, ja tietysti monissa virallisissa yhteyksissä.
Suomenruotsalainen sivistyneistö oli suomen kielen kehittämisen puolella, monet kääntyivät suomenkielisiksi, vaikka eivät itse sitä hallinneetkaan. Ei Snellman toki yksin ollut. Suomenkilelisiä kansakouluja perustettiin ja opettajia koulutettiin.
1800-luvun loppupuolelle asti papit olivat saaneet koulutuksensa ruotsin kielellä, minkä huomaa mainiosti kirkonkirjoista. Monet täysin suomalaiset nimet ja paikkakunnat on kirjoitettu ihmeellisellä mongerruksella, koska suomen kielen kirjoitustaito ei ollut pappien hallussa. Siitä varmaan johtuu, että monet ovat arvelleet sukunsa tulleen vähintään Ruotsista, jollei kauempaakin. Kuitenkin tarkempi tutkimus osoittaa, että monessa polvessa on oltu torpparina ihan suomalaisin nimin, mutta kirkonkirjoissa on hienosteltu. On Davidia, Mariaa, Andersia, Påhlia, vaikka arkikielessä ollaan oltu Taavetti, Maija, Antti ja Paavo. Sukunimiä vaikkapa Iggoin (Ikonen), Pulckin (Pulkkinen) Halin (Halinen) jne.Miksi taas tällainen avaus, josta tiedät jo ennakkoon, että sinut jyrätään.
Ruotsalaisuuden aikakautena Suomen kaksikamarisen valtiopäivien kieli oli ruotsi, koska vaalit perustuivat manttaalilukuihin, joten suurien läänitystilojan omistajat , jotka syntyperänsä perusteella olivat ruotsinkielisiä , olivat päättävässä asemassa.
Ruosinkielisen eliitin ansiota on mm. perustuslaissa oleva määritelmä,joka ei turvaa saamelaisten oikeutta käyttää äidinkieltään valtion virastoissa asioidessaan, mutta joka turvaa pakkoruotsin.
Mitä tulee venäjänkielen jälkeenjäämiseen, mielestäni asia on aivan luonnollinen. Vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ilmaantui tarve mainitun kielen osaamiseen muutenkin kuin yliopistotasolla.
Mielestäni voit ihan perustellusti lopettaa nuo tollottelemisesi, teet itsestäsi sellaisen pellen, josta viikingit olisivat sanoneet ivallisesti lekare eli ei miehen veroinen.- ruunellepisteet
Avaus on ihan asiallinen ja vastaukset myös. Vaalierkin käy kateeksi,kun ruune saa paljon vastauksia ketjuunsa. Moni puheenvuoro on suorastaan erinomainen. Kyllä nuo pakkoruotsin vastaisetkin asiallisia mielipiteitä ovat, osa hyvin perusteltuja.
Itse et tuo mitään uutta aiheeseen,tuo kaikki oli jo sanottu.
Lopeta itse tuo säälittävä itsesi esiin tunkeminen haukkumalla muita. Tee kerrankin joku rakentava aloitus . jos joku laittaa suomalaiset samaan säkkiin ja laittaa siien etiketin: tollot, niin mielestäni on aika oikaista hiukan käsityksiä.
ruunellepisteet kirjoitti:
Avaus on ihan asiallinen ja vastaukset myös. Vaalierkin käy kateeksi,kun ruune saa paljon vastauksia ketjuunsa. Moni puheenvuoro on suorastaan erinomainen. Kyllä nuo pakkoruotsin vastaisetkin asiallisia mielipiteitä ovat, osa hyvin perusteltuja.
Itse et tuo mitään uutta aiheeseen,tuo kaikki oli jo sanottu.
Lopeta itse tuo säälittävä itsesi esiin tunkeminen haukkumalla muita. Tee kerrankin joku rakentava aloitus .En pode aloitusmaniaa.
- että-ei.ole.väliä
Yhdentekevää se on, millä valuutalla täällä maksetaan ja mitä kieltä täällä käytetään, kunhan vain molemmat täyttävät tehtävänsä.
Kerran vielä suomen kielestä:
"Kotimaa Turun Sanomat 31.7.2013 12:41 2
Suomi nousi viralliseksi kieleksi 150 vuotta sitten. Kieliasetus julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä 1863.
Keisari Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen 30. heinäkuuta 1863 Hämeenlinnassa maaherran virkahuoneessa. Kieliasetusta ehdotti ja esitteli keisarille senaattori J.V. Snellman."Kiitos Makriina noista tiedoista, joita en jaksanut googlettaa, koska ei liity tämänpäiväiseen elämääni. Ei tarvinnut muistella edes edesmenneitä vanhempiani.;)
Joskus harmittaa tuo väärien tietojen levittely, koskipa se historiaa, tai palsta kirjoittelua.En epäile noita tietoja, kuinka voisinkaan.
Kuitenkin tuo tieto suomen kielen saattamisesta viralliseksi valtion laitoksissa tuli voimaan vasta eduskunnan päätöksellä v. 1922.
En pysty, enkä haluakaan, kamppailla tiedon tasoissa kanssasi.
Minullakin oli lapsena ja nuorena halu ja monenlaiset todennetut kyvytkin, mahdollisuutta vaan ei ollut.- Itsesääli
vielä perään, , ällöttävää
- Ruune-ei-todellakaan
tajua, että pakkoruotsia ei Suomessa tarvita yhtään mihinkään!
Ruuneman kirjoitti:
En epäile noita tietoja, kuinka voisinkaan.
Kuitenkin tuo tieto suomen kielen saattamisesta viralliseksi valtion laitoksissa tuli voimaan vasta eduskunnan päätöksellä v. 1922.
En pysty, enkä haluakaan, kamppailla tiedon tasoissa kanssasi.
Minullakin oli lapsena ja nuorena halu ja monenlaiset todennetut kyvytkin, mahdollisuutta vaan ei ollut.Jatkan vielä!
Suomi nousi tuolloin tietysti viralliseksi kieleksi Tsaarin asetuksella.
Itsenäisen Suomen viralliseksi kieleksi se julistettiin itsenäisen Suomen eduskunnassa 1922.
Noiden julistusten erona on se, että edelllinen tehtiin tsaarin toimesta ja Venäjän vallan alaisuudessa, jälkimmäinen Itsenäisen Suomen eduskunnassa.
Tosia ovat molemmat tiedot, eikä Makriinan kanssa tarvitse kiistellä.
- juuristaan
Ja mihinkähän ruotsia suomessa tarvitaa. Ei sitten tasan mihinkään. Ensinäkin tuossa noin viikko sitten kuuntelin porvoossa tätä ruotsin puhumista. Sai minut melkein purskahtamaan nauruun. Eihän nuo osannut puhua sitä ruotsiakaan kunnolla. Suomea välillä sekaa ja tulipa viellä englantiakin.
Toiseksikin ruotsin kieltä ei tarvitse kun ruotsissa ja ei sielläkään sillä valta osa ruotsalaisista osaa englantia pirun hyvin. Eli täysin turha kieli opetella.- AnssiK-
Täysin turhaa ja rumaa mongerrusta on pakkoruotsi. Kaiken lisäksi siihen
kuluu rahaa liian paljon.
Ja mikä kauheinta, suomalaisten lasten aikaa ja voimia haaskataan
tuollaiseen hyödyttömään höpötykseen. noista juurista: Aivan luonnollinen kehitys tuo sekakieli. V.1809 sulkeutui yhteys Ruotsiin Venäjän ja Ruotsin välisten rauhanneuvotteluiden tuloksena. Teollisuuden nousun seurauksena tavallinen ruotsia puhuva väestö joutui sopeutumaan tilanteeseen, jossa ruotsin vaikutus kielenä mureni, uussanasto ei voinut kehittyä samalla tavalla kuin Kanta-Ruotsissa. Puhekieleen iskostui sekä suomen että venäjänkielisiä ilmaisuja, jälkimmäisiä luonnollisesti eniten Kotka-Helsinki akselilla , jolla venäläisvaikutus oli voimakkain. Puhtaimpana ruotsi säilyi Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa merenkulun valvomisen vaikeudesta johtuen,pohjoisessa Tornionjoen suedulle oli jo aiemmin kehittynyt sekakieli joen yli solmittujen avioliittojen sekä maatalouden työväen (piiat ja rengit) vaikutuksesta.
Ruotsinkielen asema voimistui luonnollisesti näillä alueilla välittömästi maan itsenäistymisen seurauksena vapaan liikkumisen seurauksena ja ennenkaikkea ruotsinkielisen lehdistön sekä radio- ja televisiolähetysten vaikutuksesta, On kuitenkin selviö, että alueelliset sekakielet olivat tulleet jäädäkseen.
Ei se ruotsin puhuminen mitään maksa.
- Hurrit-ja-suomenruotsi
tulevat todella kalliksi Suomen valtiolle = meille veronmaksajille.
- törrkeää
Vai ei muka maksa, kun joka koulukkaalle pitää to kieli opettaa ? Mitä maksaa opettajien palkkaus ? Mitä maksaa ruotsinkielisten korkeakoulujen ylläpito ?Ilmaiseksiko maisterit opettaa kouluissa ? Pahinta että se maksaa lasten tulevaisuuden mahdollisuusista jonkun tärkeämmän kielen oppimisen ! Ja se ei ole edes kunnon ruotsia vaan yksi murre, jota ei Ruotsissakaan ymmärretä. Siellä neuvotellaan englanniksi ja turistit saa palvelua englanniksi. Miten joku kansanosa voi olla noin itsekäs ja kahmia etuja kielensä perusteella, joka on häviävän pieni vähemmistö. Se vähmmistö osaa erinomaisesti suomea, siitäkin näkee miten hirvittävä epäoikeudenmukaisuus maassa vallitsee. Jo se maksaa että kaikki kyltit ja paperit kahdella kielellä ja ruotsi ensin. Entäs kun kunnan kielitilasto muuttuu, kaikki uusiksi.
- marsmars
Mitä ihmeettä paasaat, voitko olla varma ettei pitkällä tähtäimellä ole tullut veroina kompenssatiota valtiolle ruotsinkielisten kautta? Yks'silmäisesti ei kannata katsoa itsepäisestikään vaikaa vanhat luokkaerot kummittelisivat vielä maalaisväestössä varsinkin!
Ei pääkaupunkiseudulla olla noin ykspuolisia kuten olet varmaan huomannut, mutta se kouluttamattomuus, no olkoon jo ikäihmisillä, mutta
Oman etunsakin vuoksi jo, kannattaisi luottaa valtion todellakin pystyvän paremmin laskemaan näinä aikoina varsinkin, ja k a r s i v a n turhat menot.
Kumma kun työtekeville Suomen kansalaisille sukupolvien ajan halutaan kostaa vanhaa historiaa, syyttömiähä nykyihmiset ovat.
Menehän nyt seuraavan kerran hallitukselle puhumaan, äläkä vaahtoa vanhoja happamiasi enää täällä.
- että.osataanpa.ruotsia
Kuinka yksinkertaista olisikaan, jos meistä jokainen pystyisi jo nyt hyvin käyttämään ruotsia.
Ei tarvitsisi opettaa kouluissakaan mitään pakkoruotsia.
Kalliiksi tulee tuo ruotsin osaamattomuus.Laivalla Tukholmasta Turkuun joskus 1980-luvun taitteessa. Istun yksin ruokasalin pöydässä kun huomattavan krapulainen mies istahtaa minua vastapäätä. Mumisee hetken itsekseen, lyö yhtäkkiä kämmenellään pöytää, nyrkkiin puristettu käsi osoittaa minua. Melkein tiuskaisten mies sanoo: - mää en saatana ruottia tartte enkä opettele, tajuaks sä saatana, mitä mä puhun! Näillä käsillä saatana mä hitsaan, tajuaks sä saatana?! -
Silloin en tajunnut, oli vain parempi myöntää tajuavansa. Paljon myöhemmin opin ymmärtämään ihmisen yksinäisyyden ja pelon identiteein menetyksestä ja toisaalta ammattiylpeyden merkityksen.
Venäjän vallan aikana toimi Ruotslainen systeemi maan hallinnossa niinkuin tänäänkin.
Kyllä Ruotsissa puhutaan ruotsinkieltä mutta jos on suomalaisia mukana niin rallienglantia.
Suomen kieli olinpitkään vain rahvaan puhekielenä.
Vasta Snellmann tajusi suomen kielen merkityksen ja tarpeen. Puhekielellä ei yksinkertaisesti pääse pitkällekään. Tarvitaan kasvava sanavarasto ja kielioppikin. Suomen kielen vajavuuden ovat todenneet kaikki, joille opiskelun myötä tullut suurempi tiedon tarve. Ruotsin kielellä on paljon enemmän niin teknistä-, tieteellistä- kuin muutakin kirjallisuutta käytettäväksi vielä tänäkin päivänä.
Miksei Suomessa voida hyväksyä sitä selvästi parempaa oppineisuutta, sivistystä ja varallisuutta, joka ruotsinkielisillä on luonnostaan. Tunnen useita suomenkielisiä henkilöitä, jotka ovat hankkineet oppikoulussa niin hyvän ruotsin taidon, että pääsevät opiskelemaan näihin "parempiin oppilaitoksiin".
Toimiminen kaupallisella alalla antaa ruotsia osaavalle huikean etuaseman.
Hyvin monen ruotsinkielisen suomen taito on selvästi parempi kuin itse "tollojen".
Itse pidän tuota järjetöntä kielivihaa suomenkielisten taholta hyvinkin tollouden ansaitsevana.- Hohhoh-
ja haha-
korjaa: englannin kielellä ... ja rannikon kalastajaperheiden sekaruotsalaismongerrus on tyypillinen muisto niistä ruunen eliittiajoista, e de kiva så!
miksi vihaat kieltä, jota käytät kirjoituksissasi? Tee valintasi, hyväksy suomen kieli
tai kirjoita vain ruotsiksi, sehän on sallittua täällä.
- Äläruunevalehteke
Tolloa on vain se, että annetaan tuon pienen kielivähemmistön nauttia etuoikeuksista kuten helposta pääsystä omiin korkeakouluihinsa. Ovat niin tyhmiä, etteivät pääsisi samoilla kriteereillä kuin suomenkieliset.
"Ovat niin tyhmiä, etteivät pääsisi samoilla kriteereillä kuin suomenkieliset."
En menisi tyhmiksi, saati tolloiksi nimittelemään ketään (paitsi itseni, joka en oppinut sitä ruotsinkieltä tarpeeksi), mutta omat lapseni ovat käyneet ruotsinkieliset koulut maistereiksi saakka. Ummikkona aloittivat ja hyvin pärjäsivät.- että.on.sitten.tollo
Jos kerran joku toteaa mainitulla "kielivähemmistöllä" olevan etuoikeuksia, niin on se aika tollo, kun ei huomaa itse liittyä saamaan joukkoon.
"että.on.sitten.tollo"
Näin minäkin asian ajattelin, kun itse sain kärsiä kielitaidottomuudesta, niin ajattelin, että lapseni saisivat hieman paremmat lähtökohdat elämälleen ja se kannatti.
Usein ovat kiitelleet sitä valintaani, vaikka alku oli ilmeisen vaikea, sillä huvittavaa oli kuulla, kun vanhempi lapsistani ei ollut sanaakaan pukahtanut mukamas ja sitten keväällä oli istunut opettajan vieressä uimahallista tullessa ja puhetta oli tullut kuin "ruuneperiltä", jolla en nyt viittaa tähän "meidän ruuneen". DDettä.on.sitten.tollo kirjoitti:
Jos kerran joku toteaa mainitulla "kielivähemmistöllä" olevan etuoikeuksia, niin on se aika tollo, kun ei huomaa itse liittyä saamaan joukkoon.
Olet sivuuttanut ruotsinkielisten sukujen valtavan pääoman merkityksen stipentirahastoissa. Useat apurahat käytetään säätiön sääntöjen muotoilua hyväksi käyttäen sukulaisten opiskeluun. Tässä näkyy se etuoikeus.
- Huoks
Juuri noin, privilegioita on oveluudella säilytetty paljon.
Kovin olivat suomalaiset ihastuneita kun tyttäreni sanoi heille suomeksi Helsingissä eräässä kokouksessa yleiskieli oli englanti, koska suomalaiset eivät osaa ruotsia.
Tämä pari viikkoa sitten.- miksi.miksi
Miksi suomalaisten pitäisi osata ruotsia, ei ruotsalaisetkaan oaa suomea ?
- noinhan.pitäisi.olla
miksi.miksi kirjoitti:
Miksi suomalaisten pitäisi osata ruotsia, ei ruotsalaisetkaan oaa suomea ?
Suomalaisten pitää osata ruotsia, koska ruotsi on valtion toinen virallinen kieli.
Suomen kieli ei ole Ruotsin virallinen kieli. Eikös "miksi.miksi" tuota vielä tiennyt?
Kirjoittajan xx9 edellä mainitsema esimerkki on aika nolo ja samalla vakuuttava osoitus siitä, ettei suomalaisten tulisi missään nimessä osallistua kansainvälisiin, saati sitten pohjoismaisiin kokouksiin, elleivät he osaa ruotsia. - HAISTA-
noinhan.pitäisi.olla kirjoitti:
Suomalaisten pitää osata ruotsia, koska ruotsi on valtion toinen virallinen kieli.
Suomen kieli ei ole Ruotsin virallinen kieli. Eikös "miksi.miksi" tuota vielä tiennyt?
Kirjoittajan xx9 edellä mainitsema esimerkki on aika nolo ja samalla vakuuttava osoitus siitä, ettei suomalaisten tulisi missään nimessä osallistua kansainvälisiin, saati sitten pohjoismaisiin kokouksiin, elleivät he osaa ruotsia.Haista homeinen aivosi!
- Tiedetysti-tunnustetusti
suomalaiset puhuvat hyvin englantia nykyisin, ruotsin kahleista on jo päästy!
Tiedetysti-tunnustetusti kirjoitti:
suomalaiset puhuvat hyvin englantia nykyisin, ruotsin kahleista on jo päästy!
Hyvin huonoa kieli kuin kieli.
- Kaikesta-päätellen
Aivoissahan siulla pukamia löytyy.
Kaikesta-päätellen kirjoitti:
Aivoissahan siulla pukamia löytyy.
Ei miull mutt siull on kaikkialla.
- PÄINvastoin-
-päinvastoin, sinähä se Ruotsi-apina olet.
PÄINvastoin- kirjoitti:
-päinvastoin, sinähä se Ruotsi-apina olet.
Pukamista oli puhe, olen hopea-selkä korilla.
- Per-kel
Onks sit nyt väliä mitä kieliä puhumme kunhan ymmärretään toinen toisiamme ?
- noinhan.pitäisi.olla
Ruotsin kielen asemaa vastaan suunnatut kirjoittelut ja kampanjat ovat hyvin tervetulleita. Ruotsin kielen asemaa ne eivät millään tavalla horjuta.
Ne osoittavat kuinka vahva ruotsin kielen asema on ja - toisin kuin jotkut toivovat - vahvistavat sitä edelleen.
Eikö tähänkin ketjuun vielä keksittäisi jotakin "pakkoruotsista" ja ruotsinkielisten "etuoikeuksista"? Antaa tulla vaan! Vahvistetaan siten ruotsin kielen asemaa entisestään. Miksi sånelaisen on vaikea ymmärtää norrbottenin murretta?
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 894230
Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1032393Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?342378Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell972144Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281917- 321895
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91587Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei1881560- 291558
- 761321