Eräs tuttavani 50 nainen alkaa oleen niin säälittävä tapaus mitä tulee ulkoiseen minään. Hän ei ilmeisesti kestä vanhenemistaan arvokkaasti vaan haluaa pitää tiukasti kiinni teinivuosistaan edelleen. Pukeutuu kuin teini siis ihan täysin teinityttömäisesti teinimuotiin. Hiukset on tehty hiuslisäkkeistä platinan valkoiset ja suorat ja tosi pitkät. Meikki on yliöveriksi menyttä tekoripset, pakkelia kilokaupalla, ja huulitäytteitä laitettu niin, että sen huomaa melko kauas ja huulipuna yleensä pinkkiä. Rintoja on parannellu, että ne törröttää tyttömäisesti pystössä. Sitten ne tiukat teinipissis farkut jotka ei sovi yhtään sille.
Sitten pitää sillä pinkillä iPhonellaan ottaa jatkuvasti selfietä ja ne ilmeet on aina samoja sillai ylhäältä alaviistoon otettuja ja huulet törröllä ja silmät lautasen kokoisena tapittavat siihen päälle photosoppausta hieman ja sitten laittelee kuviaan joka puolelle nettiä saadakseen arvioita ja tykkäyksiä.
Hän on todella lähes anorektisen laiha ja näyttää huomattavasti vanhemmalta mitä on ja ne voimakkaat meikit vaan korostaa iän mukanaan tuomia uurteita entisestään. Sitten pitää olla komero täynnä merkkikenkiä varmaan satoja pareja ja kaiki sellaisia korkokenkiä sekä laukkuja joka lähtöön ja huomiota herättävät rakennekynnet. Näky on toki hämmentävä, mutta jos itse tykkää olemuksestaan ja se on sen juttu miksäs siinä, mutta oma mielipide on, että jos ei itketä niin nauratta ja kovasti.
Sitten pitää sillä pinkillä iPhonellaan ottaa jatkuvasti selfietä ja ne ilmeet on aina samoja sillai ylhäältä alaviistoon otettuja ja huulet törröllä ja silmät lautasen kokoisena tapittavat siihen päälle photosoppausta hieman ja sitten laittelee kuviaan joka puolelle nettiä saadakseen arvioita ja tykkäyksiä.
Hän on todella lähes anorektisen laiha ja näyttää huomattavasti vanhemmalta mitä on ja ne voimakkaat meikit vaan korostaa iän mukanaan tuomia uurteita entisestään. Sitten pitää olla komero täynnä merkkikenkiä varmaan satoja pareja ja kaiki sellaisia korkokenkiä sekä laukkuja joka lähtöön ja huomiota herättävät rakennekynnet. Näky on toki hämmentävä, mutta jos itse tykkää olemuksestaan ja se on sen juttu miksäs siinä, mutta oma mielipide on, että jos ei itketä niin nauratta ja kovasti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kohtuus kaikessa ja luonnollisuus kunniaan, onhan näitä ns. teinimummoja mut kukin tavallaan. Tosiasiassa paksut pakkelit iholla ja liian voimakkaat meikit ihan oikeasti vanhentavat, minä esim. en voi käyttää kasvoillani mitään meikkivoiteita vain kosteusvoidetta, pieni ehostus on silti aina paikallaan.
"...jos itse tykkää olemuksestaan ja se on sen juttu miksäs siinä." Nimenomaan noin. Jos hän on tyytyväinen olemukseensa, niin miksi tunnet myötähäpeää ja koet hänet säälittävänä tapauksena?
...tai sitten nimenomaan ei tykkää olemuksestaan vaan koittaa sitä muuttaa ja muokata kaikin mahdollisin keinoin. Kyllä myötähäpeä on paikallaan. Moni "kauneusleikkauksissa" käynyt ja ripispidennyksissään ja hiuslaitteissaan oleva omaa todella huonon itsetuntemuksen ja sen myötä itsetunnon, jota koittaa ulkoisin keinoin parantaa, luultavasti epäonnistuen, joten kierre on valmis.
Kuka meistä väittää, että terve itsetunto syntyy siitä, että keinotekoisesti muokkaa itsensä toisenlaiseksi kuin on?
Ei se siitä "synny" mutta edesauttaa ja helpottaa aihetta ja asiaintilaa. Ulkonäöllä on suuri merkitys esim. itsensä 'myymisessä' työmarkkinoille.
Tässä kohtaa myötähäpeän tuntijalla lienee kasvun paikka ;)
Kyseisenlaisen ihmisen läheisyydessä tulee vähän hämmentynyt ja epäuskoinen olo ja miettii miksi hän on sellainen kuin on, mutta joka tapauksessa...olkoon kuten haluaa, ehkä hänellä on jostain syystä elämässään sellainen vaihe meneillään.
Ihmettelen tuota arvostelua. Ja ihmisten ikälokerointia. Että pitäisi muka vanheta arvokkaasti....ja pyh! Vanhojen ihmisten jutut on tylsiä. Kotia, perhettä ja lapsenlapsia ja sairauksia, sairauksia ja sairauksia.....
Itse en näytä kuvatunlaiselta, kuvaus lienee paitsi ilkeä, myös yliampuva. Kirppiksiltä ostan joskus nuorten vaatteita, en nuorisomallisia, vaan ihan ajattomia. Minkäs teet, jos kaikki aikuisten vaatteet on kokoa xxxxxl. Nuorten vaateliikkeisiin en kehtaa mennä, vaikka niissä olisi minun kokoisiani vaatteita.
Lisäksi minulla on harrastuspuolella monenlaisia aktiviteetteja, myös sellaisia, joissa muut ovat minua huomattavasti nuorempia. Mummopiirit eivät kiinnosta. Toki minulla on myös aktiviteetteja, joissa käy myös eläkeläisiä. Se harraste kiinnostaa, ei se minkä ikäinen ihminen on.
En tajua, miksi iän täytyisi määrittää elämää. Tai sukupuolen tai muun vastaavan. Meitä on monenikäistä ja näköistä, miksi karsinoida.
Ikähän on vain (yleensä) kaksi numeroa peräkkäin jos ei elä 100 vuotiaaksi, joten annetaan kaikkien kukkien kukkia, ei mikään kukka kuki kuin oman aikansa ja se on meillä jokaisella rajallinen.
Hyvä kommentti "60plus". Mutta miksi ihmeessä et kehtaa? Millä lailla määrittelet "nuorten vaateliikkeen"? Itse menen kaikkiin liikkeisiin samalla tavalla koska jokainen ottaa onnellisena tukka putkella sen manin mitä ne multa saa.
Vanhojen ihmisten jutut tylsiä???? Etköhän juuri tuossa lokeroinut vimpan päälle vanhat ihmiset?
Tylsät jutut eivät ole kyllä ikäsidonnaisia, väittipä kuka mitä tahansa. Arvokkaasti vanheneminen, mitähän tarkoitat sillä, voisitko avata sitä hieman. Ja mitä ihmeen pahaa on puhua kodista, perheesta tai sairauksistaan? Nehän ovat elämää-
Tarkistapas, 60plus, kuinka suuri malka silmässäsi on.
Ei ehkä "pahaa" mutta ikävää ja yksitoikkoista. Kaikkia ei vain jaksa kiinnostaa kun maailma on pullollaan muutakin.
Vissiin samasta syystä kuin se, että tilasin jonkin aikaa Image-lehteä, otin tarjouksen messuilta. Sille lehtiyhtiön edustajalle ei meinannut mennä kaaliin, että tilasin sen itselleni, en jälkikasvulle, siltä meni konseptit sekaisin.
Nykyisin käyn lukemassa Imagen kirjastossa. Osa jutuista ei luonnollisestikaan kosketa, esimerkiksi musiikki, joka on kaikenkaikkiaan minulle vieras elämänalue. Mondon pitkäaikaisen tilauksen lopetin, kun se alkoi olla täynnä bilejuttuja. Kumpikin lehti on journalistisesti korkeatasoinen, mutta selkeästi suunnattu tietylle ikäryhmälle. No siitä ei voi ketään syyttää, paperilehdet tulevat kuolemaan ennen pitkää muutoinkin.
Koti, perhe ja lapset ovat keskustelunaiheina pakkopullaa, jota joutuu kuuntelemaan kaikenikäisiltä. Se on sama kuin että vetäisi viinaa tai vaahtokarkkeja päivät ja yöt pääksytysten. Kohteliaisuudesta kuuntelen, jos on pakko, mutta vältän pelkästään kyseisistä aiheista puhuvia.
Arvokas vanheneminen on jotain sellaista, että pitäisi muka rauhoittua. Miksi ihmeessä?
Minulla on vissiin malka jos toinenkin, hirsitalo vissiin silmissä, mutta onneksi en ole perfektionisti enkä sellaiseksi pyri. Ihmisen on lupa olla epätäydellinen ja keskeneräinen. Perfektionisteja on kaikissa ikäryhmissä ja he ylpeilevät sillä. Aiheesta on toinenkin ketju, jota kommentoin. Aikuisiksi kasvaneet kiltit pikkutytöt pyrkivät täydellisyyteen ja väsyvät. Vetelöivä hulttio jaksaa olla töissä yli eläkeiän, harrastaa, löhötä, uneksia ja ottaa elämän kepeästi.
Paitsi että vaikka en olekaan "vetelöivä hulttio" niin jaksan aivan yhtä hyvin olla töissä ja kaikenlaista muutakin.
Kandeisko kääntää katseensa itseensä. Miten voit arvioida kun nimimerkkisi kertoo mielen ahtaudesta joka ei kestä muitten 'mokia'. Mitä hevon kuusta ne sulle kuuluu? Häpeile omiasi jos et muuhun pysty.
No hyvä että arvokkaasti vanhentunut aloittaja sai tuonkin pois mielensä päältä.
Toivottavasti oma ikääntymiseni jatkuu leppoisana, vähemmän arvokkaana.