Kirjoittelin tuolla aikaisemmin 1900 rakennetusta talosta.
Tänään käytiin sitä katsomassa ja selvisi, että tuvan lattian alle on jossain vaiheessa valettu betoni !
Mitenköhän tämä nyt mahtaa vaikuttaa vanhan hirsitalon rakenteisiin???
Hankimme paikalle kyllä vanhojen talojen korjaamiseen erikoistuneen ihmisen, jos aiomme tosissamme tehdä talosta tarjouksen. Mutta yritämme ensin täältä selvittää joitakin asioita, ettei turhaan tarvitse tuhlata aikaa ja rahaa...
Tänään käytiin sitä katsomassa ja selvisi, että tuvan lattian alle on jossain vaiheessa valettu betoni !
Mitenköhän tämä nyt mahtaa vaikuttaa vanhan hirsitalon rakenteisiin???
Hankimme paikalle kyllä vanhojen talojen korjaamiseen erikoistuneen ihmisen, jos aiomme tosissamme tehdä talosta tarjouksen. Mutta yritämme ensin täältä selvittää joitakin asioita, ettei turhaan tarvitse tuhlata aikaa ja rahaa...
Vastaukset 29
Vanhimmat
Talo on menetetty. Se on ERITTÄIN suuressa riskissä alkaa lahota. Betoni pitää alustan kostena eikä tuuletu, kuten hirsitalossa pitää. Eli nyt sanon jo suoraan, ÄLÄ IHMEESSÄ OSTA! Vaikka se nyt olisikin kunnossa, on homehtumisen/lahon riski erittäin suuri ja hengittyvyys on sitten nollattu lattiankin osalta. Millä tavalla betoni on lattian alle valettu? Onko talo purettu niin paljon että pystyssä ei ollut kuin seinät sokkelin päällä kaikki lattiat pois? Tämä tietenkin on (hirvittää puhuakin tällaisesta raiskauksesta) parempi vaihtoehto kuin että rossipohja olisi tuutattu täyteen betonia, jolloin vasat alkaisivat lahota välittömästi.
Tämä betonivalu on todellinen virhe ja aivan väärä menetelmä hirsitalon peruskorjaukseen, sitä ei enää voi korjata, ei missään nimessä voi verrata mihinkään muoviin seinissä. Että pistää vihaksi kun ihmiset tekevät tuollaista!!
tapauksessa kannata hankkia, pilalla koko talo, en ite ottas vaik ilmaseks saisin... onnea uuden kohteen etsintään
...vaikka en taloista mitään ymmärräkkään, niin kyllä itselläkin rupes hälytyskellot soimaan päässä, kun välittäjä kertoi betonista.
Eli täytyy etsiä toinen kohde. Ei kenelläkään olisi tiedossa noin 150 neliöistä vanhaa pohjalaistaloa 20 kilometrin säteellä Vaasasta...?
...tai oikeastaan oli. N. 20 km päässä Vaasasta ostettiin 1800-luvun talo, purettiin ja siirrettiin Keski-Suomeen. Lohdutuksena voi sanoa, että kyllä niitä sinne vielä jäikin...
päin ostitte talon ja mitä kautta löysitte sen? Kuinka paljon saitte maksaa siitä...? Tietysti siirrettävä kehikko on varmaan eri hintainen kun tontti ei kuulu kauppaan.
Maalahdesta. Siellä oli joku firma, joka purki niitä ja vei Ruotsiin kesäasunnoiksi. Kelt.pörssistä nähtiin ilmo. Hinta oli purettuna, numeroituna ja kuvattuna piirustuksilla n. 8000€. Mukaan tuli kunnostuskelpoiset ikkunat ja ovet sekä vanhaa lattialankkua. Kehikon koko on n. 7x15m. Nyt on talo pystyssä ja asutaan siinä.
No ei ollut kovin hintava kehikko :)
Maalahdessa on sekin talo, josta tämän viestiketjun alussa kirjoitin.
Panu Kailan "Talotohtorissa" tämä lattian betonoiminen on syntilistalla ykkösenä. Milloin betonoiminen on tehty? Pääseekö mistään toteamaan alahirsien kuntoa? Ulkoa? Sisältä? Arvelenpa, että ruuvimeisselin saa työnnettyä hirteen kahvaa myöten. Itse taloa etsiessä törmäsimme vastaaviin tapauksiin.
Suurin mysteeri tässä on se, että miten ne, jotka ovat talonomistajia aikoinaan neuvoneet betonoimiseen, eivät ole joutuneet koskaan vastuuseen. Energiansäästön nimissähän sitä tehtiin ja isosti kampanjoitiin, mutta sitten kun talot olivat pilalla, todettiin vastuun olevan omistajalla. Olen kuullut, että pienistä taloista betoneja on purettu, mutta 150 neliötä, voi voi, pahalta näyttää. Onnea matkaan, mitä ikinä päätättekään!
Minusta tämän talon kohdalla (näine ominaisuuksineen kun täällä on kuultu) on vain syytä asua niin kauan kun se on mahdollista. Jos on intoa homeentorjuntaan ja alajuoksujen säännölliseen uusimiseen niin siitä vaan. Kyllä on onnettomuus omistaa tällainen talo!
Tuota myydessä myyjänä olisin kyllä paskat housuissa koska myyjä on vastuussa 5 vuotta talossa esiintyvistä virheistä ja 5 vuotta on pitkä aika tuollaisen pommin kypsymiseen. Ilmeisesti myyjä on todennut kun ei ole pattereitakaan asentanut ja hometta ei ehkä vielä ole, että nyt pitää päästä äkkiä eroon.
Alkuperäiselle kysyjälle: Toivottavasti sinulla ei ole kiire pohojalaastalon etsinnässä. Niitä kyllä on paljon pilaamattomia, voi saada ison projektin halvallakin mutta se on iso projekti johon on lähdettävä oikealla asenteella. "Valmis" projekti on tutkittava hyvin, pientä lahoa ja jopa kattovuotoa tms. ei pidä pelästyä, kunhan katsoo vauriot. Korjaamaton talo on "sata kertaa helpompi" saattaa oikealla tavoin asumiskuntoon kuin pilaamalla rempattu pahimpia virheitä korjaten.
Jos talo on ensin nostettu ylös, tehty perustukset /laatta, laskettu runko alas ja laitettu hirren ja betonin väliin esim. huopakaista, niin silloinhan kyseessä on nykyisin hirsirakentamisessa käytetty tapa. Tällöin ei nyt mitään erityistä lahoamisvaaraa ole, sanokoon hirsi-intoilijat mitä tahansa. Jos laatta on vain valettu suoraan tuulettuvaksi tarkoitettuun alapohjaan, tilanne on toinen. Eli selvitä, miten valu on tehty.
ANTAA TARKISTAA MITEN ON TEHTY
SAATTAA OLLA IHAN OK
TAI AIVAN PASKA
Talo on mitä ilmeisimmin OLLUT perustukseltaan ns. multipenkki eli kyseessä ei ole ollut rossipermanto. Molemmat ovat tuulettuvia alapohjia, mutta täysin erilaisia. Tämä multipenkki on periaatteessa hyvinkin helppo valaa betonia täyteen, koska siinä ei ole varsinaisia lämmöneristeitä eikä ryömintätilaa lattian alla. Multipenkin alapohjan lämmöneristeenä on käytetty multaa, joka on nostettu hirsiseinää vasten. Hirren ja mullan välissä on käytetty tuohta eristeenä. Eli periaatteessa alapohjassa ei ole fyllejä ollenkaan. Tuota rakennustapaa käytettäessä on ollut täysin normaalia, että alimmat hirret tuhoutuvat aika ajoin, mutta se on tiedetty jo etukäteen ja tähän on osattu varautua ja pehmenneet hirret on vain vaihdettu ja elämä jatkuu...
Kyllä nyt voit jo unohtaa kyseisen torpan. Ei siinä ole alkuperäistä muu kuin hirsiseinät ja ottaen huomioon kuinka dramaattisia ja huonolla arvostelukyvyllä varustettuja muutoksia on taloon tehty, NIIN MITÄ ILMEISIMMIN NE ON MYÖSKIN TÄYSIN PÄIN PERSETTÄ SUORITETTU!!!
Isävainajani valoi kotitaloni ns. kammaripään alle betonin joskus 50-luvulla. Ei siitä ole mitään haittaa ollut.
Tuntuu siltä, että kun tuollainen vanha talo on kuivassa etelärinteessä, sille saa tehdä vaikka mitä, eikä se ole tietääkseenkään.
Kiitos taas kaikille vastanneille!
Tuntuu olevan monenlaisia mielipiteitä, mutta tietysti myös jokainen talo ja olosuhteet ovat erilaisia.
Emme kyllä tuolla talolla enää päätämme vaivaa. Se betonilattia oli viimeinen naula arkkuun ja sitäpaitsi olisi turhaa ruveta vaihtamaan uusia ovia vanhoihin, saati repiä kattopaneeleita auki. Ja niin kuin moni sanoikin, niin sillä ei saisi enää talosta alkuperäisen veroista.
Nyt on aika sitten ruveta etsimään uutta kohdetta. Kyllähän tuolla maaseudulla on tullut ajeltua ja muutama hieno asumaton talo on nähtykin. Se on sitten eri asia, että mikä niistä olisi myytävänä ja mikä edes kannattaisi ostaa...
Älä osta lateksilla maalattua. Se litku mädättää kaiken.
nimittäin kotitaloni oli vanha pohjalaismallinen talo,joka remontoitiin pian sotien jälkeen.Talon perustus uusittiin ja laatta valettiin nykyajan malliin,sillä erolla,että kuuma pikikerros vedettiin laatan ja kivijalan päälle,jolla estettiin maakosteuden nousu rossiin ja alahirteen.
Isäntä talossa vaihtui 70 luvulla nuorempaan ja hän purki tilan kaikki vanhat rakennukset ja rakensi tietysti entistä ehommat tilalle.Niinpä tuli vanhan talonkin vuoro väistyä uuden tieltä ja lattioita purkaessa kävi ilmi,että koolaus ja purueristys oli täysin kuiva ja niinkuin eilen tehty.Seinien alahirret sama juttu,ei moitteen sijaa.
No,naapurissa oli lähes samanlainen ja samanikäinen talo,mutta remontti oli jäänyt tekemättä.Se purettiin vähän ennen meidän taloa ja kyllä se oli laho.lattianiskat oli suuret tukit mutta täysin pehmenneet siinä multipenkin päällä.Ryhti oli talovanhukselta myös kadonnut,alimmaisten varvien pettäessä.
Eli jos laatta on kosteuseristetty oikein,on se pelastus vanhalle talolle,sillä kaikkkein tärkeintä on estää maakosteuden nousu rakenteisiin.Multipenkki eristys on todella huono,siinä maakosteus nousee rakenteisiin ja siksi multipenkkitalot on kaikki lahoja.
Vihjeenä vain,että kyllä uusi on aina uusi puunkin kohdalla.Vanhat talot on liian ohutseinäisiä nykyajan tarpeisiin ja puu menettää ajan saatossa sitä suojaavat aineensa,eli siitä tulee niinkuin imupaperia,joka kastuessaan ottaa vettä hanakkaasti,ja kuivaminen vaatii todella pitkän ajan,sen muuten voi helposti kokeilla.
Hanki uusi,perinteisenä työnä tehty hirsitalo,jossa ulkoseinän paksuus on 250mm,se on tulevaisuudessa arvokas suojelukohde.
Niin, mielipide tämäkin. Mutta jos nyt hirsitaloista puhutaan niin perustelepa tuo "vanhat seinät ovat paljon ohutseinäisempiä". Nyt en ymmärrä. Nykyään paksua ponttilautaa kutsutaan "kevythirreksi". Sitä paitsi paksukin hirsiseinä falskaa jos sen eriste sammalet/pellavarive on pudonnut tai hävinnyt vuosien saatossa. Tähän auttaa fyllin lisääminen, työkaluna iso ja leveä tuurna sekä mielellään puunuija.
Lisäksi, mikä aine puusta katoaa että siitä tulee imupaperia? Yleensä hirsitalossa on ulkovuoraus lautaa, joka estää auringonvaloa joka "syö" todellakin puuta. Muutenkaan en oikein osaa allekirjoittaa tuota vanhan talon muuttumista imukykyisemmäksi. Vanha luunkova ja rutikuiva puuhan kelluu kuin korkki! Toista se on kuin nykyajan nopeasti kasvatettu läskimänty. Sitä paitsi ennen ymmärrettiin tehdä kiireetönnä ja kaataa hirret oikeaan aikaan ja kuivattaa. Nyt pykätään tölliä pahimmillaan vastakaadetusta märästä tavarasta. Eli laatu on todellakin vaihtelevaa, tai voi olla ellet tiedä mitä tilaat.
Epäilemättä multapenkkitalo on huono vaihtoehto, mutta jos jättää ne pois laskuista ja keskittyy vaikka sitten aitoihin rossipohjataloihin. Jos tuuletusluukkujen käyttö on klaarattu ja katto pidetty kunnossa (eikä putkistai aiheutuneita vesivahinkoja) ja pohjavesi ei ole kohonnut talon alle, niin lahoa ei pitäisi olla. Lahotutkimukseen riittää karkeassa mielessä nenä (kellarinhaju on varoitussignaali) ja puukko (jos uppoaa kahvaa myöten vasoihin tai rossilattian pohjan lautoihin, on lahoa ainakin ollut vaikka sillä hetkellä olisi kuivaa.
Betonointi varmaan voi pelastaa oikein tehtynä jotain. Mutta minun maailmankuvassani se on todella pahassa ristiriidassa hirsitalon rakennusperiaatteiden kanssa. Jos hirsitalo on tehty rossipohjalle, niin sen ideana on nimenomaan olla ERISTYKSISSÄ maan pinnasta, pysyä erossa siitä kosteudesta joka maasta voi tulla. Miksi siis valaa se betoni sinne sokkeliin. Kuka hullu haluaa alkaa taloaan purkamaan siten, että SEINÄT NOSTETAAN SOKKELISTA että saa pien sinne. Ei minä ainakaan - sen sijaan mieluummin purkaisin lattiat, laittaisin uudet ilmasulut tervapaperista ja vaikka sellua fylliksi ja samat numeroituna irroitetut lattialaudat takaisin. Putkistot vetäisin rossipohjan läpi ja pintavetona huoneisiin, en missään tapauksessa haluaisi niitä mihinkään sokkeliin tehtyyn valeeseen.
Minä en tunne multapenkkirakennetta tarkkaan, mutta rossipohjasta on ERITTÄIN myönteisiä kokemuksia kahden vuoden asumisen perusteella. En ikinä voisi kuvitella yhtään pointtia, mikä parantuisi sen myötä, että nostaisin taloni ilmaan, valaisin sokkelin täyteen betonia. Talohan pitäisi purkaa liki osiin, ikkunat pokineen irti, mitähän tulisijoille kävisi jne jne ja sitäpaitsi 200 m2 harjakorkeutena 10m polveileva hirsitalo on aika helkkarin vaikea nostaa.
Ymmärrän sikäli ihmisiä, jotka haluavat nykyaikaiseen hirsitaloon. Heille sellaisia on tarjolla, vieläpä paljon ja minne haluaa. Rakentakaa! Mutta pyyntöni on, että uudistusintoilijat jättäisivät tähän päivään säästyneet perinteiset hirsitalot rauhaan ja niille, jotka niiden päälle ymmärtävät ja niiden alkuperäisyyttä ja menneen ajan puurakentamisen hienoja ja toimivia ratkaisuja arvostavat. Selvää on, että perinteinen hirsitalo ei ole ensinnäkään uusavuttomia varten, koska ylläpito/korjaushuoltoa on ainakin kohteen oston jälkeen yleensä paljon ja lisäksi aiheeseen perehtyminen vaatii aitoa kiinostusta että osaa jatkossa "käyttää taloa oikein" ja tarkkailla oleellisia rkaenteita ja niiden kuntoa talossaan. Olen huomannut tämän 2v asumisen hirsitalossa opettavan vain sen, että mitä kauemmin talossa elät, sitä vähemmän niistä tiedät mutta kiinnostus aiheeseen omalla kohdallani on suuri.
Toiset haluaa toimivia ja huolettomia rakenteita, toiset vaalia perinteitä. Turha siinä nyt on tuomariksi alkaa. Ei tuo hirsirakennuksen nosto mitään hulluutta vaadi eikä se teknisenä suorituksena mikään älytön toimenpide ole, jos talo ei ole kovin monimutkainen. Talohan nostetaan ylös kokonaisena "pakettina" ilman suuria purkamisia. Minä en puolestaan ymmärrä, mikä ongelma tulisijat on. Nehän hirsitaloissa muutenkin ovat tavallaan irti muista rakenteista. Muoviputket suojaputkien sisällä ovat kyllä myöskin ihan toimiva ratkaisu, jos halua huolettomuutta. Itse ainakin vaadin asumiselta juuri sitä, enkä isommasti halua "tarkkailla" jatkuvasti rakenteiden toimivuutta. Ehkä siinä se, mikä parantuisi. Ja tuo 2 vuotta on vielä aika lyhyt periodi...
Ei "Vara" nyt ole ihan täysin selvillä asioista... Onneksi Ci-Tikka kerkesi jo viestiisi vastaamaan ja hyvin vastasikin. Ei voi muuta kuin yhtyä mielipiteeseen.
Talot on kaikki erilaisia. Eivät kaikki vanhat hirsitalot ole välttämättä hyviä ja terveitä. Toisaalta taas, eiväthän myöskään kaikki 1970-luvun valesokkeli talot ole homeessa ja vesivahinkoisia... Ihminen on kautta aikojen aina tehnyt rakentamisessa virheitä ja tulee tekemään, mutta pääsääntöisesti perinteinen hirsitalo on monen sadan vuoden kehityksen tulos ja hyväksi havaittu.
"Puu menettää ajan saatossa sitä suojaavat aineensa". Mitäköhän aineita tarkoitat? Ainoa aine, joka vanhaa hirttä suojaa (ellei verhousta ja pintakäsittelymateriaaleja oteta huomioon), on sen sisältämä pihka. On totta, että aurinko ja vesi syövyttävät vanhaa hirsipintaista seinää, aivan kuten nykyaikaista puuverhoustakin. Tämä vanha hirsi vain sattuu kestämään käsittelemättömänäkin sata vuotta tätä rasitusta ilman suurempia vahinkoja, eikä todellakaan muutu imupaperiksi!!! Vanha hirsi on TÄYSIN YLIVERTAINEN materiaali nykyaikaiseen puuhun verrattuna. Ei tämän päivän "kemira-metsistä" saada muuta kuin selluntuotannon sivutuotteena huokoista ja pilalle jalostettua hötöpuuta.
Eikä hirsitalo suinkaan kylmä ole. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, niin kyllä lisälämmöneristämättömässä hirsitalossa pystyy talvellakin asumaan... On asuttu vuosisatojen ajan ja tullaan asumaan vastaisuudessakin. Tämän päivän lämmöneristyskriteereitä hirsiseinä ei täytä, mikä taas johtuu 1970-luvun energiakriisin jälkimainingeista. On mielestäni järjenvastaista, että hirsiseinä ei nykystandardeja läpäise.
Multipenkki rakenne alapohjana ei ole huono. Se on ollut erittäin toimiva ratkaisu aikanansa. Aikoinansa, kun multipenkkejä rakennettiin, ei asukkaille/rakentajille tullut yllätyksenä, että kymmenen vuoden päästä torppa joudutaan kengittämään. Eikä pienen mökin kengitys (ilman moottorisahoja ja tunkkeja) edes ole homma eikä mikään. Multipenkki on edullinen ratkaisu ja se oli käytössä aikana, kun ihmisellä oli mahdollisuus valita rakennuspaikkansa. Ei silloin taloa rakennettu monttuun, suolle tai pellolle. Talo rakennettiin kuivalle mäentöppäreelle tai vastaavaan paikkaan ja alahirret kestivät verrattain pitkänkin ajan lahoamatta. Multi-/multapenkki ei ollut myöskään kylmä lattia, vaikka ei varsinaisesti lämmöneristettä omannutkaan. Ei lattia edes ollut vetoinen, kunhan tuuletusluukut olivat talvella suljetut.
Nykyään kun rakennetaan näitä "huoltovapaita" taloja, niin hyviä ja kalliitahan nuo ovat. Mutta jos jotain sattuu, niin huoltovapaa = ei ole mahdollista huoltaa. Perinteinen hirsitalo on simppeli. Sitä pystyy korjaamaan, pitelemään, muokkaamaan, lisäeristämään ja vaikka viemään mennessään mukanaan. Se kestää myrskyt, tyrskyt, maanjäristykset ja perustusten liikkumiset. Paljon se kestää ja paljon antaa anteeksi. Perinteinen hirsitalo ei missään nimessä ole huono talo!
Pakko vastata kun sielu taas palaa :)
Niin, en mielestäni tuominnut ketään, vaan ehdotin mukavuudenhaluisille hankkimaan huooltovapaan uuden hirsitalon. Jos haluaa huoltovapautta ja mukavuutta. Se on varmasti järkevämpi vaihtoehto. Kuten itsekin totesit, toiset vaalii perinteitä, toiset haluavat mukavuutta - monasti nämä kaksi eivät perinteisen hirsitalon kohdalla täysin kohtaa, kun oletetaan että mukavuudella tarkoitetaan "huoltovapauden tuomaa helppoutta". Minustahan hirsitalossa sen töineen päivineen on vallan mukava asua!
Korostin myös, että perinteinen hirsitalo vaatii "aktiivista asumista". Nuo tarkastukset nyt ovat mm. ikkunoiden kunto silmämääräisesti vaikka vuosittain, pari kertaa vuodessa tai kerran vuodessa ryömintätilassa käynti ihan vaan varmistamassa ettei ole kosteutta tai orastavaa sienikasvustoa. Vintillä on hyvä käydä lumen sulamisen olleessa kiivaimmillaan ja rankkasateella. Samoin on huomioitava että katolta valuvat vedet johdetaan kauas sokkelista mieluummin sadevesiviemäreiden avulla, vähintään talosta pois päin kaltevalla maanpinnalla. Nuo ne tärkeimmät.
En saanut edelleen vastauksia kysymyksiin, 1) miksi vanha hirsi olisi imukykyisempää tai vanha hirsitalo ohuempiseinäinen kuin uusi tai 2) mitä hyötyä saadaan kun rossipohjainen talo betonoidaan.
Talon nostoon palatakseni, niin varmaankin pienehköjä muutaman kymmenen neliön kokonaisuuksia nostellaankin. Minun taloani ei voi nostaa, tulisijat ovat kolmessa talon keskeisessä muurissa ja piiput yhtyvät A-mallisesti vintillä ja muurit on muurattu kiinteästi hirteen, hirsiristeys on siis neljän tulisijan keskellä ja hormit yhtyvät ullakolla. Taloni on aavistuksen vino mutta en edes harkitsekaan sen oikaisua juuri siksi, koska homma vaatisi kakluunien ja hormien muuraamisen uudelleen. Ja alkuperäisen kysyjän haaveissa on ymmärtääkseni pohjalaistalo, jotka ovat maakunnan mahtipontisuuden mukaan aika isoja - vaikea kuvitella että sellainen nousisi kerralla ja homma tehtäisiin huolella - voi olla että olen väärässä mutta siltikin arvostan enemmän rossipohjaista pohjalaistaloa kuin betoniperusteista pohjalaistaloa.
Kaksi vuotta on lyhyt aika - paljon oppii mutta enemmän oppii siitä, miten vähän tietää. Jostakin se on lähdettävä ja tällä palstalla kommentoin semminkin kun asioista ymmärrän tai olen jotain mieltä. Tarkoituksella en "puhu paskaa". Keskusteluunhan nämä palstat ovat tarkoitettu ja kirpeä ajatustenvaihto argumentoiden on juuri sitä kehittävintä keskustelua. Tuo kaksi vuotta on muuten toistaiseksi mennyt ilman vesijohtoa vain varovaista korjausta perinteisillä menetelmillä tehden, talon neuvoja ja ääntä kuunnellen.
Vanhan hirsitalon yksi hienoimmista piirteistä on juurikin tuo mainitsemasi "aktiivinen asuminen". Hirsitalo on helposti huollettavissa ja sen kuntoa on helppo seurata. On mukava nukkua yönsä hyvin, kun vuodessa uhraa pari tuntia aikaansa ja tosiaankin käväisee vintillä sekä rossin alla. Talon kunto selviää hetkessä ja stressivapaa elämä jatkuu. Ja mahdolliset ongelmat ovat normaalinkin ihmisen korjattavissa. Onhan rakennus ajalta, jolloin ei keltaisilta sivuilta katsottu timpurin numeroa ja hälytetty apuun, vaan asiasta oli selvittävä itse.
Ei pidä yleistää. Kaikkimultapenkkitalot eivät suinkaan ole lahoja. Meillä 90v. vanha talo, jossa tupa multapenkillä. Korkea luonnonkivijalka ja kuiva soraharju, jonka päällä talo. Muutamasta kohdasta hirttä uusittu vuonna 1949, ja aikoinaan lattianpesusta vettä lattialle kaatamalla ja kuuraamalla kasteltua lattiantasosta pintalahonnutta (veistetty pois -49) hirttä jalkalistojen takana, mutta kivijalan päällä esim. virheetön hirsi. Myös multapenkkiä vasten olevat lattialankut ehjiä.
Mites jos laatta kosteuseristetään, ja kosteus nouseekin siihen kosteuseristeen alapintaan? Näin usein saatu sieni valloilleen. Ja iso urakka korjata. Taas suuri osa maaperällä, salaojilla ym. Rossipohja meilläkin priimakunnossa, vaikka luukut olleet kiinni 20 vuotta. Kuiva maaperä pelastanut, kosteammalla maalla ja matalammalla kivijalalla samanikäinen talo naapurissa kauttaaltaan kengityksen tarpeessa... Rossipohjan kanssa maapohjan kosteustilanne ja luukkujen aukipitäminen, eli tuuletus aivan kriittinen asia... Ja maaperän kosteus ei oikeaoppisessa rossipohjassa pääse rakenteisiin kuin liian suuren ilmankosteuden kautta, eli tuuletus on avainasemassa.
Miten puu menettää sitä suojaavat aineensa ajan saatossa? Puusta haihtuu hartseja ja erilaisia uuteaineita aluksi, mutta mm. oma lahonestoaine pihka pysyy puussa iät ajat. Vanha puu ei ole sen "imupaperisempaa" kuin uusikaan, olisiko toisinpäin, vertaa esim. vanhaa ydinpuuvoittoista punahonkaa ja uutta nopeasti kasvanutta mäntyä..
Tuota imukykyhöpinää en edes viitsinyt kommentoida, mutta nostamisesta: ...jos talo ei ole kovin monimutkainen...
hyödystä: ...huolettomuutta. Itse ainakin vaadin asumiselta juuri sitä, enkä isommasti halua "tarkkailla" jatkuvasti rakenteiden toimivuutta. Ehkä siinä se, mikä parantuisi....
Olen asunut n. 15 vuotta vanhassa hirsitalossa ja 6 vuotta uudessa ja kyllä tämä uusi viehättää enemmän:). Jokainenhan saa toki tehdä valintansa; asua vanhassa, muokata perinteistä modernimmaksi, rakentaa uutta jne. Jos itse on valintaansa tyytyväinen, niin mitäpä se muille kuuluu, joten onnea vaan vanhaan taloon sinulle.
ps. Miten muuri voi olla kiinteästi hirressä? Noin iso hirsitalo on varmaan aikanaan painunut paljon, joten miten muuraus on säilynyt eheänä.
Eihän hirsitalon rakenteita ole mikään pakko kenenkään seurata, se vaan osasta meistä on ihan mukavaa ja vaivatonta puuhastelua. Yksi vanhan hirstitalon hienouksista vain sattuu olemaan se, että rakenteet ovat SEURATTAVISSA ja HUOLLETTAVISSA.
Mielestäni jokaisen omakotitalon omistajan, on se talo sitten uusi tai vanha, tulisi seurata talonsa kuntoa. Kyllä uusikin talo kuluu ja vaatii tiettyjä toimenpiteitä ja näistä on hyvä olla ajantasalla (ovat ne sitten tapetointeja, keittiöremppoja, sadevesikourujen puhdistamista, salaojakaivojen tarkistamista, parketin huoltoa jne.). Eli yhtä lailla uusikin talo vaatii huomiota, mutta tämä on vain minun vaatimaton näkemykseni asiaan...
ystävä,jo ammattinikin puolesta.Meidän talon Hirsiseinän paksuus oli noin 140mm ja samaa luokkaa oli naapurin talo,sekä meidän kylän vanha koulurakennus.Se on valitettavasti liian ohut tämänpäivän vaatimukseen.Tietysti ulkoseinä voidaan lisäeristää,muutta silloin kysymyksessä ei enää ole aito perinteinen hirsitalo,vaan jokin muu.
Imupaperiteoria voidaan helposti kokeilla omassa labrassa,ei muutakun kooliin vettä ja uusi sekä satavuotta vanha laudan pätkä veteen likoon viikoksi,siitä se selviää.Tietenkin lähtökosteus ja vuosikasvu tulis olla vähän samaa luokkaa.Lupaan,että yllätys voi olla aika suuri.
Olin hevosenpäänkokoinen kun kotini remontoitiin.Jokatapauksessa,talo siis perustettiin uudelleen,koska vanha perustus petti, myös hormit uusittiin.En tiedä tarkasti,kuinka työ tehtiin,ei silloin ainakaan mitään nostureita ollut,pitkillä hirsillä ja suuren miesporukan voimin , talo nostettiin sen verran että saatiin alle valettua uusi perustus,varmaan seinä kerrallaan.Ne timpurit on olleet levossa jo monta monta vuotta.
Meidänkylän 1800ja 1900 luvun alun,talojen lattiat oli kaikki multipenkkieristyksellä.
Siinä mallissa täytettiin kuivalla hiekansekkaisella multa tai turvemaalla,kivijalasta 50-100 leveästi ihan lattialankkua myöten.Keskellä ei ollut mitään eristystä,tavallisesti syvä kuoppa joka toimi perunakellarina.Siinä mallissa maakosteuden nousu oli varmaa.
Kyllä rossi on aivan oikea eristämistapa se on selvä.On vain huolehdittava,että on ilmastointi kunnossa sekä hyvä ryömintätila ja on yhtä jämäkkä kuin laatanpäälle rakennettu.
Kyllä vielä löytyy hitaasti kasvanutta hirsivärkkiä talonrakentajille,ei sitä tarvitse epäillä.
Ompa aika heppoinen hirsi teillä. Meilläpäin hirsi aina ollut 6-7", meillä 7" eli 170mm. Kyllä minä pitäisin vielä ulkoverhottua, sisäpuolelta esim. huokoisella kuitulevyllä levytettyä ja pinkopahvitettua taloa perinteiseksi hirsitaloksi. Onhan meidänkin talossa kammareissa haltexit jo -40-luvulta.
Miellä juuri kuvailemasi kaltainen multapenkki tuvassa, tosin maa-aines kuivempaa hiekansekaista, eikä todellakaan ole kosteaa! Multapenkillä varustetun huoneen lattian alla lämpötila melkein sama kuin huonetilassa, siksi meillä siellä puuliiteri, siellä puut kuivivat kuulemma erinomaisesti. Muutenkin talon vanha isäntäpariskunta kertoi, että multapenkillinen tupa oli ollut talon lämpimin huone, tosin siellä noin 15m2 kokoinen yli 40-leivän uunikin, jossa paloi 2m propsi...
Hitaasti kasvanutta kyllä löytyy, mutta onko sitä rakentajille myytäväksi ja mihin hintaan? Kyllä metsanomistaja sen arvon tuntee. Rajan takaa saa halvemmalla ikipuuta...
Onpa rakennus perustamistavaltaan ja alapohjatyypiltään mikä tahansa, niin lienee erityisen tärkeää estää maakosteuden pääsy rakennukseen...? Myöskin multi-/multapenkki talojen alapohjat ovat tuuletettuja! Jos näin ei ole, niin rakenne on väärä! Perinteisesti kyseinen tuuletus hoidettiin puisilla "putkilla" eli varsinaisia kissanluukkuja ei multipenkissä ole. Poikkeuksia tosin TÄSSÄKIN asiassa löytyy.
Ja korostan edelleen: Ei se multipenkki ole ollut huono rakenne aikanansa eikä kyseisen rakenteen alimpien hirsien lahoaminen ole tullut kenellekkään siihen maailman aikaan yllätyksenä. On ollut aivan normaali käytäntö korvata vanhat hirret eli kengittää niiden "luonnollisen kulumisen" (lue lahoamisen) myötä. Itseasiassa multipenkkiä käytetään vielä nykyäänkin ja kyseiseen ratkaisuun saa ympäristökeskukselta/museovirastolta varsin mukavasti avustuksia.
Paikanpäällä rakennetussa hirsitalossa noudatettiin myös periaatetta: "oikea puu oikeaan paikkaan". Edellyttäen tietenkin, että rakentaja oli ammattitaitoinen. Maanvaraiset puurakenteet valmistettiin mahdollisemman tervaksisista, myös tervatautisiksi kutsutuista mäntypuista jotka valittiin jo kaatovaiheessa. Kyseisen puuaineen lahonkesto on verrattavissa kolmisuola-painekyllästettyyn puuhun. Mikäli pirtti piti kengittää jo kymmenen vuoden kuluttua, oli kyseessä tuonaikainen rakennusvirhe.
Rakennusvirheitä tehdään... Niinhän se on! Kyllähän se hirsi huonoissa oloissa tuhoutuu reilusti kymmentä vuotta nopeamminkin ja hyvissä oloissa kestää vuosikymmenet. Ne on monen asin summia.