Kenelle pitää antaa testamentti tiedoksi jos lakimääräinen perillinen ehtii kuolla ennen kuin tiedonanto on tehty? Eikö kenellekään? Kyseessä on setäni. Heillä ei ollut lapsia.
Testamentin tiedoksianto
Kmtt
30918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Sedällä oli tietysti elossa oleva (avo-vaimo,)avioehto varmaankin löytyy, heillä ei tietenkään ollut lapsia.
Mistä tiedät ettei sedälläsi ole piilo lapsi.
Lehtiin yleensä laitetaan kuolinilmoitukset eli ilmoitus asia.Kuka antaa testamentin
kenen hallussa,vaiko pöytälaatikossa.Kyllä tässä asiassa saattaa käydä nyt niin että perintö menee oppilassäätiöön vähä varaisten opiskeluun.Jaetaan sitten opiskelun
päätettyä parhaiten menestyneelle,joten odota nyt vielä testamentin tiedoksiantoa.
Siis minun piti antaa testamentti tiedoksi sedälleni, mutta hän ehti kuolla ennen kuin se oli hoidettu.
Ja ollaan kyllä hyvin läheinen suku ja tunnetaan toistemme asiat. Tämä perintöön liittyvä paperisota nyt vaan mietityttää.
Jos lakisääteisiä perillisiä ei ole yhtään, testamentti tulee antaa tiedoksi Valtiokonttorille (Perunkirjoituksen jälkeen), joka sit tuomitsee sen lainvoimaiseksi tai ei...
http://www.valtiokonttori.fi/fi-fi/Kansalaisille_ja_yhteisoille/Perillisitta_kuolleiden_jaamistot/Perittava_on_tehnyt_testamentin
Jos nyt lähdetään ensin siitä, että kuka on kuollut? Ja kenellä ei ollut lapsia? Oletko sinä testamentinsaaja? Onko sedällä vanhempia tai sisaruksia tai sisarusten lapsia elossa?
Siis minä olen tätini testamentinsaaja. Tädillä ei ollut lapsia eikä tällä nyt kuolleella sedälläkään.
Isäni on allekirjoittanut tiedoksiannon, mutta setäni ei ehtinyt, koska kuoli yllättäen.
Isovanhemmat ovat kuolleet ja sedän vaimokin. Eli minä ja isäni ollaan sedän lähimmät sukulaiset (vaimon sukua ei kai lasketa sedän sukulaisiksi?)
Nyt kun tietoja on lypsämällä saatu, voidaan vastatakin:
1. Tätisi T kuoli, tädiltä jäi perillisinä veljet S (= setä) ja I (= isäsi) sekä testamentinsaajana veljenpoika A (= sinä)
2. Testamentti annettiin tiedoksi I:lle
3. S kuoli leskenä ja lapsettomana ennen kuin testamentti oli annettu hänelle tiedoksi.
4. S:n oikeudenomistajia ovat toisaalta veli I sekä toisaalta vaimon toissijaiset perilliset (mikäli S oli perinyt vaimonsa). Testamentti tulee antaa tiedoksi näille tahoille (I:lle siis uudelleen, nyt S:n perillisenä; toki I voi hyväksyä sen ilman eri tiedoksiantoakin S:n perillisenä).
Jos S olisi kuollut ennen T:tä, testamentti olisi annettu tiedoksi vain I:lle.
Meillä on vähän saman tyyppinen tilanne eli mummoni testamenttia ei ole annettu tiedoksi enolleni, joka on kuollut. Mummon jälkeen siis. Mummo testamenttasi osan omaisuudestaan meille lapsenlapsille. Pitääkö testamentti nyt hyväksyttää serkuillani? Jotka ovat itsekin testamentin saajia.
Anna nyt testamentin saajana todistettavasti,lakimääräiselle perilliselle(kuolinpesälle),kuollinpesällä on 6kk aikaa hyväksyä tai valittaa
testamentista.Testamentti saa lain voiman vasta 6kk jälkeen.
Harvinaisen lukutaidotonta porukkaa täällä.
Kysymyshän oli täysin selvä. Eli kenelle testamentti annetaan tiedoksi, jos lakimääräinen perillinen ehtii kuolla. Ei siihen vastaamiseen tarvitse yhtään sen tarkempia tietoja lypsää. Testamentti annetaan tiedoksi hänen oikeudenomistajilleen. Eli perillisen = sedän kuolinpesän osakkaille.
Itse olisin olettanut aloituksen perusteella, että sedän vaimo elää vielä ("HEILLÄ" ei ollut lapsia). Silloin testamentti olisi annettu tiedoksi hänelle. Mutta kun kerran vaimo olikin jo kuollut, niin sitten tosiaan sekä sedän lakimääräisille perillisille, että vaimon toissijaisille perillisille. Ja jos oli testamentteja, niin testamentinsaajille ja vain heille, jos testamentit olivat lainvoimaisia.
Kiitos selkeästä vastauksesta!
Elikkä meidän tapauksessa riittää, että testamentti annetaan tiedoksi sedän kummilapsille, eli testamentinsaajille.
Oliko niin, että ap:n tapauksessa toissijaismääräyksiä sedän jälkeen ei ollut?
Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?
Sedällä oli testamentti kummilapsilleen, ei mitään toissijaismääräyksiä.
"Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?"
Kerrot hiukan sekavasti tapaukseen liittyvistä henkilöistä. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun esimerkiksi mainitset, että (kuolleella) sedälläsi oli testamentti, vaikka sinulta kysyttiin lisätietoja perijöistä vastaamisen helpottamiseksi.
Itse tarkoitin kommentillani henkilöä, joka oli alkuperäisen kysymyksen testaattori (täti). Eli hän testamenttasi (ilmeisesti) isällesi ja sedällesi omaisuutensa. Ja nyt tämä setä on kuollut.
Kysymykselläni tarkistin vain, oliko tätisi testamentissa toissijaismääräystä esimerkiksi tyyliin "testamenttaan omaisuuteni tasaosuuksin veljilleni x (isäsi) ja y (setäsi). Heidän jälkeensä perintö menee heidän lapsilleen/rintaperillisilleen tai jos niitä ei ole, perintö menee serkkuni tyttärelle Z:lle." Tällaisessa tapauksessa kyseisen omaisuuden kohdalla esimerkiksi setäsi tapauksessa tiedoksianto tulisi antaa tädin serkun tyttärelle Z:lle.
Lisäkysymys setäsi testamentista: testamenttaako hän koko perintönsä kummilapsilleen?
Niin pieni korjaus (lisäys) esimerkkikohtaan: "testamenttaan omaisuuteni tasaosuuksin veljilleni x (isäsi) , y (setäsi) sekä veljenipojalle (sinä). Heidän jälkeensä perintö menee heidän lapsilleen/rintaperillisilleen tai jos niitä ei ole, perintö menee serkkuni tyttärelle Z:lle."
Kysymys samasta aiheesta: omistamme jakamattoman pesän eli puolet asunnosta. Nyt leski menehtyi. Leskellä on testamentti. Saammeko me jakamattoman pesän osakkaat testamentista kopion? Lesken perijäthän tulevat olemaan kanssamme asunnon omistajia eli myyjiä lähiaikoina.
Riippuu vähän tilanteesta. Jos kyseessä on lapseton pariskunta, lesken testamentti pitää tietyissä tilanteissa antaa tiedoksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Mutta jos on kyseessä pariskunta, joista ensin kuolleella on lapsia ja leskellä myös omia lapsia tai muita lakimääräisiä perillisiä, niin testamentti annetaan tiedoksi vain lesken perillisille.
Mutta jos kysymyksesi koskee sitä, saatteko te tiedon lesken testamentin sisällöstä, niin vastaus on kyllä. Teidän täytyy myös saada mm. lesken perukirja sukuselvityksineen, koska ennen kuin kuolinpesät voi jakaa, täytyy niiden välillä toimittaa ositus, ja teidän täytyy tietää ketkä ovat sopimuskumppaneitanne.
Jos taas ositus on toimitettu, teidän täytyy kuitenkin toimia asunnon myynnissä yhdessä lesken oikeudenomistajien kanssa, ja jotta tiedätte keitä he ovat, em. paperit tarvitaan.
Jos haluat tarkemman vastauksen, kerro tarkemmin tilanne.
Kiitos! Pariskunta oli lapseton. Leskellä ei ole lapsia. Me olemme ensin kuolleen lapsia. Ositusta ei ole tehty. Olemme ilmeisesti siis niitä toissijaisia perillisiä? Saammeko testamentin tiedoksi jo ennen perunkirjoitusta, jos pyydämme? Olisi helpompi alkaa jo suunnitella asioiden hoitamista. Muuten joudumme maksamaan mm. yhtiövastikkeita monelta kuukaudelta.
Te ette ole toissijaisia perillisiä vaan ensin kuolleen rintaperillisiä.
Toissijaisia perillisiä ovat ensin kuolleen puolison vanhemmat ja heidän jälkeläisensä siinä tilanteessa, kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa ja lesken kuoltua ensin kuolleen perintö palautuu hänen sukuunsa. (Eli eri tilanne kuin teillä.)
Oliko niin, että tämä teidän vanhempanne ei ollut tehnyt testamenttia?
Ilman muuta voitte kysellä lesken testamentinsaajilta tietoja jo nyt ja voitte alkaa suunnitella asioiden hoitoa heidän kanssaan.
Ei ollut testamenttia. Nyt kuolleella leskellä oli hiukan enemmän omaisuutta. Tasinkoa ei maksettu meille.
Siis voimme kysyä testamenttia mutta onko meillä oikeus se saada jo nyt vai vasta peruskirjoituksessa? Onko testamentti salainen johonkin asti lesken kuoltua?
"Siis voimme kysyä testamenttia mutta onko meillä oikeus se saada jo nyt vai vasta peruskirjoituksessa?"
Testamentinsaajan vapaassa valinnassa on, antaako hän testamentin teille tiedoksi ennen perunkirjoitusta. Pyytää siis voitte, mutta ette vaatia.
Tässähän on tarkoitus hoitaa yhteisiä asioita, joten sovinnollinen lähestymistapa on varmasti paras. Ei ole mitään normia, joka säätelisi sitä, milloin olette oikeutettuja saamaan tietoa lesken kuolinpesän asioista. Tässä mielessä perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaikka 00530:n vastauksesta saattaa sellaisen käsityksen saada.
Eli niin kuin sanoit, voitte tosiaan kysyä testamenttia jo ennen perunkirjoitusta, ja voitte jo alkaa suunnitella lesken testamentinsaajien kanssa, miten asunnon ym. yhteisten asioiden kanssa toimitte. Testamentinsaajathan ovat vastuussa vastikkeiden puoliosuudesta, jos asunto oli yhteinen ja puoliksi omistettu, joten niistäkin pitää sopia. On siiis teidän kaikkien edun mukaista, että toimitte yhteisesti jo heti kuolemasta alkaen eikä vasta perunkirjoituksen jälkeen. Ja jotta voitte keskustella asioista, teidän pitää tietää, keitä vastapuolella on.
"Tässä mielessä perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaikka 00530:n vastauksesta saattaa sellaisen käsityksen saada."
Mitähän hömpötystä tuokin taas oli?!
Kysymys EI ollut siitä, mikä olisi tarkoituksenmukaista, vaan siitä, onko kysyjällä OIKEUS saada testamentti tietoonsa jo ennen perunkirjoitusta. Oikeutta ei ole, koska tiedon saanti riippuu siitä, haluaako testamentinsaaja antaa kysyjälle tiedon. Mutta tarkoituksenmukaista se toki olisi, mikä siis, vielä kerran, on eri asia.
Perunkirjoituksen ajankohdalla, vastoin nm:n käsitystä, on keskeinen merkitys, koska perunkirjoituksessa testamentti tulee esittää ja liittää perukirjaan. Tällöin kysyjä siis saa testamentista tiedon, jollei ole tietoa aikaisemmin saanut.
Kiitos teille vastaajille! Asia selkeni.
"Ositusta ei ole tehty." ja "Nyt kuolleella leskellä oli hiukan enemmän omaisuutta. Tasinkoa ei maksettu meille."
Kumpi se nyt on, vai vetosiko leski tasinkoprivilegiin vain ensiksi kuolleen perukirjassa?
Jos ositusta ei ole tehty se pitää tehdä nyt ja kun omaisuuden arvo voi muuttua tasinko pitää laskea uudestaan ja nyt kummallakaan puolella ei ole etuoikeutta olla luovuttamatta.
Menee pilkun viilaukseksi, koska ositusta on vaikea tehdä ennen pesän selvitystä mutta selvitys ei ole tehty ennen osituksen tekoa. Ja osituspuolella on oikeus saada tiedokseen menehtyneen puolison testamentti, koska sillä voi olla vaikutusta vastapuolen (kuolinpesän) oikeuteen luovuttaa omaisuutta tasinkona (tosin harvoin on, jos on vain yleistestamentti). Mutta tämä siis viimeistään osituksessa.
Perunkirjoittajalle kyllä kannattaa ilmoittaa reilusti etukäteen, jos ositusta ei ole tehty lesken eläessä.
Perunkirjoittajalle on itse asiassa pakko ilmoittaa, jos ositusta ei ole tehty, koska perukirjaan tulee silloin kirjata paljon enemmän tietoja. Jos ositus olisi tehty, kirjattaisiin vain lesken varat.
Jos taas ositus on toimittamatta, lesken perukirjaan tulee merkitä myös kaikki ensin kuolleen puolison kuolinpesän omaisuus. Ja jos jotain ensin kuolleen perukirjaan kirjattuja varoja ei enää ole, tulee merkitä mitä niiden tilalla on (esim. rahaa sijoitettu osakkeisiin tai osakkeet myyty ja tilalla rahaa). Ja jos pesästä on luovutettu jotain omaisuutta (esim. rahaa perillisille perintöverojen maksamista varten), niin myös nuo luovutetut varat kirjataan.
Tämä tulee tehdä siksi, että lesken perukirja toimii pohjana ositukselle, ja siinä tulee olla kaikki osituksen kohteena olevat varat eli ne varat, jotka puoisoilla oli ensimmäisen puolison kuollessa (tai noiden varojen sijaan tullut omaisuus).
Lesken osalta pitää myös erotella ne varat, jotka hänellä oli puolisonsa kuollessa ja ne varat, jotka hän on saanut puolison kuoleman jälkeen. Nuo puolison kuoleman jälkeen saadut tai ansaitut varat ovat nimittäin avio-oikeudesta vapaita varoja, eivätkä ole osituksen kohteena. Tällainen omaisuuserä voi olla vaikkapa perintö, jonka leski on saanut puolisonsa kuoleman jälkeen.
Hyviä pointteja. Nyt tiedämme, että saamme kuulla testamentin sisällön vasta perukirjan mukana. Perunkijoituksessahan me emme ole osallisia. Meidän siis pitää ilmoittaa lesken perunkirjoittajalle, että ositusta ei ole tehty. Tekeekö hän sen automaattisesti vai pitääkö sitä virallisesti paperilla pyytää? Perunkirjoituksen tekee lesken valitsema lakimies.
Vaikka kysymykseni ei liitykään yllä käytyihin keskusteluihin liippaa se kuitenkin läheltä.
Testamentista kyse minunkin asiasta ja lähinnä lakiosasta.
Kun vaaditaan lakiosa ja siltä osin moititaan testamenttia jolloin testamentti on siltä osin pätemätön.
Kuitenkin meidän tapauksessa lesken toimesta pesän selvitys/jako kesti vuosikausia.
Leski nautti koko tämän riitelyn ajan hallintaoikeudesta ja omaisuuden tuotosta.
Mielestäni kun vaaditaan lakiosa niin silloin lakiosaa vastaavan osuuden tuotto kuuluu lakiosaa vaativalle.
Onko näistä mitään ennakkopäätöksiä vai onko testamentin saajan edun mukaista viivytellä lopullista päätöstä ja kuitata tuottoa mahdollisimman paljon?
Käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä/-jakaja ei korvaansa lotkauttanut vaatimukselleni omaisuuden tuotosta. Teki jopa vahinkoa (maksatti tuotosta aiheutuneet varot pesälle ja tilitti bruttotuoton leskelle), jonka joutui hyvittämään meille omasta pussista (haastettiin käräjille mutta sopi asian 1vrk ennen käsittelyä).
"Kun vaaditaan lakiosa ja siltä osin moititaan testamenttia jolloin testamentti on siltä osin pätemätön."
Lakiosan vaatiminen ei ole testamentin moittimista eikä testamentti sen johdosta ole siltä osin pätemätön.
Testamentti on tehoton siltä osin kuin se loukkaa perillisen lakiosaa, ei kuitenkaan, mikäli on kysymys leskelle lain mukaan asuntoon ja asuntoirtaimistoon kuuluvasta hallintaoikeudesta; niiden mahdollinen tuottokin kuuluu leskelle.
Jos on kysymys muusta testamentatusta omaisuudesta, lakiosaa vastaavan omaisuuden tuotto kuuluu lakiosan saajalle, myös omaisuudesta saadusta hyödystä tulee suorittaa kohtuullinen korvaus. (Ex anal. PK 21:8a)
Tehoton, voimaton, pätemätön, yms., samaa tarkoittavat.
Pointti kysymyksessäni oli siinä olinko oikeassa vaatiessani tuottoa, ei lain sanamuoto.
Asianajatkaan eivät tunnu ymmärtävän että kyseessä voi olla huomattavatkin summat kyseessä.
Niin ja kyseessä oli pörssiosakkeita jotka jakoivat huomattavia osinkoja.
Et näytä huomanneen, että pointti kommentissanikin oli tuotossa, ei lain sanamuodossa. Jostain syystä sinulle se lain sanamuoto oli tärkeämpi, kun vain siitä jurputat.