Testamentin tiedoksianto

Siis minun piti antaa testamentti tiedoksi sedälleni, mutta hän ehti kuolla ennen kuin se oli hoidettu.

Ja ollaan kyllä hyvin läheinen suku ja tunnetaan toistemme asiat. Tämä perintöön liittyvä paperisota nyt vaan mietityttää.

Siis minä olen tätini testamentinsaaja. Tädillä ei ollut lapsia eikä tällä nyt kuolleella sedälläkään.

Isäni on allekirjoittanut tiedoksiannon, mutta setäni ei ehtinyt, koska kuoli yllättäen.

Isovanhemmat ovat kuolleet ja sedän vaimokin. Eli minä ja isäni ollaan sedän lähimmät sukulaiset (vaimon sukua ei kai lasketa sedän sukulaisiksi?)

Nyt kun tietoja on lypsämällä saatu, voidaan vastatakin:

1. Tätisi T kuoli, tädiltä jäi perillisinä veljet S (= setä) ja I (= isäsi) sekä testamentinsaajana veljenpoika A (= sinä)
2. Testamentti annettiin tiedoksi I:lle
3. S kuoli leskenä ja lapsettomana ennen kuin testamentti oli annettu hänelle tiedoksi.
4. S:n oikeudenomistajia ovat toisaalta veli I sekä toisaalta vaimon toissijaiset perilliset (mikäli S oli perinyt vaimonsa). Testamentti tulee antaa tiedoksi näille tahoille (I:lle siis uudelleen, nyt S:n perillisenä; toki I voi hyväksyä sen ilman eri tiedoksiantoakin S:n perillisenä).

Jos S olisi kuollut ennen T:tä, testamentti olisi annettu tiedoksi vain I:lle.

Kiitos selkeästä vastauksesta!
Elikkä meidän tapauksessa riittää, että testamentti annetaan tiedoksi sedän kummilapsille, eli testamentinsaajille.

Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?
Sedällä oli testamentti kummilapsilleen, ei mitään toissijaismääräyksiä.

Kmtt kirjoitti:

Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?
Sedällä oli testamentti kummilapsilleen, ei mitään toissijaismääräyksiä.

"Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?"
Kerrot hiukan sekavasti tapaukseen liittyvistä henkilöistä. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun esimerkiksi mainitset, että (kuolleella) sedälläsi oli testamentti, vaikka sinulta kysyttiin lisätietoja perijöistä vastaamisen helpottamiseksi.

Itse tarkoitin kommentillani henkilöä, joka oli alkuperäisen kysymyksen testaattori (täti). Eli hän testamenttasi (ilmeisesti) isällesi ja sedällesi omaisuutensa. Ja nyt tämä setä on kuollut.

Kysymykselläni tarkistin vain, oliko tätisi testamentissa toissijaismääräystä esimerkiksi tyyliin "testamenttaan omaisuuteni tasaosuuksin veljilleni x (isäsi) ja y (setäsi). Heidän jälkeensä perintö menee heidän lapsilleen/rintaperillisilleen tai jos niitä ei ole, perintö menee serkkuni tyttärelle Z:lle." Tällaisessa tapauksessa kyseisen omaisuuden kohdalla esimerkiksi setäsi tapauksessa tiedoksianto tulisi antaa tädin serkun tyttärelle Z:lle.

Lisäkysymys setäsi testamentista: testamenttaako hän koko perintönsä kummilapsilleen?

tulivaanmieleen kirjoitti:

"Mitä ihmeen toissijaismääräyksiä?"
Kerrot hiukan sekavasti tapaukseen liittyvistä henkilöistä. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun esimerkiksi mainitset, että (kuolleella) sedälläsi oli testamentti, vaikka sinulta kysyttiin lisätietoja perijöistä vastaamisen helpottamiseksi.

Itse tarkoitin kommentillani henkilöä, joka oli alkuperäisen kysymyksen testaattori (täti). Eli hän testamenttasi (ilmeisesti) isällesi ja sedällesi omaisuutensa. Ja nyt tämä setä on kuollut.

Kysymykselläni tarkistin vain, oliko tätisi testamentissa toissijaismääräystä esimerkiksi tyyliin "testamenttaan omaisuuteni tasaosuuksin veljilleni x (isäsi) ja y (setäsi). Heidän jälkeensä perintö menee heidän lapsilleen/rintaperillisilleen tai jos niitä ei ole, perintö menee serkkuni tyttärelle Z:lle." Tällaisessa tapauksessa kyseisen omaisuuden kohdalla esimerkiksi setäsi tapauksessa tiedoksianto tulisi antaa tädin serkun tyttärelle Z:lle.

Lisäkysymys setäsi testamentista: testamenttaako hän koko perintönsä kummilapsilleen?

Lue lisää

Niin pieni korjaus (lisäys) esimerkkikohtaan: "testamenttaan omaisuuteni tasaosuuksin veljilleni x (isäsi) , y (setäsi) sekä veljenipojalle (sinä). Heidän jälkeensä perintö menee heidän lapsilleen/rintaperillisilleen tai jos niitä ei ole, perintö menee serkkuni tyttärelle Z:lle."

Riippuu vähän tilanteesta. Jos kyseessä on lapseton pariskunta, lesken testamentti pitää tietyissä tilanteissa antaa tiedoksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Mutta jos on kyseessä pariskunta, joista ensin kuolleella on lapsia ja leskellä myös omia lapsia tai muita lakimääräisiä perillisiä, niin testamentti annetaan tiedoksi vain lesken perillisille.

Mutta jos kysymyksesi koskee sitä, saatteko te tiedon lesken testamentin sisällöstä, niin vastaus on kyllä. Teidän täytyy myös saada mm. lesken perukirja sukuselvityksineen, koska ennen kuin kuolinpesät voi jakaa, täytyy niiden välillä toimittaa ositus, ja teidän täytyy tietää ketkä ovat sopimuskumppaneitanne.

Jos taas ositus on toimitettu, teidän täytyy kuitenkin toimia asunnon myynnissä yhdessä lesken oikeudenomistajien kanssa, ja jotta tiedätte keitä he ovat, em. paperit tarvitaan.

Jos haluat tarkemman vastauksen, kerro tarkemmin tilanne.

Te ette ole toissijaisia perillisiä vaan ensin kuolleen rintaperillisiä.

Toissijaisia perillisiä ovat ensin kuolleen puolison vanhemmat ja heidän jälkeläisensä siinä tilanteessa, kun leski on perinyt lapsettoman puolisonsa ja lesken kuoltua ensin kuolleen perintö palautuu hänen sukuunsa. (Eli eri tilanne kuin teillä.)

Oliko niin, että tämä teidän vanhempanne ei ollut tehnyt testamenttia?

Ilman muuta voitte kysellä lesken testamentinsaajilta tietoja jo nyt ja voitte alkaa suunnitella asioiden hoitoa heidän kanssaan.

"Siis voimme kysyä testamenttia mutta onko meillä oikeus se saada jo nyt vai vasta peruskirjoituksessa?"

Testamentinsaajan vapaassa valinnassa on, antaako hän testamentin teille tiedoksi ennen perunkirjoitusta. Pyytää siis voitte, mutta ette vaatia.

Tässähän on tarkoitus hoitaa yhteisiä asioita, joten sovinnollinen lähestymistapa on varmasti paras. Ei ole mitään normia, joka säätelisi sitä, milloin olette oikeutettuja saamaan tietoa lesken kuolinpesän asioista. Tässä mielessä perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaikka 00530:n vastauksesta saattaa sellaisen käsityksen saada.

Eli niin kuin sanoit, voitte tosiaan kysyä testamenttia jo ennen perunkirjoitusta, ja voitte jo alkaa suunnitella lesken testamentinsaajien kanssa, miten asunnon ym. yhteisten asioiden kanssa toimitte. Testamentinsaajathan ovat vastuussa vastikkeiden puoliosuudesta, jos asunto oli yhteinen ja puoliksi omistettu, joten niistäkin pitää sopia. On siiis teidän kaikkien edun mukaista, että toimitte yhteisesti jo heti kuolemasta alkaen eikä vasta perunkirjoituksen jälkeen. Ja jotta voitte keskustella asioista, teidän pitää tietää, keitä vastapuolella on.

Yhteistoiminnasta kirjoitti:

Tässähän on tarkoitus hoitaa yhteisiä asioita, joten sovinnollinen lähestymistapa on varmasti paras. Ei ole mitään normia, joka säätelisi sitä, milloin olette oikeutettuja saamaan tietoa lesken kuolinpesän asioista. Tässä mielessä perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaikka 00530:n vastauksesta saattaa sellaisen käsityksen saada.

Eli niin kuin sanoit, voitte tosiaan kysyä testamenttia jo ennen perunkirjoitusta, ja voitte jo alkaa suunnitella lesken testamentinsaajien kanssa, miten asunnon ym. yhteisten asioiden kanssa toimitte. Testamentinsaajathan ovat vastuussa vastikkeiden puoliosuudesta, jos asunto oli yhteinen ja puoliksi omistettu, joten niistäkin pitää sopia. On siiis teidän kaikkien edun mukaista, että toimitte yhteisesti jo heti kuolemasta alkaen eikä vasta perunkirjoituksen jälkeen. Ja jotta voitte keskustella asioista, teidän pitää tietää, keitä vastapuolella on.

Lue lisää

"Tässä mielessä perunkirjoituksen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaikka 00530:n vastauksesta saattaa sellaisen käsityksen saada."

Mitähän hömpötystä tuokin taas oli?!

Kysymys EI ollut siitä, mikä olisi tarkoituksenmukaista, vaan siitä, onko kysyjällä OIKEUS saada testamentti tietoonsa jo ennen perunkirjoitusta. Oikeutta ei ole, koska tiedon saanti riippuu siitä, haluaako testamentinsaaja antaa kysyjälle tiedon. Mutta tarkoituksenmukaista se toki olisi, mikä siis, vielä kerran, on eri asia.

Perunkirjoituksen ajankohdalla, vastoin nm:n käsitystä, on keskeinen merkitys, koska perunkirjoituksessa testamentti tulee esittää ja liittää perukirjaan. Tällöin kysyjä siis saa testamentista tiedon, jollei ole tietoa aikaisemmin saanut.

"Ositusta ei ole tehty." ja "Nyt kuolleella leskellä oli hiukan enemmän omaisuutta. Tasinkoa ei maksettu meille."

Kumpi se nyt on, vai vetosiko leski tasinkoprivilegiin vain ensiksi kuolleen perukirjassa?

Jos ositusta ei ole tehty se pitää tehdä nyt ja kun omaisuuden arvo voi muuttua tasinko pitää laskea uudestaan ja nyt kummallakaan puolella ei ole etuoikeutta olla luovuttamatta.

Menee pilkun viilaukseksi, koska ositusta on vaikea tehdä ennen pesän selvitystä mutta selvitys ei ole tehty ennen osituksen tekoa. Ja osituspuolella on oikeus saada tiedokseen menehtyneen puolison testamentti, koska sillä voi olla vaikutusta vastapuolen (kuolinpesän) oikeuteen luovuttaa omaisuutta tasinkona (tosin harvoin on, jos on vain yleistestamentti). Mutta tämä siis viimeistään osituksessa.

Perunkirjoittajalle kyllä kannattaa ilmoittaa reilusti etukäteen, jos ositusta ei ole tehty lesken eläessä.

Perunkirjoittajalle on itse asiassa pakko ilmoittaa, jos ositusta ei ole tehty, koska perukirjaan tulee silloin kirjata paljon enemmän tietoja. Jos ositus olisi tehty, kirjattaisiin vain lesken varat.

Jos taas ositus on toimittamatta, lesken perukirjaan tulee merkitä myös kaikki ensin kuolleen puolison kuolinpesän omaisuus. Ja jos jotain ensin kuolleen perukirjaan kirjattuja varoja ei enää ole, tulee merkitä mitä niiden tilalla on (esim. rahaa sijoitettu osakkeisiin tai osakkeet myyty ja tilalla rahaa). Ja jos pesästä on luovutettu jotain omaisuutta (esim. rahaa perillisille perintöverojen maksamista varten), niin myös nuo luovutetut varat kirjataan.

Tämä tulee tehdä siksi, että lesken perukirja toimii pohjana ositukselle, ja siinä tulee olla kaikki osituksen kohteena olevat varat eli ne varat, jotka puoisoilla oli ensimmäisen puolison kuollessa (tai noiden varojen sijaan tullut omaisuus).

Lesken osalta pitää myös erotella ne varat, jotka hänellä oli puolisonsa kuollessa ja ne varat, jotka hän on saanut puolison kuoleman jälkeen. Nuo puolison kuoleman jälkeen saadut tai ansaitut varat ovat nimittäin avio-oikeudesta vapaita varoja, eivätkä ole osituksen kohteena. Tällainen omaisuuserä voi olla vaikkapa perintö, jonka leski on saanut puolisonsa kuoleman jälkeen.

Tehoton, voimaton, pätemätön, yms., samaa tarkoittavat.
Pointti kysymyksessäni oli siinä olinko oikeassa vaatiessani tuottoa, ei lain sanamuoto.
Asianajatkaan eivät tunnu ymmärtävän että kyseessä voi olla huomattavatkin summat kyseessä.
Niin ja kyseessä oli pörssiosakkeita jotka jakoivat huomattavia osinkoja.

Hämmenetään_soppaa kirjoitti:

Tehoton, voimaton, pätemätön, yms., samaa tarkoittavat.
Pointti kysymyksessäni oli siinä olinko oikeassa vaatiessani tuottoa, ei lain sanamuoto.
Asianajatkaan eivät tunnu ymmärtävän että kyseessä voi olla huomattavatkin summat kyseessä.
Niin ja kyseessä oli pörssiosakkeita jotka jakoivat huomattavia osinkoja.

Lue lisää

Et näytä huomanneen, että pointti kommentissanikin oli tuotossa, ei lain sanamuodossa. Jostain syystä sinulle se lain sanamuoto oli tärkeämpi, kun vain siitä jurputat.