tarvis saada tällänen caterpillar D6c kuljetettuu oulusta vaasaan! olisko kellään mahdollista ottaa paluu kuormaan? ku ei viittis hirveitä harraste peleihin satsata :D
kone painaa 16 tonnia, siinä on 4 metrinen PAT puskuri edessä (helposti irroitettava) ja ykshampainen repijä perässä.
kone on täysin ajokunnossa joten helposti se nousee kyyttiin.
ajankohta ei ole yhtä tärkeä kun edullinen hinta, mutta eihän se haittais vaikka sen sais lähiaikoina .
ilmoitelkaa jos on tilaa!!
joko tänne taikka sähköpostitse
sparffo(miukumauku) yahoo com (pisteet väliin)
kone painaa 16 tonnia, siinä on 4 metrinen PAT puskuri edessä (helposti irroitettava) ja ykshampainen repijä perässä.
kone on täysin ajokunnossa joten helposti se nousee kyyttiin.
ajankohta ei ole yhtä tärkeä kun edullinen hinta, mutta eihän se haittais vaikka sen sais lähiaikoina .
ilmoitelkaa jos on tilaa!!
joko tänne taikka sähköpostitse
sparffo(miukumauku) yahoo com (pisteet väliin)
Vastaukset 30
Vanhimmat
Osapuilleen 320 km?
Jos kone on täysin ajokunnossa, niin äkkiäkös tuossa kauan viipyy kun kolistelet menemään niin että telalaput tulta iskevät! Keskinopeus 10 km/h tekisi 32 tuntia. Isompi kahvitermos ja kunnon läjä jahtimakkaravoileipiä reppuun ja menoksi!
Jos vierastat muun liikenteen seassa ajoa, niin kuutonenhan ei tottavie vierasta maasto-olosuhteitakaan, päinvastoin! Siinä paksummatkin kuusenkäkkärät ja naavapartamännyt tokenevat edestä, kun valitset PowerShift-lootasta pikkuisen pienempää...
Äläkä sitten tee matkan varrella mitään killdozer-temppuja kuten Marvin J. Heemeyer teki!
http://www.msnbc.msn.com/id/5139598/
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=marvin heemeyer&meta=
laskeskelin jo että kannataisko se! pidin teorettisesti mahdollisena vauhtina 5km/h, joten se olis tuplat sun laskelmista eli 64 tuntia. tämä olis sitte noin 3 päivää ajoa, sisään laskettu pari taukoo tankkaukseen. pitkillä suorilla vois nukkua, ja mutkissa juoda kaffit ja syödä. löpöä menis (20 litraa tunnis) sitte sen aikana noin 1280 litraa, ja rahaa siihen uppoais noin 640 euroa.
lavettikuljetus maksaa noin 1000€, ja oma työ ei perinteisesti maksa (yleisin ajattelutapa raksa alalla) joten ilman muuta kannattais!
hytin lattia kuumenee kuulemma aika reippaasti jos ajaa pitkiäpäiviä (vaihteisto alla), joten sen päällä voi rillata ne makkarat ja keittää kaffet.
tää on justiinsa yhtä järkevä idea ku toi käsinpiikkaus...
mitäköhä herra polizei sanois tästä ku lähtis oulun motarille kiskoon kävelyvauhtia?
marvinista sen verran että, mun mielestä äijä teki ihan oikein (en kummiskaan itte tekis...)! siitä kaupungin valtuusto sai ku meni ja pakkolunasti marvinin pihamaat, ja kaikenlisäksi rakensi betoniaseman ja palolaitoksen sinne.
ihan tiedoksi tietämättömille niin martsu ei satuttanut ihmisiä eikä syyttömiä, vaan ainoastaan pätökseen syyllisten tavarat sai kyytiä :D
mulla on muuten tapauksesta musavideo joka on sen fan-saitilta (yllättäen suljettu) ja uutis pätkiä. jos joku haluu, niin eiku pyytään!
hallinpurku sujuu melko helposti tuolla D9:llä, siinä olis ollu pissness martsulle ellei olis tehny itsarii.
mitäköhän tuolle koneelle tapahtui? muuta ku keitti ja leikkas, tarkoitin minne se vietiin takavarikoinnin jälkeen?
>rahaa siihen uppoais noin 640 euroa
Oletko ottanut tela-alustan kulumisen huomioon laskelmissasi - vai pelkän löpöttimen? Kyllä se 320 km jossakin tuntuisi.
C-sarjan kuutonen on jo ihan kiva peli ajaa. Minulla on tainnut tulla 35 vuotta täyteen siitä kun viimeksi moisella kolistelin menemään. Esabin rautaliimaa olen myös sulatellut eräänkin paketin kuutosen kulutusosiin (puskurin emälevyyn, kulmalappuihin ja aisojen alareunoihin sekä telaharjoihin) niinä menneinä aikoina.
Kesän 1969 ajoin lavettia, kuutonen kyydissä monta kertaa! Vaan eipä ole enää sitäkään ajopeliä, jotta voisin tarjota sinulle kyydit :o(
Telafriikille ja muillekin telafriikeille voisi olla mielenkiintoista luettavaa täällä:
http://www.samperi.com/tarina.html
Kannattanee avata tuo pdf-tiedosto "Koko tarina". Itse en onnistunut tältä koneelta (tässä on Acrobat Readerissa jokin konfauskämmi, joka joskus kaataa Ikkunat 98:n niin että helisee - ja niin kävi nytkin). Pitää itsekin lukea juttu huomenissa terveemmällä PC/WinXP:llä.
Savukosken kairaan ei totisesti ole kuskattu 20 tonnin höyrykäyttöisiä telaketjutraktoreita lavetilla 1917! Matkasta erinäisiä kymmeniä poronkusemia on ollut pakko taittaa kolin-kolin!
Reilu puoli vuosisataa sitten, minun syntymäni aikoihin, on Kainuussakin pidetty parina talvena kokeeksi savotoita, joissa senaikainen D7 (osapuilleen tuon uudemman D6C:n painoinen) veti pitkää rekiletkaa ja niissä melkomoisen määrän puuta. Hyllyssäni on kirjallisuutta, josta löytyy valokuvia moisesta hommasta.
Olisipa mukava, jos joku osaisi täällä kaivuripalstalla kertoa Lemmenjoen Hullu-Jussi-hankkeesta! Ei ihan viime vuosikymmenten jutuista, vaan niiltä ajoilta, kun sinnekään ei tietä ollut. Tarinan mukaan joku kaivurimies olisi ajellut / yrittänyt ajaa Lapin erämaiden halki peräpohjoiseen kullan kiilto silmissään, mutta kone oli ollut loppu jo ennen perille pääsyä...
Sain nyt luetuksi tukinajojutun, joka minulta jäi viime yönä teknisten vaikeuksien vuoksi lukematta. Suosittelen!
http://www.samperi.com/tarina.html
klikkaa: PDF-tiedosto ”Koko tarina” (10 kilotavua)
Ja siitä Lemmenjoen kullankaivuusta sitten: ainakin yksi kone on saatu perille saakka silloin joskus tiettömien taipaleiden aikaan. Menestys ei silti ollut kehuttava.
”Talven tehdessä tuloaan Kullervo päätteli, ettei koneellinen kaivu sittenkään tuottanut tulosta. Karvain mielin hän lähti kuljettamaan konetta kohti Inarin kirkonkylää. Se oli tuskien taival, joka kesti kaksi kuukautta. Sittenkään sitä ei saatu perille ennenkuin se seuraavana kesänä hajoitettiin kappaleiksi ja vedettiin hevosilla Menesjärven tien laitaan. Korhonen oli pullahtanut."
Koko juttu luettavissa täällä:
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat/kulta/tarina9.html
Tiettavasti tositarina viime sotien ajalta. Petsamon nikkelikaivokselle oli hankittu joku senaikuinen Caterpillari kaivoshommiin. Kuten kaikki tietavat Rakas Naapuri halusi petsamon itselleen ja saikin. Joku kaivospatruuna ei halunnut Iivanalle Pillaria antaa vaan ajoi koneen uuden rajan taakse, useampi sata kilometria ja melko monta tuntia kului.. Juttu oli takavuosina Koneviesti-lehdessa, joku muukin on ehka saman jutun lukenut tai muuten kuullut?
Viime sotien aikaan oli jo olemassa Rovaniemeltä Petsamoon vievä ns. Jäämeren tie. Siitä löytyy varmaankin juttua netistä enemmältikin. Esimerkiksi:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=jäämeren tie&btnG=Hae&meta=
Senaikaisista teistä ei kuitenkaan ollut paljoa taikaa lavettikuljetuksia ajatellen, tokkopa oikein kalustostakaan. Esimerkiksi seuraavien kuvalinkkien joistakin kuvista näkee, kuinka osat saattoivat kelirikkoaikana vaihtua niin että jo pelkät 2-akseliset kuorma-autotkin tarvitsivat telaketjutraktorin vetoapua.
http://www.kevos4.com/Wartime Photos 8.htm
http://www.kevos4.com/Wartime Photos 9.htm
samperi et mun lavettikuljetus juttu meni mielenkiintoseks ;) kiitokset siitä pillari veteraaneille :)
taitaa olla toi ylempi kevos gallerian telatraktori taitaa olla venäläinen dt54! en oo satasen varma, mutta hyvinkin paljon muistuttaa!
http://www.kevos4.com/images/tractor with truck 1.JPG
vitsi ku löytäis jostain lisää tuollasia kuvia, muutenkin kiinnostaa sen aikaset kuvat! teki kyllä mun isovanhemmat sellasen työn suomen puolesta ettei taida olla "nykyajan" vellihousuista siihen.
kun kävin savukoskella (mistä d6 on peräsin), siellä vanhat omistajat kertoi siitä ku venäläiset oli ostanu pillarin sieltä ja ajamalla himaan :D en tiedä että sekoittaako ne jutun siihen edellämainittuun juttuun?
Itse ajelin D7 se vanhempi pienempi malli, jossa jo turbokone, oli metsäreki perässä ja vinssin paikalla Hiab 193 kourakuormain, öljypumppu Hiabille oli vinssin akselilla
Ehkäpä ainoa huonopuoli oli suvella, telojen paakkuutuminen sisäpuolelta, vaikka telalapuissa oli reijät ei auttanut tietyllä kelillä, suvenpuolella
Tosihyvä kulkemaan hangessa, sai alkaa kuormaamaan mistä vain, 20 mottia sopi rekeen
Samperin veturi tuttu siinämielessä, olen pillarilla sen vienyt Rovaniemen metsämuseoon aikanaan, silloin ei ollut vielä tietä sinne, lavetilta alas, ja ei muuta kuin hinaamaan sinne, eiköhän siellä ole vielä näytillä sekin
kyllä tää samperi menee selvästi tonne yrittäjä kategoriaan, en tekijäks ihan ehkä rankkais. mutta yrittämättä ei voi voittaa!
juu en laskenu alustan kulumista tuohon, mutta ei kait se ihan hirveesti kuluis ku lumi voitelee :D
tai pitää tehä niinQ kaveri neuvoi motocrossi radalla, ketjut kitisi kaveri sanoi "olis kyllä syytä laittaa vähän rasvaa noihin" ja ihan tosissaan :D mutta mistä se vois tietää...
öljyä vois vaan mennä jonkin verran.
mielellään kuulisin kokemuksia tosta c sarjan vehkeestä! mikä hajoo ja niin poispäin ;)
Ne minun kokemukseni nyt ovat lähinnä ulkopuolisen kokemuksia - en minä koskaan ole vakikuskina millään koneella ollut. Vain pikku rupeamia tuuraajana Cat 966B -pyöräkoneella, Brøyt X2 -konelapiolla sekä neljällä telakoneella: noin 7 tonnin Allis-Chalmersilla, jonka tyyppimerkintää en muista - HD?? sekä kolmenkokoisilla Pillareilla eli D6C:llä, 1950-luvun D7-vanhuksella ja D8H:lla. Kasilla ajoin kaikkein vähiten: yhden vakikuskin kahvitunnin verran irrottelin routaa tuntuman saadakseni.
Koneiden kunnostushitsaukset olivat minun heiniäni tuossa firmassa - ja yhden kesän ajoin lavettia. Sitten minulla tulivat ohjelmaan intti ja muutto ja muut hommat.
Ei kai kuutospillarista mikään paikka ole erityisen paha hajoamaan. Kulumalla menee mikä menee. Tekniikka kestää ihmeesti.
Sekin 1950 luvun seiska oli idioottivarma peli. Siinä oli leveät suotelat ja vinssi; sitä oli käytetty lähinnä oja-auran vetoon. 1960-luvun lopulla nuo hommat olivat loppuneet ja kone seisoi pihassa monumenttina. Joskus kevättalvella sitten saattoi tulla kutsu lumitöihin - metsäautoteitä avaamaan. Pari nykäisyä puoli vuotta seisseen koneen "penikan" kammesta, ja peli alkoi säkättää. Pari minuuttia myöhemmin murahti emokin käyntiin hullunvarmasti (penikan sähköstartti oli mennyt epäkuntoon jo vuosia aiemmin).
Minun tuntemassani kuutosessa oli suora sähköstartti, mutta sitäkin vissiin sai penikalla. Ikäkulussa seiskassa oli suoraveto, mutta D6C:ssä jo Power Shift. Ehkä sitäkin olisi vielä saanut suoravedolla? Samoin tuossa seiskassa oli tehostamattomat ohjauskytkimet, mutta kuutosessa jo tehostetut. Painoeroa ei ollut paljonkaan: suoteloilla ja vinssillä varustetun laitteen nimellispainoksi sanottiin 17 tonnia, kuutoselle pelkällä puskurivarustuksella ilman repijää merkittiin 16 tonnia. Ja seiskassa oli isomukinen, harvakäyntinen neloskone, kuutosessa tiuhemmin kiertävä kuutonen. Teholukemat muistaakseni seiskavanhuksella 107 hv, kuutosella 120-125 hv. Se 1960-luvun D8H painoi puskureineen ja repijöineen (kevyt, hempuli repijämalli) 33 tonnia ja tehoa siitä löytyi 270-285 hv jos yhtään oikein muistan. Pidettiin siihen aikaan jopa isona pelinä!
lumi ei voitele, kun on telastolla pyörät(telarullat), alaosassa 7-8 kpl, ylhäällä kaksi, nämä eivät saa mennä jumiin silloin söisi nopeasti perusketjun, ja rullat, tavanomaiset kartiokuulalaakerit, voiteena öljy, joskus vanhana väljänä painettiin vaseliiniäkin
Keulalla on ohjauspuörä ja takana hammaspyörä
D7 A-mallia käytettiin kesällä oja-auran vedossa, oli 36 tuuman suotelat, itsekkin tällä ja muillakin vetänyt 1500 km ojaa, oli mm., Stalinitsi, vielä vanhemman 7:n kopio NL:sta, mutta tuo A-mallin D7 paras kulkuinen pehmeällä suolla, ja oli mm., "öljykytkin" kitkinpintoina valkometalli, joka oli öljyssä, yleensä kytkimissä ei ollut vikoja
Samaisessa A-mallissa oli talvella reki perässä ja kourakuormain takana, vinssin paikalla(-60 lukua)
---------
Jos ajatellisi noin pitkällä matkalla mikä pettäisi, niin tuskimpa mikään, kun on öljyt eripaikoissa, telarullat(laakerit) lähinnä kaipaisi välillä voitelua, oli sitä varten ihan oma prässi, ja jos menisikin telarullan laakeri, voi aina ottaa koko telarullan pois(4 pulttia), ei tasaisella välttämättä kaikkia tarvitse
Pitäisi aina aika-ajoin kokeilla rullia onko kuumia, siitä päätellä öljyn/vaseliinin pysyvyys sisällä
Kyllä se veturi Rovaniemellä oli ainakin 80-90 luvun taitteessa,kävimme oikein katsomassa isäni kanssa,oli kuulema itse tuonut sen rekalla,täytyy kaivaa Tarkan ajoalmanakat esille kun se äijä kirjoitti 30 vuoden aikana kaikki reissunsa almanakkaan
yhellä tutulla olis ollu kans todenäköisesti D7a, siinä oli suoraveto ja vipuja että muille jakaa. projektina tämä olis ollu aika työläinen, ku se oli seissy vähintään 20 vuotta! penikka ja puskulevy myös puuttui, perässä kyllä sinäänsä on D6 hyster vinssi.
no ehkä seuraavaks :D
sopiskohan peräkotelon osat vanhasta D7, D6c:hen? jos tarvittee, kun ei oikeen tiedä et mikä aiheuttaa pientä öljyvuotoa vetorattaiden kohdalla?
toivottavasti ei ainaskaan laakeriviat...
Minä olin se joka hinasin sen lavetilta silloiselle alkavalle Metsämuseolle, Catepillar D7 hinasin, oli vielä loiva kanava ylitettävänä, meinasi siinä kaatua, kun on kapea ja korkea
Silloin ei vielä ollut tietä alueelle, olisko ollut -70 talvi
Reino Vehviläisen lavetti toi sen Rovaniemelle, siitä tiedän koska olin paikalla, ja annoin viimeisen matkan, Ranuantien varrelta tulevalle museolle, koska tosiaan ei ollut vielä tietä sinne
löysin vähän näitä veturi juttuja myös yhen kanadalaisen konehullun sivuilta :D
sivut iittessään eivät ole kovin hyvin tehty, mutta paljon hyviä kuvia ja mielenkiintoista tekstiä!
pitäis joku netti guru vaan vähän vilkaista noita kuvien asetuksia :D (en olis kyllä itte yhtään parempi)
pääsivu ja mielenkiintoisia linkkejä:
http://www.kingofobsolete.ca/
telajuna (kuulemma joku turisti juttu?):
http://www.cattraintours.ca/
vanhoja juna kuvia:
http://www.kingofobsolete.ca/Don's_pictures_on_Webpage.htm
mukavaa puuhaa pillarilla :D :
http://www.kingofobsolete.ca/GLEN_HARTMAN'S_WINTER_ROAD_WEBPAGE.htm
Noin sitä -60 luvullakin vielä Suomessakin, talvet puskettiin metsäteitä juuri noin, puutavara-autot pääsi sitten lanssille, sai jonkin päivän/viikon "jonottua", riippuen "sensseistä", ja jos oli kanavia/jokia, "vesittivät" sitten yhtiön miehet
1 koneen "savottoja" olivat meillä, lähdettiin vain tieltä puskemaan, entiselle talvitielle, joskus pystymetsäänkin, kun oli "kankaita" tiellä
Oli korotetut vinopeskulevyt, koneena D7, sillon uudempi E-mallikin joskus, mutta siinäkin oli A-malli usein kyvyempänä parempi, koska oli soita matkalla, ja aina ei niin jäässäkään, suoteloilla kyllä pääsi, tai sitten pahemmat paikat kiertää
Kunnon telaketjumiesten ei sitten pidä unohtaa VanNatta-veljesten sivustoa. Tukinajo- ja maanrakennusmiehiä sieltä tolkummasta päästä!
http://www.vannattabros.com/dozer.html
Sanoisimpa ettei ole samat sivukoteloiden osat, päällisin puolin eri kotelot
Monesti auottiin sivukotelot metsässäkin, useimmin oli laakeri mennyt, oli kyllä hammaspyörä vikaakin sitten kun rikkinäisen laakerin osia mennyt hampaiden väliin
Oli "jännä" aina ennen hammaspyörän ottoa, lähteekö suosiolla, siinä tiheä booritus, loivasti kartio, laitettiin korjaamo koneilla 200 tonniin puristus, sitten ohjeellisesti paikoillaan, isomutteri (kaksikin)tiukkaan sitten, lekalla kun humautteli hammaspyörään, useimmin lähti, vaan eipä aina , silloin piti , ulosvedin kantaa metsään, eikä ollut mikään kevyt kannettava.
Jos vuotoa hammaspyörän juuressa, useimmin silloin oli laakeri vikaa, tiivistehhän aina uusittavakin kun auki, näkee kun vääntelee hammaspyörää, vaikka telan käyttää pois, sehän nätti homma.
Vivuista: 5-vaihdetta vaihdekepissä, suunnanvaihtaja, käsikytkin, ohjauskytkimet 2, jalkajarrut 2, kaasuvipu, vinssin vaihde eteen ja taakse, vinssin jarru, apumoottorin vaihdevipu isompi ja pienepi ja kytkin, puskulevun nosto/lasku ja kallistus jalalla
rkk-tuotanto alajärveltä ajelee lvetilla ympäri maata. "paluu" kuormana ei maksais montaa sataa.
pitääpi soitella huomenna, nyt kun kone on maksettu (ainaski myyjälle, ei pankille :D) olis kiva päästä ajeleen kans :)
kannattaa kysellä muiltakin lavetti rahtareilta. luulis jonkun ajavan tuon välin tyhjänä joskus. Osa rahtareista vaan ottaa "täyden" maksun vaikka ajaisi muutenkin kyseisen välin tyhjänä.
olen soitellu miltei kaikki vaasan lavetti kuljettajat läpi, ne lupas soitella takas jos tulee reissattua tyhjällä oulusta.
siis normaali leveys yms. Ajan viikolla 7 tuon välin ja paluukuormaan sopisi Hintaa pitäisi saada 300€.
se maksun ottaminen esim. siitä, että siitä tyhjällä ajamisesta ei kukaan välttämättä maksa sille lavetille mitään ja silloinhan se menisi ihan lavettimiehen omasta pussista koko reissu. ja kun vielä otetaan huomioon polttoainekulujen lisääntyminen, vaikkei kuutonen nyt niin valtavasti painakkaan, mutta aiheuttaa myös ilmanvastuksellaan sitä kulutuksen lisääntymistä. purku ja lastaus vie aikaa ja on otettava huomioon myös mahdolliset ilmaantuvat ongelmat tässä vaiheessa.
varmasti käy monelle lavettimiehelle tuollainen paluukuorma tyhjänä ajon tilalle, kunhan ei vaan ala ensimmäisenä kyselemään, että veisikö ilmaiseksi. kannattaa siitä edes vähän olla valmis maksamaan niin vie varmasti pillarin vielä toisenkin kerran johonkin.
painoa koneella taitaa olla 16 tonnia, ja leveys noin 4 metriä (levy suorana). korkea toi laite on kyllä sinäänsä, varmaan liki kolme metrii!
levyn saa vinoon, joten sen leveys taitaa mennä just alle sen 3,5 metrin. muussa tapauksessa ruuvvaan siitä levyn irti, se kun ei mikään suuri työ ole.
jos kaikki sujuu niinku pitää, niin pitäis ilalla olla D6 pihalla :) kyllä muija on varmasti innossaan kun näkee minkä kokonen kone on kysees :D
saas nähä et joutuuko hytissä nukkuun, mutta lämpöä siellä pitäis kyllä piisata! vanha omistaja kertoi että kun powershifti lämpenee, niin lattia lämpenee sen mukaan. jos ajaa pitkää päivää 10 asteen pakkasella, niin pitää olla ovi auki :D
huhu, hikistä hommaa kesällä tiedos...
Joo, kyllä siinä pienemmällä pakkasella tarkenee. Varo ettet vain vilustu jos ovi auki ajelet - se veto, se veto... :o)
Onkos pillarisi suoralla sähköllä käynnistyvä? Penikkastartilla varustetut kuutoset taitavat olla harvinaisempia Suomessa.
Laittelethan kuvia kunhan kerkiät!
Hatti Jahusella on pari kuvaa kuutosesta, niitä voi katsella jos ketä kiinnostaa
http://www.hattijahunen.com/katikka.htm
--