Melkein tonnin hintaeroja tai siis yli tonnin.
http://www.talotarvike.com/vallox-lto-laite-096-mc-l-malli-p20098?gclid=CJ2Jmom-5NECFU3cGQodoQsA1w
http://ilmashop.mycashflow.fi/product/1131/ilmanvaihtokone-deekax-talteri-fair-80-ec
Vastaavia esimerkkejä löytyy muistakin Ilto, Enervent ym.
http://www.talotarvike.com/vallox-lto-laite-096-mc-l-malli-p20098?gclid=CJ2Jmom-5NECFU3cGQodoQsA1w
http://ilmashop.mycashflow.fi/product/1131/ilmanvaihtokone-deekax-talteri-fair-80-ec
Vastaavia esimerkkejä löytyy muistakin Ilto, Enervent ym.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kerro millainen on "Pikku IV-kone ? Sopiiko se kerrostaloon, jos oikein energiaa on tarkoitus säästää ?
Eräs hieman kallis.
http://www.taloon.com/ilmanvaihtokone-enervent-piccolo-eco-ece-on-vasen/EN-P090010012V/dp
Samaa hämmästelen autoissa.
Mitenkä voi pikkuautoilla olla monen tonnin hintaero.
www.latuska.fi/fiat128
www.mersu.fi/a-mekkeri
Vastaavia esimerkkejä löytyy muistakin Kia, Audi ym.
Vallox oli aikanaan yhtä kallis tai kalliimpi kuin Deekax, mutta mersu on aina ollut sitä, mitä on.
Kyseistä Valloxia ei ole valmistettu kuin vasta viimeaikoina. Kone on aivan eri kuin mihinkä vertaa.
Sillä Foordillakin on eroa onko kysessä 1,2 litran kone, vaiko 3 litran.
Periaatteessa samanlaista Valloxia on ollut markkinoilla vuodesta 2013.
Siis Deekaxia ei ole valmistettu kuin muutama vuosi. Se on roottorikone, jonka valmistuskustannukset ovat kalliimmat kennon seurauksena.
Valloxillta hintaa taasen ovat nostaneet ristivirtakennon tilalle tulleet vastavirtakennot. Taasen kenno on isompi ja suuremmat valmistuskustannukset.
Alkujaanhan roottorikoneita oli lähinnä Enerventillä. Nykyään kun talot ovat energiapihimpiä, niin muutkin valmistajat ovat noita alkaneet valmistaa.
Kaupasta voi aina ostaa halvinta kuraa ja niitä monet ostavatkin. Ja minulle aivan sama mitä kuraa kukin ostaa koirankoppiinsa.
Ei tuo Vallox on ihan järkiostos, hinta menee ilmamäärän mukaan. Titenkin perusristivirta on edullisin valmistaa.
http://www.deekaxair.fi/deekaxair/www/files/file/Tuotehinnasto 2015(7).pdf
Sitäpaitsi pyörivän LTO:n suodatinta pitää vaihtaa 2-3 kertaa/vuosi ja se on vikaherkempi.
Samaa mieltä, että ei Vallox ole ihan järkiostos. Luokkaa halvin tekele minkä rakennusvalvonta hyväksyy. Ihmisille mitkä eivät mitään tajua halvin on se paras.
Ja monellehan se oma kone on paras. Aivan sama vaikka se on tuo halvin rimpula, mutta se on kuitenkin paras.
Riittäisikin 2-3 x vuodessa suodattimien vaihto. Pienissä koneissa, missä pussisuodattimia ei ole, on vaihto käytännössä 1-2 kk välein.
En tuosta vikaherkkyydestä tiedä. Ei kokemusta kyseisestä Deekaxista, mutta yleisesti ottaen aika samaa kauraa ovat kestävyydeltään. Mikä IV- koneissa käytännössä kämähtää on puhaltimien moottorit.
Ensinnäkin rakennusvalvonta ei mitään koneita hyväksy, vaan suunnittelijoita ja suunnitelmia, toiseksi Valloxin kone on erä häntiä, joista myyjä on tehnyt tarjouksen. Normaalisti riittää kuutiokoneessa pari suodatinta vuodessa, ja yleensä ohjelmallisessa huollossa ne vaihdetaan vain kerran vuodessa. Puhaltimien moottorit eivät mene näistä oikeastaan milloinkaan, vaan vika on yleensä oikosulun tai ylikuormituksen takia laukeava vikavirtasuojakytkin (kosteus tai nuohous).
Miksi kaikkien idioottien pitää kirjoittaa tänne, vaikka heillä ei todistetusti ole mitään tajua asiasta...
Sinä olet, niin ylivertainen itseoppinut nero. Vain pölhö luulee rakennusvalvonnasta tuollaisia harhoja.
Oikeasti rakennusvalvonta ei hyväksy edes suunnitelmia, vaan hyväksyy suunnitelmat vain vastaaotetuiksi.
Kuten kirjoitat, niin vain suunnittelijan pätevyys hyväksytään.
Eikä ne tasosuodattimet nyt vain kestä 1/2 vuotta. Ovat tukossa tuota ennen jo moneen kertaan.
Ja kyllä nuo moottorit ovat ne mitkä sieltä kärähtävät. Vikavirtakytkintä nyt ei kai kukaan määrittele rikkoontuvaksi osaksi muuta kuin täysin asioista tietämätön.
Voit tietenkin kirjoitella lisää satuja pyöriväkennoisten moottorien vikavirtakytkimistä, mutta olet jo tasosi todistanut.
Kyllä taatusti käy suuunnitelmat läpi poika.
Muuta sieltä perähikiältä jonnekkin kaupunkiin, niin toteat, että ei käy. Näin tilanne pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Muualla en ole ollut tekmisissä.
Ei kaupunki ole mikään suunnitelmien auditoija. Sitä varten suunnittelijat ovat, että ne suunnittelevat. Ja miksi suunnitelmia tekisi kaksi tahoa.
Olet tyhmä kuin saapas
Tämähän kuvaa hyvin kunnan virastoa, se on usein pyrkinyt tällaisen superviisorin asemaan vaatimalla kaikenlaisia sertifiointeja. Kybta sitäpaitsi itse kieltää suunnittelevamsa mitään, vaikka saattaa pakottaa käyttämään ohjeena jotain firman brosaria.
Auditoinnilla tarkoitetaan puolueetonta arviointia, jonka perimmäisenä tarkoituksena on selvittää, täyttääkö auditoitava organisaatio sille asetetut vaatimukset – tekeekö organisaatio niin kuin on sanonut toimivansa.
Ei ne mitään käy läpi. Kumileimasin on parempi nimi ravalle. Kokemusta on.
Tässä se justiin onkin, pistokoe lúontoista toimintaa hajaantuneena kuntiin, jotka ovat täysin erilaisia. Toisia syynätään suurennuslasilla ja hovihankkijat ulosleimataan hyvin pintapuolisesti. Tarkastajan on helpoin ottaa Sherlock Holmesin rooli, koska siinä kyräillään mukavuusalueella.