koirani kärsii jonkin sortin eroahdistuksesta... onko hyviä vinkkejä miten saa koiran lopettamaan haukkumisen ja ulvomisen? koiralla tapana varastaa ruokaa ja käydä roskiksella sekä pyykkikorilla yksin ollessaan... vai voisiko se olla tylsistymistä? auttaisiko jos käyttäisin aamulla pitkällä väsytys lenkillä? tai jos järjestäisi jotain puuhaa... mutta mitä? auttaisiko jos hankin toisen koiran? koirani tulee erinomaiseti toimeen muiden koirien kanssa... että kannattaisiko... koirani on pari vuotias seropi tyttö...
eroahdistus
...
203052
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En ole asiantuntija enkä siksi antaa muuta ohjetta kuin sen että soita koiraterapeutille, hän osaa antaa oikeat hoito.ohjeet eroahdistukseen.
Sellaista olen kuullut että pitkät lenkit eivät suinkaan väsytä koiraa vaan aktivoivat sitä lisää. Kunto kasvaa, enemmän energiaa... Mutta varma tästä en ole, myös eläinlääkärisi osaa neuvoa sinua varmasti tässä...
Koirasi tarvii tekemistä. Sillä on tylsää! Ja saa sun huomion sitten kun tulet takaisin kun on riepoteltu pyykit pitkin. Negatiivista,mutta huomiota kuitenkin! Meidän haukku loppui kun opeteltiin, että mamma tulee kotii jossain vaiheessa kuitenkin. Ensin olin vähän aikaa poissa. Tulin "kotiin" leikittiin ja halittiin. Tätä jatketaan aina pidempiin pätkiin. Ja tuosta lenkkeilystä. Meillä toimi hyvin pitkät lenkit ennen yksinjäämistä. Silloin koira malttaa jäädä huilimaan omaan paikkaansa kun on tuuletettu kunnolla.
sellaista, että ei kiinnitetty huomiota koiraan sillä hetkellä, kun kotiin tultiin vaan sitten myöhemmin. ajatuksena, että koira odottaa muutenkin kuin "tulisilla hiilillä" sen omistajan kotiin paluuta ja jos sitä aina kovasti riehuttaa ja kehuu heti tultuaan, se odottaminen on vielä vaikeampaa.
meilläkin tosiaan oli kovin hankalaa tuo eroahdistus. siinä tuli remonttia tehtyä, mutta iän myötä meni ohi.
pitkä lenkki saattaisi hyvinkin auttaa jos koirallasi on tylsää.
toista koiraa ei missään nimessä kannata ottaa ennen kun tämä koira on oppinut olemaan yksin. muuten sinulla on kaksi ahdistunutta koiraa ja ne saavat jo paljon enemmän kahdestaan aikaiseksi.
rajaa koiralle yksi huone missä se saa oleilla yksin ollessaan. koira ahdistuu vähemmän jos se on pienemmässä tilassa. lisäksi omalla koirallani auttoi myös että se sai minun lenkkitakkini makuualustaksi. se kai lohdutti ikävää.
koiran elämää,päivät kivaa puuhastaa,kaikki huolet, murheet unohtaa."
tylsäähän sillä on,joko annat se mellastaa tai sit annat mellastaa.
Se on varmaan nuori koira.Kyllä se lopettaa,kun tulee ikää ja järkeä,usko vaan.
Hanki toinen koira vasta kun tämä on talon tavoilla,muuten sulla on kaksi mellastajaa.
ei missään nimessä huomiota vaikka koira on tehnyt pahojaan. Jos torut, se saa sinun huomiosi kuten se halusikin. Koiralle pahempi rangaistus on jättää se huomiotta. Tiedän kyllä kokemuksesta, että pinna on vähän kireellä ja vaikeeta on olla antamatta negatiivista palautetta kun kattoo 30 m2:n olohuonetta, joka on täynnä multaa 150 litran kukkalaatikosta... Eikä toista koiraa ennen kun eka on tavoilla! Itellä 2 v uros ja 5 kk narttu. Pikku-veitikka matkii "isoa veljeä" kaikessa, joten jos vanhempi ei ole tavoilla pienestä tulee samanlainen.
Olen joskus aikaisemminkin laittanut tämän saman jutun, mutta mitäs tuosta...
Tämäntyyppiset ongelmat johtuvat yleensä eroahdistuksesta tai siitä, että koiralla on yksinkertaisesti liikaa energiaa. Pitäisi siis miettiä kummasta on kysymys.
Onko kyseessä muuten hyvin toimintatarmoinen yksilö? Saako se tarpeeksi liikuntaa ja virikkeitä? Turhautunut koira yrittää pitää huolta omasta mielenterveydestään kehittämällä itselleen tekemistä. Jos on, niin silloin olisi hyvä kiinnittää huomiota, ei ainoastaan fyysiseen liikuntaan vaan myös henkiseen aktivointiin. Ei lisää aktivointileluja ja luita koiralle, vaan totuttaa koira siihen, että omistaja on se jonka kanssa puuhastellaan juttuja (vaikka sitten niiden lelujen kanssa) yhdessä, eikä yksin. Aktivointia ja uusien asioiden opettelua omistajan kanssa; temppuja, tottelevaisuutta, jäljestystä jne. Ja pyrkisin itse siihen, että asioiden opettelu kuluttaa paljon koiran "ajatusenergia" eli ei pakotteita vaan koira joutuu miettimään, mitä omistaja haluaa sen tekevän.
Vai onko kyse eroahdistuksesta? Kulkeeko koira sisällä koko ajan perässä, tunkeeko se vessaankin mukaan ja pitää ihmisen koko ajan silmissään. Onko se "läheisriippuvainen"? Toiset suosittelevat DAP:ia, toiset joitain luontaistuotevalmisteita (kysyä voi eläinhomeopaateilta). Ne ovat kuitenkin tietysti vain ensiapua ja oireiden hoitoa, eivätkä poista ongelman syytä. Yksinolon harjoittelu voidaan alkaa toiseen huoneeseen sulkemisesta, ihmisten ollessa kotona. Lähtemisharjoitukset aloitetaan takin ja kenkien päällelaittamisesta (sitten riisutaan ja jatketaan kotirutiineja). Seuraava askel on ovelle kävely. Vasta tämän jälkeen aletaan harjoitella sitä, että mennään ovesta ulos ja välittömästi takaisin. Sitten edetään sekunteihin oven takana jne. Vuosi sitten tein tämän savotan oman koirani kanssa (1,5 vuotias uusi koira, ei ollut aikaisemmin ollut yksin kotona ja huusi yksinollessaan).
Minulla oli vapaata 2 viikkoa ja siinä ajassa oli pakko päästä tavoitteeseen tai en pystyisi koiraa pitämään. Harjoituskertoja kymmeniä päivässä eli kovaa työtä. Edistyminen oli kuitenkin nopeaa. Etenimme takkiharjoituksista parissa päivässä siihen, että menin juoksin portaat alempaan kerrokseen ja takaisin, sitten portaat alas ja hissillä ylös, sama toisinpäin, hissillä kellariin, parin minuutin odotus ja takaisin, pyykkien vienti jne. 4 päivän kuluttua koira oli yksin jo tunnin. 2 viikon kuluttua olimme tavoitteessa. Koira on hiljaa kotona huolimatta ajasta. Tämän esimerkin kirjoitin siksi, että ei saa edetä vaatimuksissa liian nopeasti. Lastakaan ei vaadita aakkosten oppimisen jälkeen lukemaan läpi Tuntematonta sotilasta, puhumattakaan Kafkasta tai Dostojevskista. Askel kerrallaan siis.
Vielä ensiapuja eli tuhoamismahdollisuuksien vähentämistä... Niinhän (jälleenkerran) toimisimme lasten kanssakin. Jos murrosikäinen lapsesi on juonut alkoholipitoiset juomasi jäädessään viikonloppuna yksin, luulen suurimman osan vanhemmista piilottavan kyseiset juomat seuraavan kerran kun nuori jää viikonloppuna yksin. Samaa periaatetta noudattaen...
"Tuhoamismahdollisuudet" on syytä karsia minimiin. Ovia kiinni, lukkoja oviin tai esteitä eteen, tavarat pois edestä, jotta koira ei pääse tekemään tuhoja. Koirani ovat aina olleet rajatussa asunnon osassa, eivätkä kärsi siitä. En usko koiran välittävän nukkuuko se yhdessä huoneessa vai koko asunnossa (siis onko ympärillä tilaa 10 vai 100 neliötä). Itse en riskeeraisi koko asunnon sisustusta, vaan rajaisin tilan tehokkaasti ja siirtäisin sieltä pois sellaisen, mitä en tahtoisi rikottavan. Jos kyseessä ei ole jättikokoinen (tai asunnossa ei ole montaa huonetta) niin myös boksi on mahdollinen (tai "leikkikehä"). Jos yksinolot eivät ihan tolkuttoman pitkiä ole, niin koiralla ei ole boksissakaan mitään hätää (boksi on siihen tottuneille koirille turvallinen pesä, johon ne menevät nukkumaan omatoimisesti jopa perheen ollessa kotona *ehättää lisäämään, ennenkuin joku kettutyttö karahtaa takajaloilleen*).
Ja ihan yleisesti, koirat pitävät rutiineista. Eli toimi samalla tavalla aina lähtiessäsi, tästä koira tietää mitä tulee tapahtumaan (meillä lähtiessä annetaan koiralle rouhetikku tai nami). Älä tee lähtemisestä tai takaisin tulemisestasi suurta numeroa. Se on yksinkertaisesti asia, joka kuuluu päiväjärjestykseen, ei suuri surkuttelunaihe tai juhlahetki.
Ja minäkään en toista koiraa suosittelisi, se oppisi saman käyttäytymiskaavan kuin tämä nykyinen.
kiitos vastauksista... koira seuraa ihmisiä joka paikkaan ja on hyvin aktiivinen että voisi olla kyse molemmista eli ahdistuksesta ja tylsistymisestä... pitää kokeilla sitä vähän kerrallaan yksin juttua ja pitkiä lenkkejä! ja toisen koiran hankin sitten kun koirani on oppinut tavoille. mutta voisiko kissasta olla koiralle seuraa? se ei ainakaan sotkisi paikkoja huonon esimerkin takia... mutta mitä olette mieltä kissan hankkimisesta? ja silloin kun koira on tehnyt pahojaan en ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota olen vain siivonnut sotkut pois...
kyllä kissasta voi olla seuraa, jos tulevat hyvin juttuun. meillä on kolme kissaa ja kaikki koiran kanssa kavereita. se voi tietysti lohduttaa, jos joku toinenkin (siis kissa) jäisi yksin kotiin.
onko teillä hyviä vinkkejä mitä koiralle voisi opettaa? jotain todella turhia temppuja että se saa sitä henkistä liikuntaa, jota koira ei ole vissiin saanut terpeeksi... piilosta olen leikkinyt sen kanssa niin että joku menee piiloo ja käsken koiraa sitten etsimään ja innoissaan se on aina menossa. joku sanoi että koiralle ei saisi jättää luita ja aktivointi leluja en oikein ymmärrä miksi... tytöllä on yksi sellanen herkkupallo mutta se ei leiki sillä yksin ollessaan... eikä kyllä syö luitakaan yksin...
syö luita yksin ollessaan. minusta on kyllä parempi, että koira oppii olemaan rauhassa ja vaikka nukkumaan yksin ollessaan. mutta jos se touhuaa pahojaan yksinään, voihan sille yrittää keksiä jotain luvallista tekemistä kuten esim. pahvilaatikoita minkä sisään yllätysnami tai vaikka jonnekin muualle piilotettuja namuja.
kannattaa mennä johonkin ohjattuun koulutukseen. siitä koira saa aivojumppaa ja oppii "samalla" hyviä tapoja. myös suhde koiraasi paranee.
Ei kissat auta yhtään takertumisssa omistajaan
sekin riippuu koirasta. kyllä meilläkin on kolme kissaa, mutta silti koira nuorena oli eroahdistunut. ajattelinkin, että se vain saattaa auttaa ehkä. kyllä siitä kissasta seuraa koiralle on ihan varmana. se että auttaako tuohon ei voi varmasti kukaan tietää. yrittäähän voi aina.
johonkin koirakouluun olisi kiva mennä mutta täällä ei ainakaan tietääkseni järjestetä mitään toimintaa... mistä saisi tietää että järjestetäänkö omalla paikkakunnalla koira toimintaa... ois kiva alkaa harrastaa agilityy tai tokoa... mutta voiko sellaiseen viedä aikuisen seropin? eikö koiran pidä olla pentu?
monet eivät valitettavasti uskalla viedä sekarotuisia koulutukseen. kyllä täällä meillä niitäkin on useita. koulutuksen voi aloittaa vaikka se onkin jo aikuinen.
kannattaa varmaan yrittää netistä jostain etsiä niitä koulutuspaikkoja... en oikein tuohon osaa vastata, mutta jos joku muu tietäisi?
Käykääs lukemassa ja kommentoikaa YLEISTÄ KOIRISTA sivuilla aloittamani aihe"uusi uros perheessä dominoi narttua" eli minä kokeilen koirakaveria, tulimeille lauantaina tuo uros.
Olen saanut ristiriitaisia neuvoja siitä, auttaako toinen koira eroahdistuskoiraa jäämään yksinkin. Osa sanoo että voi auttaa, toinen osa sanoo, ettei. Että ensin pitäisi parantaa tuo eroahdistus pois.
Minä olen kokeillut kaikki konstit ja tämä on ns. viimeinen keino. Kovin tuo narttuni vain takertuu minuun, tosin leikkii ja juoksee ulkona innolla uroksen kanssa, mutt sisällä leikkiessä varoo urosta; kun se hermostuu leikistä, se hyökkää narttuni selkään ja murisee. Narttu alistuu ja vingahtaa, jopa pakenee sängyn alle urosta.
Toisaalta ne sitten nukkuvat ritirinnan ja ovat noin yleensä ihan hyvää pataa. Mutta mietin, vahingoittaako tämä entisestään narttuni luonnetta ja käytöstä siis saattaako siitä tulla tässä touhussa entistäkin alistuvampi jne.....
Tulipahan tässä vielä mieleen, että olenko käsittänyt oikein; uroksesi dominoi narttuasi VAIN jos olette sisällä? Ulkona ongelmaa ei esiinny? Jos näin on, mitä jos sisällä ollessanne et antaisi koirien leikkiä vaan pelkästään ulkona? Tai sitten leikitä koiria erikseen eri huoneissa, mikäli vain mahdollista. Lauman johtajana voit täysin määrätä mikä on sisällä sallittua ja mikä taas ei.
Narttusi tuntuu turvautuvan sinuun kovasti, voisit koitaa lisätä sen itsenäisyyttä leikein (tästä lisää Tuire Kaimoin kirjassa Pennun kasvatus). Ja älä anna liiaksi nartullesi turvaa, esim. silittelemällä tai juttelemalla, mikäli se pelästyy jotain ja tulee luoksesi.
Tosiaan siitä eroahdistuksesta. Olen käsittänyt, että eroahdistusta poteva koira kaipaa nimenomaan lauman johtajaa/muita ihmisiään eikä varsinaisesti ahdistu yksinäisyydestä sinällään. Jos näin on, pelkkä toinen koira ei auta asiaa. Meillä ainakin vanhempi koira ei ole milloinkaan kärsinyt ahdistuksesta, mutta nuorempi hiukan, eikä toisen seura auta yhtään. Vaikka esim. lauman muut ihmisjäsenetkin olisivat kotona, nuorempi saattaa minun lähtiessäni pari kertaa ulista ovella (onneksi toisin hiljenee samantien). Yksilöissä on kovasti eroa, olemme kouluttaneet molempia koiria samoilla tavoilla kestämään eroa, mutta vain toisella on lievä eroahdistus..
Löysin mielenkiintoisen jutun aiheeseen liittyen.. Kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.
http://www.aocb.com/binky_toys.htm
Kiitos linkistä, mutta en ymmärrä, mitä siellä sanotaan....
voitteko auttaa suomennoksessa?