”Vaaniminen” mitä se on?
”Vaaniminen” (käytetään myös sanoja ”väijyminen”, ”kyttääminen”, ”ahdistelu” ja kansanomaisesti englannista väännettynä ”stalkkerointi”) on tuntemattoman tai tutun seuraamista, lähestymistä, tarkkailua, uhrille soittamista, ei-toivottujen lahjojen lähettämistä, uhrin reviirille tunkeutuista, uhrin tavaroiden penkomista, kontaktin ottamista uhrin läheisiin tai suoraa kasvokkain uhriin, e-mailien tai kirjeiden lähettämistä, uhria koskevien tietojen hankkimista.
Alussa uhri ei usein edes tajua, että häntä vaanitaan. Vaanijan käytös voi ensin ihmetyttää, ennen kuin uhrille alkaa selviämään, että kyseessä on vaaniminen. Kyttääminen aiheuttaa uhrille uhatuksi joutumisen pelon tunteita (Haapasalo, 2009). Vaaniminen ei ole ainoastaan intohimoista epämieluista käytöstä vaan vaanija pakkomielteisesti ihailee kohdettaan (Pakes & Pakes, 2009). Vaanija ei ainoastaan vaani ensisijaista uhria, vaan myös uhrin läheisiä, jotta voisi kerätä tietoja uhrista ja häiritä uhrin muita suhteita. Vaanijat käyttävät hyväkseen myös uhrin muita suhteita pelotellakseen tai nöyryyttääkseen uhria.Stalkkerointi voi olla välineellistä, jolloin vaanimisen avulla pyritään tiettyyn päämäärään tai ekspressiivistä, jolloin vaanimisella ilmaistaan aggressiota, mahdollisesti vahingoitetaan uhria (Spitzberg & Cupach, 2007).
Kuka on stalkkeri?
Useimmiten stalkkerit ovat nuoria, naimattomia miehiä. Spitzbergin ja Cupachin (2007) mukaan stalkkerin lapsuussuhteen kiintymyssuhde on ollut turvaton. Usein myös läheisen ihmissuhteen menetys edeltää vaanimista, tutkimusten mukaan suurin osa väijyjistä (n. 60% väijymistapauksista) ovat uhrin entisiä kumppaneita (Pakes & Pakes, 2009). Digitaalisessa stalkkeroinnissa miesten ja naisten osuus on, kansainvälisten tutkimusten mukaan, kuitenkin yhtä suuri.Stalkkerin Motiivit
Motiiveja on useita. Löytyy hylkäämismotiiveja (ero, mustasukkaisuus, riippuvuus), aggressiomotiiveja (viha, kosto, pelottelu), kyvyttömyysmotiiveja (päihdeongelmat, psyykkiset häiriöt) ja asiakonfliktimotiiveja (lastenhuoltajuus, raha-asiat). Motiivit vaihtelevat rakkaudesta vihaan ja kostoon ja joskus ei löydy mitään järkevää syytä tai motiivia (Spitzberg & Cupach, 2007).
Stalkkerin käyttäytymismuotoja (Spitzberg & Cupach, 2007)
Jatkuvasti yhteydessä uhriin, suhteen läheisyyden liioittelu uhrin kanssa ja tiheät vierailut uhrin kotona
Jatkuva kontaktinottaminen puhelimen, sosiaalisen median kautta
Suoran kontaktinottaminen, ”vahingossa” ilmestyminen uhrin lähiympäristöön (harrastuksiin, uhrin lähiomaiseet, ystävien pariin, ja muihin toimintoihin)
Uhrin vakoileminen (tarkkailu, seuraaminen, tietojen urkkiminen)
Uhrin henkilökohtaiselle reviirille tunkeutuminen (pihalle, ovelle, asuntoon murtautuminen)
Uhrin häirintä ja pelottelu (maineen tahrinta, uhrin läheisten häirintä)
Uhrin pakottaminen ja uhkaaminen
Fyysinen väkivalta uhria kohtaan
Onko vaaniminen psyykkinen sairaus?
Uhrin stalkkerointi voi liittyä psyykkiseen sairauteen. Suurin osa stalkkereista kärsivät persoonallisuushäiriöistä ja ovat harhaisia. Useimmissa typologioissa on mukana harhaluuloinen tekijä (Spitzberg & Cupach, 2007). Syndroomassa nimeltään ”harhaluuloisuushäiriön erotomaaninen alatyyppi” (tunnetaan myös nimillä paranoidinen tila ja intohimopsykoosi) henkilö tulkitsee uhrin torjuvan käytöksen paradoksaalisesti rakkauden osoitukseksi.
Mullen, Pathén ja Purcell (2000) luokittelee vaanijat erilaisiin ryhmiin.
Läheisyyden etsijät. Tämä vaanija haluaa luoda intiimin ja rakastavan suhteen uhrinsa kanssa. He ovat harhaisia ja uskovat, että uhri on heidän sielunkumppaninsa ja että he ovat tarkoitettu olemaan yhdessä. Stalkkeri ei ehkä koskaan ole edes tavannut uhriaan, mutta pyrkii uhrin läheisyyteen, uhri voi esimerkiksi olla joku kuuluisuuden henkilö.
Hyljätyt. Muodostaa toiseksi suurimman ryhmän, hyljätyt haluavat palauttaa suhteensa takaisin uhrin kanssa. Hyljätyillä on usein persoonallisuushäiriö ja lisäksi psykoottinen häiriö.
Inkompetentit kosijat. Sosiaalisesti lahjattomat. He ovat usein miehiä, joilla on heikot sosiaaliset taidot. Nämä miehet ovat kyvyttömiä solmimaan suhteita ja käyttävät epäsopivia keinoja suhteen luomimiselle uhrin kanssa. Uhrista on tullut inkompetentille kosijalle pakonomainen kohde. Uhri ei yleensä ole saatavilla, vaan on joko varattu, seurustelee tai on jo naimisissa jonkun muun kanssa.
Stalkkerin Motiivit
Motiiveja on useita. Löytyy hylkäämismotiiveja (ero, mustasukkaisuus, riippuvuus), aggressiomotiiveja (viha, kosto, pelottelu), kyvyttömyysmotiiveja (päihdeongelmat, psyykkiset häiriöt) ja asiakonfliktimotiiveja (lastenhuoltajuus, raha-asiat). Motiivit vaihtelevat rakkaudesta vihaan ja kostoon ja joskus ei löydy mitään järkevää syytä tai motiivia (Spitzberg & Cupach, 2007).
http://saarahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223072-stalkkeri-vaanii-myos-sosiaalisessa-mediassa
”Vaaniminen” (käytetään myös sanoja ”väijyminen”, ”kyttääminen”, ”ahdistelu” ja kansanomaisesti englannista väännettynä ”stalkkerointi”) on tuntemattoman tai tutun seuraamista, lähestymistä, tarkkailua, uhrille soittamista, ei-toivottujen lahjojen lähettämistä, uhrin reviirille tunkeutuista, uhrin tavaroiden penkomista, kontaktin ottamista uhrin läheisiin tai suoraa kasvokkain uhriin, e-mailien tai kirjeiden lähettämistä, uhria koskevien tietojen hankkimista.
Alussa uhri ei usein edes tajua, että häntä vaanitaan. Vaanijan käytös voi ensin ihmetyttää, ennen kuin uhrille alkaa selviämään, että kyseessä on vaaniminen. Kyttääminen aiheuttaa uhrille uhatuksi joutumisen pelon tunteita (Haapasalo, 2009). Vaaniminen ei ole ainoastaan intohimoista epämieluista käytöstä vaan vaanija pakkomielteisesti ihailee kohdettaan (Pakes & Pakes, 2009). Vaanija ei ainoastaan vaani ensisijaista uhria, vaan myös uhrin läheisiä, jotta voisi kerätä tietoja uhrista ja häiritä uhrin muita suhteita. Vaanijat käyttävät hyväkseen myös uhrin muita suhteita pelotellakseen tai nöyryyttääkseen uhria.Stalkkerointi voi olla välineellistä, jolloin vaanimisen avulla pyritään tiettyyn päämäärään tai ekspressiivistä, jolloin vaanimisella ilmaistaan aggressiota, mahdollisesti vahingoitetaan uhria (Spitzberg & Cupach, 2007).
Kuka on stalkkeri?
Useimmiten stalkkerit ovat nuoria, naimattomia miehiä. Spitzbergin ja Cupachin (2007) mukaan stalkkerin lapsuussuhteen kiintymyssuhde on ollut turvaton. Usein myös läheisen ihmissuhteen menetys edeltää vaanimista, tutkimusten mukaan suurin osa väijyjistä (n. 60% väijymistapauksista) ovat uhrin entisiä kumppaneita (Pakes & Pakes, 2009). Digitaalisessa stalkkeroinnissa miesten ja naisten osuus on, kansainvälisten tutkimusten mukaan, kuitenkin yhtä suuri.Stalkkerin Motiivit
Motiiveja on useita. Löytyy hylkäämismotiiveja (ero, mustasukkaisuus, riippuvuus), aggressiomotiiveja (viha, kosto, pelottelu), kyvyttömyysmotiiveja (päihdeongelmat, psyykkiset häiriöt) ja asiakonfliktimotiiveja (lastenhuoltajuus, raha-asiat). Motiivit vaihtelevat rakkaudesta vihaan ja kostoon ja joskus ei löydy mitään järkevää syytä tai motiivia (Spitzberg & Cupach, 2007).
Stalkkerin käyttäytymismuotoja (Spitzberg & Cupach, 2007)
Jatkuvasti yhteydessä uhriin, suhteen läheisyyden liioittelu uhrin kanssa ja tiheät vierailut uhrin kotona
Jatkuva kontaktinottaminen puhelimen, sosiaalisen median kautta
Suoran kontaktinottaminen, ”vahingossa” ilmestyminen uhrin lähiympäristöön (harrastuksiin, uhrin lähiomaiseet, ystävien pariin, ja muihin toimintoihin)
Uhrin vakoileminen (tarkkailu, seuraaminen, tietojen urkkiminen)
Uhrin henkilökohtaiselle reviirille tunkeutuminen (pihalle, ovelle, asuntoon murtautuminen)
Uhrin häirintä ja pelottelu (maineen tahrinta, uhrin läheisten häirintä)
Uhrin pakottaminen ja uhkaaminen
Fyysinen väkivalta uhria kohtaan
Onko vaaniminen psyykkinen sairaus?
Uhrin stalkkerointi voi liittyä psyykkiseen sairauteen. Suurin osa stalkkereista kärsivät persoonallisuushäiriöistä ja ovat harhaisia. Useimmissa typologioissa on mukana harhaluuloinen tekijä (Spitzberg & Cupach, 2007). Syndroomassa nimeltään ”harhaluuloisuushäiriön erotomaaninen alatyyppi” (tunnetaan myös nimillä paranoidinen tila ja intohimopsykoosi) henkilö tulkitsee uhrin torjuvan käytöksen paradoksaalisesti rakkauden osoitukseksi.
Mullen, Pathén ja Purcell (2000) luokittelee vaanijat erilaisiin ryhmiin.
Läheisyyden etsijät. Tämä vaanija haluaa luoda intiimin ja rakastavan suhteen uhrinsa kanssa. He ovat harhaisia ja uskovat, että uhri on heidän sielunkumppaninsa ja että he ovat tarkoitettu olemaan yhdessä. Stalkkeri ei ehkä koskaan ole edes tavannut uhriaan, mutta pyrkii uhrin läheisyyteen, uhri voi esimerkiksi olla joku kuuluisuuden henkilö.
Hyljätyt. Muodostaa toiseksi suurimman ryhmän, hyljätyt haluavat palauttaa suhteensa takaisin uhrin kanssa. Hyljätyillä on usein persoonallisuushäiriö ja lisäksi psykoottinen häiriö.
Inkompetentit kosijat. Sosiaalisesti lahjattomat. He ovat usein miehiä, joilla on heikot sosiaaliset taidot. Nämä miehet ovat kyvyttömiä solmimaan suhteita ja käyttävät epäsopivia keinoja suhteen luomimiselle uhrin kanssa. Uhrista on tullut inkompetentille kosijalle pakonomainen kohde. Uhri ei yleensä ole saatavilla, vaan on joko varattu, seurustelee tai on jo naimisissa jonkun muun kanssa.
Stalkkerin Motiivit
Motiiveja on useita. Löytyy hylkäämismotiiveja (ero, mustasukkaisuus, riippuvuus), aggressiomotiiveja (viha, kosto, pelottelu), kyvyttömyysmotiiveja (päihdeongelmat, psyykkiset häiriöt) ja asiakonfliktimotiiveja (lastenhuoltajuus, raha-asiat). Motiivit vaihtelevat rakkaudesta vihaan ja kostoon ja joskus ei löydy mitään järkevää syytä tai motiivia (Spitzberg & Cupach, 2007).
http://saarahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223072-stalkkeri-vaanii-myos-sosiaalisessa-mediassa
Vastaukset 11
Vanhimmat
STALKERIN KÄYTTÄYTYMISMUOTOJA
1. Jatkuvasti yhteydessä uhriin, suhteen läheisyyden liioittelu uhrin kanssa ja tiheät vierailut uhrin kotona
2. Jatkuva kontaktinottaminen puhelimen, sosiaalisen median kautta
3. Suoran kontaktinottaminen, ”vahingossa” ilmestyminen uhrin lähiympäristöön (harrastuksiin, uhrin lähiomaiseet, ystävien pariin, ja muihin toimintoihin)
4.Uhrin vakoileminen (tarkkailu, seuraaminen, tietojen urkkiminen)
5. Uhrin henkilökohtaiselle reviirille tunkeutuminen (pihalle, ovelle, asuntoon murtautuminen)
6. Uhrin häirintä ja pelottelu (maineen tahrinta, uhrin läheisten häirintä)
7. Uhrin pakottaminen ja uhkaaminen
8. Fyysinen väkivalta uhria kohtaan
Onko+vaaniminen+psyykkinen+sairaus?
Stalkkeri netissä
Sosiaalinen media on tuonut uuden ulottuvuuden ja erilaisen mahdollisuuden stalkkerointiin. Ennen nettiä, vaaniminen vaati aikaa ja omistautumista. Vaanijan täytyi asua lähellä. Vaanija ei myöskään saanut paljon tietoa uhristaan, mutta sosiaalinen media on muuttanut kaiken tämän. Internet antaa vaanijalle oivan tilaisuuden kerätä suuria määriä tietoja potentiaalisesta uhrista, käsityksen hänen menneisyydestä, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta! Sosiaalisen median kautta useimmat jakavat myös sijaintinsa. Näin stalkkeri tietää missä potentiaalinen uhri liikkuu.
Stalkkerointia helpotetaan lisäksi erilaisilla markkinoilta saatavilla työvälineillä, kuten vakoiluohjelmilla (esim. Webcamspyware”). Vakoiluohjelmat paljastavat käytetyt salasanat ja käynnistävät nettikameran, jonka kautta voi katsella ja kuunnella toista. Vakoiluohjelmia käyttävä vaanija on useimmiten puolison entinen tai nykyinen kumppani ja vaanimisen tarkoituksena on puolison elämän seuraaminen ja pyrkimys toisen kontrollointiin.
Netin kautta tapahtuvaan stalkkerointiin ei yleensä liity fyysistä kontaktia, mutta se ei ole vähemmän vaarallinen kuin netin ulkopuolella tapahtuva vaaniminen. ”Nettistalkkerointi” on vaanijalle monipuolista viihdettä 24/7.
Kuinka välttää stalkkerointi?
Älä ole missään yhteydessä vaanijan kanssa
Kerro muille, että sinua vaanitaan
Suojele yksityisyyttäsi ja henkilökohtaisia tietojasi
Kerää todistusaineistoa
Nettistalkkeroinnin ennaltaehkäiseminen:
Tee profiilistasi yksityinen.
Estä kaikki tilit, jotka kuuluvat väijyjälle.
Kun lataat kuvia, lataa ne alhaisella resoluutiolla, niin ettei kuvia voida zoomata.
Vältä kuvien ”taggausta”.
Käytä eri käyttäjänimeä jokaisella sosiaalisen median sivulla joilla olet.
Poista itsesi hakusanoista ja internetistä
Vaaniminen on vakava rikos
Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuoden 2014 alusta lähtien ( rikoslaki 25 7 a §). Vainoamisesti voidaan tuomita sakkoa tai enimmillään kaksi vuotta vankeutta.
Vaanimisen estäminen on lähes mahdotonta
Uhrin asema on stalkkeroinnissa heikko. Vaanimista ei voida täysin ehkäistä kielloin tai rangaistuksin. Järjen puhuminen pakkomielteiselle ja harhaiselle ihmiselle on käytännössä täysin mahdotonta. Uhri voi kuitenkin turvautua erilaisiin selviytymiskeinoihin kuten neuvottelemiseen (tuskin auttaa), vastustamiseen (joskus voi jopa yllyttää), välttelyyn (ehkä tehokkain keino) ja avun hakemiseen viranomaisilta.
Vaaniminen ei ole mikään uusi ilmiö, mutta perinteisen vaanimisen lisäksi sosiaalinen media on tuonut nettistalkkerit. Some tarjoaa vaanijoille valtavan ”Lebensraumin” millä temmeltää.
(Blogiteksti löytyy myös blogistani: http://saarahuhtasaari.vuodatus.net/)
Joku on lukenut yhden psykologian kirjan siitä mitään ymmärtämättä....ja seuraus näkyy...heh
Tässä nähdään taas yksi näistä netin kirouksista.Netti on tuonut yhteiskuntaamme tietyissä asioissa helpotusta.Mutta se on tuonut myös paljon pahaa ja haitallista.
Kuten syrjäytymisen ja tälläisen netissä stalkkaamisenkin yms.mistä ei ole hyötyä.Ainoastaan haittaa.
Stalkkaaminen netissä/somessa loppuu kun irrottaa itsensa netistä. Stalkkeri hakee uuden uhrin mutta itse olet tavoittamattomissa.
Sätin stalkkerit on sen verran kipeitä jaa yksinkertaisia, että jatkavat vaikka heidän henkilöllisyytensä on tiedossa.
Olet siis sitä mieltä, että pannaan vahinko kiertämään.
Lakaistaan maton alle ongelma.
Kyllä totuus on tämä: "Se, joka pysyy hiljaa, tekee yhtä paljon pahaa kuin se, joka räyhää..." ja vieläpä Elisabeth Rehnin sanoja nuo.
Listanhan hän onkin jo tehnyt inhokeistaan.
Mitä suosittelet tekemään, ettei vahinko kiertäisi?
Stalkkeri itse aloitti ylläolevan keskustelun.
Mistä tiedät?