Mä voisin kertoa vähän stooriani. No, mulle tuli tässä joitain kuukausia sitten kauhea stressi mun painosta. Melkein oksensinkin. joka ilta itkien tuijotin peiliin. Mä pidin itseäni lihavana, vaikka olen ihan sopiva. no, vähensin syömistä (eipä oo fiksua, eihän siinä rasva pala) ja sillee. paino heitteli, tippu välillä joitain kiloja, ja ekstrana takas. mä olin paniikissa. mutta sitten aloin hölkkäämään entistä enemmän ja aloin tehdä jumppaliikkeitä yms. ja söin niin kuin ennenkin, karkkeja ja sipsejä vähän karsien, tietenkin. lihaksia alkoi tulla ja kunto parani. näytän aika tankilta nyt, tai no, lihoneelta, kun läskin tilalle (ja alle) on tullut lihasta (mahan seudulle). lihaksethan painaa enemmän kuin läski ja näyttää isommilta. (huonosti selitetty, mutta kai te tajuatte...?) mutta entä sitten?? mulla on kunto parempi ja vatsalihakset (jotka tuntee ja näkeekin...vähän) ja reisilihaksia. eikös se oo tärkeintä, olla terve? mä olen ylpeä, että en laittanu niitä sormia kurkkuun ja pystyn kattoon itteeni peilistä pää pystyssä. ei ne asiat siitä laihtumalla parane!
lihava, laiha, ketä kiinnostaa??
ihan ok
2398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eiks sulla sitten palanu sitä läskiä siitä päältä? Kun mä rupesin syömään terveellisemmin ja rupesin liikkuun, niin samoin tuli lihaksia mutta rasvaprossa tuntui tippuvan vähän liiankin alas. Onneks se on kuitenkin nyt vuoden aikana korjaantunut normaalimmaksi.
Hyväkuntoinen ihminen on aina kaunis, oli lihaksien ja toimivan verisuonielimistön päällä sitten miten paljon läskiä tahansa.
"Laihat" eivät ole kauniita, jos se tarkoittaa että on vain nahkaa luiden päällä, mutta ei minkäänlaista lihaksistoa eikä minkäänlaista kuntoa.
2000-luvun ihanne on terve kuntoileva nainen. Tissiläskikuningattarien ja anorektikoiden aika on auttamattomasti ohi. Tervetuloa urheilun ja terveyden vuosituhannelle!