Tinnitus

Tinnitukseni alkoi keväällä 1993 ilmeisesti rock-konsertin jälkeen. En ole täysin varma. Sain myös suunnilleen samaan aikaan pienen tärähdyksen painimatsissa päähäni. Tinnitus saattoi alkaa myös siitä. En ole täysin varma.
Minulla suhisee oikea korva. Vasen korva ei yhtään. Alussa suhina oli varsin kovaa muutama viikko. Tällöin korvalla ei kuullut juuri mitään. Sitten kuulo parantui normaaliksi mutta suhina jäi ja onneksi lievempänä. Kävin korvalääkärillä asiasta ja hän antoi vain rauhottavia lääkkeitä. Sanoi vain että suhina johtuu viasta sisäkorvasta(mahdollisesti pieni veritulppa tai muu vastaava?) ja asialle ei voi yhtään mitään. Olet vielä nuori mies (olin silloin 18-vuotias) joten ehkäpä tulevaisuudessa sinua voidaan auttaa.
Onneksi suhinani on lievää ja vain oikeassa korvassa. Olen oppinut elämään vaivani kanssa. Oikeastaan suhina häiritsee vain nukahtamista.
Keskittymään pystyn hyvin pienessä taustamelussa.
Ainut lääke joka todella auttaa on yksi luontaislääke. Sen teho perustuu verenkierron tehostamiseen sisäkorvassa. Tosin suhina ei täysin poistu tälläkään lääkkeellä. En voi kertoa
lääkkeen nimeä koska tällä palstalla ei näköjään saa mainostaa mitään. Mutta jos kerrot sähköpostiosoitteesi niin kerron kyllä luontaislääkkeen nimen.

-Ikäni 66, mies.
-Vas. korva kuuroutui autokolarissa v 54 niin pahoin, ettei kuulon rippeillä ole käyttöä elämässä. Tilalle korkea yhtäjaksoinen sihinä.
-Tinnitus pysynyt hyvin samanlaisena vuosikymmenet. Voinnin huonontuessa tuntuu voimakkaammin. Jos kuvattaisiin kirjaimin "zzzzzzzziiiiihhhsss". Kerran voimakkaan pelon vallassa muuttui kuuluvaksi pehmeäksi "bubutukseksi", ja toisen kerran äkkiarvaamatta hirveä korahdus kuin ammetta tyhjentäessä.
-Oikea hyvin kuuleva korva alkoi soida 80-luvulla.Sointi sama kuin kuurossa, mutta volyymieroja lähes kuulumattomasta tikityksestä hirmuiseen kirkumiseen. Kuvaisin molempia ääniä moniääniseksi, mutta oik korvassa joskus yksiääninen piipaus, jonka voin komentaa pois! Oik korva alkoi alussa soida iltapäivätorkkujen jälkeen. Yleensäkin huomasin, että tarvittiin nukahdus välille, että tapahtuisi muutos (siis soimaan tai hiljaiseksi).
-Tähän uudempaan tinnitukseen näköjään vaikuttaa myös esim. hartioiden jännitys ja mieliala. Negatiiviset kokemukset (jopa muistot)laukaisevat reaktion.
-Olen huomannut, että tinnitus ja kuuleminen ovat jotenkin erillisiä asioita. Kuulen aika hyvin.
-Hakeuduin vuosi sitten lääkäriin kun soiminen paheni dramaattisesti lisääntyneen stressin takia. Ideana asian auttamiseksi näkyi olevan poisoppiminen. Lääkärin suhtautuminen oli huomaavaista ja optimistista.Samaa ei voi sanoa 50-luvun kollegoista!Olen jättänyt lääkärikontaktin katkolle kun vaiva tuntui helpottavan hiukan.Tinnitus ei minulla ole haitannut nukkumista paitsi viime aikoina kun soimisen volyymi on kasvanut yli ennen koetun voimakkuuden.

elikkä niin pienestä kuin jaksan muistaa on minun korvani soinut.
Muistan kun pienenä sanoin että korvani soi,minut vietiin terkkarille ja korvaan ruutattiin vettä.
Vasta aikuisiällä tajusin sen olevan tinnitusta.
Noin kymmenen vuoden välein se on muuttunut erilaisiksi ääniksi.
Alussa se oli kuin pirunviulua vinguttaisi korvien välissä sisäpuolella.
Sittemmin se painnottui enemmän oikeaan korvaan.
Ja myös nyt aikuisena olen tajunnut miksi minun on ollut tarve pitää pientä ääntä,radiota tai telkkaria kun käyn nukkumaan.
Kuulonalenemaa on hieman.En kuule enää koneelta niitä ihan korkeimpia ääniä,mutta kuulo on kuitenkin vielä hyvä.
Pään magneettikuvaus on tehty,mitään rakennevikaa ei ole.
Mitään lääkkeitä tai luontaistuotteita en ole kokeillut.
Eikä niitä ole kyllä missään yhteydessä tarjottukkaan.
Olen melko hyvin tottunut asiaan eikä asia juurikaan vaivaa.
Paitsi kun korva soi vielä tinnituksen päälle.

Tervehdys!
Kuulun varmasti niihin onnekkaisiin, jotka pystyvät olemaan "kuulematta" suhinaa ja vinkunaa. Itse asiassa tajusin vasta parisen vuotta sitten, että "kärsin" tinnituksesta.
Oikea korvani on vinkunut kovaa ja korkealta aina. Minulla oli pienenä paha korvatulehduskierre. Minulla on ollut kahdesti putket ja sen lisäksi korvani on puhkaistu liian monesti ja usein liian, heppoisinkin perustein. Muistan miten inhosin mennä lääkäriin korvatulehduksen takia, koska tiedossa olisi enemmän kipuja kuin sisään tullessa. Uskon tämän pilanneen korvani enemmän tai vähemmän (korvatulehduskierteen päälle).
Pari kertaa olen nostanut metakan, ettei minua puhkottaisi. Toisessa tapauksessa en muista kärsineeni kipuja sen pidempään ja toisessa äiti vei minut yksityiselle, joka sanoi, että onneksi ette antanut puhkaista, sillä korvassa ei ole mitään vikaa vaan lapsella on poskiontelotulehdus.
Eli, siis, koska oikeassa korvassa on kuulon alenema, se on ns. liimakorva ja pahasti arpeutunut, en yhtään ihmettele jos se vinkuu kaiken aikaa. Minä olen vain oppinut elämään sen kanssa, eikä siitä ole sen pahemmin muuta haittaa ollut. Ainoa asia, joka tuottaa ongelmia on juuri se kuulonalenema. Lääkäriltä en ole koskaan kysellyt mitä tehdä sen suhteen, koska en ole varsinaisesti sitä tinnitusta pitänyt vaivana. Voisi olla, että säikähtäisin pahemman kerran jos jonain päivänä oikea korva olisikin ihan hiljainen. :D