Vaihdevuosioireita jo nelikymppisenä?

hei! kyllä se on mahdollista ;yö hikoilu varsinkin rintakehän alueelta ja alaselästä oli minun oireet ja katkonainen yö uni...päivällä vähemmän hikoilua "punastumis"tuntemuksia ehkä.49 vuotiaana marssin asiasta tietävälle lääkärille joka piti ilmiselvänä tapaustani ja ehdotti laastareita (minulla on hormonikierukka edelleen)..ja niin sain vanhan minän takaisin :D ....minua ei peloita syöpä ym. syöpä tulee jos on tullakseen mutta muilta osin pyrin noudattamaan terveellistä elämää painon, ravinnon ja muiden iholle laitettavien aineiden suhteen esim.deotorantti ei saa sisältää alumiinia..ja onhan näitä vaihtoehtoja kun viittii ottaa selvää.Mutta suosittelen vaikka estrogeenitason mittausta mikäli haluaa varmaa tietoa.Olen seurannut miehen suvun naisia joilla on oireet alkaneet ja eivät ole uskaltaneet korvaushoitoa aloittaa syövän pelossa.sen verran tuskaisia ovat oireiden kanssa olleet että en ite tahdo kymmentä vuotta taistella tämän asian kanssa...ai niin ja vielä yksi hyvä asia ;ihoni sileni totaalisesti :D

hei! oikeestaan huomasin käsivarsista sileämisen; olen kesäisin työnpuolesta paljon ulkona ja käsivarteni olivat päivittyneet mutta iho tavattoman kuivan(urilla)oloinen hoidoista huolimatta.pariviikkoa olin laastaroinut itseäni kun havahduin että käsivarteni iho oli tasainen ja erinomaisessa kunnossa.kasvoistakin oli silmänympärys juonteet pienenneet.Vaihtari oireet alkoi vetämättömällä ololla,väsymyksellä,yölliset heräilyt vaikka olen aina ollut erinomainen nukkuja.punastumis tuntemukset ja yölliset hikoilut.Alkuun kokeilin femisoijaa mikä oli hyvä tosi lievässä vaiheesa mutta teholoppui ja kävin lääkärissä ja sain reseptit iholle levittävään geeliin ja laastariin.geeli ei tehonnut mutta kun siirryin laastariin niin oireet vähenivät jo parin päivän päästä..ja katosivat viikossa kokonaan.

Minulla alkoi esivaihdevuodet vaivaamaan jo ennen nelikymppisiä. Muutaman vuoden kärsin jatkuvista vuodoista ja olin aina kärttyinen. Laitoin vuoto-ongelmat kuparikierukan piikkiin ja vaihdoin sen hormonikierukkaan. Se helpotti vähän vuotoihin, vaikkakaan kuukautiset eivät loppuneet kokonaan. Kierto heitteli miten sattui, mutta jatkuvat välivuodot loppuivat ja määrä niukkeni.

Alkoi tulla univaikeuksia, vaikka olen aina ollut hyvä nukkumaan. Ne laitoin huonon työilmapiirin ja stressaavan tilanteen piikkiin. Sain helposti seksin jälkeen hiivatulehduksia tai bakteerivaginoosin. Virtsarakon tulehduskin pääsi joskus yllättämään. Gyne huomasi, että limakalvoni olivat ohentuneet. Itse seksissä kostuin runsaasti, joten itse en edes osannut ajatella tuollaista. Samoin virtsankarkailu lisääntyi aina ennen kuukautisia, jolloin sain Vagifemit käyttööni. Ne ovat auttaneet pahimpaan oireiluun. En ole enää vuotanut verta seksin jälkeenkään.

Aloin olemaan tosi väsynyt, enkä jaksanut enää edes kotia pitää kunnossa, kun ehdotin lääkärille, että olisiko kyseessä vaihdevuodet vai mikä ihme. Hikikohtauksia aloin saamaan ja yhden kesän niistä kärsin ennen kuin menin lääkärille. FSH-arvot otettiin 45 vuotiaana ja ne osoittivat yksiselitteisesti, että vaihdevuoden olivat jo olleet. Sain kokeilureseptin geeliin ja laastariin hormonikorvaushoidoksi, mutta omat hikikohtaukseni ja uniongelmat hellittivät kesän jälkeen, joten en sitten kokeillut hoitoa. Käytän ainoastaan Vagifemiä paikallishoitona emättimessä ja se riittää.

Hormonikierukkakin on paikoillaan, vaikka lapsia en enää voi saada, mutta se auttaa näihin vaihdevuosiongelmiin. Tosin edelleen olen väsynyt ja kärttyinen ja emättimen tasapaino järkkyy herkästi, mutta mielestäni nämä eivät häiritse liikaa elämänlaatuani. Liikkunut olen koko elämäni ja nyt olen entisestään panostanut liikuntaan. Se parantaa mielialaa ja saa olon energisemmäksi.

Minulla myös oireet alkoivat alle 40 v. FSH pitoisuus oli 3 vuotta sitten normaali. Viime vuonna kuukautiskierto lyheni muutamalla päivällä. Oireet eivät ole massiiviset. Hikoilua, mutta harvemmin koko vartalon. En enää ovuloi säännöllisesti, tunnistan ovulaation varsin hyvin. Välillä limakalvot ovat kuivat. Käytän silmän kostutustippoja säännöllisesti. Etenkin aamuyöstä kuivat silmät herättävät, sietämätön kipu. Kolotuksia voi olla, muttei paljon. Nyt 40 iho on rypistynyt ja muutenkin ohuet hiukset ohentuneet ja harmaantuneetkin. Olen pienikokoinen, ja liikun varsin paljon. Liikunta on hyvä lääke moneen vaivaan.

Vaihdevuosi-iän sanotaan menevän äidillä ja tyttärellä samalla tavoin, mutta ei ole niin ehdoton sääntö. Meillä mummolla ja ilmeisesti joillain mummon sisarruksillakin oli varhaiset vaihdevuodet (iässäni). Mummon äiti puolestaan synnytti vielä lähes 50-vuotiaana. Omalla äidilläni kuukautiset päättyivät muistaakseni 56-vuotiaana. Ja itse olen lapseton ja ollut viimeiset 8 vuotta ilman ehkäisyä - eli ilmeisesti kohdallani hormonimuutokset todellakin ovat alkaneet aikaisin ja alentaneet hedelmällisyyttä.

Hoito riippuu oireistosta. Ei ole mikään pakko käyttää estrogeeniä. Tosin jos ajattelit elää 100-vuotiaaksi, niin estrogeenillä voit suojata sydäntä ja luustoa. Estrogeenivaje aiheuttaa osteoporoosia ja sydän- ja verisuonisairauksia. Vaikket käyttäisi estrogeeniä, niin todennäköisyys saada jokin syöpä kasvaa iän myötä. Hyödyt ovat haittoja suuremmat. Terveillä elämäntavoilla saa vähennettyä monia riskejä. Asioista ei vaan puhuta. Moni syö liikaa ja liikkuu liian vähän. Selvähän se, että rapakuntoinen ja epäterveellisesti elävä saa myös komplikaatioita enemmän.

Omalla kohdallani olen päättänyt pyytää paikallisestrogeenivalmisteen, sitten, kun limakalvot alkavat olla jatkuvasti huonossa kunnossa. Tässä vaiheessa en koe tarvetta estrogeenille. Runsaita vuotoja voi hoitaa myös hormonikierukalla. Toisille se sopii, toisille ei. Eli oireisto ratkaisee. Ja tietysti naisella on valinnan vapaus. Jos on pakko valita mielialalääkkeen ja estrogeenin väliltä, niin valitsen jälkimmäisen. (Unen vuoksi voi olla joskus tarpeen.) Kaikilla lääkkeillä on haittansa, varsinkin psyykenlääkkeillä.

tapauskohtainen lie tuo kesto,tuttavapiirissä 10v. on ihan normaali joten itse en moiseen suostu.ei kannata murehtia siitä että aikaisin alkoi vaan jos oireet haittaa, niin apu löytyy ja elämä jatkuu normaalina.hyvästä kunnosta huolimatta sain verenpainelääkkeet nelikymppisenä ja sekin tuntui keljulta mutta lääkkeet teki paremman olon joten enpäs enää murehtinu moista..hyvää ihanaa kevään odotusta sinulle!!

Suominaiset alkavat mummoutua tunnetusti normaalia nuorempina.

Noista osteoporoosin riskitekijöistä löytyy hyvin tietoa Luustoliiton sivuilta.

Siellä on myös nopea testi, jolla voi arvioida riskitekijöitä.

http://luustoliitto.fi/sites/default/files/kuvat/minuutin-testi-netti_1.pdf

Monet muutkin tekijät vaikuttavat osteoporoosin syntymiseen. Hieman epäreilua alkaa pelotella mm. osteoporoosilla ja sillä verukkeella suositella hormonihoitoa.

Täällä on muuten toinen pitkä keskustelu samasta aiheesta.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/1084775/kauanko-vaihdevuosioireet-kestaneet-

Täällä sieltä yksi kommentti:


elämä hymyilee

29.3.2011 11:30
Heipä hei rakkaat kanssasiskot!!
Haluan kertoa omakohtaiset kokemukset vaihdevuosista. Täytän kohta 54 vuotta. Sinä vuonna kun täytin 50-v, minulta poistettiin hormonikierukka ja heti alkoivat oireet, kuumat aallot ja yöhikoilu. Rintasyövän pelossa olin päättänyt, että en hormonikorvaushoitoa aloita. Söin muutamia kuureja homeopaattisia lääkkeitä, niistä oli apua hetken. Yritin myös joitain luontaistuotteita mutta niistä ei löytynyt apua. Minä tyttö sitten vaan päätin yrittää kestää. Päivät ok, mutta yöllä heräilin koko ajan. Juttelin asiasta työterveyslääkärini kanssa ja sain nukahtamislääkereseptin, sen lääkkeen avulla nukuin aina välillä vähän paremmin. Olen matkan varrella yrittänyt löytää tietoa vaihdevuosien kestosta mutta näköjään sitä ei voi tietää, se on niin henkilökohtaista.
N. kuukausi sitten huomasin, että en ollut herännyt kertaakaan hikimärkänä ja tätä onnea on nyt jatkunut:) Nukahtamislääkkeet olen unohtanut ja nyt tuntuu elämä hymyilevän. Eli minulla oireet kesti melkein päivälleen neljä vuotta.

Toinen omakohtainen kommentti samasta keskustelusta:

Tsemppiä aloittajalle ja muille vaihdevuosi-ikäisille!

minun tarina

15.3.2011 21:01

Vaihdevuosi oireet on varmaankin yksilöllisiä.

Oma tarinani
n. 40 vuotiaana alkoi olla lähes päivittäin kuumia aaltoja ja mielialan vaihtelua samoin. En osannut ajatella että ne liittyisivät vaihdevuosiin koska kuukautiset olivat aivan normaalit. Noin 50 vuotiaana kuukautiset alkoivat harventua ja noin vuoden kuluessa ne loppuivat kokonaan.
Sitten kun kuukautiset olivat viimeisen kerran, sen jälkeen alkoivat kuumat aallot tosi hurjasti. Olin yötä päivää aivan kuin liekeissä ja hikeä riitti. Sitä valtavaa hikoilua kesti jokseenkin vuoden ajan ja sitten alkoi helpottamaan.
En ole käyttänyt mitään hoitoja, kärsinyt vain. Nyt on parempi jo kun aaltoja tulee enää 1-2 yöllä, niiden kanssa pärjää jo aivan hyvin.

Kiitos taas kaikille kirjoittajille! Tässäkin näkyy olevan, ihan luonnollisesti, paljon yksilöllistä vaihtelua. Pitää varmaan taas äitiäni haastatella, ja hänen siskojaan, miten heillä on mennyt. Äidiltäni tosin poistettiin kohtu joskus nelikymppisenä mutta sitäpä en tiedäkään, poistettiinko myös munasarjat.

Miksi suomalaiset naiset kärsii turhaan. Juuri näitä kommentteja että "minä tyttö päätin kärsiä"...Minkä kirkkaamman kruunun siitä saat? Kun on lääkitykset keksitty ja ne auttaa. Estrogeenin puutteeseen ei auta muu kuin estrogeeni. Miksi ihmeessä pitää ottaa tuo asenne ja siirtää se seuraaviin sukupolviin. En ymmärrä mitä hauskaa sillä on ylpeillä kuinka hiestä märkä on ollut. Näitä räjähteleviä ja itkuisia, väsyjä naisia näkee ihan tarpeeksi työpaikoilla. Yksikin tyttö kysyi eräästä vaihdevuosi-ikäisestä joka kärsi kovasti oireista että "onko tuolla hoitajalla kaikki palikat tallella". Muisti pätkii kun ei saa nukuttua. Hakekaa hormonihoito jos vaan vasta-aiheita ei ole.

Mutta ehkä ne itkuiset, huonomuistiset ja unettomat naiset ovat nimenomaan niitä jotka terveydellisistä syistä eivät voi käyttää hormonikorvaushoitoa. Ja kaikki eivät voi esim. taloudellisista syistä jättäytyä pois työelämästäkään eli se on vain kärvisteltävä sitten.