Perseensuti
”Voi perseensuti.”
~Kansansanonta
Perseensuti Aunuksesta.
Perseensuti oli yleisesti käytössä ainakin 1880-luvulle saakka Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Perseensuti, tai perssuti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää.
Käyttötapoja:
Siihen aikaan maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huussissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Erityisesti pyyhkimiseen tarkoitettuja päreitä kerättiin ns. persikkopuusta. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhytvartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Ennen kuin käyttäjä harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, hän kopautti harjaa seinää vasten, jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois. (hikipedia)
”Voi perseensuti.”
~Kansansanonta
Perseensuti Aunuksesta.
Perseensuti oli yleisesti käytössä ainakin 1880-luvulle saakka Kymenlaaksossa ja Karjalassa. Tiettävästi sitä käytettiin myös jonkin verran Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Perseensuti, tai perssuti tunnettiin myös nimellä perskä. Se laitettiin hirrenrakoon kuivamaan ja odottamaan seuraavaa käyttäjää.
Käyttötapoja:
Siihen aikaan maaseudulla tarpeet tehtiin usein niin sanotusti "nurkan taakse". Varsinkin palvelusväki kävi asioilla ulkorakennuksen takana. Paikalle oli yleensä rakennettu riuku, jotta myös isomman asian eli ulostamisen suorittaminen oli mahdollista.
Vessapaperi oli tuntematon ylellisyystarvike sen ajan maaseudulla. Metsässä takamus pyyhittiin luonnollisesti sammaleeseen. Huussissa oli joko varattu sammalta tai peräti sanomalehden riekaleita. Pärekin kelpasi pyyhkimiseen. Erityisesti pyyhkimiseen tarkoitettuja päreitä kerättiin ns. persikkopuusta. Nurkan takana näiden pyyhkimistarpeiden säilyttäminen olisi ollut vaikeaa ja niinpä käytettiin pehmeää ja tuuheaa lyhytvartista harjaa peräaukon puhdistamiseen. Ennen kuin käyttäjä harjasi oman ahterinsa puhtaaksi, hän kopautti harjaa seinää vasten, jotta siihen kiinni kuivaneet ulostekikkareet tippuivat pois. (hikipedia)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hih hih hih, johan on mukavata.
Ja mikään lämmittää ei voi enempää kuin siun yönsilmäsi. Ajan vain yö linjallain. Lastia tonneittain.
Tapasin nykysen rouvani ruumassa. Kurkistelin paskaaukosta naisten perseitä ja toiselta puolen pisti naikkonen myös päänsä reiästä alas. Tervehdimme kohteliaasti toisiamme ja teimme senssit ruunan eteen.
Näin paskaisissa merkeissä alkoi rakkautemme ja sittemmin jopa avioliittomme vuonna 1954.
Juu juu, menit vasta kolmekymppisenä naimisiin. Olitko jo talvisodassa?
Paperia säästyisi paljon jos yleisissä vessoissakin olisi tällainen yleinen perseensuti.
Wc-paereiden varastelu on Suomessa yleistä.
Ketä kiinnostaa
Sormillakin pystyy pyyhkimään
Ketä pesee aina kuumalla vedellä! Kuulemma kiinnostaa.