Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Myrkyllinen talo

    Tiedätköhän miten loukkasit?
    Miten sanasi herättivätkään uinuvan raivon,
    halun raadella ja repiä
    jopa tappaa.
    Sinä pieni,
    sinä ymmärtämätön houkka,
    sinä pelkuri!
    Elämä ei ole sinulle mitään,
    et näe sitä
    etkä vaistoa sitä mitä ei sanoin kerrota.
    Minun pitäisi sääliä sinua,
    ymmärtää ettet näe sitä mikä on minulle selkeää,
    minkä ajattelen ja uskon olevan elintärkeä kyky
    tai vähintään se ainoa tarvittava tässä elämässä.
    Ja tämä viha,
    tämä halveksunta
    kuinka se ryöppyää äänettömänä korvillesi
    hirmumyrskyn voimalla sisälläni
    kaiken velvollisuusrakkauden lävitse.

    Jo voisin
    repisin kallosi auki,
    syöttäisin sinne tiedon,
    tunkisin vaiston.

    Minua väsyttää.
    Kaikki jatkuu samoilla kaavoilla,
    ne eivät vie mihinkään,
    peittelevät mennyttä.
    Ei puhuta,
    ei selvitetä tai koeteta ymmärtää
    miksi.
    Suutut minulle,
    teen väärin,
    olen rippivelvollinen tunteistani sinulle, niinkö?

    Asumme talossa
    jonka seinien myrkky
    vahvistuu yö yöltä,
    saastuttaen meidät.
    0203
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ada B. kirjoitti:

    Tiedätköhän miten loukkasit?
    Miten sanasi herättivätkään uinuvan raivon,
    halun raadella ja repiä
    jopa tappaa.
    Sinä pieni,
    sinä ymmärtämätön houkka,
    sinä pelkuri!
    Elämä ei ole sinulle mitään,
    et näe sitä
    etkä vaistoa sitä mitä ei sanoin kerrota.
    Minun pitäisi sääliä sinua,
    ymmärtää ettet näe sitä mikä on minulle selkeää,
    minkä ajattelen ja uskon olevan elintärkeä kyky
    tai vähintään se ainoa tarvittava tässä elämässä.
    Ja tämä viha,
    tämä halveksunta
    kuinka se ryöppyää äänettömänä korvillesi
    hirmumyrskyn voimalla sisälläni
    kaiken velvollisuusrakkauden lävitse.

    Jo voisin
    repisin kallosi auki,
    syöttäisin sinne tiedon,
    tunkisin vaiston.

    Minua väsyttää.
    Kaikki jatkuu samoilla kaavoilla,
    ne eivät vie mihinkään,
    peittelevät mennyttä.
    Ei puhuta,
    ei selvitetä tai koeteta ymmärtää
    miksi.
    Suutut minulle,
    teen väärin,
    olen rippivelvollinen tunteistani sinulle, niinkö?

    Asumme talossa
    jonka seinien myrkky
    vahvistuu yö yöltä,
    saastuttaen meidät.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu