Myrkyllinen haju asunnossa

"Miks meillä haisee yhä tältä?", kysyi poika eilen. Ollaan asuttu muutama viikko uudessa asunnossa. Sen, mikä piti olla uudesta lattiasta ja seinämaaleista johtuvaa väliaikaista katkua, onkin jotain muuta. Kuvittelin aluksi, että olen pikkuisen hullu, että haju on mun päässä, mutta jos poika sanoo noin, sen on pidettävä paikkansa.

Itse huomasin hajun ensimmäistä kertaa, kun revin lattioista vanhaa hapertunutta parkettia ja lattialistoja. Sellainen makea ja samalla pistävä, kemikaalimainen katku täytti asunnon. Remonttimies tuli laittamaan uuden lattian, tuplex ja laminaatti, ajattelin, että eiköhän hajut katoa. Vaan toisin kävi.

Edelliset lattialistat olivat tiukassa ja niitä oli kahdet päällekäin. Muovimaton päällä vanha paksuilla nauloilla tiukkaan kiinnitetty lista, jonka irtisaaminen oli työn ja tuskan takana. Muovimaton päällä oli parketti ja sen päällä vielä toinen lattialista. Poisviedessä parketti löyhkäsi. Ne raot, jotka jää seinän ja lattian väliin haisivat eniten. Muovimatto jäi uuden lattian alusmateriaaliksi, ei sitä uskaltanut lähteä repimään, mitä lie asbestia ja liimoja siinä on, ajattelin. 60-luvun matto. Nyt tuntuu selvältä, että sen alla on jotain muutakin, ikävämpää.

Haju tuntuu eniten eteisessä ja olohuoneessa. Yön aikana siihen vähän tottuu, ei kuitenkaan kokonaan. Nenää kirvelee, päätä särkee, silmät kuivuu päähän. Ääni on käheä. Tekee mieli tuulettaa. Omassa huoneistossaan joku vetä röökiä ja sitä käryä tulee rappun, siitä huolimatta rappukäytävän ilma on sata kertaa raikkaampaa kuin asuntomme ilma. Makuuhuoneista olohuoneeseen tultaessa vastassa on niinkuin seinä, samoin ulko-ovella. Haju jää vaatteisiin. Työpäivän jälkeen pukukaapilla takki ja kaulaliina löyhkäävät niin, että oksettaa.

Muistan vielä kiinteistövälittäjän vakuuttelut, ei kannata ottaa homekoiria, ne merkkaa kaikki paikat mutta mitään ei kuitenkaan löydy sitten kun rakenteita avataan... Jep. Omasta tyuperyydestään ja sinisilmäisyydestään saa näköjään kärsiä ihan kunnolla. Asuntonäytöllä tuoksui pölylytä. Ajattelin, että monta kuukautta tyhjillään olleen asunnon hajua, joka kyllä lähtee siivouksella pois. Idiootti. Minä.

Ei tee mieli kutsua ketään kylään, ei tee mieli järjestellä tavaroita, en voi ajatella mitään muuta kuin löyhkää. Tekee mieli laittaa jotain ruokaa, jonka tuoksu peittää hajun. Tekee mieli pestä mäntysuovalla lattioita, imuroida kokoajan. Varsinkin iltapäivisin ahdistaa niin, että meinaa taju lähteä. Nukkuminen on hankalaa.

Eilen oltiin koko päivä pois ja kotiin illalla tullessa katku oli kamala. Oli hyvin lähellä, etten pistänyt pillejä pussiin ja lähtenyt hotelliin yöksi. Jotenkin tuulettamalla saatiin pojan huone raikkaaksi, omassa huoneessani aina kylmä ja siksi suht raikasta, nukuin siellä peittojen alla paita kasvoilla hajua suodattamassa. Ei täällä ilmanvaihtokaan oikein pelaa. Eteisessä ilma seisoo, samoin lapsen huoneessa. Omassa huoneessa käy viima.

Huomenna aamulla soitan esimmäisenä isännöitsijälle ja kysyn vakuutusyhtiöstä, korvaako kotivakuutus asumisen keskeytystä. Voin kuvitella että prosessi tulee olemaan pitkä. Ensinnä tänne kai tulee huoltoyhtiöstä kaksi jantteria ihmettelemään, sitten joku heiluu pintamittarin kanssa ja toteaa paikat kuiviksi. Pelkään jo valmiiksi, että ongelmaa vähätellään, se leimataan minun korvieni väliseksi. Jos edessä on remontti, pitää kaiketi muovimatto repiä pois koko kämpästä. Entä jos lattiat pitää avata pintaa syvemmältä? Minne mä laitan mun tavarat siksi aikaa? Ja jos siellä kasvaa joku home, niin onko irtaimisto piloilla? Ja entä jos mitään ei löydy? Se on ehkä pahin skenaario. Ei tässä hajussa voi asua. Miten mä järjestä sitten loppuelämän, mulla on tästä parinkymmenen vuoden laina, tulen olemaan pulassa. Jos ongelma on pelkässä muovimatossa, se on kaiketi minun kustannettavani? Enpä tiennyt ostaessani ostavani mykynhajuista muovimattoa parketin alla. Melkein toivon, että ongelma on syvemmällä.

Haju on sellainen, etten ole moista eläessäni haistanut vaikka homeenhajun tunnistan. Todella pistävä haju, samalla vähän imelä, saippuainen, jotenkin myrkyllinen. Tänään on pakko käydä hakemassa jokin ilmanpuhdistin, että selviää täällä seuraava yön.

Jos jollakulla on jotain sanottavaa, kokemuksia kerrottavana tai ihan mitä vaan niin tähän alle, kiitos. Saa minut tyhmäksikin haukkua, mitään muuta en ole itsekään tehnyt pariin viimeiseen viikkoon. Idiootti kun ostit oman, idiootti kun et ottanut homekoiria, idiootti kun et jäänyt vuokralle. Ajattelen suurella surulla sitä itseäni, joka innostuneena alkuvuodesta mietti, miten sisustaa uutta asuntoa, miten sinne voisi kutsua kavereita kylään, miten olisi onnellista olla. Lapsi säälittää myös. Hän on innolla järjestänyt omaa huonettaan, miettinyt, kuinka voi kutsua kaveria yökylään. Lapselle lupasin eilen, että äiti selvittää tämän jutun, ja että ei, meidän ei tarvitse muuttaa, muta entä jos mä en saakaan tätä selvitettyä? Mitä mä sitten teen?