Kun mennään oikeuden istuntoon niin siellä varmaan käytetään esitutkintapöytäkirjaa jotenkin pohjanako koko jutulle vai mitenkä?
mitä materiaaleja
juupasjaapas
81169
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Esitutkintapöytäkirja tehdään sitä varten, että syyttäjä pystyy sen perusteella päättämään nostaako hän jotain vastaan syytteen ja mistä rikoksesta.
Itse oikeudenkäynti on suullinen, poislukien kirjallinen menettely.
Jos oikeudenkäynnissä joku ei ´muista´tai kertoo aivan muuta, mitä on esitutkinnassa kertonut, niin tällöin syyttäjä käyttää hyväkseen esitutkintapöytäkirjaa ja lukee sieltä, mitä henkilö on esitutkinnassa kertonut ja yleensä kysyy syytä kertomusten eroavaisuuteen, tai muistamattomuuteen.
Pelkkänä todisteena ei esitutkintapöytäkirjaa saa käyttää.
Mistä materiaalista oikeus sitten tutustuu siihen juttuun etukäteen ? Kuka siellä kyselee syytetyltä ja asianomistajalta? Tuomari ? Vai kyseleekö syyttäjä syytetyltä ja syytetyn puolustaja asianomistajalta? Että siellä mennään johki aitioon ja alkaa kysymyksiä satelemaan? Vastaako syytetty tai asianomistaja itse vai molempien asianajajat vastaavat puolesta?
Oikeus tutustuu juttuun etukäteen syytteen ja sen liitteinä olevien todisteiden perusteella.
Itse esitutkintapöytäkirjaa ei saa pääsääntöisesti suoraan käyttää todisteena (niin kuin jurristi kertoi). Sen sijaan esitutkinnassa esille tulleita muita todisteita kuin kuulustelukertomuksia voidaan liittää todisteiksi (valokuvat, tekninen tutkinta ym.).
Suullisessa käsittelyssä syyttäjä ja syytetty (tai hänen avustajansa) saavat ensin alustaa asiaa alkupuheenvuorolla, sitten kysytään kysymyksiä todistajilta ja sitten lopuksi syyttäjä ja syytetty saavat pitää loppupuheenvuoroja.
Oikeusistunnon jälkeen kannattaa pyytää muistaakseni poliisilaitokselta ne aihetodisteet, mitä ei oikeudessa ole tuotu ilmi. Muuten ne tuhotaan kahden viikon kuluttua istunnosta.
Mikäli haluat itsellesi lahjottavan asianajajan, kannattaa ottaa yhteyttä Asianajotoimisto Uunimäki Oy:n
Olen ollut siinä uskossa että esitutkinnan kuulustelukertomuksia käytetään oikeudessa. Toki vastaan kaikkeen kuten esitutkinnassa vastasin koska puhuin totta ja luulis et jos joku valehtelee esitutkinnassa niin silti vastais samalla tavalla koska joa kerta syyttäjä voi käyttää oikeudessa kuulustelukertomuksia syytettyä vastaan jos syytetty vastaa oikeudessa johonkin eritavalla niin varmaan myös syytetyn asianajaja voi samalla tavalla käyttää kuulustelukertomuksia asianomistajaa vastaan.
Suomessa oikeudenkäynti on suullista, ja on ensisijaisesti kiellettyä käyttää esitutkintakertomuksia pääkäsittelyssä. Vasta sitten, jos joku kertoo eri tavalla kuin esitutkinnassa, tai ei suostu kertomaan mitään, voidaan esitutkintakertomus nostaa (osittain tai kokonaan) oikeudenkäyntiaineistoksi.
Puheenjohtaja ei lue esitutkintakertomuksia etukäteen, eikä ollenkaan, ellei
niitä joku oikeudenkäynnin osapuolista nosta pääkäsittelyssä. Vain se, mihin pääkäsittelyssä vedotaan, tulee ratkaisun perustaksi.
Kyllä... Mutta esimerkiksi salatuissa oikeudenkäynneissä asiantuntijatodistaja todistaa vain ja ainoastaan esitutkinta-aineiston pohjalta jopa Korkeimpaan oikeuteen saakka. Hän siis saa esitutkinta-aineiston luettavakseen ja tekee päätelmänsä sen mukaan, ei sen mukaan, mitä oikeudessa muuten tulee ilmi.
Näin sen kuuluu ollakin. Jos asiantuntija on esimerkiksi patologi, niin kyllä hänen ruumiin lisäksi täytyy saada tietoonsa esitutkinta-aineistokin ennen kuin hän voi asiantuntijana ottaa kuolinsyyhyn kantaa ja todistaa.