Tänään korisevana keskiviikkona on Sipille oma nimipäivä.
Ei Sipilän päivä sentään.
Ei Sipilän päivä sentään.
Oletko aivan sippi?
Sipin.juhlaa
10202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Melko lailla, jotain uutta pitäis keksiä jaksujen parantamiseksi. Mut mitä se ois?
Kyllä, ei oo sentin senttiä.
Mut ihmekös tuo ku paperittomat puetaan tuollaisilla, ja ite oon leipäjonossa verkkareissa, jotka löytyi roskiksesta.
http://static.mvlehti.net/uploads/2017/02/Emma-Kari-Canada-Goose-parkatakki.png
Olin
Mun haukkumanimi, tahi intiaaninimi nuoruudessa oli tosiaan sippi.en ollut oikein varakkaasta kodista, enkä siis varakas. Lisäksi yhtymäkohtia oikeaankin nimeen on.
En mä sitä silloin niin pahasti ottanut, en nykisinkään. Pöndellä nyt pitää olla jokaisella intiaaninimensä ja niihin on totuttava.
VAnhemmiten, kun olen vaurastunut, olen saanut muita uusia nimiä. Yks huvittavimmista päästä on "Hikiän valopää".. Johtuu siitä, ostin aikanaan otsalampun ja käytin sitä, eikä kylällä kenelläkään muulla ollut sellaista. Se nimi jäänyt jo menneisiin, nykyisin kaikilla muillakin on otsalamput.
Sitä en tiedä, mksi tänäpäivänä yleisimmin kutsutaan, kaiketi perinteisesti "helsingin herraksi".
Mun mielestä tollaset intiaaninimet on ihan hauskoja ja toimivia. Kun on monia saman nimisiä ihmisiä, pitäähän ne erottaa toisistaan. JA just intianinimi, se kun ihmisen mukaan annettu, ei nimikalenterin mukaan. Se personoi ihmisen paljon tarkemmin.
Yhtään oikeasti Sippi nimistä henkilöä en ole tavannut.
=DW=
Minäpäs tunnen yhden Sippo-nimisen. Oikein fiksu kiva kaveri. Onnittelut hänelle!
Intiaaninimiäkö nuo onkin, ympäröivän populan antamat nimet? Vieläpä tuonkin ehti oppia vanhoilla päivillään. Meikäläistä ei ole koskaan näillä lempinimillä (niin niitä meillä päin kutsuttiin) hellitty. On kai oma nimi sen verran erikoinen, ehkä luonteeseen sopivainenkin?
Pari päivää sitten olin vähän sippi kun olin eka kertaa pariin vuoteen suksilla ja tempaisin ilman huilitaukoja (tämänhetkiseen kuntoon verrattuna) melko pitkän lenkin.
Inkkarinimiä juu
"Istuva härkä", "Isontalon Antti". Intiaaneilla, muillakin tapana antaa ihmiselle nimi, kun selkiää, millainen ihminen on. Jotenkin siis kuvaavia ja selittäviä nimiä, ei mistään kalenterista repäistyjä.
Kai melkein kaikilla suomessakin on väestörekisteriin merkityn nimen lisäksi jokin nimi, millä puhutaan po. tyypistä. Useimmitenhan ne on jotenkin pilkkanimiä, mutta jokatapauksessa, ne personoivat henkilön. Suomessa hitosti Timo Niemisiä, jne. Meitsikin tuntee muutaman saman nimisen ihmisen, jokaisella on tunnistenimensä.
Ite asiassa, mun mielestä väestörekisteriin pitäis merkitä virallisen nimen lisäksi just inkkarinimi, helpottais monissa asioissa, kun tietäis nopeasti, kenestä tarkalleen ottaen on kyse.
Itse ei ehkä kannata kehitellä itselleen "omaa" nimeäään. Jus netin nimimerkit hankalia, ei ne kuvaa kirjoittajaa oikein mitenkään. Hunkin lisäksi monia muitakin omituisia tullut vastaan vuosien varrella. Karsein nikki oli aikanaan "Sorsittu huora". Se kyllä vastas poikkeuksellisesti käyttäjäänsä, mutta kun se oli niin surullinen. Noh, ei ollut iloinen ihminenkään. Noin muuten, nikit enenpi itsestään vääränlaista kuvaa antavia. Mieti "Dreamweaver", mitä se sulle kertoo? Ei kait mitään, mulle erittäin paljon. Mutta se ei kerro musta paljon mitään oudoille. "Tutut tuntee, muista ei väliä", se mottona edelleenkin.
=DW=
Muistan tuon wanhan nikkisi. Mulle tulee siitä mieleen "copywriter". Tai laajemminkin ideankehittelijä/tekstinkirjoittaja, mainostoimistoissa niitä yleensä taitaa olla. Olet joskus saattanut kertoa jotain tuon suuntaista?
Minua esimies kehui joskus "hyväksi copyksi" kun oman yhdenhengen-osastoni tekstejä ja mainoksia laadin. Olin yllättynyt mutta myös todella otettu niinkuin sanotaan.
Mitä väliä ?
Komia pää, ei näytä laholta!
Ei se ulkoinen kuori vaan sisäinen sekunda ja lahous, ne kertoo ihmisen olemuksesta toden perät.
Esi-isäni nimi on ollut Sigfrid, häntä sanottiin sipiksi. Ei hän sippi ollut sanan nykymerkityksessä.