En ihan vakavasti ottaen ymmärrä tätä 'ammattilaiset' asiaa näissä koirankoulutusasioissa. ei pahemmin ole toivoa saada tottelevaista koiraa, jos pistää sen kaavoihinsa kangistuneen 'ammattilaisen' käsiin. Jos otatte koiran, ottakaa itse vastuu sen koulutuksesta. Kirjoista ja netistä löytyy paljon ohjeita, mutta maalaisjärki opettaa paljon. Kävin YHDEN KERRAN koiran kanssa koulutustilaisuudessa ja lupasin itselleni, että en edes harkitsisi sellaista enää koskaan. Miettikää, mitä haluatte koiranne osaavan ja etsikää apu niihin asioihin. Kysykää rauhassa 'ammattilaisilta' mutta KOULUTTAKAA KOIRANNE ITSE! Se on tärkeää, jotta saatte luotua siteen itsenne ja koiran välille.
'Ammatilaiset'
Dagonet
201279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niinpä..liian usein kuvitellaan, että koiran voi ottaa ja antaa kuolutuksen jonkun toisen tehtäväksi. KAIKKEA EI SAA RAHALLAKAAN
Koulutuskentällä ei kyllä kukaan muu kouluta koiraa kenenkään puolesta, jokainen tekee työn itse. Kentälle mennään saamaan itse vinkkejä koulutukseen ja sosiaalistamaan koiraa ja harjoitellaan kuuntelemaan omistajaa häiriötekijöistä huolimatta (eli tärkeää on juuri mainitsemasi suhde). Uudet asiat opetellaan rauhassa kotona, suoritusvarmuutta voidaan sitten hioa kentällä.
Eri asia on sitten, jos lähettää koiransa jonkun muun koulutettavaksi (jota käsittääkseni tapahtuu aika vähän kuitenkin).
Mikähän ripoo?
Koiraa kouluttaa aina omistaja, johonka koulutusohjaaja antaa ohjeita. Kukaan ei siis koiraa sinun puolesta kouluta koulutuskentillä tai ohjatulla kurssilla, mistä lie olet sellaista kuullut.
Ammattilaiset ovat yleensä perehtyneet täydellisesti koiran etologiaan, psykologiaan ja käytäntöön. Maalaisjärki ei kerro mikä on koiralle rangaistus, eikä se kerro sitä kuika saat koirasi hallintaasi 100%. Jos et itse opiskele koirien kolutusohjaajaksi, et ikinä saa tarpeellista tietoa käytännön tasolla.
Ammattilaisia on hyvä olla olemassa.
Palaahan koulunpenkille. Missä vaiheessa sanoin kuulleeni, että joku vieras kouluttaisi koirani kentällä? Ilmeisesti maalaisjärki sinulta juuri puuttuu, jos et tiedä, mikä on koiralle rangaistus kuulematta sitä joltain ohjaajalta.
Ei tarvitse opiskella koirapsykologiaa, koska juuri se on sellainen IHMISTEN termi, joka menee koirilla täysin hukkaan. Koira toimii VAISTOJENSA perusteella, ei minkään Freudin oppien. Olen täysin varma, että minulla on käytännön tasolta enemmän oppia kuin koskaan voisin kirjoista tai opiskelemalla saada. Ainoa asia mikä riepoo ovat ihmiset, jotka hankkivat monen tonnin 'puhdasrotuisia' piskejä ja kuvittelevat sitten, että muutama tunti jossain koulutuskentällä tekee heistä päteviä koiranohjaajia. Kun sellainen peto sitten hyökkää lapsen kimppuun, sanotaan vain, että 'ei se koskaan ennen' ja ainoa syyllinen on taluttimen yläpäässä oleva ihminen, joka kuvittelee, että koirasta saa inhimillisen. Ihme etteivät tökkää koulutusopasta koiran nenän eteen ja sano, että lue siitä. Pitäisi varmaan saada aikaan laki koira-ajokortista, jossa vain soveltuvaksi osoitetuille annetaan lupa hankkia koira.
huokaus, sä olet sitten vissiin niitä tyyppejä joidenka mielestä sakemannit ovat maailman parasrotu ja koiraa pitää kouluttaa kovalla kädellä.
Ei tarvitse, ihmiset eivät TIEDÄ sitä, koska käyttävät sitä maalaisjärkeään. Kuinkahan moni tavallinen pulliainen ymmärtää mikä on positiivinen rankaisu ja mikä negatiivinen vahviste, saati sitä mikä on ärsykontrolli tai sekundäärinen ja primaarinen vahviste. Se on tärkeää ymmärtää koiran käytöksestä jotta sitä ihminen pystyisi muokkaamaan halutunlaiseksi.
Eikä sillä ole mitään tekemistä maalaisjärjen kanssa, sillä joskus maalaisjärki sanoo asian niin että koira saattaa siitä vahingoittua kovin- Se on juuri se paikka jolloin ihmisen pitäisi nöyrtyä ja kääntyä niiden viisaiden ammattilaisten puoleen.
Kuules vesseli menes itte sinne koulunpenkille kun tuolla tavalla et housuissas pysy, turhaan yrität isää opettaa.
mitään sakemannien paremmuudesta?
Olettamus on kaikkien munausten äiti joten pysy kaveri lestissäs.
n edes viitti vaivautua sunlaistes kanssa.
Mies käveli koiransa kanssa metsäpolulla.
Kaukaa lähestyi toinen kaksikko.
Kun he pääsivät lähemmäs toisiaan,kiristyivät remmit.
He pysähtyivät 10 m päähän toisistaan ja tilanne vaikutti uhkaavalta...
Onks se vihainen?Kysyi toinen koira!
Terv. Nimimerkki 'Katsokaa ylempää keskusteluparia'
En nyt ihan ymmärtänyt viestiäsi. Mitä tarkoitit, että ammattilaisen kautta ei saa tottelevaista koiraa, pitää kouluttaa itse, mutta silti kysyä ammattilaiselta? Tokihan jokainen kouluttaa itse koiransa, eikö vaan? Ohjaajat antavat vinkkejä, ei kai siinä ole mitään väärää?
Toiseksi, koirapsykologia ei ole freudilaista psykologiaa! (Mitä ei myöskään ole psykologiatiede pelkästään, mutta ei siitä enempää koska tämä ei ole psykologia keskustelupalsta)
Kun tartutaan sanontoihin, ei itse asiaan. Lakatkaa viilaamasta pilkkuja ja miettikää asiasisältöä. (Freudilaisista ja muista huolimatta)
Asiantuntija-apu on ihan paikallaan, kun kyse on kärsineestä koirasta, mutta ainoastaan keskusteluetäisyydellä. Kukaan muu ei ole asiantuntija oman koiran kanssa kuin sellainen, joka tuntee koiran historian.
Tuli päivänä muutamana vastaan mies, jolla oli iso dobberi ja täysin ilman varoitusta ja syytä koira ryntäsi päin ja kaverin kurkkuun kiinni. Myöhemmin mies selitteli että olivat ihan asiantuntijalle vieneet koiran kun tuppasi olemaan agressiivinen. Koira parka. Olisivat mielummin hankkineet koiralle rakastavan kodin, niin yksi hieno eläin taas olisi saanut elää vähän pitempään, eikä kuolla turhaan vain, koska isännästä oli hienoa omistaa iso peto.
Niin, kuten jo aikaisemmin yritin sanoa en ymmärtänyt ensimmäisen viestisi asiasisältöä. Yritin myös kertoa, että ne ihmiset jotka opiskelleet koirapsykologiasta/eläinpsykologiasta, sillä ei ole mitään tekemistä ihmispsykologian kanssa. Eli siis ovat opiskelleet asioita eläinten vieteistä, käyttäytymisestä jne. Siis ei mitään huuhaajuttuja, mitä ilmeisesti ajattelit.
Dopperi esimerkistä. Tarkoititko, ettei miehen olisi pitänyt ollenkaan omistaa kyseistä koiraa? Ilmeisesti mies ei ole osannut maalaisjärkensä avulla kasvattaa otuksesta kunnollista, eikö? Ja jos hän on hakenut apua koirankouluttajalta, se ei ilmesti ole kuitenkaan mielestäsi väärin? Vai onko? Jos hän on saanut avun, muttei sitten noudattanutkaan ohjeita, kenen vika se on? Omistajan vai asiantuntijan? Ja jos tämä maalaisjärki on kaikilla sama, mitenkäs tämäkään kyseinen mies ei sitten sen avulla saanut koirastaan yhteiskuntakelpoista?
Ihan normaalina ihmisenä itseäni pidän, silleen kuitenkin normaalina, miten sinä et odota ihmisten olevan. Pidät ilmeisen tyhmänä normaalia ihmistä, jolla ei juuri ole kokemusta kuin oman koiransa kasvatuksesta?
Positiivisen ja negatiivisen merkitykset ovat toistensa vastakohdat, toinen kielteine(Neg.) toinen myönteinen (pos.). Rangaistus on negatiivinen palaute asiasta joka annetaan tiettyyn käyttäytymiseen. Vahviste on myös palautetta tietystä käyttäytmisestä, jolla pyritään vahvistamaan sitä tietyä käyttäytymistä. Ärsykontrollista en tiedä... Ärsyke on se minkä havaintoaistimme tuovat meille tietoomme. Primääritoiminnot viittaavat yksilön alkukantaisiin toimintoihin, esimerkiksi vaistoihin. Sekundäärisellä normaalisti tarkoitetaan "toiskätistä" tai sellaista, no kyllähän sinä tiedät... Jutun idea on, että kyllä normaalitkin ihmiset tietävät! Kun tietää mitä nämä vierasperäiset, mutta kielessämme normaalistikin käytetyt sanat tarkoittavat, tottakai myös ymmärtää mitä tekemistä niillä voisi olla koirankasvatuksen kanssa, aivan, kyllä maalaisjärjelläkin...
Kovasti tunnut olevan Behaviorismin kannalla vielä koiran koulutuksessa (viittaa ärsykkeet ja palautteet ja rangaistukset), se on kuitenkin nykyään jo lastenkin kasvatuksessa laskeva suuntaus. Siirrytäänköhän koirien koulutuksessakin milloin lie kognitiivisempaan suuntaan, sillä sitähän nykyään pidetään humaanimpana ja inhimillisempana kasvatuksenmetodina? Laajennetaan koirien tajuntaa, pyritään syvempään informaation käsittelyyn?
Näin vain tavan Pulliaisen mietteinä...
Kuulostaa hieman provolta (tai sitten hieman tyhmältä)
todistit juuri siis olevasi sellainen tavallinen pulliainen joka ei koiran oppimisesta tiedä mitään. (saati yleisesti nisäkkäiden)
Asiat meni ihan susille. Mutta juuri näiden asioiden takia onkin syytä kääntyä osaavan ihmisen paikkeille.
Positiivinen rankaisu= tuodaan jotakin epämiellyttävää--> koira ei istu--> painetaan perseestä (positiivinen rankaisu)--> koira istuu---> lopetetaan painaminen (negatiivinen vahviste)
Primaarivahviste on palkkio(nami, kehu jne) Sekundaarivahviste on esimerkiksi hyvä-sana (oikein käytettynä) tai naksuttimen naksaus...
Nyt tiedät ummikkonakin sen, mutta ei silti kannata itse miettiä "oikeita" vastauksi asiaan, vaan tyytyväisenä mennä sen oikean kouluttajan puheille.
Ehei! Sinä sanoit viestissäsi että me tavalliset ihmiset emme tiedä mitä kyseiset sanat tarkoittavat! Kuitenkaan et esittänyt yhtään sanaa jota esimerkiksi minä en olisi tiennyt! Kuten sanoin en tiedä koirien koulutuksesta juuri mitään, minulla on yksi koira, joka käy koira kentällä koulutuksessa kanssani ja kilpailee tokoa.
MUTTA HUOM! Ihmiset tietävät mitä sanat tarkoittavat, sinuna huolestuisin enempi jos ihmiset oikeasti olisivat niin tyhmiä, mitä luulet. Ei kai ole syytä meidän kaikkien olla koulutukseltamme koiran kouluttajia? Mutta yhä aion korostaa, muunkaan ammatin harjoittajat eivät todella ole niin tyhmiä etteivät tietäisi mitään!
Ihminen on nisäkäs, no niin haluatko ruveta kanssani keskusteluun tiedänkö mitään ihmisen oppimisesta tai kasvattamisesta? Entäpä maailman koulutuspolitiikasta? Tuskin, samoin kun minua ei kiinosta kuinka koiraasi yhdistät psykologiset termisi. Tiedän koiran koulutuksesta juuri sen, että olen oman koirani kouluttanut, tottelee, pärjää kisoissa, ei ole hulluksi tullut, tiedän sen miten se havannoi tai reakoi ärsykkeisiin (positiiviiin tai negatiivisiin), tiedän kuinka sen käyttäytymistä vahvistetaan jne...
Meilläpäin onneksi kun ollaan oikeiden kouluttajien puheilla kentällä, jutellaan asioista silleen suomenperäisillä sanoilla, (sillä totta kasvatus nyt sattui osumaan sellaiseen aiheeseen josta tiedän) jotta oikeasti ihmisille ei pyritä luomaan tyhmempää oloa kuin, mitä he jo tuntevat olevansa, sillä eivät syystä tai toisesta ole itse koiransa kanssa pärjänneet. Myönsinkin jo, että kasvatus on oleellinen osa työssäni, satuin vain tekstisi lukemaan, ja rupesi aika suuresti pännimään jos kuvitellaan ihmisten olevan täysin sivistymättömiä. Monet koirienkin omistajat ovat varmasti montaa alaa, eivät tyhmiä ja uskoisin, että suurinosa tietää mitä sanasi tarkoittavat.
Olisithan voinut puhua vaikka astronomian termeistä ja väittää etteivät ihmiset, ilman koirienkouluttajan papereita tiedä mitä ne tarkoittavat. Minä en olisi välttämättä tiennyt, olisin ohittanut viestisi...
Kuten kasvattajana tiedät; Tietäminen on suunnilleen samaa kuin ymmärtäminen. (Tai niinkuin kognitiivinen näkemys juuri pyrkii ymmärtämiseen tietämisen sijasta.) Minä siis myös ymmärrän mitä kyseiset termit tarkoittavat, sillä sehän se olikin se alkuperäinen väitteesi; Me Pulliaiset emme ymmärrä mitä ne ovat... Mutta koska tämän jo varmaan tiesit, lisäys oli aiheeton...
IIKSin kanssa aivan samaa mieltä. Meinasin kirjoitta vastaukseni viestiketjun jatkoksi, mutta siinähän se jo tulikin sanasta sanaan. Eli meillä käydään kouluttajan ohjauksessa sen vuoksi, että saamme sieltä vinkit koiran ohjaamiseen. Ei koira siinä kahden tunnin aikana mitään opi, vaan sinne menee ohjaaja saamaan oppia kouluttajalta ja ohjaus tapahtuu kotona. Sapiskaa tulee seuraavalla kerralla, jossei kotona ole treenattu.
olen sitä mieltä, että jokaisen koiranomistajan olisi käytävä jonkinnäköinen koiranottajan kurssi ennen kuin koiraa edes hankkii. Olen pitänyt itseänikin aina "hyvänä" koiranohjaajana, mutta ei minulla ainakaan lopulta ollu hajuakaan esim. -tyypin- mainitsemista positiivisesta rankaisusta ja negatiivisesta vahvisteesta ym. ennen kouluttajalla käyntiä. Minulle ainakin siitä oli hyötyä.
"Asiantuntija-apu on ihan paikallaan, kun kyse on kärsineestä koirasta, mutta ainoastaan keskusteluetäisyydellä. Kukaan muu ei ole asiantuntija oman koiran kanssa kuin sellainen, joka tuntee koiran historian."
-------
Keskusteluetäisyydeltähän koulutuskentällä ohjaajat toimivat ja myös suurin osa ammatikseen kouluttavista (eri asia jos lähettää koiransa jollekin "in-house" koulutettavaksi). Pitkään koiria kouluttaneilla kun on yleensä kokemusta suuresta määrästä erilaisia koiria, joten he osaavat antaa uusia vinkkejä ja ehdottaa erilaisia lähestymistapoja (moni 1. koiraa kouluttava ei osaa ajatella muita mahdollisuuksia). Enpä tunne yhtään koulutusohjaajaa, joka ei uskoisi omistajan tuntevan koiransa parhaiten. Oikeita kysymyksiä kysymällä ja saamalla omistaja miettimään asioita muista näkökulmista se ohjaaja sen homman tekee. Jos olet toisenlaiseen ohjaajaan törmännyt niin sinulla on kyllä ollut huono onni.
Sinun olisi ehkä kannattanut käydä koulutuskentällä muutama kerta enemmän, että olisit sisäistänyt mistä on kyse.
Kyllähän niitä on myös luonnevikaisia koiria. Ja ellei koira halua tehdä, oppia jotain niin ei pakolla pitkälle päästä. Ei se että ostaa kalliin rotukoiran ja käy kentällä koulutuksissa tee omistajasta aivotonta jos koira kuitenkin hyökkää. Onhan se uusi asia vaikka olisi kuinka kokenut siellä narun päässä meinaan ensi kertaa agreessiivisuutensa näyttävä koira. Nykyisin on monen tasoisia kouluttajia. Kuka on Toko ohjaaja kuka opettaa näyttely puolta kuka agilityä. Palveluskoira puolesta en ymmärrä. Jotkut järjestävät yksityisesti koulutuksia yleisemmin paikalliset koira kerhot. Kuka sitten on niin valtavan ammattitaitoinen kuka ei, mutta parhaansa tekevät. Toko kouluttajilla pitää olla toko ohjaaja kortti ja yleensä näyttelyä opettavat ovat kehäkettuja.
Mutta totuushan on se että ne jotka eniten sitä oppia kaipaisivat niin loistavat poissaolollaan.
Ja vielä jos koira on luonne vikainen ja esim. ylisuojeleva niin ei siihen mikään koira ajokortti auta.
samaa mieltä olen kanssasi. Ja jos vielä kaikenlisäksi on tosiaankin siihen agressiivisuuteen taipuvainen koira/rotu, niin herääpi kysymys siitä, että onko sen kanssa laisinkaan tehty mitään jo ihan heti pennusta, jolloin ne kaikki perusjutut pennulle/koiralle luodaan matkalle tulevaisuuteen ja elämään ihmisten ja muiden koirien kanssa!
on hyvä. me käydään joka viikko ainakin rauniolla ja joskus tottelevaisuuttakin käydään siellä kentällä harjoittelemassa.
eihän siinä toki ole tarkoituskaan, että joku muu koiraasi kouluttaa vaan sieltä saat apua ja vinkkejä mahdollisiin ongelmiin. kokeneet asiantuntijat osaavat varmasti asiansa.
minä olen saanut paljon apua ja kavereitakin ja koirakuulumisia on aina mukava vaihtaa.