Kysymys teille nuorille: Miten reagoitte kun isällänne on uusi naisystävä?
Miten mielestänne hänen tulisi suhtautua teihin? Mitkä asiat ärsyttävät ja mitkä toimet ja teot on ok.
Oletteko koskaan pitäneet heti uudesta naisesta vai onko aina ollut välitön inho ja viha päällä?
Haluaisin tulla toimeen mieheni lasten kanssa, mutta kun omia ei ole, tuntuu etten osaa enkä tajua merkkejä. Äidiksi en halua, mutta toimeen pitäisi pystyä tulemaan.
Miten mielestänne hänen tulisi suhtautua teihin? Mitkä asiat ärsyttävät ja mitkä toimet ja teot on ok.
Oletteko koskaan pitäneet heti uudesta naisesta vai onko aina ollut välitön inho ja viha päällä?
Haluaisin tulla toimeen mieheni lasten kanssa, mutta kun omia ei ole, tuntuu etten osaa enkä tajua merkkejä. Äidiksi en halua, mutta toimeen pitäisi pystyä tulemaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Joteski inhottaa ku ne naipi että varmaan naapuriki herää.
No tuo nyt ei varmaan ole kivaa kuultavaa. Ei se ole aikuisillekaan.
Jos sinulla on hyvät välit isäsi kanssa kannattaisi ehkä vihjata asiasta. Varmaan loppuu mekkala.
Seksi kuuluu aikuisten suhteesen, mutta lasten tai nuorten kuultavaksi se ei kuitenkaan ole tarkoitettu. Voi sen tehdä hiljaisemminkin.
Puhu vaan isällesi, ei se siitä suutu.
Vihaan sitä!!!!!!!!!!! se on niin hirvee.. no mut ei se sitä tarkota et oisit samanlainen..
Minkälainen on hirveä?
Toivottavasti ymmärrät että meille aikuisillekin on vaikeata tulla perheeseen, on todella vaikeata luoda suhde murrosikäiseen joka jo ensi katseesta inhoaa minua vaikka ei edes tunne minua. Minäkin voin olla ihan okei tyyppi, mutta kun ei halua edes tutustua.
En todellakaan ole ryöstämässä lapsilta isää.
Mutta mitä tässä nyt tekisi. Neuvokaa nuoret!
Ja kiitos avustanne. Jos kerrotte, me opimme.
Älä ainakaan rupee sit vääntää mitää uusii sääntöjä (nii et säännöistä tulee tiukempia). Sillon sua ruvetaan ainaki inhoo...
Eka olin vähän varpaillani enkä päästäny sitä lähelleni, mutta sitten kun havaitsin ettei se ole leikkimässä mun äitiä, niin hyväksyin sen. Nykyään melkein parhaita ystäviä, ja se ohjaa mua tekemään päätöksiä ja muuta kivaa :).
Mahtavat äitipuolet rules :).
Ihanaa että joku on onnistunut luomaan suhteen rakkaansa lapsiin. Itse haluaisin juuri samaa, mitäs muuten täällä kyselisin?
Minäkään en todellakaan halua olla äiti vaan aikuinen, toivottavasti joskus ystävä. Jotenkin pitää toimeen tulla ja joku järki pitää olla talossa, mutta olen jättänyt miehen asiaksi omien lapsiensa komentamisen.
Minua kerran kun tyttö loukkasi, sanoin kyllä ihan asiallisella äänellä vastalauseeni. En ole lattiamattokaan. Oli hiljaa hetken, mutta palasi taas normaaliin hetken päästä. Taisi kokeilla.
Tämä on kasvamista puolin ja toisin. Mutta yritän näin salaa hankkia tietoja että ymmärtäisin paremmin kun on unohtuneet ne omat nuoruusvuodet.
Sanon nyt tähän alkuun, että mun isä hoiti hemmetin huonosti sen koko lapset tutustuu uuteen naisystävään -homman. Me oltiin tavattu se kerran, ja yhtäkkiä, kun mentiin isälle viikonlopuks, sen naisen tavarat oli siellä ja isä ilmotti, että ens kerralla kun me tullaan, niin se nainen asuu jo siellä. Että lähti joo vähän nihkeesti.
Kyllä mä sen kanssa toimeen tulen, vaikka isän luona onkin vähän pingottunu ilmapiiri nykysin. Jos istun isän vierelle sohvalle, niin se vaihtaa välittömästi paikkaa sen naisen viereen. Vähän ärsyttää. Mua vähän hämmentää, koska kun mä olen tän naisen kanssa, niin se vaikuttaa mukavalta, eikä mitenkään mustasukkaiselta, ei se ainakaan ilkeä ole (enkä mäkään ole koskaan sanonu sille pahasti). Mutta sitten, kerran isä korjasi meillä äidin luona yhden lampun, jota ei äidin kanssa osattu korjata, ja heti kun päästiin autoon, niin se vannotti olemaan keromatta lampusta naisystävälle (?). Luulisi sen naisenkin tietävän, että isäni ja äitini on puheväleissä ja tulee toimeen. Myös muut sukulaiset on kertoneet, että nainen on kamalan mustasukkainen.
Muitakin juttuja on, en nyt jaksa kertoa, mutta kovasti mietityttää, että kumpi tämä nainen nyt sitten on, mustasukkainen riippakivi, vai normaali mukava ihminen.
En mä ole ikinä siitä hernettä nenään vetänyt. Ei siitä kannata tehdä kamalaa asiaa sitten se alkaa vaan enemmän harmittaa.