Avioehtoa ei ollut,toinen osapuoli kuoli 2013 .Silloiseen perunkirjaan kirjattu seuraavat teksti leski ilmoittaa että haluaa pitää pesän jakamattomana puolisoiden yhteisen kodin irtaimistoineen.Leski ei halua jakaa tasinkoa omasta osuudestaan.Leski kuolee 2015 ja 2013 kuolleen lapsille ei ole ilmoitettu perunkirjoituksesta talo ,autot myyty ,kuuluuko tästä 2013 kuolleen lapsille mitään vai miten tämä menee.
perunkirjoitus
reepe58
7139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei sieltä ole pystytty mitään myymään,eikä irtaimistoa viemään ilmaan
perijien suostumusta,ei edes leski ole voinut niin tehdä,jos leski on jotain
tehnytkin niin ensiksi kuoleen lapset tulevat saamaan hyvitystä ositusta ja
jakoa tehtäessä.Perukirja tilaisuudesta varmaankin ilmoitetaan myös ensin kuolleen
lapsille.Perukirja on verotuksellinen asiakirja.Talon myyminen,auton myyminen ilman
perijöiden suostumusta aiheuttaa rikosvastuulliset seuraamukset.
Sen verran vielä valaisen että viimeksi kuolleen lapset ovat myyneet kaikki ,eli tässä on kysymyksessä 2013 kuolleen lapset ja 2015 kuolleen lapset eli perilliset
Teetä tutkinta pyyntö Poliiseilla,kuulostaa kavallukselta.Perukirjan ilmoittajat
vastuuseen.Vaaditte ositusta ja jakoa.
Miten tähän vasta nyt on herätty?
Eli viimeksi kuollut on menehtynyt jo noin parisen vuotta sitten...?!
Ap, selkeytäpäs vielä vähän:
kirjoitit "leski ilmoittaa että haluaa pitää pesän jakamattomana puolisoiden yhteisen kodin irtaimistoineen.Leski ei halua jakaa tasinkoa omasta osuudestaan."
Onkohan ihan sanatarkasti noin? (näyttäisi sisältävän ainakin kirjoitusvirheen?)
Ilmeisesti kuitenkaan leski ei jättänyt hallintaansa muuta kuin kodin ja irtaimisto siellä? Ja käytti varakkaampana (?) lesken tasinkoprivilegia?
Oliko v. 2013 kuolleella (nimitetään häntä A:ksi) kuollessaan jotain omaa (=omissa nimissä olevaa) omaisuutta (koti-irtaimistoa lukuunottamatta)?
Tai jaettiinko A:n perillisille jotain perintöä jossain vaiheessa?
Ilmeisesti tämä v. 2015 kuollut (nimitetään häntä B:ksi) oli varakkaampi osapuoli, koska käytti lesken tasinkoprivilegia.
Kuka tuolloin v. 2013 omisti puolisoiden kodin?
A yksin?
B yksin?
A ja B yhdessä?
Jos v. 2013 B omisti puolisoiden yhteisen kodin ja oli varakkaampi osapuoli sekä vetosi lesken tasinkoprivilegiin, hänellä oli oikeus pitää oma omaisuutensa itsellään. Tällöin hänen kuolleessaan hänen omaisuutensa perillisiä olisivat vain hänen omat perillisensä MIKÄLI A:lta ei ollut jäänyt mitään perittävää tai mikäli A:n perilliset olivat saaneet aiemmin perintönä A:n omaisuuden. Jos B otti vastaan perintöä A:lta tai B:n perilliset ovat myyneet A:lta peräisin olevaa omaisuutta/perintöä, on tapahtunut virhe.
B:llä oli oikeus pitää elämänsä loppuun yhteinen kodin (tavanomainen) irtaimisto hallinnassaan. Hänen kuollessaan osa siitä kuuluisi kuitenkin A:n perillisille.
A:n perilliset olisi myös pitänyt (ainakin siitä syystä) kutsua perukirjoitukseen, vaikka he aiemmin olisivatkin mahdollisesti saaneet jo A:lta perintöä. Ja vielä sitä suuremmallla syyllä, mikäli A olikin omistanut kuollessaan ainakin osan yhteisestä kodista tai jotain muuta omaisuutta, mikä olisi jäänyt mahdollisesti B:n hallintaan.
Avioehtoa ei oltu tehty.Harvoin Lesket Äpärille mitään jakaa.
Tuo tekstihän oli kirjattu ensin kuolleen puolison perukirjaan. Vaikuttaa siis siltä, että ositus on toimittamatta. Jos näin on, ei perukirjan tekstillä ole nyt mitäään merkitystä, eli lesken ilmoitus tasinkoprivilegiin vetoamisesta ei tule hänen perillistensä hyväksi. Näin ollen lesken perilliset joutuvat maksamaan tasinkoa ensin kuolleen perillisille.
Miten tämä käytännössä toteutuu, jos varat on jo pantu menemään taivaan tuuliin, onkin sitten toinen juttu.
On myös hyvä ottaa huomioon, että ensin kuolleen perillisille saattaa nyt tulla perintöveroakin maksettavaksi, jos osuus tasingosta on yli 20.000 euroa per nuppi. Kannattaa siis hoitaa asia kuntoon joutuisasti.