Pari vertailua naisen asemasta

"Paloma.se.co"

En minä määrääkään.
Yritän vain saada sinut häpeämään käytöstäsi.

H.

hunksz kirjoitti:

"Paloma.se.co"

En minä määrääkään.
Yritän vain saada sinut häpeämään käytöstäsi.

H.

Aloita nyt vaikka oman käytöksesi häpeämisellä.

Me tästä juteltiin juuri pojan kaa aamiaispöydässä. (Minä paistelin pekonia ja mustikkaplättyjä kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi, nyt hän ottaa tiskit . Legolas on luonut lunta ja kaivanut renun esiin. EOB).
Minä kerroin miten YK oli julistanut tämän päivän kansainväliseksi naistenpäiväksi jo 1975 ja hän alkoi kertomaan minulle päivän taustasta vasemmiston ja naisasialiikkeen ajamana asiana jo vuosisadan alusta.
Minä ostin aikanaan ensimmäisen PC:ni paikallisen elektroniikkaliikkeen naistenpäiväkampanjasta 20% alennuksella. !997?

Kysymyshän on miesten töiden ja naisten töiden statuksesta ja liittojen vahvuudesta. Mies joka tekee ns. naistentyötä saa samaa palkkaa kuin naiset jotka tekevät sitä. Työn arvostus on täysin keinotekoinen ja epäoikeudenmukainen patriarkaalinen perintö miesten dominoimasta yhteiskunnasta ja ajasta.

Minä olisin lähtenyt lakkoon esikoulunopettajana täällä Ruotsissa, mutta liitto perääntyi ja housut tutisivat.....minusta olisi ollut vain ihan hyvä kun poliitikotkin olisivat huomanneet miten koko Ruotsi lamaantuu kun ihmiset joutuisivat olemaan kotona lastensa kanssa, kun tarhat ja päiväkodit olisivat kiinni. Valitettavasti kunnallisilla lastenhoitajilla on eri liitto ja eri sopimukset kuin opettajaliittoon kuuluvilla esikoulunopettajilla. Toinen asia joka on lähes häpeällistä on miten kunnalliset päiväkodit ja lastentarhat, esikoulut, pakotettiin muuntamaan esikoulunopettajien viroista ainakin puolet lastenhoitajien viroiksi. Lastenhoitajilla ei ole samanlaista pedagogista (kasvatustieteellistä) koulutuspohjaa ja heidän palkkansakin ovat heikommat. Näin kunnat säästivät rahaa huonontamalla palvelua kaikin puolin. (Suuremmat lapsiryhmät, huonommin koulutettu henkilökunta jne.)

Paloma.se.co kirjoitti:

Kysymyshän on miesten töiden ja naisten töiden statuksesta ja liittojen vahvuudesta. Mies joka tekee ns. naistentyötä saa samaa palkkaa kuin naiset jotka tekevät sitä. Työn arvostus on täysin keinotekoinen ja epäoikeudenmukainen patriarkaalinen perintö miesten dominoimasta yhteiskunnasta ja ajasta.

Minä olisin lähtenyt lakkoon esikoulunopettajana täällä Ruotsissa, mutta liitto perääntyi ja housut tutisivat.....minusta olisi ollut vain ihan hyvä kun poliitikotkin olisivat huomanneet miten koko Ruotsi lamaantuu kun ihmiset joutuisivat olemaan kotona lastensa kanssa, kun tarhat ja päiväkodit olisivat kiinni. Valitettavasti kunnallisilla lastenhoitajilla on eri liitto ja eri sopimukset kuin opettajaliittoon kuuluvilla esikoulunopettajilla. Toinen asia joka on lähes häpeällistä on miten kunnalliset päiväkodit ja lastentarhat, esikoulut, pakotettiin muuntamaan esikoulunopettajien viroista ainakin puolet lastenhoitajien viroiksi. Lastenhoitajilla ei ole samanlaista pedagogista (kasvatustieteellistä) koulutuspohjaa ja heidän palkkansakin ovat heikommat. Näin kunnat säästivät rahaa huonontamalla palvelua kaikin puolin. (Suuremmat lapsiryhmät, huonommin koulutettu henkilökunta jne.)

Lue lisää

Sitä samaa yritin kommentiĺlani sanoa, mutta yksinkertaisessa muodossa.

Sinulla ei ole kirjoitteluista päätellen ollut tasavertaisuutta avioliitossasi.

Kommenttisi alku oli hyvä.

jokapäiväisessä elämässä näkee...
kuka pilkkoo puut
eiköhän toi oo jo aika vanhanaikaista ajattelua
monetkaan nykynuoret varmaan nähny edes miten puita pilkotaan
ei niitä kovin paljoo kerrostalossa tarvii
eikä ne mummulatkaan enää välttämättä oo maalla
mun mummulakaan ei oo ollu koskaan maalla

ja se kaukosäätimen käyttö on ainakin meidän perheessä
mun käsissä kun toi mies ei oikeestaan telkkaa katso
ja sillon jo kun mun tyttö syntyi reilu kolkytkuusvuotta sitten
molemmat niisti molemmat vaihtoi molemmat valvoi
ja molemmat kävi töissä
niin että en oikeen ymmärrä kuinka kaukaa niitä
naisten ja miesten töitä haetaan :)

"jokapäiväisessä elämässä näkee...
kuka pilkkoo puut"

Tulipa juttua oikein Hesalaisesta lasikaton suojissa eläneeltä, vaikka ethän sinä Tiinuska ole siellä asunut koskaan.

Olenko nyt minä aivan "uloskasvanut" aiheesta, kuka pilkkoo puut? Meillä pilkkoo edelleen mies, mutta silloin kun lapsilta piti nenä niistää, niin kyllä se olin minä, koska mieheni oli matkatöissä niin paljon.

Tosin asun kehä III ulkopuolella noin nelisen kilometriä, mutta edelleen meillä on myös vaihtoehtoinen puulämmitys ja sähkö saunaakaan ei ole, joten puita pilkotaan nyt edelleen, siis en minä!DDD

Just, joo, monet nykynuoret, ... pitänee paikkansa, mutta ainakin lapseni joutuu talvisin lämmittämään heidän "pönttöuunejaan" ja ompahan oppinut laittamaan tulen sinnekin.

korppis11 kirjoitti:

Sinulla ei ole kirjoitteluista päätellen ollut tasavertaisuutta avioliitossasi.

Kommenttisi alku oli hyvä.

Korppis, eikä vain mun avioliitto. Hiljaa mielessäni selasin läpi kaveripiiriä. Samma där. Toisilla rajumpaa kuin toisilla. Ainoastaan yhden tasavertaisen suhteen löysin.

Hienoa että löytyy tasa-arvoa perheissä. Minä en sitä kovin paljon näe, enpä kyllä väitä myöskään että sitä ei olisi. Joskus kuullut kyllä moisesta ihmeestä.

aina.i.ankeinen kirjoitti:

jokapäiväisessä elämässä näkee...
kuka pilkkoo puut
eiköhän toi oo jo aika vanhanaikaista ajattelua
monetkaan nykynuoret varmaan nähny edes miten puita pilkotaan
ei niitä kovin paljoo kerrostalossa tarvii
eikä ne mummulatkaan enää välttämättä oo maalla
mun mummulakaan ei oo ollu koskaan maalla

ja se kaukosäätimen käyttö on ainakin meidän perheessä
mun käsissä kun toi mies ei oikeestaan telkkaa katso
ja sillon jo kun mun tyttö syntyi reilu kolkytkuusvuotta sitten
molemmat niisti molemmat vaihtoi molemmat valvoi
ja molemmat kävi töissä
niin että en oikeen ymmärrä kuinka kaukaa niitä
naisten ja miesten töitä haetaan :)

Lue lisää

a.i.a. aina pitää olla poikkeus siinä missä on sääntö :)) Miten pariskunnat sun ympärillä? Kaikki miehet yhtä tasavertaisia? Jos on, niin mistä juotte vettä? Taidan ohjata sitä vähän mun kamuillekin :) Mullahan on nyt todella tasavertainen suhde kun olen yksinäni. Saan tehdä tasapuolisesti kaikkea ja kaikki.

hmp.f kirjoitti:

Korppis, eikä vain mun avioliitto. Hiljaa mielessäni selasin läpi kaveripiiriä. Samma där. Toisilla rajumpaa kuin toisilla. Ainoastaan yhden tasavertaisen suhteen löysin.

Hienoa että löytyy tasa-arvoa perheissä. Minä en sitä kovin paljon näe, enpä kyllä väitä myöskään että sitä ei olisi. Joskus kuullut kyllä moisesta ihmeestä.

Lue lisää

Kaveripiirin tarkkailua ei pitäisi kovin tarkkaan mieltää omassa päässään tasa-arvoksi ei liioin epätasa-arvoksi.

Tuli mieleen eräs tarina, jossa kaikki läheiset ja ystävät elivät harhaluuloissa komean, menestyvän ja karismaattisen bisnesmiehen ja hänen kauniin vaimonsa elämästä.

Eräänä päivänä nainen otti kaksi pientä lastaan, toinen vastasyntynyt jätti hulppean kotinsa, hyppäsi junaan ja matkusti pois.

Ihmiset ympärillä olivat kauhuissaan, jätti niin mukavan miehen, niin hyvän elämän.

Mies oli kaikkea muuta kuin mukava tai edes hyvä.
------

Tasavertainen suhde ei välttämättä toimi saman katon alla. Kaksi kattoa ja yhteiset mielenkiinnon kohteet näin vanhemmuuden on mielestäni paras ratkaisu toteuttaa miehen ja naisen tasa-arvoa.

Nuoret lapsiperheet kimpuroittevat keskenään ja ovat tai eivät ole tyytyväisiä työnjakoihin kodissa ja sen ulkopuolella.

Voipi olla, että tasa-arvo pelaa parhaitten kahden samaa sukupuolta olevien talouksissa😆

korpikirjailija kirjoitti:

Kaveripiirin tarkkailua ei pitäisi kovin tarkkaan mieltää omassa päässään tasa-arvoksi ei liioin epätasa-arvoksi.

Tuli mieleen eräs tarina, jossa kaikki läheiset ja ystävät elivät harhaluuloissa komean, menestyvän ja karismaattisen bisnesmiehen ja hänen kauniin vaimonsa elämästä.

Eräänä päivänä nainen otti kaksi pientä lastaan, toinen vastasyntynyt jätti hulppean kotinsa, hyppäsi junaan ja matkusti pois.

Ihmiset ympärillä olivat kauhuissaan, jätti niin mukavan miehen, niin hyvän elämän.

Mies oli kaikkea muuta kuin mukava tai edes hyvä.
------

Tasavertainen suhde ei välttämättä toimi saman katon alla. Kaksi kattoa ja yhteiset mielenkiinnon kohteet näin vanhemmuuden on mielestäni paras ratkaisu toteuttaa miehen ja naisen tasa-arvoa.

Nuoret lapsiperheet kimpuroittevat keskenään ja ovat tai eivät ole tyytyväisiä työnjakoihin kodissa ja sen ulkopuolella.

Voipi olla, että tasa-arvo pelaa parhaitten kahden samaa sukupuolta olevien talouksissa😆

Lue lisää

Kaveripiiriini miellän sellaisia, joiden kanssa keskustellaan asioista. Mun "havainnot" ei siis perustunut mihinkään tarkkailuun.

Joo, lapsiperheissä on omat ongelmat, kun kaikki on niin hetkistä ja fyysistä. Väsymys purkautuu riitoihin tekemättömistä asioista. Mutta perussanomani on kuitenkin, että tasa-arvoa saisi tavoitella ihan kotikentällä. Edelleen miestä kiitellään jos hän laittaa ruokaa. Naiselle se on ihan perusjuttu, ei hän siitä mitään ihmetystä saa. Mies auttaa naista kotiaskareissa. Ei toisinpäin... jne.

En silti ole sitä mieltä että naiset olisi saanut mitenkään huonon osan. Päin vastoin. Uskon vakaasti siihen, että ihminen tarvitsee tekemistä, arkea ja siivoamista, onnistumista, suoritettuja tehtäviä. Mutta olla vain itsestäänselvyys, se ei ole oikein. Oli se sitten kumpi vaan.

kamarin-uunit kirjoitti:

"jokapäiväisessä elämässä näkee...
kuka pilkkoo puut"

Tulipa juttua oikein Hesalaisesta lasikaton suojissa eläneeltä, vaikka ethän sinä Tiinuska ole siellä asunut koskaan.

Olenko nyt minä aivan "uloskasvanut" aiheesta, kuka pilkkoo puut? Meillä pilkkoo edelleen mies, mutta silloin kun lapsilta piti nenä niistää, niin kyllä se olin minä, koska mieheni oli matkatöissä niin paljon.

Tosin asun kehä III ulkopuolella noin nelisen kilometriä, mutta edelleen meillä on myös vaihtoehtoinen puulämmitys ja sähkö saunaakaan ei ole, joten puita pilkotaan nyt edelleen, siis en minä!DDD

Just, joo, monet nykynuoret, ... pitänee paikkansa, mutta ainakin lapseni joutuu talvisin lämmittämään heidän "pönttöuunejaan" ja ompahan oppinut laittamaan tulen sinnekin.

Lue lisää

en nyt ihan tarkottanu sun tai mun lapsia
ja meilläkin mies pilkkoo puut
en oo koskaan kirveeseen koskenu
enkä koske niin kauan kun mulla mies on
mutta kirjoitin noin yleisellä tasolla nykyajasta
miks aina pitää elää siinä vanhassa menneessä ajassa
ja mun mies ei ollu matkatöissä
onneks en ollu yksinhuoltaja
niinkun monen matkatöitä tekevien vaimot tai miehet on:)

kamarin-uunit kirjoitti:

"jokapäiväisessä elämässä näkee...
kuka pilkkoo puut"

Tulipa juttua oikein Hesalaisesta lasikaton suojissa eläneeltä, vaikka ethän sinä Tiinuska ole siellä asunut koskaan.

Olenko nyt minä aivan "uloskasvanut" aiheesta, kuka pilkkoo puut? Meillä pilkkoo edelleen mies, mutta silloin kun lapsilta piti nenä niistää, niin kyllä se olin minä, koska mieheni oli matkatöissä niin paljon.

Tosin asun kehä III ulkopuolella noin nelisen kilometriä, mutta edelleen meillä on myös vaihtoehtoinen puulämmitys ja sähkö saunaakaan ei ole, joten puita pilkotaan nyt edelleen, siis en minä!DDD

Just, joo, monet nykynuoret, ... pitänee paikkansa, mutta ainakin lapseni joutuu talvisin lämmittämään heidän "pönttöuunejaan" ja ompahan oppinut laittamaan tulen sinnekin.

Lue lisää

en nyt ihan tarkottanu sun tai mun lapsia
ja meilläkin mies pilkkoo puut
en oo koskaan kirveeseen koskenu
enkä koske niin kauan kun mulla mies on
mutta kirjoitin noin yleisellä tasolla nykyajasta
miks aina pitää elää siinä vanhassa menneessä ajassa
ja mun mies ei ollu matkatöissä
onneks en ollu yksinhuoltaja
niinkun monen matkatöitä tekevien vaimot tai miehet on:)

hmp.f kirjoitti:

a.i.a. aina pitää olla poikkeus siinä missä on sääntö :)) Miten pariskunnat sun ympärillä? Kaikki miehet yhtä tasavertaisia? Jos on, niin mistä juotte vettä? Taidan ohjata sitä vähän mun kamuillekin :) Mullahan on nyt todella tasavertainen suhde kun olen yksinäni. Saan tehdä tasapuolisesti kaikkea ja kaikki.

Lue lisää

täytyy sanoo että pariskunnat meidän ympärilä
iästä riippumatta ovat hyvin tasavertaisia
paria poikkeusta lukuunottamatta
missä vaimot on selkeesti valinneet osakseen miehen passaamisen
oon kyllä sanonu niille että kyllä ne miehet vähemmälläkin passuulla pysyy
jos ovat pysyäkseen
aikanaan jo kuuskytluvulla siskoni mies
joka muuten opiskeli ja teki töitä samaan aikaan
siivosi teki ruokaa ja hoiti lapsia yhtä paljon kun siskokin
ja sen jälkeen kun hän oli paljon töissä ulkomailla
perhe oli aina mukana lyhyitä keikkoja lukuunottamatta.

aina.i.ankeinen kirjoitti:

täytyy sanoo että pariskunnat meidän ympärilä
iästä riippumatta ovat hyvin tasavertaisia
paria poikkeusta lukuunottamatta
missä vaimot on selkeesti valinneet osakseen miehen passaamisen
oon kyllä sanonu niille että kyllä ne miehet vähemmälläkin passuulla pysyy
jos ovat pysyäkseen
aikanaan jo kuuskytluvulla siskoni mies
joka muuten opiskeli ja teki töitä samaan aikaan
siivosi teki ruokaa ja hoiti lapsia yhtä paljon kun siskokin
ja sen jälkeen kun hän oli paljon töissä ulkomailla
perhe oli aina mukana lyhyitä keikkoja lukuunottamatta.

Lue lisää

Kirjoitatko vain siksi että saisit sanoa vastaan? Vähän sellainen fiilis tulee, ja pikkasen ärsyttää mua semmoinen lähestyminen. Lässytetään vastaan vain "koska mä voin". Eri mieltä saa mun kanssa mielellään olla, siitähän se keskustelu syntyy.

Nimittäin ensin kirjoitit mulle että (siteeraan:) "kuka pilkkoo puut
eiköhän toi oo jo aika vanhanaikaista ajattelua"
ja sitten nikille kamarin-uunille kirjoitit "ja meilläkin mies pilkkoo puut
en oo koskaan kirveeseen koskenu"

hmp.f kirjoitti:

Kirjoitatko vain siksi että saisit sanoa vastaan? Vähän sellainen fiilis tulee, ja pikkasen ärsyttää mua semmoinen lähestyminen. Lässytetään vastaan vain "koska mä voin". Eri mieltä saa mun kanssa mielellään olla, siitähän se keskustelu syntyy.

Nimittäin ensin kirjoitit mulle että (siteeraan:) "kuka pilkkoo puut
eiköhän toi oo jo aika vanhanaikaista ajattelua"
ja sitten nikille kamarin-uunille kirjoitit "ja meilläkin mies pilkkoo puut
en oo koskaan kirveeseen koskenu"

Lue lisää

aloitin alkuperäisen kirjoitukseni
sen kirjoittajan sanoilla jolle vastasin
koska se on mun mielestä vanhanaikainen ajatus
ja sit kirjoitin siihen mielipiteeni
ja koska tää kammarin uuni vastas mulle
en nyt muista mitä enkä viitti uudestaan lukee
mutta kumminkin sen muistan että
kirjoitti ettei pilko puita
niin kirjoitin itsekkin etten minäkään
mutta en myöskään asus täällä korvessa missä pitää puita pilkkoa
jos en olis tänne ton miehen myötä ajautunut

mää kirjoitan omia mielipiteitäni asioihin kun asioihin
enkä voi sille mitään jos ne poikkee sun mielipiteistäs
ja joidenkin muidenkin
mutta mua ei kiinnosta tipan tippaa minkä takia ihmiset tänne kirjoittavat
täähän on keskustelu palsta ja nähdäkseni tänne voi kirjoitella
eikä oo munkaan asia ihmetellä minkä takia joku kirjoittaa jollain lailla.

Kyllä minulla ainakin näkyy... video jossa maailmanlaajuinen statistiikka esitellään on hyvin laadittu.

"Världens flickor går numera i skola lika länge som pojkar, men jämställda parlament dröjer 40 år, könsstympning är historia om 60 år och barnäktenskap är borta först om 100 år med dagens trender. Resan ut ur könsdiskrimineringens mörker går bitvis plågsamt långsamt."
***
Den rättighet som framstår som mest självklar i hela världen i dag är förmodligen rösträtten. Bland de länder som i dag arrangerar val (det gör nästan alla, även diktaturer) är det bara Saudiarabien som ännu inte tillåter kvinnor att rösta i alla val. Men rättigheten har uppnåtts efter en mycket lång och ojämn kamp. Efter de första feministiska trevarna i USA och Storbritannien fick Nya Zeeland kvinnlig rösträtt 1893. Sverige följde efter 1919 (i praktiken i valet 1921). I Schweiz dröjde det ända till 1971 innan kvinnor fick full rösträtt.
Politiskt inflytande handlar också om att själv kunna bli vald. Den kvinnliga representationen i politiska församlingar släpar efter, men ökar ganska snabbt. I dag är 23 procent av alla parlamentariker kvinnor, vilket faktiskt är en fördubbling sedan mitten av 1990-talet.
Trögare går det för kvinnor att få del av den ekonomiska makten. Bland de 35 rika och medelrika länderna i organisationen OECD är inkomstskillnaden mellan könen i snitt 15 procent om man inte viktar för sådant som olika karriärvägar och deltid. Vid millennieskiftet var den 18 procent. Sverige ligger på genomsnittet. I de fattigare länderna ser könsklyftan ut att ha ökat de allra senaste åren. Enligt Världsekonomiskt forum, som har med 144 länder i sin mätning, var inkomstgapet 2015 det största sedan 2008.
I 90 länder är det fortfarande lagligt för vuxna män att gifta sig med omyndiga flickor, och 26 procent av alla kvinnor mellan 20 och 24 uppger att de gifte sig före 18 års ålder. För 25 år sedan var den siffran visserligen 32 procent, men om förändringstakten inte ökar kommer det att ta ett sekel innan barnäktenskap blir historia."

Kyllä.
Se tarkoittaa mm. sitä että kotityöt jaetaan siten että kumpikin tekee sitä mikä eniten miellyttää tai minkä parhaiten osaa. Jos kumpikaan ei halua esim. siivota niin tilataan siivousfirma. Jos rouvaa huvittaa lumityöt ja herra haluaa laittaa sapuskat, niin hyvä niin. Ei miesten töitä eikä naisten töitä erikseen.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kyllä.
Se tarkoittaa mm. sitä että kotityöt jaetaan siten että kumpikin tekee sitä mikä eniten miellyttää tai minkä parhaiten osaa. Jos kumpikaan ei halua esim. siivota niin tilataan siivousfirma. Jos rouvaa huvittaa lumityöt ja herra haluaa laittaa sapuskat, niin hyvä niin. Ei miesten töitä eikä naisten töitä erikseen.

Lue lisää

Komppaan tätä 19.12 kirjoitusta. Ja himmelsaugenia, joka kirjoitti erilaisuudesta.
Tasavertaisuus on jotenkin itsestäänselvyys.
Työpaikoilla kyllä p y r i t ä ä n tänäpäivänä niin, että sama työ niin sama palkka tosin palvelusaika ja koulutus huomioonottaen.
Ei oikein tehdä asialle oikeutta jos verrataan sähkömiestä ja lastentarhanopettajaa. Toinen toimii yleensä yrityksessä ja toinen useimmiten julkissektorilla. No ammattiyhdistysasiahan on hoitaa räikeät erot.
Kyllä mä haluan, että pätevä sähkömies tekee asennukset/hoitaa jälkityöt, jos puut kaatuu sähköjohdoille jne, jos tarvis ja pätevä opettaja hoitaa nyt lapsenlastani. Noin rankka vertailu on provo akselilla mies/nainen. Mut Paloma, ei se sun vikas ole.
Naisesimiehillä voi olla perusteettomasti alhaisemmat tulot saman työyhteisön sisällä..

Tasa-arvoa on se että kumpikin tekee sitä minkä osaa paremmin. Vapaaehtoisesti tietenkin.
Minä tykkään laittaa ruokaa, en pidä että joku tuppautuu keittiööni, mutta lumityöt, autonhuollot, puiden kantaminen ja pilkkominen nyt ainakin kuuluvat miehelle, vaikka nainen olisi eläkkeellä ja mies kävisi töissä.
Tämä on tällaisen eläkkeellä olevan naisihmisen mielipide. Olen tyytyväinen eläkkeeseeni ja elämääni nykyään.

mielikki.mummo kirjoitti:

Tasa-arvoa on se että kumpikin tekee sitä minkä osaa paremmin. Vapaaehtoisesti tietenkin.
Minä tykkään laittaa ruokaa, en pidä että joku tuppautuu keittiööni, mutta lumityöt, autonhuollot, puiden kantaminen ja pilkkominen nyt ainakin kuuluvat miehelle, vaikka nainen olisi eläkkeellä ja mies kävisi töissä.
Tämä on tällaisen eläkkeellä olevan naisihmisen mielipide. Olen tyytyväinen eläkkeeseeni ja elämääni nykyään.

Lue lisää

Se kumpi osaa paremmin, inhoaa vähemmän tai on parempi mahdollisuus tekemiseen.
Myös halu tuottaa omalla panoksellaan kumppanilleen mielihyvää, on eräs peruste tekemiseen.
Jos töissä päädytään aritmeettiseen jakamiseen niin silloin on paljon pielessä.

Oli lukuisia vuosia jolloin minä en tehnyt kotona mitään. En todellakaan mitään!
Nyt on mennyt niitä lukuisampia vuosia kun olen tehnyt kotitöistä ehkä 80%.
Koskaan ei ole ollut kinaa töiden jakamisesta koska niitä ei ole jaettu, ne on vain tehty

Taloudellisesti, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, kaikki on yhteistä vaikka tulomme olivat erittäin eri tasoiset joka tietenkin näkyy myös eläkkeissämme.
Emme koskaan ole höpisseet tasa-arvosta. Ei ole ollut tarpeen.

Myöhäisiltaa@

Olen ikäni tykännyt tehdä perinteisiä miesten, että naisten töitä.
Kaikki elämän kumppanini ajan saatossa ovat myös osallistuneet sekä, että. Miksi pitää jaotella ylipäätään töitä. Jonkun ne on tehtävä. On myös muistettava, että monessa lapsiperheessä on vain äiti tai isä. Se tietää sitä, että yksinhuoltaja (kokemusta on) tekee kaikki työt mitä eteen tulee valikoimatta.

Kuopusta kaitsi päiväkodissa miespuolinen lastentarhanopettaja opettaja. Käydessäni huonekalujen entisöintikurssia opettajani oli nainen.

Niinhän se on, että se tekee joka osaa, mutta tehdä kaikkea siihen jo vaaditaan luonnetta.

Valitettavasti käytössäni ei ole tilastoja, mutta globaalistatistiikassa missään maailmassa ei ole saavutettu täyttä tasa-arvoisuutta miesten ja naisten palkkojen välillä. Uusi Seelanti taisi johtaa tilastoja, mutta yleisesti ottaen Ruotsi olinaiselle paras maa.
Sama työ-sama palkka on hieman eri asia. En tiedä miten tämä toteutetaan miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennusala, jossa vahva liitto tukee palkkakehitystä, mutta koulutus-ja kasvatusaloilla on perinteisesti vallannut sama työ-sama palkka periaate, mutta naisvaltaisina aloina palkkakehitys ei ole ollut yhtä positiivista.
***
Pahin este naisten palkkojen ja ekonomisen itsenäisyyden tiellä on tämä vanhentunut käsitys joka kokee "miesten" työn jotenkin arvokkaampana kuinnaisten, vieläkin. Vertaus esikoulunopettjan ja sähkömiehen palkkojen välillä on relevantti: sähkömies vetää piuhat oikein kahden viikon sähköasennuskurssin perusteella (Legolassikin osaa vetää sähköt koska on käynyt kurssin, mutta isompiin hommiin kutsumme virallisen sähkömiehen) ja jos sähköt vetää väärin siitä voi koitua aineellisia vahinkoja tai jopa hengenvaaraa. Esikoulunopettaja tekee tärkeää kasvatustyötä hoitotyön lisäksi ja jos hän opettaa väärin tai on muuten epäsopiva ammatissaan hän voi tuhota koko ihmisen elämän murentamalla lapsen itsetunnon ja omanarvon jo pienestä, josta voi olla tuhoisia seurauksia koko yhteiskunnalle: rikollisuustilastoissa, syrjiytyneiden, psyykisesti sairaiden, alkoholistien, huonosti pärjäävien numeroissa joukoissamme.
***
Kasvatus, koulutus ja terveydenhoito ovat alat joissa tarvitaan todellinen arvojen ja arvostuksen remontti.
Putket voi olla tärkeitä ja sähköjohdot, mutta ihmiset ovat edelleenkin yhteiskuntamme tärkein vahvuus.

Paloma.se.co kirjoitti:

Valitettavasti käytössäni ei ole tilastoja, mutta globaalistatistiikassa missään maailmassa ei ole saavutettu täyttä tasa-arvoisuutta miesten ja naisten palkkojen välillä. Uusi Seelanti taisi johtaa tilastoja, mutta yleisesti ottaen Ruotsi olinaiselle paras maa.
Sama työ-sama palkka on hieman eri asia. En tiedä miten tämä toteutetaan miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennusala, jossa vahva liitto tukee palkkakehitystä, mutta koulutus-ja kasvatusaloilla on perinteisesti vallannut sama työ-sama palkka periaate, mutta naisvaltaisina aloina palkkakehitys ei ole ollut yhtä positiivista.
***
Pahin este naisten palkkojen ja ekonomisen itsenäisyyden tiellä on tämä vanhentunut käsitys joka kokee "miesten" työn jotenkin arvokkaampana kuinnaisten, vieläkin. Vertaus esikoulunopettjan ja sähkömiehen palkkojen välillä on relevantti: sähkömies vetää piuhat oikein kahden viikon sähköasennuskurssin perusteella (Legolassikin osaa vetää sähköt koska on käynyt kurssin, mutta isompiin hommiin kutsumme virallisen sähkömiehen) ja jos sähköt vetää väärin siitä voi koitua aineellisia vahinkoja tai jopa hengenvaaraa. Esikoulunopettaja tekee tärkeää kasvatustyötä hoitotyön lisäksi ja jos hän opettaa väärin tai on muuten epäsopiva ammatissaan hän voi tuhota koko ihmisen elämän murentamalla lapsen itsetunnon ja omanarvon jo pienestä, josta voi olla tuhoisia seurauksia koko yhteiskunnalle: rikollisuustilastoissa, syrjiytyneiden, psyykisesti sairaiden, alkoholistien, huonosti pärjäävien numeroissa joukoissamme.
***
Kasvatus, koulutus ja terveydenhoito ovat alat joissa tarvitaan todellinen arvojen ja arvostuksen remontti.
Putket voi olla tärkeitä ja sähköjohdot, mutta ihmiset ovat edelleenkin yhteiskuntamme tärkein vahvuus.

Lue lisää

Toki tunnistan ja tunnistan kasvattajan työn tärkeyden, mutta tuleeko se työn arvostus palkkatulojen perusteella ? Arvojen ja arvostuksen remontti taitaa olla mahdoton tehtävä, kun mopo tuntuu karkaavan yhä kauemmaksi käsistä. Tai sitten en ole tajunnut koko asiaa.

Ennen kasvattajan työn arvostus oli isompaa. Agraariyhteiskunnassa opettaja kuului kylän kellokkaisiin, häntä ja hänen työtään arvostettiin. Nyt kun sivistys on jokamiehen pääomaa, opettajasta on tehty palvelija, jonka työn sisältöön sopii puuttua, siitä esitetty kritiikki nähdään pelkästään fiksuna. Näin ainakin meillä tuntuisi olevan. Ääriesimerkki nähtiin täälläkin esitetystä videosta, jonka perusteella opettaja lynkattiin lähes yksimielisesti.

En kyllä koe, että tänä päivänä miesten työ nähtäisiin naisten työtä arvokkaampana ja että palkkaero perusteltaisiin sillä. Miehet ovat vetäneet isompia linjoja, voineet sitoutua työhönsä vahvemmin myös perhe-elämän muutosten aikaan, mutta nythän siitäkin sorvataan uusia lakeja - siis perhevapaista.

Niin, että ei tuo palkkavertailu minusta kovin iso sensaatio ole ja feministinen painotus siinä suorastaan rassaa kun ajattelee miten hyvin meillä asiat kuitenkin ovat, maailman mitoilla mitaten...

"mutta tuleeko se työn arvostus palkkatulojen perusteella ?" kysyy demeter1.
Minä näen asian täysin päinvastaisena: palkkatulot riippuvat työn statuksesta ja kyllä miesten työ katsotaan edelleenkin arvokkkaampana, koska se on perinteisesti miehen asia ollut elttää perhettään. Juuso Waldenin aikoina Yhtyneiden tehtailla naiset menettivät työpaikkansa, kun he menivät naimisiin, koska heidän ei saanut viedä miehen paikkaa ja palkkaa työstä.
Todellakin, onhan meillä sekä Suomessa että Ruotsissa ja yleensäkin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa naisen palkat ja naisen asema huomattavasti parempi kuin kehitysmaissa, siis noin yleensä. Ajatteleppas että kun haet töitä esim. jossain Kolumbiassa niin koska olet nainen ja sinun tulee "edustaa" niin valokuvasi ja ikäsi hakemuksessa ratkaisee lentääkö hakemuksesi suoraan paperikoriin vai soitetaanko haastatteluun.

Paloma.se.co kirjoitti:

Valitettavasti käytössäni ei ole tilastoja, mutta globaalistatistiikassa missään maailmassa ei ole saavutettu täyttä tasa-arvoisuutta miesten ja naisten palkkojen välillä. Uusi Seelanti taisi johtaa tilastoja, mutta yleisesti ottaen Ruotsi olinaiselle paras maa.
Sama työ-sama palkka on hieman eri asia. En tiedä miten tämä toteutetaan miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennusala, jossa vahva liitto tukee palkkakehitystä, mutta koulutus-ja kasvatusaloilla on perinteisesti vallannut sama työ-sama palkka periaate, mutta naisvaltaisina aloina palkkakehitys ei ole ollut yhtä positiivista.
***
Pahin este naisten palkkojen ja ekonomisen itsenäisyyden tiellä on tämä vanhentunut käsitys joka kokee "miesten" työn jotenkin arvokkaampana kuinnaisten, vieläkin. Vertaus esikoulunopettjan ja sähkömiehen palkkojen välillä on relevantti: sähkömies vetää piuhat oikein kahden viikon sähköasennuskurssin perusteella (Legolassikin osaa vetää sähköt koska on käynyt kurssin, mutta isompiin hommiin kutsumme virallisen sähkömiehen) ja jos sähköt vetää väärin siitä voi koitua aineellisia vahinkoja tai jopa hengenvaaraa. Esikoulunopettaja tekee tärkeää kasvatustyötä hoitotyön lisäksi ja jos hän opettaa väärin tai on muuten epäsopiva ammatissaan hän voi tuhota koko ihmisen elämän murentamalla lapsen itsetunnon ja omanarvon jo pienestä, josta voi olla tuhoisia seurauksia koko yhteiskunnalle: rikollisuustilastoissa, syrjiytyneiden, psyykisesti sairaiden, alkoholistien, huonosti pärjäävien numeroissa joukoissamme.
***
Kasvatus, koulutus ja terveydenhoito ovat alat joissa tarvitaan todellinen arvojen ja arvostuksen remontti.
Putket voi olla tärkeitä ja sähköjohdot, mutta ihmiset ovat edelleenkin yhteiskuntamme tärkein vahvuus.

Lue lisää

Koitapa Paloma tehdä sähkötyöt suureen kerrostaloon, koulurakennukseen tai isoon teollisuushalliin kahden viikon koulutuksella. Se vaatii ammatillisen koulutuksen ja vuosien työkokemuksen.
Nyt ei puhuta yksinomaan kotimökin piuhoista.
Itse arvostan ammattimiehiä aika korkealle, jos sähkömiehet, putkimiehet ja siivoojat lopettaisivat työt niin kaikki vain parin viikon tee se itse kurssille.
Kun lapsemme olivat pieniä kasvoivat ilman lastentarhaa, ihan ok. ihmisiä tuli vaikka en missään tapauksessa aliarvioi varhaiskasvattajien työtä, hyvä että asiaan on alettu herätä.

Paloma.se.co kirjoitti:

"mutta tuleeko se työn arvostus palkkatulojen perusteella ?" kysyy demeter1.
Minä näen asian täysin päinvastaisena: palkkatulot riippuvat työn statuksesta ja kyllä miesten työ katsotaan edelleenkin arvokkkaampana, koska se on perinteisesti miehen asia ollut elttää perhettään. Juuso Waldenin aikoina Yhtyneiden tehtailla naiset menettivät työpaikkansa, kun he menivät naimisiin, koska heidän ei saanut viedä miehen paikkaa ja palkkaa työstä.
Todellakin, onhan meillä sekä Suomessa että Ruotsissa ja yleensäkin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa naisen palkat ja naisen asema huomattavasti parempi kuin kehitysmaissa, siis noin yleensä. Ajatteleppas että kun haet töitä esim. jossain Kolumbiassa niin koska olet nainen ja sinun tulee "edustaa" niin valokuvasi ja ikäsi hakemuksessa ratkaisee lentääkö hakemuksesi suoraan paperikoriin vai soitetaanko haastatteluun.

Lue lisää

"Ajatteleppas että kun haet töitä esim. jossain Kolumbiassa niin koska olet nainen ja sinun tulee "edustaa" niin valokuvasi ja ikäsi hakemuksessa ratkaisee lentääkö hakemuksesi suoraan paperikoriin vai soitetaanko haastatteluun."
Noinhan se menee meilläkin, Paloma. Pärstäkertoimen mukaan. Hakemukseen liitetään valokuva, josta nähdään, että olet "nopee, kapee ja upee". CV:n niin väliä...
Näin on kerrottu ja kun mieluisaan työpaikkaan hakemuksia tulee pitkälti toista sataa, eihän niitä kaikkia ehdi lukea. Tämän tiesi sukulaistyttö kertoa...

Juuri hiljattain oli uutinen noin viisikymppisestä naisesta joka haki töitä....oli aina laittanut ikänsä hakemukseen....mutta kun jätti kertomatta...heti pyydettiin haastatteluun....
Tänään oli Tilastokeskuksen uutinen naisten keskitulo on 3077euroa....mikä on 17% miesten palkkaa pienempi...

mielikki.mummo kirjoitti:

Koitapa Paloma tehdä sähkötyöt suureen kerrostaloon, koulurakennukseen tai isoon teollisuushalliin kahden viikon koulutuksella. Se vaatii ammatillisen koulutuksen ja vuosien työkokemuksen.
Nyt ei puhuta yksinomaan kotimökin piuhoista.
Itse arvostan ammattimiehiä aika korkealle, jos sähkömiehet, putkimiehet ja siivoojat lopettaisivat työt niin kaikki vain parin viikon tee se itse kurssille.
Kun lapsemme olivat pieniä kasvoivat ilman lastentarhaa, ihan ok. ihmisiä tuli vaikka en missään tapauksessa aliarvioi varhaiskasvattajien työtä, hyvä että asiaan on alettu herätä.

Lue lisää

Niin, mielikki.mummo, eikä mekään ole taidettu saada kovin laadukasta varhaiskasvatusta ..)) ja ollaan selvitty. Ilmeisesti vielä säilytetty tiedonhalumme, minkä sanotaan usein puuttuvan jo peruskouluikäisiltä...

mielikki.mummo kirjoitti:

Koitapa Paloma tehdä sähkötyöt suureen kerrostaloon, koulurakennukseen tai isoon teollisuushalliin kahden viikon koulutuksella. Se vaatii ammatillisen koulutuksen ja vuosien työkokemuksen.
Nyt ei puhuta yksinomaan kotimökin piuhoista.
Itse arvostan ammattimiehiä aika korkealle, jos sähkömiehet, putkimiehet ja siivoojat lopettaisivat työt niin kaikki vain parin viikon tee se itse kurssille.
Kun lapsemme olivat pieniä kasvoivat ilman lastentarhaa, ihan ok. ihmisiä tuli vaikka en missään tapauksessa aliarvioi varhaiskasvattajien työtä, hyvä että asiaan on alettu herätä.

Lue lisää

Voin kertoa, että pojanpoikani valmistui sähköasentajaksi. Koulutus kestää kolme vuotta.
Hän ja eräs toinen valmistuivat puoli vuotta etuajassa ja saivat saman tien työpaikan.
Siitä on mahdollisuus jatkaa ammattikorkeaan ja valmistua insinööriksi.
No mitä tulee palkkatasa-arvoon, sen kehityksen me kaikki tiedämme tämän 100 vuoden ajalta.
Kysymyshän on juuri tästä miesten/naistentyökehityksestä.
Siis kehitys on kesken.
Nykyaikana naiset ovat alkaneet hakeutua perinteisille miesten aloille ja päinvastoin.
Uskon, että kehitys kulkee siihen suuntaan, että ammattien arvostukset saadaan enemmän kohdalleen.
Eli, että palkka ei kulje sen mukaan paljonko alalla on ketäkin sukupuolta.

Paloma.se.co kirjoitti:

Valitettavasti käytössäni ei ole tilastoja, mutta globaalistatistiikassa missään maailmassa ei ole saavutettu täyttä tasa-arvoisuutta miesten ja naisten palkkojen välillä. Uusi Seelanti taisi johtaa tilastoja, mutta yleisesti ottaen Ruotsi olinaiselle paras maa.
Sama työ-sama palkka on hieman eri asia. En tiedä miten tämä toteutetaan miesvaltaisissa ammateissa, kuten rakennusala, jossa vahva liitto tukee palkkakehitystä, mutta koulutus-ja kasvatusaloilla on perinteisesti vallannut sama työ-sama palkka periaate, mutta naisvaltaisina aloina palkkakehitys ei ole ollut yhtä positiivista.
***
Pahin este naisten palkkojen ja ekonomisen itsenäisyyden tiellä on tämä vanhentunut käsitys joka kokee "miesten" työn jotenkin arvokkaampana kuinnaisten, vieläkin. Vertaus esikoulunopettjan ja sähkömiehen palkkojen välillä on relevantti: sähkömies vetää piuhat oikein kahden viikon sähköasennuskurssin perusteella (Legolassikin osaa vetää sähköt koska on käynyt kurssin, mutta isompiin hommiin kutsumme virallisen sähkömiehen) ja jos sähköt vetää väärin siitä voi koitua aineellisia vahinkoja tai jopa hengenvaaraa. Esikoulunopettaja tekee tärkeää kasvatustyötä hoitotyön lisäksi ja jos hän opettaa väärin tai on muuten epäsopiva ammatissaan hän voi tuhota koko ihmisen elämän murentamalla lapsen itsetunnon ja omanarvon jo pienestä, josta voi olla tuhoisia seurauksia koko yhteiskunnalle: rikollisuustilastoissa, syrjiytyneiden, psyykisesti sairaiden, alkoholistien, huonosti pärjäävien numeroissa joukoissamme.
***
Kasvatus, koulutus ja terveydenhoito ovat alat joissa tarvitaan todellinen arvojen ja arvostuksen remontti.
Putket voi olla tärkeitä ja sähköjohdot, mutta ihmiset ovat edelleenkin yhteiskuntamme tärkein vahvuus.

Lue lisää

Paloma, yhteiskunta seuraa ja arvostaa kovia arvoja. Ihmiselle joka tuottaa rahaa toiselle, on helppo laittaa jonkunlainen hintalappu otsaan. "Sinä tuot minulle tuottoa näin paljon kuukaudessa, joten olet minulle tämän arvoinen."

Pehmeitä arvoja, kuten hyvät eväät elämään, niitä ei mitata. Niistä ei makseta.

Tämä ei silti ole pahin kuoppa nais-duuneissa. Kasvatustiedettä opiskellut voi saada ihan ok palkkaakin, ja päätyvät harvemmin pelkästään tarhatädeiksi.

Kun tuttavani opiskeli yhtä kieltä yliopistossa, sai maisteritutkinnon, niin arvaa minkä duunin hän sillä saa? Kääntäjän. Ei kovin hyvinpalkattua työtä ottaen huomioon kuinka kauan pitää opiskella jotta tähän pääsee.

hmp.f kirjoitti:

Paloma, yhteiskunta seuraa ja arvostaa kovia arvoja. Ihmiselle joka tuottaa rahaa toiselle, on helppo laittaa jonkunlainen hintalappu otsaan. "Sinä tuot minulle tuottoa näin paljon kuukaudessa, joten olet minulle tämän arvoinen."

Pehmeitä arvoja, kuten hyvät eväät elämään, niitä ei mitata. Niistä ei makseta.

Tämä ei silti ole pahin kuoppa nais-duuneissa. Kasvatustiedettä opiskellut voi saada ihan ok palkkaakin, ja päätyvät harvemmin pelkästään tarhatädeiksi.

Kun tuttavani opiskeli yhtä kieltä yliopistossa, sai maisteritutkinnon, niin arvaa minkä duunin hän sillä saa? Kääntäjän. Ei kovin hyvinpalkattua työtä ottaen huomioon kuinka kauan pitää opiskella jotta tähän pääsee.

Lue lisää

Kaikki joilla on esikoulunopettajan tutkinto ovat opiskelleet kasvatustiedettä. Heistä valtaosa työskentelee tarhoissa, esikouluissa ja yleensäkin varhaiskasvatuksen piirissä. Eivät he ole "pelkästään" tarhatätejä, vaikka heitä noin tuttavallisesti puhutellaankin...lapsille.
Opettajien palkkataso on huono verrattuna miten pitkään tarvii opiskella että saa opettajan paperit ja miten paljon tietoa, taitoa ja ammatin osaamista he omaavat.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kaikki joilla on esikoulunopettajan tutkinto ovat opiskelleet kasvatustiedettä. Heistä valtaosa työskentelee tarhoissa, esikouluissa ja yleensäkin varhaiskasvatuksen piirissä. Eivät he ole "pelkästään" tarhatätejä, vaikka heitä noin tuttavallisesti puhutellaankin...lapsille.
Opettajien palkkataso on huono verrattuna miten pitkään tarvii opiskella että saa opettajan paperit ja miten paljon tietoa, taitoa ja ammatin osaamista he omaavat.

Lue lisää

No, paljonko esikoulun opettaja tienaa heti valmistuttuaan?

Paloma.se.co kirjoitti:

Kaikki joilla on esikoulunopettajan tutkinto ovat opiskelleet kasvatustiedettä. Heistä valtaosa työskentelee tarhoissa, esikouluissa ja yleensäkin varhaiskasvatuksen piirissä. Eivät he ole "pelkästään" tarhatätejä, vaikka heitä noin tuttavallisesti puhutellaankin...lapsille.
Opettajien palkkataso on huono verrattuna miten pitkään tarvii opiskella että saa opettajan paperit ja miten paljon tietoa, taitoa ja ammatin osaamista he omaavat.

Lue lisää

Sinulla on nyt nähtävästi pieni ajatusharha.
Se raha, mikä tilillesi tipahtaa, ei ole sinun palkkasi, vaan se on sinun eläkkeesi.

Ne lapset, joitten kanssa nykyisin leikit, eivät siis enää ole työtäsi, vaan ne ovat sinun omia lapsenlapsiasi.

korpikirjailija kirjoitti:

No, paljonko esikoulun opettaja tienaa heti valmistuttuaan?

Kuten sanoin, palkkaus on tosi heikko ja siksi alalla on suuri puute pätevistä varhaiskasvatuksen opeista.
Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk.
Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kuten sanoin, palkkaus on tosi heikko ja siksi alalla on suuri puute pätevistä varhaiskasvatuksen opeista.
Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk.
Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.

Lue lisää

Kyllähän 2500 eurolla jo elää.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kuten sanoin, palkkaus on tosi heikko ja siksi alalla on suuri puute pätevistä varhaiskasvatuksen opeista.
Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk.
Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.

Lue lisää

Sehän on hyvä, että palkalla houkutellaan sähkömiehiksi.
Aikaisemminhan olit huolissasi siitä, että kuka sellaiset työt jatkossa tekee, kun (varmojen) tietojesi mukaan kaikki nuoret opiskelevat IT-alalle.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kuten sanoin, palkkaus on tosi heikko ja siksi alalla on suuri puute pätevistä varhaiskasvatuksen opeista.
Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk.
Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.

Lue lisää

Onko miehillä ja naisilla sama palkka esikoulunopettajana?

korpikirjailija kirjoitti:

Kyllähän 2500 eurolla jo elää.

Kyllä, jos se on perheen toinen palkka. Tytär on edennyt palkkatasolla jo korkeammalle ja hänen miehensä tienaa logistiikassa paremmin....mutta jos on lapsia muutama ja talolainaa ja opintolainaa, niin heikkoa on se eläminentuon palkan varassa.

TäytyyhänEroaOlla kirjoitti:

Onko miehillä ja naisilla sama palkka esikoulunopettajana?

Uskoisin että on, koska se on liittojen sopima. Palkkasopimus on kollektiivinen eli sama kaikille, vaikka ei kuuluisikaanliittoon. Miespuolisia esikoulunopettajia on entistäkin vähemmän nykyisin kun epäilyt heräävät heti jos nuori mies hakeutuu lastenkasvatusaloille.

korpikirjailija kirjoitti:

Kyllähän 2500 eurolla jo elää.

Kyllä joo.
Pitäähän siivoojienkin elää sillä vaikka työ on paljon vaativampaa ja raskaampaa kuin lasten kanssa leikkiminen.

Tellukka kirjoitti:

Kyllä joo.
Pitäähän siivoojienkin elää sillä vaikka työ on paljon vaativampaa ja raskaampaa kuin lasten kanssa leikkiminen.

Raskaampaa, mutta ei vaativampaa. Ja vastuu on paljon suurempi, esikoulunopettajilla jotka pitävät kansan tulevaisuutta kämmenellään :) Siinä on iso ero likasankoon ja lattialuuttuun verratuna.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kyllä, jos se on perheen toinen palkka. Tytär on edennyt palkkatasolla jo korkeammalle ja hänen miehensä tienaa logistiikassa paremmin....mutta jos on lapsia muutama ja talolainaa ja opintolainaa, niin heikkoa on se eläminentuon palkan varassa.

Lue lisää

No, verot pois ja silleen eihän noilla tuloilla tietenkään rikastumaan pääse.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kaikki joilla on esikoulunopettajan tutkinto ovat opiskelleet kasvatustiedettä. Heistä valtaosa työskentelee tarhoissa, esikouluissa ja yleensäkin varhaiskasvatuksen piirissä. Eivät he ole "pelkästään" tarhatätejä, vaikka heitä noin tuttavallisesti puhutellaankin...lapsille.
Opettajien palkkataso on huono verrattuna miten pitkään tarvii opiskella että saa opettajan paperit ja miten paljon tietoa, taitoa ja ammatin osaamista he omaavat.

Lue lisää

Opettajissakin on monenlaisia. Ystäväni ala-asteen opettaja ei oppinut käyttämään tietokonetta. Hyvä opettaja oli muuten, on jo eläkkeellä.
Toinen luki ensin lastentarhanopettajaksi, sen jälkeen papiksi. Vieläkään ei ole tyytyväinen ammatinvalintaansa, kyllä teoreettista tietoa on tullut monelta alalta.

Paloma.se.co kirjoitti:

Raskaampaa, mutta ei vaativampaa. Ja vastuu on paljon suurempi, esikoulunopettajilla jotka pitävät kansan tulevaisuutta kämmenellään :) Siinä on iso ero likasankoon ja lattialuuttuun verratuna.

Lue lisää

Joka työssä on vastuunsa.
Pesaisepa ripulipaska tai oksennus pinnoittamattomalta kivilattialta ...
Saneeraa asunto, missä ruumis on märäntynyt kylppärin lattialle, portaikko, missä joku on ampunut aivonsa pitkin seiniä ...

Eiköhän lastenkasvatuksen päävastuu kuitenkin ole ihan ilman petakookista koulutusta olevilla vanhemmilla, joitten kanssa lapsi kuitenkin on suurimman osan lapsuuttaan.

Minkälainen tarhatäti sinut kasvatti? Ajatteletko, että kasvatuksessasi olisi ollut toivomisen varaa? Olisiko sinusta tullut vielä parempi ihminen, jos kanssasi olisi leikkinyt ja kakkavaippojasi vaihtanut sen muutaman tunnin päivässä joku kasvatustieteilijä?

Paloma.se.co kirjoitti:

Raskaampaa, mutta ei vaativampaa. Ja vastuu on paljon suurempi, esikoulunopettajilla jotka pitävät kansan tulevaisuutta kämmenellään :) Siinä on iso ero likasankoon ja lattialuuttuun verratuna.

Lue lisää

Miten se näkyy jos siivooja on pois työpaikalta kaksi viikkoa?

Miten jos esikoulun opettaja on pois työpaikalta saman ajan?

Käsitin, että aloituksessa oli kysymys naisten ja miesten töistä, palkoista ja työn arvostuksesta.

Siivousala on naisvaltainen ala, eikä kommenttisi anna paskan arvoa siivoojan työlle, näinkö on?

Nythän aloituksesta meni pohja.

En ole yhta varma kuten sinä, että esikoulunopettajalla olisi vaikutusta lasten tulevaisuuteen.

Ainakin mitä tulee omaan jälkipolveen.

Antaisin korppikselle kaksi peukkua jos voisin :)

korpikirjailija kirjoitti:

Miten se näkyy jos siivooja on pois työpaikalta kaksi viikkoa?

Miten jos esikoulun opettaja on pois työpaikalta saman ajan?

Käsitin, että aloituksessa oli kysymys naisten ja miesten töistä, palkoista ja työn arvostuksesta.

Siivousala on naisvaltainen ala, eikä kommenttisi anna paskan arvoa siivoojan työlle, näinkö on?

Nythän aloituksesta meni pohja.

En ole yhta varma kuten sinä, että esikoulunopettajalla olisi vaikutusta lasten tulevaisuuteen.

Ainakin mitä tulee omaan jälkipolveen.

Lue lisää

@korpikirjailija:
miten näkyy jos siivousfirma (melkeinkaikki ovat miehiä siinä firmassa) eivät ole käyneet viikkoon koululla siivoamassa? Siinä että käytävissä onenemmän roskaa lattialla ja koulun vessat ovat epäsiistit. Luokkahuoneet ovat siistit koska opettajat ja muu kouluhenkilökunta (avustajat, vapaa-ajankodin henkilökunta jne) yleensä naisia, ottavat ja siivoavat yhdessä lasten kanssa ja pitävät paikat siedettävässä kunnossa. Siivoaminen on välttämätöntä, mutta siihen ei tarvi käydä koulua tai opiskella. Täällä ei edes puhua maan kieltä. Siivoojat tekevät arvokasta työtä, mutta vastuuta heillä ei ole kuin puhtaista pinnoista.
***
Monet esikoululapset viettävät suurimman osan päivästä 6-10 tuntia valveillaoloajastaan per vuorokausi esikoulussa, tarhassa, päiväkodissa ja pedagogi ja lastenhoitajat tulevat avainhenkilöiksi heidän kehityksessään. Lisäksi se että vanhemmilla on usein kotityöt, ruuan laitto, pyykit. ostokset jne asiat hoidettavana niinä parina, kolmena tuntina päivässä mitä lapset ovat valveilla omasa kodissaan omien vanhempiensa kanssa rajoittaa vanhempien mahdollisuutta olla kasvattajia omille lapsilleen. Viikonloput ja yhteiset lomat auttavat toki tilannetta ja lähentävät perheenjäseniä toisiinsa. Esikoulunopettajat pitävät erittäin tärkeänä että yhteisyö vanhempien kanssa sujuu mutkattomana, mutta aivan liian usein lapsi on paremmassa hoidossa ammatikasvattajien luona kuin omassa kodissaan.

Paloma.se.co kirjoitti:

@korpikirjailija:
miten näkyy jos siivousfirma (melkeinkaikki ovat miehiä siinä firmassa) eivät ole käyneet viikkoon koululla siivoamassa? Siinä että käytävissä onenemmän roskaa lattialla ja koulun vessat ovat epäsiistit. Luokkahuoneet ovat siistit koska opettajat ja muu kouluhenkilökunta (avustajat, vapaa-ajankodin henkilökunta jne) yleensä naisia, ottavat ja siivoavat yhdessä lasten kanssa ja pitävät paikat siedettävässä kunnossa. Siivoaminen on välttämätöntä, mutta siihen ei tarvi käydä koulua tai opiskella. Täällä ei edes puhua maan kieltä. Siivoojat tekevät arvokasta työtä, mutta vastuuta heillä ei ole kuin puhtaista pinnoista.
***
Monet esikoululapset viettävät suurimman osan päivästä 6-10 tuntia valveillaoloajastaan per vuorokausi esikoulussa, tarhassa, päiväkodissa ja pedagogi ja lastenhoitajat tulevat avainhenkilöiksi heidän kehityksessään. Lisäksi se että vanhemmilla on usein kotityöt, ruuan laitto, pyykit. ostokset jne asiat hoidettavana niinä parina, kolmena tuntina päivässä mitä lapset ovat valveilla omasa kodissaan omien vanhempiensa kanssa rajoittaa vanhempien mahdollisuutta olla kasvattajia omille lapsilleen. Viikonloput ja yhteiset lomat auttavat toki tilannetta ja lähentävät perheenjäseniä toisiinsa. Esikoulunopettajat pitävät erittäin tärkeänä että yhteisyö vanhempien kanssa sujuu mutkattomana, mutta aivan liian usein lapsi on paremmassa hoidossa ammatikasvattajien luona kuin omassa kodissaan.

Lue lisää

Siivousfirman työntekijät miehiä, no tasa-arvo on kohillaan. Liekö palkka mies-naissiivoojilla sama.

Joutuuko esikoulunopettaja, iltapäiväkerhon ohjaaja ja lapset yhdessää siivoomaan jos siivooja on sairas? Saako opettaja ylimääräisestä työstä likaisen työn lisää?

Toiseen kysymykseen en saanut täsmä vastausta, mutta haitanneeko tuo mitään.

Lapsenlapsesi ovat etuoikeutetussa asemassa esim. sähköasentajan lapsiin verrattuna.
He saavat ammattitaitoista kasvatusta myös koulupäivän ja iltapiväkerhon jälkeenkin niiden kolmen valveilla olo tuntiensa ajan, logistiikon ja pedagogin ruoanlaiton ja siivouksen ohella.

Viikonloputkin he saavat ammatti apua mummilassa.

Paloma.se.co kirjoitti:

@korpikirjailija:
miten näkyy jos siivousfirma (melkeinkaikki ovat miehiä siinä firmassa) eivät ole käyneet viikkoon koululla siivoamassa? Siinä että käytävissä onenemmän roskaa lattialla ja koulun vessat ovat epäsiistit. Luokkahuoneet ovat siistit koska opettajat ja muu kouluhenkilökunta (avustajat, vapaa-ajankodin henkilökunta jne) yleensä naisia, ottavat ja siivoavat yhdessä lasten kanssa ja pitävät paikat siedettävässä kunnossa. Siivoaminen on välttämätöntä, mutta siihen ei tarvi käydä koulua tai opiskella. Täällä ei edes puhua maan kieltä. Siivoojat tekevät arvokasta työtä, mutta vastuuta heillä ei ole kuin puhtaista pinnoista.
***
Monet esikoululapset viettävät suurimman osan päivästä 6-10 tuntia valveillaoloajastaan per vuorokausi esikoulussa, tarhassa, päiväkodissa ja pedagogi ja lastenhoitajat tulevat avainhenkilöiksi heidän kehityksessään. Lisäksi se että vanhemmilla on usein kotityöt, ruuan laitto, pyykit. ostokset jne asiat hoidettavana niinä parina, kolmena tuntina päivässä mitä lapset ovat valveilla omasa kodissaan omien vanhempiensa kanssa rajoittaa vanhempien mahdollisuutta olla kasvattajia omille lapsilleen. Viikonloput ja yhteiset lomat auttavat toki tilannetta ja lähentävät perheenjäseniä toisiinsa. Esikoulunopettajat pitävät erittäin tärkeänä että yhteisyö vanhempien kanssa sujuu mutkattomana, mutta aivan liian usein lapsi on paremmassa hoidossa ammatikasvattajien luona kuin omassa kodissaan.

Lue lisää

""""miten näkyy jos siivousfirma (melkeinkaikki ovat miehiä siinä firmassa) eivät ole käyneet viikkoon koululla siivoamassa? ...""""

Ai niin, että missä "siinä firmassa"? Ja jos noin on, niin siitäs näet, ettei miesvaltaisessa työssä ole sen paremmat palkat kuin dagisfrökeneillä heidän naisvaltaisessa työssään. Kiemurtele lisää.

"""Siivoojat tekevät arvokasta työtä, mutta vastuuta heillä ei ole kuin puhtaista pinnoista."""
Siinäpä sitä vastuuta onkin, että pinnat tulevat puhtaiksi.
Itse olen siivonnut vain konttoreita, ostoskeskuksia, joitain kauppoja, pankkia, apteekkia ja rappukäytäviä (joskus ollut kaverina rakennussiivouksessa).
Mutta mitä olen kuulluut kolleegoiltani, niin juuri lastentarhat ja koulut ovat kaikkein paskimpia siivottavia, joita kukaan ei halunnut ottaa vapaaehtoisesti työkseen. Siivoojien inhokkeja oikein, mistä jokainen halusi päästä muuhun siivoustyöhön mahdollisimman pian.

korppis kirjoitti:

Siivousfirman työntekijät miehiä, no tasa-arvo on kohillaan. Liekö palkka mies-naissiivoojilla sama.

Joutuuko esikoulunopettaja, iltapäiväkerhon ohjaaja ja lapset yhdessää siivoomaan jos siivooja on sairas? Saako opettaja ylimääräisestä työstä likaisen työn lisää?

Toiseen kysymykseen en saanut täsmä vastausta, mutta haitanneeko tuo mitään.

Lapsenlapsesi ovat etuoikeutetussa asemassa esim. sähköasentajan lapsiin verrattuna.
He saavat ammattitaitoista kasvatusta myös koulupäivän ja iltapiväkerhon jälkeenkin niiden kolmen valveilla olo tuntiensa ajan, logistiikon ja pedagogin ruoanlaiton ja siivouksen ohella.

Viikonloputkin he saavat ammatti apua mummilassa.

Lue lisää

Sanoisin, että on kaksi eri asiaa, jos hoitaa toisen lapsia päiväkodissa, kun lapsia, jotka ovat perhettä.
Molemmissa pitää päämääränä olla kasvattaa kunnon kansalaisia., mutta lähtökohdat ovat eri.
Lastentarhassa hoito/opetus perustuu ammattilliseen osaamiseen, kotona äidin/isän rakkauteen.
Kotona opitaan perhemalli. Päiväkodissa vieraampien ihmisten kanssa sosiaalisten taitojen oppimista.

korppis kirjoitti:

Siivousfirman työntekijät miehiä, no tasa-arvo on kohillaan. Liekö palkka mies-naissiivoojilla sama.

Joutuuko esikoulunopettaja, iltapäiväkerhon ohjaaja ja lapset yhdessää siivoomaan jos siivooja on sairas? Saako opettaja ylimääräisestä työstä likaisen työn lisää?

Toiseen kysymykseen en saanut täsmä vastausta, mutta haitanneeko tuo mitään.

Lapsenlapsesi ovat etuoikeutetussa asemassa esim. sähköasentajan lapsiin verrattuna.
He saavat ammattitaitoista kasvatusta myös koulupäivän ja iltapiväkerhon jälkeenkin niiden kolmen valveilla olo tuntiensa ajan, logistiikon ja pedagogin ruoanlaiton ja siivouksen ohella.

Viikonloputkin he saavat ammatti apua mummilassa.

Lue lisää

hehehe...joo, mä olen nyt vain mummi, (mormor) ja toivon että tytär myös olisi etupäässä juuri äiti, eli siis viettää mahdollisimman paljon laatuaikaa poikiensa kanssa En minä väitä että ammattikasvattaja on aina paree kuin omat vanhemmat, mutta olisit yllättynyt jos tietäisit miten monella lapsella on paremmat olot tarhassa kuin kotona.
Esikoulunopettajien työhön ei varsinaisesti "kuulu" siivoaminen tai siis kuuluu, mutta keveämpi siivoaminen, mutta kyllä henkilökunta päiväkodeissa ja tarhoissa osaa luututa lattiatkin tarvittaessa. Ei siitä ole koskaan mitään numeroa tehty. Jos siivousfirma ei käy viikkoon tai silleen niin sitten aletaan kyselemään ja kunta fiksaa siivouksen. Mitään lisiä ei siivoamisesta makseta, mutta eihän työpaikka voi olla kuin sikalakaan.

Mitä tapahtuu jos esikoulunope on sairaana kaksi viikkoa?
Sama kuin muissakin työpaikoissa.

Jos on monta samaan aikaan poissa, hommataan tilapäistä apua muilta osastoilta. Tuuraajia ei nykyisin enää juuri käytetä, kun ne maksaa ekstraa kunnalle. Tavallisinta on että jos esikoulunope on poissa, niin muut jotka ovat duunissa saavat tehdä hänenkin työnsä. Siitä seuraa että muutkin henkilökunnasta sairastuvat ylirasittumisesta ja heti kun esikoulunope tulee takaisin duuniin, joku lastenhoitajista on sitten vuorostaan poissa. Koska esikoulunope tietää että muut työtoverit joutuvat tekemään hänenkin työnsä omiensa lisäksi ja että viime kädessä lapset siinä eniten menettävät, niin opet harkitsevat tarkoin jos kuitenkin jaksaisi mennä töihin vaikka on kurkku kipeä ja flunssaa. Mistä taas seuraa että he tartuttavat kaikki muutkin, lapset ja aikuiset. Kun lisäksi henkilökunta ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan räkäistä ja yskäistä lasta, ellei hänellä ole 40 asteen kuumetta, niin henkilökunta sairastelee paljon itsekin, kunne ikä tuo tietyn immuniteetin.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kuten sanoin, palkkaus on tosi heikko ja siksi alalla on suuri puute pätevistä varhaiskasvatuksen opeista.
Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk.
Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.

Lue lisää

""""Täällä Ruotsissa juuri valmistuneen esikoulunopettajan palkka on n. 25 000 kr/kk. Vastaavalla opiskeluajalla valmistuneet esim. sähkömiehet saavat kolminkertaista liksaa, vähintään.""""

Mistä sinä näitä tietojasi kaivat?
Sinun (varman) tietosi mukaan sähkömiesten pitäisi tienata
3*25 000kr/kk=75 000kr/kk, "vähintään".

Tämä on Wikipedialta:
"En elektriker brukar tjäna runt 25 000 kronor i månaden vartill ackordstillägg ofta förekommer. Den totala slutsumman varierar över landet och mellan företag, men en ledande montör som är duktig på att läsa ackordsprislistan kan ofta mäta upp ett tillägg på 7-8 000 kronor. En serviceelektriker har normalt en högre grundlön, uppemot 29-30 000 kronor i månaden, men har normalt inget ackordstillägg. En kompetent tekniker kan tjäna en bra bit över 30 000 kronor i månaden.

Lägstalön, enligt avtal 1 april 2016
Lärling steg 1 (1-720 timmar) 13 715 kr/mån.
Lärling steg 2 (721-lärlingstidens slut) 15 883 kr/mån.
1:a året i yrket 17 184 kr/mån.
2:a året i yrket 21 376 kr/mån.
3:e året i yrket och därefter 24 222 kr/mån.
Servicemontörer 25 775 kr/mån.
Tekniker 26 359 kr/mån.
Lokala förhandlingar ligger ofta några tusenlappar över avtalen, speciellt i storstäderna."

Paloma.se.co kirjoitti:

hehehe...joo, mä olen nyt vain mummi, (mormor) ja toivon että tytär myös olisi etupäässä juuri äiti, eli siis viettää mahdollisimman paljon laatuaikaa poikiensa kanssa En minä väitä että ammattikasvattaja on aina paree kuin omat vanhemmat, mutta olisit yllättynyt jos tietäisit miten monella lapsella on paremmat olot tarhassa kuin kotona.
Esikoulunopettajien työhön ei varsinaisesti "kuulu" siivoaminen tai siis kuuluu, mutta keveämpi siivoaminen, mutta kyllä henkilökunta päiväkodeissa ja tarhoissa osaa luututa lattiatkin tarvittaessa. Ei siitä ole koskaan mitään numeroa tehty. Jos siivousfirma ei käy viikkoon tai silleen niin sitten aletaan kyselemään ja kunta fiksaa siivouksen. Mitään lisiä ei siivoamisesta makseta, mutta eihän työpaikka voi olla kuin sikalakaan.

Mitä tapahtuu jos esikoulunope on sairaana kaksi viikkoa?
Sama kuin muissakin työpaikoissa.

Jos on monta samaan aikaan poissa, hommataan tilapäistä apua muilta osastoilta. Tuuraajia ei nykyisin enää juuri käytetä, kun ne maksaa ekstraa kunnalle. Tavallisinta on että jos esikoulunope on poissa, niin muut jotka ovat duunissa saavat tehdä hänenkin työnsä. Siitä seuraa että muutkin henkilökunnasta sairastuvat ylirasittumisesta ja heti kun esikoulunope tulee takaisin duuniin, joku lastenhoitajista on sitten vuorostaan poissa. Koska esikoulunope tietää että muut työtoverit joutuvat tekemään hänenkin työnsä omiensa lisäksi ja että viime kädessä lapset siinä eniten menettävät, niin opet harkitsevat tarkoin jos kuitenkin jaksaisi mennä töihin vaikka on kurkku kipeä ja flunssaa. Mistä taas seuraa että he tartuttavat kaikki muutkin, lapset ja aikuiset. Kun lisäksi henkilökunta ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan räkäistä ja yskäistä lasta, ellei hänellä ole 40 asteen kuumetta, niin henkilökunta sairastelee paljon itsekin, kunne ikä tuo tietyn immuniteetin.

Lue lisää

""" Ei siitä ole koskaan mitään numeroa tehty. Jos siivousfirma ei käy viikkoon tai silleen niin sitten aletaan kyselemään ja kunta fiksaa siivouksen."""

Voi noita sinun fantasioitasi!

Valitus tuli siivousfirmaan siivoojasta heti paikalla, jos ei dagisfrökeneitten mielestä oltu siivottu tarpeeksi hyvin jonakin iltana. Ensin oli siivousaika kiristetty (säästösyistä) niin tiukalle, että oli sula mahdottomuus saada sellainen sikala siivottua kunnolla siinä ajassa. Yksikin hiekanmuru kenkätelineessä, kämmenenjälki ikkunassa tai muovailuvahaläntti pöydässä, niin olivat heti narisemassa.

Paloma.se.co kirjoitti:

Kaikki joilla on esikoulunopettajan tutkinto ovat opiskelleet kasvatustiedettä. Heistä valtaosa työskentelee tarhoissa, esikouluissa ja yleensäkin varhaiskasvatuksen piirissä. Eivät he ole "pelkästään" tarhatätejä, vaikka heitä noin tuttavallisesti puhutellaankin...lapsille.
Opettajien palkkataso on huono verrattuna miten pitkään tarvii opiskella että saa opettajan paperit ja miten paljon tietoa, taitoa ja ammatin osaamista he omaavat.

Lue lisää

Vai onko tuo vanhaa tietoa? Suomessa on keksitty sellainen yleisnimike kuin lähihoitaja. Ammattiopisto-tasoa, kun valmistuvat, kelpaavat vaikka mihin. Vanhusten hoitoon, tarha-tädiksi, koulun avustajaksi, sairaalaan perusduuneihin. Riippuen vähän erikoistuuko, ja mihin.

Lähihoitajiksi koulutetaan myös pitkä-aikaistyöttömät.

Suomessa on pulaa opettajista, joten jos on opiskellut kasvatustiedettä yliopistossa, voi melkeinpä valita minne kuntaan haluaa asettua. Heillä on paremmat palkat, paremmat edut (lomat). Siinä tarhassa missä mun lapset oli, ainoastaan päiväkotijohtajalla oli yliopistotason koulutus. Muut olivat lähihoitajia tai alaan kouluttamattomia.

eppu2 kirjoitti:

Sanoisin, että on kaksi eri asiaa, jos hoitaa toisen lapsia päiväkodissa, kun lapsia, jotka ovat perhettä.
Molemmissa pitää päämääränä olla kasvattaa kunnon kansalaisia., mutta lähtökohdat ovat eri.
Lastentarhassa hoito/opetus perustuu ammattilliseen osaamiseen, kotona äidin/isän rakkauteen.
Kotona opitaan perhemalli. Päiväkodissa vieraampien ihmisten kanssa sosiaalisten taitojen oppimista.

Lue lisää

Huomenta@

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Tänään laitan parvekkeen kalusteet paikoilleen😊

Tiedän kokemuksesta, että esim. esikoiseni, joka kasvoi esikouluikäisestä kouluikään mummolassa ja kotona, hänestä tuli varhaiskypsä ja sosiaaliset kyvyt lasten kanssa toimimiseen olivat olemattomat.

Kuopuskasvoi päiväkodissa ja kotona sosiaalileksi ryhmässä toimiaksi.

Mikä on heidän nykyinen asemansa kansalaisina.
Esikoisesta kasvoi karismaattinen itsenäinen ryhmänjohtaja.
Kuopuksesta ryhmätyöntekijä.

hmp.f kirjoitti:

Vai onko tuo vanhaa tietoa? Suomessa on keksitty sellainen yleisnimike kuin lähihoitaja. Ammattiopisto-tasoa, kun valmistuvat, kelpaavat vaikka mihin. Vanhusten hoitoon, tarha-tädiksi, koulun avustajaksi, sairaalaan perusduuneihin. Riippuen vähän erikoistuuko, ja mihin.

Lähihoitajiksi koulutetaan myös pitkä-aikaistyöttömät.

Suomessa on pulaa opettajista, joten jos on opiskellut kasvatustiedettä yliopistossa, voi melkeinpä valita minne kuntaan haluaa asettua. Heillä on paremmat palkat, paremmat edut (lomat). Siinä tarhassa missä mun lapset oli, ainoastaan päiväkotijohtajalla oli yliopistotason koulutus. Muut olivat lähihoitajia tai alaan kouluttamattomia.

Lue lisää

Totta, enpä ajatellutkaan tuota tosiasiaa, että lastenhoitotyö ei ole yliopistopohjaa vaativa.

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/15/3/299_ammatti

hmp.f kirjoitti:

Vai onko tuo vanhaa tietoa? Suomessa on keksitty sellainen yleisnimike kuin lähihoitaja. Ammattiopisto-tasoa, kun valmistuvat, kelpaavat vaikka mihin. Vanhusten hoitoon, tarha-tädiksi, koulun avustajaksi, sairaalaan perusduuneihin. Riippuen vähän erikoistuuko, ja mihin.

Lähihoitajiksi koulutetaan myös pitkä-aikaistyöttömät.

Suomessa on pulaa opettajista, joten jos on opiskellut kasvatustiedettä yliopistossa, voi melkeinpä valita minne kuntaan haluaa asettua. Heillä on paremmat palkat, paremmat edut (lomat). Siinä tarhassa missä mun lapset oli, ainoastaan päiväkotijohtajalla oli yliopistotason koulutus. Muut olivat lähihoitajia tai alaan kouluttamattomia.

Lue lisää

Ei täällä ole lähihoitajia tai siis ainakaan esikouluissa. Tietoni ovat tuoreita, koska tyttäreni ja hänen anoppinsa ovat molemmat työssä suuressa päöiväkodissa jossa on kuusi osastoa. Molemmat esikoulunopettajia joilla on kasvatustietéeliinen tutkinto. Ne aikuiset jotka eivät ole esikoulunhoitajia ovat lastenhoitajia, joksi voi valmistua esim. lukion lastenhoitolinjalta ja joka ei ole korkeakoulututkinto.

Tellukka kirjoitti:

""" Ei siitä ole koskaan mitään numeroa tehty. Jos siivousfirma ei käy viikkoon tai silleen niin sitten aletaan kyselemään ja kunta fiksaa siivouksen."""

Voi noita sinun fantasioitasi!

Valitus tuli siivousfirmaan siivoojasta heti paikalla, jos ei dagisfrökeneitten mielestä oltu siivottu tarpeeksi hyvin jonakin iltana. Ensin oli siivousaika kiristetty (säästösyistä) niin tiukalle, että oli sula mahdottomuus saada sellainen sikala siivottua kunnolla siinä ajassa. Yksikin hiekanmuru kenkätelineessä, kämmenenjälki ikkunassa tai muovailuvahaläntti pöydässä, niin olivat heti narisemassa.

Lue lisää

Minä kerron vain omista kokemuksistani, omasta viimeisestä työpaikastani joka oli peruskoulun ala-ja keskiaste. Sitä ennen esikouluista ja päiväkodeista missä olen työskennellyt. Näin se tapahtui minun työpaikoissani.
Jos sinulle on sattunut noinikäviä työpaikkoja niin se e iole minun vikani eikä oikeuta sinua mitätöimään minun työkokemustani täältä Ruotsista, vaikka se ei olisikaan yhtä saatanallista kui nsinun.

korppis kirjoitti:

Totta, enpä ajatellutkaan tuota tosiasiaa, että lastenhoitotyö ei ole yliopistopohjaa vaativa.

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/15/3/299_ammatti

Lue lisää

Täällä on kaksi ammattiryhmää jotka työskentelevät esikouluissa: esikoulunopettajat, joka on korkeakoulututkinto, nykyisin rinnastettavissa ala-asteen opettajan tutkintoon (minun opiskeluaikanani oli hieman lyhyempi) ja lastenhoitajat, joka on ammattikoulun tasoinen. Kouluttamatonta työväkeä taas harvoin näkee enää alalla. Osastoilla on yleensä yksi esikoulunopettaja joka tekee hoitotyön ohessa pedagogisen opetussuunnitelman osastolleen, kirjoittaa raportit ja hoitaa suurimman osan kontakteista vanhempien kanssa, mm. sisäänkoulutukset ja yhteydet myös kunnan virkamiehiin, jos on tarvetta jne. Lastenhoitajat tekevät lähes samaa työtä, mutta esikoulunopettajalla on suurempi vastuu osaston toiminnasta.

Paloma.se.co kirjoitti:

Ei täällä ole lähihoitajia tai siis ainakaan esikouluissa. Tietoni ovat tuoreita, koska tyttäreni ja hänen anoppinsa ovat molemmat työssä suuressa päöiväkodissa jossa on kuusi osastoa. Molemmat esikoulunopettajia joilla on kasvatustietéeliinen tutkinto. Ne aikuiset jotka eivät ole esikoulunhoitajia ovat lastenhoitajia, joksi voi valmistua esim. lukion lastenhoitolinjalta ja joka ei ole korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Mikä yliopistotason tutkinto sinulla ja tyttärellesi on?

Tällä hetkellä esikoulunopettantutkinto käsittää 210 korkeakoulupistettä, eli siis n. 3,5 vuotta opettajakorkeassa, ilman erikoistumisia.

korppis kirjoitti:

Mikä yliopistotason tutkinto sinulla ja tyttärellesi on?

Tuo edellinen vastaa kysymykseesi.

Paloma.se.co kirjoitti:

Tuo edellinen vastaa kysymykseesi.

Tarkennan vielä: opettajakorkeakoulu on se osa Tukholman yliopistoa joka valmistaa pedagogeja, eli siis kasvatustieteellinen osasto.

Förskollärarprogrammet
Stockholms universitet



Sammanfattning
Utbildare:
Stockholms universitet
Utbildningstyp:
Grundnivå (Högskole- och Kandidatexamen etc)
Utbildningsort:
Stockholm
Längd:
210 hp

korppis kirjoitti:

Totta, enpä ajatellutkaan tuota tosiasiaa, että lastenhoitotyö ei ole yliopistopohjaa vaativa.

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/15/3/299_ammatti

Lue lisää

Eipä lastenhoitotyöhön tarvita koulutus ollenkaan. Taitaa hommissa vieläkin olla paljon niitä 90-luvun perhepäivähoitajia, kotiäitejä jotka rahoittivat kotona olemisensa ottamalla naapuristosta muutaman muun ipanan. Aika yleinen käytäntö silloin.

Nykyisin ovat mun käsittääkseni pudonneet kelkasta, ja pestattu päiväkoteihin. Liekö EU ja kiristyneet vaatimukset syynä.

Paloma.se.co kirjoitti:

Ei täällä ole lähihoitajia tai siis ainakaan esikouluissa. Tietoni ovat tuoreita, koska tyttäreni ja hänen anoppinsa ovat molemmat työssä suuressa päöiväkodissa jossa on kuusi osastoa. Molemmat esikoulunopettajia joilla on kasvatustietéeliinen tutkinto. Ne aikuiset jotka eivät ole esikoulunhoitajia ovat lastenhoitajia, joksi voi valmistua esim. lukion lastenhoitolinjalta ja joka ei ole korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Liekö tässä eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Ei meillä oikeastaan vielä ole erillistä esikoulua lapsille. Siis jokainen kunta on velvoitettu järjestämään esikoulua kaikille 6-vuotiaille, mutta se järjestetään tavallisen päiväkodin puitteissa.

Saattaa olla että tähän vaaditaan myös meillä kasvatustieteellistä tutkintoa, että ammattiopiston tason koulutus ei riitä. Mutta kun jokaisessa päiväkodissa on se yksi koulutettu johtaja, niin hän hoitaa homman. Hänellä onkin isompi palkka kuin muilla lastenhoitajilla. Tämä on tieto, ei mutu.

hmp.f kirjoitti:

Liekö tässä eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Ei meillä oikeastaan vielä ole erillistä esikoulua lapsille. Siis jokainen kunta on velvoitettu järjestämään esikoulua kaikille 6-vuotiaille, mutta se järjestetään tavallisen päiväkodin puitteissa.

Saattaa olla että tähän vaaditaan myös meillä kasvatustieteellistä tutkintoa, että ammattiopiston tason koulutus ei riitä. Mutta kun jokaisessa päiväkodissa on se yksi koulutettu johtaja, niin hän hoitaa homman. Hänellä onkin isompi palkka kuin muilla lastenhoitajilla. Tämä on tieto, ei mutu.

Lue lisää

Eroja todellakin on Suomen ja Ruotsin välillä. Minä käytän sanaa "esikoulu" ruotsalaiseen tapaan kattamaan kaikkea varhaiskasvatusta: päiväkotia, tarhaa, jne. Esikoululuokka 6-vuotiaille on taas koulussa, ja joskus integroituna ala-asteen ensimmäiseenja toiseen luokkaan. Minä olin nimenomaan koulun esikoululuokalla työssä yhdessä kolleegani, toisen esikoulunopettajan kanssa (lapsia 20-30) ja tiimiinkuului useimmiten myös 1-2 lastenhoitajaa.
Päiväkodissa (förskolan) jossa tyttäreni on työssä hän johtaa osastoaan (kuusi osastoa), hänen anoppinsa on toiminnanjohtaja ja hänen yläpuolellaan on vielä johtaja. Varhaiskasvatus on järjestetty yksikköihin joihin kuuluvat peruskoulu, esikoulu ja vapaa-ajan koulu, yleensä koulun tiloissa . Yksiköillä on johtaja tai rehtori, jolla on rehtorin erikoistuminen tai joku muu pätevä pedagoginen tutkinto, toiminnanjohtajat ovat esikoulunopettajia, samoin osaston johtajat. Elikkä tyttären työpaikassa on ainakin kahdeksan naista joilla kaikilla on kasvatustieteellinen perustutkinto.

Paloma.se.co kirjoitti:

Tarkennan vielä: opettajakorkeakoulu on se osa Tukholman yliopistoa joka valmistaa pedagogeja, eli siis kasvatustieteellinen osasto.

Förskollärarprogrammet
Stockholms universitet



Sammanfattning
Utbildare:
Stockholms universitet
Utbildningstyp:
Grundnivå (Högskole- och Kandidatexamen etc)
Utbildningsort:
Stockholm
Längd:
210 hp

Lue lisää

https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=22720&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

Tarkoitin tutkinnon astetta.

korppis kirjoitti:

https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=22720&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015

Tarkoitin tutkinnon astetta.

Lue lisää

Maittemme välillä on tiettyjä eroja. Täällä esikoulunopettajan tutkinto on kasvatustieteellinen perustutkinto (120 pistettä). Suomessa ei sitten kai ole vastaavaa, vaan esikoulunopettajat ovat kasvatustieteen kandeja (180 p.) Siltä pohjalta ymmärtää heidän haluttomuutensa nousta edes sängystä ylös aamulla ja lähteä vastuunalaiseen ja vaativaan työhönsä paskapalkalla. mutta kun olis maksettava tuo opintolainakin takaisin....

Paloma.se.co kirjoitti:

Maittemme välillä on tiettyjä eroja. Täällä esikoulunopettajan tutkinto on kasvatustieteellinen perustutkinto (120 pistettä). Suomessa ei sitten kai ole vastaavaa, vaan esikoulunopettajat ovat kasvatustieteen kandeja (180 p.) Siltä pohjalta ymmärtää heidän haluttomuutensa nousta edes sängystä ylös aamulla ja lähteä vastuunalaiseen ja vaativaan työhönsä paskapalkalla. mutta kun olis maksettava tuo opintolainakin takaisin....

Lue lisää

Nyt kun olen täydentänyt tietoa koulutuksista, jotka johtavat paskapalkoille, linkitän tietoa säköasentajan koulutuksesta.

Sähköasentajan ammattitutkinnolla pätevyys

Sähköala on Suomessa tarkasti säädelty ja sähkötöiden tekemiseen tarvitaan asianmukainen koulutus.

Sähköasentajan ammattitutkinto antaa valmiudet työskennellä itsenäisesti monipuolisissa sähköasennustehtävissä teollisuudessa tai kiinteistöissä noudattaen alan määräyksiä ja ohjeita lopputuloksena turvallinen ja tarkoituksenmukainen asennus.

Sähköasentajan ammattitutkintoa suorittavan on täytettävä vaatimukset, jotka asetetaan henkilölle, joka saa itsenäisesti tehdä sähköalan töitä (KTM:n päätöksen 516/1996 3. luvun 11§).

Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus hakea Sähköpätevyys 2 -todistusta, mikäli työkokemusehdot täyttyvät.

Opiskelu- ja tutkintosuunnitelma

Laadimme kanssasi henkilökohtaistamissuunnitelman, jossa kartoitamme nykyisen osaamisesi (tutkinnot, koulutus ja työkokemus) ja sovimme lähi- ja etäopiskelusta, työssä oppimisesta sekä tutkinnon suorittamisesta. Opiskelun kesto on noin 1,5 - 2 vuotta. Tutkintoon hakeutumisen edellytyksenä on soveltuva sähköalan perustutkinto tai vastaavat tiedot ja taidot.

https://www.ael.fi/koulutustarjonta/sahkoasentajan-ammattitutkinto

hmp.f kirjoitti:

Eipä lastenhoitotyöhön tarvita koulutus ollenkaan. Taitaa hommissa vieläkin olla paljon niitä 90-luvun perhepäivähoitajia, kotiäitejä jotka rahoittivat kotona olemisensa ottamalla naapuristosta muutaman muun ipanan. Aika yleinen käytäntö silloin.

Nykyisin ovat mun käsittääkseni pudonneet kelkasta, ja pestattu päiväkoteihin. Liekö EU ja kiristyneet vaatimukset syynä.

Lue lisää

Jonkun ihan lyhyen kurssin kai ne perhepäivähoitajatkin kävivät.

Omat lapseni olivat perhepäivähoidossa niinkuin monet heidän lapsuusajan kavereistaankin. Heistä huomasi selvän eron niihin, jotka olivat päivät tarhassa.
Olivat paljon rauhallisempia kuin tarhan kasvatit. Eivät puhuneet korvia vihloen huutamalla eivätkä riehuneet ja mellastaneet sisällä samalla tavalla kuin tarhalapset.

Lastenkutsuilla sen eron huomasi niin selvästi, ketkä olivat päivä-äidin hoitamia pienissä ryhmissä kodikkaissa oloissa ja ketkä laitosmaisessa lastentarhassa, missä on ihan liikaa lapsia yhtä petakookia kohti.

Tellukka kirjoitti:

Jonkun ihan lyhyen kurssin kai ne perhepäivähoitajatkin kävivät.

Omat lapseni olivat perhepäivähoidossa niinkuin monet heidän lapsuusajan kavereistaankin. Heistä huomasi selvän eron niihin, jotka olivat päivät tarhassa.
Olivat paljon rauhallisempia kuin tarhan kasvatit. Eivät puhuneet korvia vihloen huutamalla eivätkä riehuneet ja mellastaneet sisällä samalla tavalla kuin tarhalapset.

Lastenkutsuilla sen eron huomasi niin selvästi, ketkä olivat päivä-äidin hoitamia pienissä ryhmissä kodikkaissa oloissa ja ketkä laitosmaisessa lastentarhassa, missä on ihan liikaa lapsia yhtä petakookia kohti.

Lue lisää

Meidän kuusivuotisryhmiimme tuli aina välillä näitä perhepäivähoidossa olleita lapsia. En minä voi alkaa tekemään mitään yleistyksiä heidän kejityksestään verrattuna päiväkotilapsiin. Kun nyt minulla on tuota kokemusta ei ainoastaan omista lapsistani, vaan hieman muistakin. Kunnassa oli ainakin yksi suomenkielinen päivä-äiti jonka hoidossa oli lapsia jotka olisivat tarvinneet esim. logopedin tai sairasvoimistelijan apua jo paljon aikaisemmin. Oliskohan ollut että perhepäivähoitaja oli tullut liian tutuksi lasten vanhempien kanssa ja asioista ei ole sitten enää niin helppo puhua.
Meidän asiaksemme tuli sitten saada nämä lapset kouluterveydenhoidon piiriin.

hmp.f kirjoitti:

Eipä lastenhoitotyöhön tarvita koulutus ollenkaan. Taitaa hommissa vieläkin olla paljon niitä 90-luvun perhepäivähoitajia, kotiäitejä jotka rahoittivat kotona olemisensa ottamalla naapuristosta muutaman muun ipanan. Aika yleinen käytäntö silloin.

Nykyisin ovat mun käsittääkseni pudonneet kelkasta, ja pestattu päiväkoteihin. Liekö EU ja kiristyneet vaatimukset syynä.

Lue lisää

Perhepäivähoitajat ovat todella kuolemassa sukupuuttoon, ainakin täällä pääkaupunkiseudulla, jossa on muistakin töitä tarjolla.
Kyllä heidät on koulutettu ja kaiken aikaa koulutetaan lisää, mutta palkka on onnettoman pieni ja työpäivät pitkiä 7-17:ään ja siitäkin yli.

Tellukka kirjoitti:

Jonkun ihan lyhyen kurssin kai ne perhepäivähoitajatkin kävivät.

Omat lapseni olivat perhepäivähoidossa niinkuin monet heidän lapsuusajan kavereistaankin. Heistä huomasi selvän eron niihin, jotka olivat päivät tarhassa.
Olivat paljon rauhallisempia kuin tarhan kasvatit. Eivät puhuneet korvia vihloen huutamalla eivätkä riehuneet ja mellastaneet sisällä samalla tavalla kuin tarhalapset.

Lastenkutsuilla sen eron huomasi niin selvästi, ketkä olivat päivä-äidin hoitamia pienissä ryhmissä kodikkaissa oloissa ja ketkä laitosmaisessa lastentarhassa, missä on ihan liikaa lapsia yhtä petakookia kohti.

Lue lisää

Jos valinnan varaa on, minunkin tuntemani nuoret vanhemmat valitsevat perhepäivähoidon mieluummin kuin päiväkodin, siis leikki-ikäisille ja sitä pienemmille lapsille. On rauhallisempaa, saavat enemmän huomiota ja välttyvät ehkä paremmin tartuntataudeilta.
Ja kuten sanottu, perhepäivähoitajat ovat koulutettuja ja heitä koulutetaan kaiken aikaa lisää...

Paloma.se.co kirjoitti:

Meidän kuusivuotisryhmiimme tuli aina välillä näitä perhepäivähoidossa olleita lapsia. En minä voi alkaa tekemään mitään yleistyksiä heidän kejityksestään verrattuna päiväkotilapsiin. Kun nyt minulla on tuota kokemusta ei ainoastaan omista lapsistani, vaan hieman muistakin. Kunnassa oli ainakin yksi suomenkielinen päivä-äiti jonka hoidossa oli lapsia jotka olisivat tarvinneet esim. logopedin tai sairasvoimistelijan apua jo paljon aikaisemmin. Oliskohan ollut että perhepäivähoitaja oli tullut liian tutuksi lasten vanhempien kanssa ja asioista ei ole sitten enää niin helppo puhua.
Meidän asiaksemme tuli sitten saada nämä lapset kouluterveydenhoidon piiriin.

Lue lisää

Nii just.
"Finn fem fel".
Etsi viisi eroavuutta tarhan tasapäälaumasta.

Meidän kunnassa oli yleisin päivähoitomuoto juuri perhepäivähoito. Lasten tarhautus oli sitten sellainen hätäratkaisu, jos ei ollut tarpeeksi perhepäivähoitajia saatavilla. Kyllä nuo kaikki oppivat puhumaan ihan ilman mitään lokopeetejä. Sairasvoimistelun tarve huomattiin nuoremmallani vasta nyt reilu viisi vuotta sitten. Vanhemmalla sitä ei olla huomattu vieläkään, eikä minulla, mutta enhän missään kuusivuotisryhmässä tosin ole ollutkaan. Tiedä mitä vikoja minustakin olisivat petakookit löytäneet ...

Kaikki päivähoitajat tunsivat toisensa ja toistensa hoitolapset, lapset tunsivat toiset hoitajat ja heidän hoitolapsensa ja niitten vanhemmat. Ei se niin ollut, että lapsilla olisi ollut vain vanhemmat ja se yksi tuttu päivähoitaja.

Minusta oli sen parempi, mitä paremmin tunsin kaikki hoitajat ja heidän perheensä, joitten kanssa lapseni olivat tekemisissä tai joitten luona lapseni joutuivat joskus olemaan väliaikaisesti, jos varsinainen hoitaja oli vapaalla.

Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä vieläkin, että lapset kehittyvät parhaiten vapaasti omina itsenäisinä voimakkaina yksilöinään perhepäiväkodissa kuin mitä tarhassa kirjatietojen ja kaikkien petakookisten sääntöjen mukaan kasvatettuina ja ohjattuina.

Paloma.se.co kirjoitti:

Ei täällä ole lähihoitajia tai siis ainakaan esikouluissa. Tietoni ovat tuoreita, koska tyttäreni ja hänen anoppinsa ovat molemmat työssä suuressa päöiväkodissa jossa on kuusi osastoa. Molemmat esikoulunopettajia joilla on kasvatustietéeliinen tutkinto. Ne aikuiset jotka eivät ole esikoulunhoitajia ovat lastenhoitajia, joksi voi valmistua esim. lukion lastenhoitolinjalta ja joka ei ole korkeakoulututkinto.

Lue lisää

Lähihoitajakoulutus kestää 3 vuotta. Ensin on yleiskoulutus kaikille ja sitten erikoistumiset eri sektoreille. Lapset ja nuoret ovat yksi osio.

demeter1 kirjoitti:

Jos valinnan varaa on, minunkin tuntemani nuoret vanhemmat valitsevat perhepäivähoidon mieluummin kuin päiväkodin, siis leikki-ikäisille ja sitä pienemmille lapsille. On rauhallisempaa, saavat enemmän huomiota ja välttyvät ehkä paremmin tartuntataudeilta.
Ja kuten sanottu, perhepäivähoitajat ovat koulutettuja ja heitä koulutetaan kaiken aikaa lisää...

Lue lisää

Minua jäi mietityttämään tuo...
onkohan maittemme välillä sittenkin niin suuria eroja miten perhepäivähoito on järjestetty? Täällähän päivä-äidit ovat kokonaan kadonneet lastenhoitokuvasta ja muutenkaan tämä hoitomahdollisuus ei ollut kovin suosittu, varsinkaan koulun ja lasten päivähoidon uudistamisen jälkeen 80-luvun lopulla ja koko 90-luvun aikana. Sen katsottiin sopivaksi vain kaikkein pienimmille lapsille ja sitten sellaisille joille olisi jotain muutakin hyötyä olla niin pienessä ryhmässä. Ne muutamat kerrat jotka olenollut mukana päivä-äidin arkipäivässä (osa harjoittelua) vahvistivat käsitykseni siitä, että aikuisella ei siinäkään muodossa jää kauheesti aikaa yksittäisten lasten tukemiseen ja auttamiseen: omat lapset ovat mukana ja saavat äidin päähuomion, vauvat ja taloustyö vievät omansa ja muiden lapsille riittää sitten vain rippeet aikuisen ajasta.
Esikoulun (päiväkodin, tarhan) uudistus joka painotti varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehityksessä toi mukanaa uudet opetussuunnitelmat ja tavoitteet esikoululapsille ja päivä-äitien koulutuksen suuntaaminen hoito-ja sosialisointiaspekteihin kognitiivisen kehityksen kustannuksella koitui heidän auringonlaskukseen.
***
Minä henkilökohtaisesti en suosittelisi perhepäivähoitoa, kuin ehkä tapauksissa joissa päivä-äiti pystyy joustamaan työajoissaan ja ottamaan hoitolapsia ehkä vaikka nukkumaankotiinsa kunvanhemmat ovat vuorotyössä.
He jäävät paitsi suuresta osasta sosiaalista ja kognitiivista stimulusta jota ammattitaitoinen esikouluhenkilökunta heille pystyy antamaan.
***
Tulihan meistä ihmisiä ilamn esikouluakin, mutta kuka tietää millaisia tähtiä meistä olisi tullut oikealla kannustuksella, tuella ja stimulanssilla ;)

Paloma.se.co kirjoitti:

Minua jäi mietityttämään tuo...
onkohan maittemme välillä sittenkin niin suuria eroja miten perhepäivähoito on järjestetty? Täällähän päivä-äidit ovat kokonaan kadonneet lastenhoitokuvasta ja muutenkaan tämä hoitomahdollisuus ei ollut kovin suosittu, varsinkaan koulun ja lasten päivähoidon uudistamisen jälkeen 80-luvun lopulla ja koko 90-luvun aikana. Sen katsottiin sopivaksi vain kaikkein pienimmille lapsille ja sitten sellaisille joille olisi jotain muutakin hyötyä olla niin pienessä ryhmässä. Ne muutamat kerrat jotka olenollut mukana päivä-äidin arkipäivässä (osa harjoittelua) vahvistivat käsitykseni siitä, että aikuisella ei siinäkään muodossa jää kauheesti aikaa yksittäisten lasten tukemiseen ja auttamiseen: omat lapset ovat mukana ja saavat äidin päähuomion, vauvat ja taloustyö vievät omansa ja muiden lapsille riittää sitten vain rippeet aikuisen ajasta.
Esikoulun (päiväkodin, tarhan) uudistus joka painotti varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehityksessä toi mukanaa uudet opetussuunnitelmat ja tavoitteet esikoululapsille ja päivä-äitien koulutuksen suuntaaminen hoito-ja sosialisointiaspekteihin kognitiivisen kehityksen kustannuksella koitui heidän auringonlaskukseen.
***
Minä henkilökohtaisesti en suosittelisi perhepäivähoitoa, kuin ehkä tapauksissa joissa päivä-äiti pystyy joustamaan työajoissaan ja ottamaan hoitolapsia ehkä vaikka nukkumaankotiinsa kunvanhemmat ovat vuorotyössä.
He jäävät paitsi suuresta osasta sosiaalista ja kognitiivista stimulusta jota ammattitaitoinen esikouluhenkilökunta heille pystyy antamaan.
***
Tulihan meistä ihmisiä ilamn esikouluakin, mutta kuka tietää millaisia tähtiä meistä olisi tullut oikealla kannustuksella, tuella ja stimulanssilla ;)

Lue lisää

Paloma@
Sijaisuuksieni aikana olen saanut ainakin pinnallisesti tutustua suomalaiseen päivähoitolaitokseen, enkä voi sitä moittia muista kuin niistä syistä, mistä sitä yleensäkin moititaan: liian suuret ryhmäkoot tekevät sen, että hienot kasvatukselliset tavoitteet jäävät toteutumatta - tai puolitiehen. Henkilökunnan vaihtuvuuus. sairastelu, sijaisten puuttuminen (jotkut kunnat kieltävät sijaisten ottamisen, jotkut päiväkodit eivät heitä halua) - ne taitavat olla yhteisiä ongelmia täällä ja siellä.
Tuo on tietysti varteenotettava asia mistä kirjoitit: koulutettu väki pystyy tuohon "varhaiseen puuttumiseen" jos/kun lapsella ilmenee vaikeutta jollakin kehityksen osa-alueella. Niin, että ennen kouluikää monella lapsella voi jo olla ikioma diagnoosi ja useita terapiasessioita takana..))

Sensijaan tuo ammattiväen rooli lapsen pääasiallisena kasvattajana/vaikuttajana tuntuu ajatuksena vieraalta. Käsittääkseni meillä vielä halutaan korostaa vanhempien merkitystä ja -vastuuta.
Eli tuo, minkä eppu2 totesi, (9.3. klo 23.51.),
taitaa olla vielä yleinen linja meillä.

Joskus 80-luvulla luin ammattilehdestä ruotsalaistutkimuksesta, joka oli tehty päiväkotilapsista. Siinä puhuttiin erovammaisuudesta, joista katsottiin monien päiväkotilasten kärsivän. Sen mukaan lapset eivät pystyneet/halunneet muodostaa kiintymyssuhdetta aikuisiin, koska olivat kokeneet lukuisat ja vaihtuvat aikuiskontaktit sellaisina, että niiltä piti suojautua tavalla tai toisella. Sittemmin en ole nähnyt missään palattavan tuohon tutkimukseen eivätkä silloiset kolleganikaan siihen reagoineet. Arka aihe ?

Arvokonservatiivina kannattaisin itse pienille lapsille pientä ryhmää, kodinomaisia puitteita ja ennen kaikkea pysyvyyttä ja jatkuvuutta hoitosuhteissa.

Paloma.se.co kirjoitti:

Minua jäi mietityttämään tuo...
onkohan maittemme välillä sittenkin niin suuria eroja miten perhepäivähoito on järjestetty? Täällähän päivä-äidit ovat kokonaan kadonneet lastenhoitokuvasta ja muutenkaan tämä hoitomahdollisuus ei ollut kovin suosittu, varsinkaan koulun ja lasten päivähoidon uudistamisen jälkeen 80-luvun lopulla ja koko 90-luvun aikana. Sen katsottiin sopivaksi vain kaikkein pienimmille lapsille ja sitten sellaisille joille olisi jotain muutakin hyötyä olla niin pienessä ryhmässä. Ne muutamat kerrat jotka olenollut mukana päivä-äidin arkipäivässä (osa harjoittelua) vahvistivat käsitykseni siitä, että aikuisella ei siinäkään muodossa jää kauheesti aikaa yksittäisten lasten tukemiseen ja auttamiseen: omat lapset ovat mukana ja saavat äidin päähuomion, vauvat ja taloustyö vievät omansa ja muiden lapsille riittää sitten vain rippeet aikuisen ajasta.
Esikoulun (päiväkodin, tarhan) uudistus joka painotti varhaiskasvatuksen merkitystä lapsen kehityksessä toi mukanaa uudet opetussuunnitelmat ja tavoitteet esikoululapsille ja päivä-äitien koulutuksen suuntaaminen hoito-ja sosialisointiaspekteihin kognitiivisen kehityksen kustannuksella koitui heidän auringonlaskukseen.
***
Minä henkilökohtaisesti en suosittelisi perhepäivähoitoa, kuin ehkä tapauksissa joissa päivä-äiti pystyy joustamaan työajoissaan ja ottamaan hoitolapsia ehkä vaikka nukkumaankotiinsa kunvanhemmat ovat vuorotyössä.
He jäävät paitsi suuresta osasta sosiaalista ja kognitiivista stimulusta jota ammattitaitoinen esikouluhenkilökunta heille pystyy antamaan.
***
Tulihan meistä ihmisiä ilamn esikouluakin, mutta kuka tietää millaisia tähtiä meistä olisi tullut oikealla kannustuksella, tuella ja stimulanssilla ;)

Lue lisää

""""Täällähän päivä-äidit ovat kokonaan kadonneet lastenhoitokuvasta ja muutenkaan tämä hoitomahdollisuus ei ollut kovin suosittu ..."

Vai nii?
Eihän ne minnekään ole kadonneet, vaan nykyisin familjedaghem on viralliselta nimeltään pedagogisk omsorg ja jatkavat toimintaansa ihan niinkuin ennenkin ja näyttävät olevan yhtä suosittuja kuin 80-luvullakin, jolloin omat lapseni olivat päiväkoti-iässä.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Familjedaghem

"Denna barnomsorgsform upplevs av många föräldrar som fördelaktig på grund av den hemlika atmosfären barnen vistas i. Barngruppen är ofta inte stor och man kan komma ifrån de nackdelar som större institutioner kan innebära.
Ofta samarbetar dock dagbarnvårdare i samma eller angränsande bostadsområden och genomför gemensamma fritidsaktiviteter med sina dagbarn. De utbildas, anställs och avlönas ofta av kommunerna, men även privata dagbarnvårdare förekommer.
Familjedaghem har i utvärderingar visat sig vara kostnadseffektiva och populära bland föräldrar."

ootko nyt ihan tosissas
mulla on vähän toisenlainen käsitys :o
täältä niitä löytyy naapureina
maito liha ja sika tilallisia
voip olla etteivät tasa arvosta vouhkaa
mutta muuten tyytyväisiä...

aina.i.ankeinen kirjoitti:

ootko nyt ihan tosissas
mulla on vähän toisenlainen käsitys :o
täältä niitä löytyy naapureina
maito liha ja sika tilallisia
voip olla etteivät tasa arvosta vouhkaa
mutta muuten tyytyväisiä...

Lue lisää

No, minun otantani on aika pieni, aina.i.ankeinen, puhun nyt vain tuntemistani pientilallisista, tätä uutta viljely/karjatila-kulttuuria tunnen hyvin vähän. Mutta kai jokainen löytää omasta työstään parannettavaa ja onhan tuo EU nyt pistänyt ainakin viljelijöiden työnkuvan uusiksi...

Ja vielä niinkin, että viljelijät ovat aika usein ihmisten hampaissa jostakin syystä. Siis niiden, jotka eivät ole "kulkeneet päivääkään heidän mokkasiineissaan"..))

Niinpä demeter, kyllä maanviljelijöihin ovat tyytymättömimpiä kaikki muut kuin he itse.

tästä mää olisin kyllä ihan eri mieltä tälläkin kertaa
kun oon sellainen vastarannan kiiski
arvostan heidän työtään
en voi vaikuttaa lihan en maidon en viljan hintaan millään lailla
mutta aina he itse valittavat että eivät saa mitään mistään
koskaan keneltäkään...
sen oon kuullu kymmeniä kertoja kun oon täällä
näiden maanilveilijöiden ympäröimänä
myöskin yksi karjan kasvattaja nainen sanoi mulle
etten tekisi viikkoakaan niin raskasta työtä kun hän tekee...
no joo en tällä iällä enää
mutta parikymmentä vuotta sitten vois ollu olla ihan toinen juttu

saattaapa olla sekin syynä että kuulen valitusta
kun nämä tuntemani tilalliset ovat nuorempaa väkeä
ehkä vanhemmat vaan tekivät ja olivat tyytyväisiä tulokseen
ja sillon oli vielä metsiäkin peritty vanhemmilta ja isovanhemmilta
nykyään ne on kaikki hakattu eikä uutta satoo vielä saada
tuntuu joka torpassa olevan raha tiukalla
ja ootteko lukenu mistään että joku maito liha tai sika tilallinen
olis tyytyväinen saamaansa litra tai kilohintaan :)

aina.i.ankeinen kirjoitti:

tästä mää olisin kyllä ihan eri mieltä tälläkin kertaa
kun oon sellainen vastarannan kiiski
arvostan heidän työtään
en voi vaikuttaa lihan en maidon en viljan hintaan millään lailla
mutta aina he itse valittavat että eivät saa mitään mistään
koskaan keneltäkään...
sen oon kuullu kymmeniä kertoja kun oon täällä
näiden maanilveilijöiden ympäröimänä
myöskin yksi karjan kasvattaja nainen sanoi mulle
etten tekisi viikkoakaan niin raskasta työtä kun hän tekee...
no joo en tällä iällä enää
mutta parikymmentä vuotta sitten vois ollu olla ihan toinen juttu

saattaapa olla sekin syynä että kuulen valitusta
kun nämä tuntemani tilalliset ovat nuorempaa väkeä
ehkä vanhemmat vaan tekivät ja olivat tyytyväisiä tulokseen
ja sillon oli vielä metsiäkin peritty vanhemmilta ja isovanhemmilta
nykyään ne on kaikki hakattu eikä uutta satoo vielä saada
tuntuu joka torpassa olevan raha tiukalla
ja ootteko lukenu mistään että joku maito liha tai sika tilallinen
olis tyytyväinen saamaansa litra tai kilohintaan :)

Lue lisää

Uskon tuon, että nuoremmat ovat tyytymättömämpiä, aina.i...
Nämä, joita tunnen ovat 60-80-vuotiaita, eri sukupolvea.

Ja tuo tyytymättömyys tuotteiden hintaan on minusta kyllä usein aiheellistakin. Väliportaat repivät omat voittonsa ja jos kananmunat maksavat tällä hetkellä kuluttajalle euron/10 kpl, joskus vähemmänkin, niin mitä siitä jää tuottajalle käteen ?

Ehkä saadut maataloustuet ovat se suurin kateuden aihe. Mutta mikähän ala meillä ilman tukia pärjäisi ? Meidän menestystarina, Nokiakin on saadut tuhottomasti erilaisia tukirahoja ja kuten täälläkin on mainittu, meidän verovarjoja valuu jopa ristelilyaluksille. Voisi kai miettiä, kumpi ihmiselle on tärkeämpää saada puhdasta ruokaa vai päästä risteilylle..))

aina.i.ankeinen kirjoitti:

tästä mää olisin kyllä ihan eri mieltä tälläkin kertaa
kun oon sellainen vastarannan kiiski
arvostan heidän työtään
en voi vaikuttaa lihan en maidon en viljan hintaan millään lailla
mutta aina he itse valittavat että eivät saa mitään mistään
koskaan keneltäkään...
sen oon kuullu kymmeniä kertoja kun oon täällä
näiden maanilveilijöiden ympäröimänä
myöskin yksi karjan kasvattaja nainen sanoi mulle
etten tekisi viikkoakaan niin raskasta työtä kun hän tekee...
no joo en tällä iällä enää
mutta parikymmentä vuotta sitten vois ollu olla ihan toinen juttu

saattaapa olla sekin syynä että kuulen valitusta
kun nämä tuntemani tilalliset ovat nuorempaa väkeä
ehkä vanhemmat vaan tekivät ja olivat tyytyväisiä tulokseen
ja sillon oli vielä metsiäkin peritty vanhemmilta ja isovanhemmilta
nykyään ne on kaikki hakattu eikä uutta satoo vielä saada
tuntuu joka torpassa olevan raha tiukalla
ja ootteko lukenu mistään että joku maito liha tai sika tilallinen
olis tyytyväinen saamaansa litra tai kilohintaan :)

Lue lisää

Ootteko kuullu mistään että joku palkjatyöläinen ois tyytyväinen palkkaansa.
Mä en ole kun kaikki valittaa sen pienuutta.

demeter1 kirjoitti:

Uskon tuon, että nuoremmat ovat tyytymättömämpiä, aina.i...
Nämä, joita tunnen ovat 60-80-vuotiaita, eri sukupolvea.

Ja tuo tyytymättömyys tuotteiden hintaan on minusta kyllä usein aiheellistakin. Väliportaat repivät omat voittonsa ja jos kananmunat maksavat tällä hetkellä kuluttajalle euron/10 kpl, joskus vähemmänkin, niin mitä siitä jää tuottajalle käteen ?

Ehkä saadut maataloustuet ovat se suurin kateuden aihe. Mutta mikähän ala meillä ilman tukia pärjäisi ? Meidän menestystarina, Nokiakin on saadut tuhottomasti erilaisia tukirahoja ja kuten täälläkin on mainittu, meidän verovarjoja valuu jopa ristelilyaluksille. Voisi kai miettiä, kumpi ihmiselle on tärkeämpää saada puhdasta ruokaa vai päästä risteilylle..))

Lue lisää

Tuottajahinnat ovat surkeita ja vielä, kun eivät itse niihin edes voi paljoja vaikuttaa.
Sitten mitä näihin tukiin tulee, niin vähän niitäkään näkyy niiden arjen raatajien pussissa.
Katsokaa vaikka tästä.
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suurimmat-maataloustukien-saajat-julki-16-sai-yli-miljoonan/4897610

demeter1 kirjoitti:

Uskon tuon, että nuoremmat ovat tyytymättömämpiä, aina.i...
Nämä, joita tunnen ovat 60-80-vuotiaita, eri sukupolvea.

Ja tuo tyytymättömyys tuotteiden hintaan on minusta kyllä usein aiheellistakin. Väliportaat repivät omat voittonsa ja jos kananmunat maksavat tällä hetkellä kuluttajalle euron/10 kpl, joskus vähemmänkin, niin mitä siitä jää tuottajalle käteen ?

Ehkä saadut maataloustuet ovat se suurin kateuden aihe. Mutta mikähän ala meillä ilman tukia pärjäisi ? Meidän menestystarina, Nokiakin on saadut tuhottomasti erilaisia tukirahoja ja kuten täälläkin on mainittu, meidän verovarjoja valuu jopa ristelilyaluksille. Voisi kai miettiä, kumpi ihmiselle on tärkeämpää saada puhdasta ruokaa vai päästä risteilylle..))

Lue lisää

Heh, po "verovaroja" ei verovarjoja..)) Koskahan meikä saa silmänsä kuntoon...

eppu2 kirjoitti:

Tuottajahinnat ovat surkeita ja vielä, kun eivät itse niihin edes voi paljoja vaikuttaa.
Sitten mitä näihin tukiin tulee, niin vähän niitäkään näkyy niiden arjen raatajien pussissa.
Katsokaa vaikka tästä.
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/suurimmat-maataloustukien-saajat-julki-16-sai-yli-miljoonan/4897610

Lue lisää

Just eppu2. Herlin ja Wahlroos, suurimmat tuen saajat. Raha menee rahan luokse ja me kadehditaan yksityistä pientä yrittäjää, jolla ei ole ammattiliittoa tukenaan, eikä taida työaikalakikaan häntä koskea muista etuuksista puhumattakaan...

paperityömieskin kirjoitti:

Ootteko kuullu mistään että joku palkjatyöläinen ois tyytyväinen palkkaansa.
Mä en ole kun kaikki valittaa sen pienuutta.

Näin on paperiryömieskin. Kaikilla on liian vähän palkkaa. Ja jos joku, kuten meidän presidentti, alentaa palkkaansa niin sitäkin jaksettiin paheksua ja pilkata.

demeter1 kirjoitti:

Uskon tuon, että nuoremmat ovat tyytymättömämpiä, aina.i...
Nämä, joita tunnen ovat 60-80-vuotiaita, eri sukupolvea.

Ja tuo tyytymättömyys tuotteiden hintaan on minusta kyllä usein aiheellistakin. Väliportaat repivät omat voittonsa ja jos kananmunat maksavat tällä hetkellä kuluttajalle euron/10 kpl, joskus vähemmänkin, niin mitä siitä jää tuottajalle käteen ?

Ehkä saadut maataloustuet ovat se suurin kateuden aihe. Mutta mikähän ala meillä ilman tukia pärjäisi ? Meidän menestystarina, Nokiakin on saadut tuhottomasti erilaisia tukirahoja ja kuten täälläkin on mainittu, meidän verovarjoja valuu jopa ristelilyaluksille. Voisi kai miettiä, kumpi ihmiselle on tärkeämpää saada puhdasta ruokaa vai päästä risteilylle..))

Lue lisää

kaupan ala ei saa mitään tukia
ja sen takia kaupoissa kauppiaat vaihtuukin tiuhaan tahtiin
toinen menettää rahansa
ja toinen hoopo tulee tilalle
näin se maailma pyörii
mutta kumminkin kaikkien mielestä
kaikilla joilla jotain omaa on
ja jotka jotain yrittää niin ne riistää :)
en osaa sanoo noitten tilallisten tuloja
niin vähän kehuvat ainakin meilläpäin tienaavansa
ettei sillä tule toimeen millään lailla vaikka mitenkä päin laskis
heidän vähennyksistään en sit tiedä onko ne otettu jo siitä
palkkatulosta pois ja mitä ne pitää sisällään
koska kotonaanhan he yritystään pyörittää,

aina.i.ankeinen kirjoitti:

kaupan ala ei saa mitään tukia
ja sen takia kaupoissa kauppiaat vaihtuukin tiuhaan tahtiin
toinen menettää rahansa
ja toinen hoopo tulee tilalle
näin se maailma pyörii
mutta kumminkin kaikkien mielestä
kaikilla joilla jotain omaa on
ja jotka jotain yrittää niin ne riistää :)
en osaa sanoo noitten tilallisten tuloja
niin vähän kehuvat ainakin meilläpäin tienaavansa
ettei sillä tule toimeen millään lailla vaikka mitenkä päin laskis
heidän vähennyksistään en sit tiedä onko ne otettu jo siitä
palkkatulosta pois ja mitä ne pitää sisällään
koska kotonaanhan he yritystään pyörittää,

Lue lisää

Onhan kaupan alalla kuljetustuet ja vähennykset saa veroihin kuluista sun muista.

aina.i.ankeinen kirjoitti:

kaupan ala ei saa mitään tukia
ja sen takia kaupoissa kauppiaat vaihtuukin tiuhaan tahtiin
toinen menettää rahansa
ja toinen hoopo tulee tilalle
näin se maailma pyörii
mutta kumminkin kaikkien mielestä
kaikilla joilla jotain omaa on
ja jotka jotain yrittää niin ne riistää :)
en osaa sanoo noitten tilallisten tuloja
niin vähän kehuvat ainakin meilläpäin tienaavansa
ettei sillä tule toimeen millään lailla vaikka mitenkä päin laskis
heidän vähennyksistään en sit tiedä onko ne otettu jo siitä
palkkatulosta pois ja mitä ne pitää sisällään
koska kotonaanhan he yritystään pyörittää,

Lue lisää

Yrittäjän asema ei ole häävi ja sitäkin kadehditaan, a.i.a.
Ja kaupan alalla isot syövät pienet. Mehän muistetaan se pihtiputaan mummo joka pahoitteli lähikaupan katoamista: "mistäs minä nyt haen sen hiivan" oli hänen huolensa ja tuo kyllä pätee täällä etelämpänäkin.
Isot ostokset tehdään isoista marketeista, lähikapassa käydään hakemassa jokin unohtunut ostos....
Jos päätulo tulee maataloudesta, en oikein usko, että sillä kulutusjuhlia vietetään. Eri asia ovat sitten nämä Herlinit ja Wahlroosit jotka ovat "sivutoimisia" viljelijöitä...

kaikki.tukee kirjoitti:

Onhan kaupan alalla kuljetustuet ja vähennykset saa veroihin kuluista sun muista.

mutta kaikki kuljetuskustannutkset pitää omasta pussista maksaa
ei niihin kukaan rahallista tukee anna
tietystihän ne on verotuksessa vähennettäviä
niinkun kaikki muutkin kulut
mutta ensin ne on itse maksettava.

aina.i.ankeinen kirjoitti:

mutta kaikki kuljetuskustannutkset pitää omasta pussista maksaa
ei niihin kukaan rahallista tukee anna
tietystihän ne on verotuksessa vähennettäviä
niinkun kaikki muutkin kulut
mutta ensin ne on itse maksettava.

Lue lisää

"aina.i.ankeinen"

Vaihdahan aihetta.
Tämä on jo liian tympeätä jankutusta.
Typerääkin, koska kommenteissasi vain sanat vaihtavat paikkaa.

H.

kaikki.tukee kirjoitti:

Onhan kaupan alalla kuljetustuet ja vähennykset saa veroihin kuluista sun muista.

Nähtävästi kuljetuskustannuksia ei saa vähennettyä vaan ne on lisättävä hintaan.

Lapin Kulta - olut on neuvotellut ja saa tietääkseni vieläkin valtiolta erillistä kuljetuskorvausta/-tukea saadakseen oluensa etelän markkinoille.

hunksz kirjoitti:

"aina.i.ankeinen"

Vaihdahan aihetta.
Tämä on jo liian tympeätä jankutusta.
Typerääkin, koska kommenteissasi vain sanat vaihtavat paikkaa.

H.

Lue lisää

helvettiikö se sulle kuuluu
mitä mää kirjoitan ja mihinkä
ja onko sanat samassa vai eri järjestyksessä
pidä vaan huoli omista kirjoituksistas.

Tuo että miehet tekevät enemmän työtunteja viikossa on varmasti totta, mutta se johtuu taas siitä että he tekevät vastaavasti vähemmän työtunteja kotonaja että äidit huolehtivat edelleenkin enemmän lapsista ja vievät ja tuovat koulusta, tarhasta ja harrastuksista. Jos kotityöt jakautuisivat tasan, ei tuota selitystä voisi käyttää.

Paloma.se.co kirjoitti:

Tuo että miehet tekevät enemmän työtunteja viikossa on varmasti totta, mutta se johtuu taas siitä että he tekevät vastaavasti vähemmän työtunteja kotonaja että äidit huolehtivat edelleenkin enemmän lapsista ja vievät ja tuovat koulusta, tarhasta ja harrastuksista. Jos kotityöt jakautuisivat tasan, ei tuota selitystä voisi käyttää.

Lue lisää

No, jos laajennetaan työelämän ulkopuolella:
- asevelvollisuus
- yksinäisten miesten syrjäytyminen
- miesten naisia lyhyempi elinikäennuste
- poikien huono koulumenestys
- miesten heikko asema huoltajuuskiistoissa

Paloma.se.co kirjoitti:

Tuo että miehet tekevät enemmän työtunteja viikossa on varmasti totta, mutta se johtuu taas siitä että he tekevät vastaavasti vähemmän työtunteja kotonaja että äidit huolehtivat edelleenkin enemmän lapsista ja vievät ja tuovat koulusta, tarhasta ja harrastuksista. Jos kotityöt jakautuisivat tasan, ei tuota selitystä voisi käyttää.

Lue lisää

en 80-luvun jälkeen ole tuntenut yhtään miestä, joka parisuhteessa ei ota osaa kodinhoitoon, lastenhoitoon, kuljetuksiin.

hahahaha "sosialisointi" ei tarkoita samaa kuin tehdä sosialistiksi. Aamun parhaat naurut.
Vinkki: nimenomaan porvaripuolueemme ovat ajaneet koulu-uudistuksien asiaa kaikkein kiihkeimmin: enemmän varhaiskasvatusta, lapset lukemaan ja laskemaan ja tietokonetta näpräämään mieluiten jo vauvoina, todistuksia arvosanoineen heti kun koulu on alkanut jne.
Me "sosialistit" taas tykätään että antaa lasten leikkiä ja olla lapsia siihen saakka kun varsinainen koulu alkaa :))

Paloma.se.co kirjoitti:

hahahaha "sosialisointi" ei tarkoita samaa kuin tehdä sosialistiksi. Aamun parhaat naurut.
Vinkki: nimenomaan porvaripuolueemme ovat ajaneet koulu-uudistuksien asiaa kaikkein kiihkeimmin: enemmän varhaiskasvatusta, lapset lukemaan ja laskemaan ja tietokonetta näpräämään mieluiten jo vauvoina, todistuksia arvosanoineen heti kun koulu on alkanut jne.
Me "sosialistit" taas tykätään että antaa lasten leikkiä ja olla lapsia siihen saakka kun varsinainen koulu alkaa :))

Lue lisää

""""Me "sosialistit" taas tykätään että antaa lasten leikkiä ja olla lapsia siihen saakka kun varsinainen koulu alkaa :))"""""

Minun lapseni saivat leikkiä ja olla lapsia ihan niin kauan kuin itse halusivat, mutta minähän en olekaan kasvatustieteen kantitaatti.

Kiitos, Eppu2, kielenhuollosta.
Sosiaalistaminen on sana mitä enedes tiennyt, mutta nyt se kyllä kuulostaa sitä mitä hain kun sanoin "sosialisoituminen". Sekään ei tee lasta sosialistiksi ;)