Spinnun käsittely yksin

Itse hoidan spinnun laskun yksinään seuraavalla tavalla:
- Kurssi suoraan myötätuuleen.
- Päästän spinnupuomin melkein etustaagiin kiinni.
- Nyt spinnu on ison takana suojassa ja roikkuu mukavasti kannen päällä.
- Spinnufalli auki ja spinnun sullominen syliin/pussiin/luukusta sisään.
- Spinnun pakkaus ja valmiina käyttöön :)

Spinnun nosto tapahtuu kutakuinkin samalla tavalla, mutta käänteisessä järjestyksessä. Tärkeintä on vain laittaa vene kulkemaan suoraan myötätuuleen.

Helppoa, kuin hengittäminen.

Pilssirotta kirjoitti:

Itse hoidan spinnun laskun yksinään seuraavalla tavalla:
- Kurssi suoraan myötätuuleen.
- Päästän spinnupuomin melkein etustaagiin kiinni.
- Nyt spinnu on ison takana suojassa ja roikkuu mukavasti kannen päällä.
- Spinnufalli auki ja spinnun sullominen syliin/pussiin/luukusta sisään.
- Spinnun pakkaus ja valmiina käyttöön :)

Spinnun nosto tapahtuu kutakuinkin samalla tavalla, mutta käänteisessä järjestyksessä. Tärkeintä on vain laittaa vene kulkemaan suoraan myötätuuleen.

Helppoa, kuin hengittäminen.

Lue lisää

Spinnun jiippaaminen yksinään vasta hauskaa onkin. Saaristossa spinnutellessa on tullut monia jänniä tilanteita vastaan. Ihme, että puomi on vielä tallella.

Onnea matkaan.

- Selvitetään tuulen puolen skuutti ja nostin.
- Mnusta ei kurssin tarvitse erityisen myötäinen olla. Tuuli viiksessä on ihan ok.
- Keulapurje ylös/ esiin ennen laskua. Silloin spinnu ei pääse mitenkään kiertymään
etustaagin ympärille. Tuo myös suojaa spinnulle.
- Spinnun suojanpuolen skuutti lukkoon, että molemmat puolen skuutit eivät löysää ja purje nouse taivaalle.
- Yläpuolen skuutin voi löysätä ihan löysälle, että purjeen saa vedettyä sitloodan etuosasta kajuuttaan.
- Kun alaliikki on kasassa (sylissä), nostin kokonaan auki ja purje vedetään syliin/ kajuuttaan. Nostimessa tuppaa olemaan sen verran kitkaa, että määrätietoisesti vetämällä ei purje ehdi veteen.
- Lopuksi puomi pois.
- Tuossa ei kauan mene. Kyllä onnistuu navakassakin tuuulessa.

TS36 kirjoitti:

- Selvitetään tuulen puolen skuutti ja nostin.
- Mnusta ei kurssin tarvitse erityisen myötäinen olla. Tuuli viiksessä on ihan ok.
- Keulapurje ylös/ esiin ennen laskua. Silloin spinnu ei pääse mitenkään kiertymään
etustaagin ympärille. Tuo myös suojaa spinnulle.
- Spinnun suojanpuolen skuutti lukkoon, että molemmat puolen skuutit eivät löysää ja purje nouse taivaalle.
- Yläpuolen skuutin voi löysätä ihan löysälle, että purjeen saa vedettyä sitloodan etuosasta kajuuttaan.
- Kun alaliikki on kasassa (sylissä), nostin kokonaan auki ja purje vedetään syliin/ kajuuttaan. Nostimessa tuppaa olemaan sen verran kitkaa, että määrätietoisesti vetämällä ei purje ehdi veteen.
- Lopuksi puomi pois.
- Tuossa ei kauan mene. Kyllä onnistuu navakassakin tuuulessa.

Lue lisää

Suoraan myötästä kannattaa ehdottomasti välttää, sillä spinnu menee helposti solmuun ja iso voi tietysti tehdä vahinkojiipin laskun aikana.

Tuo alaliikin syliinveto ei kyllä onnistu navakassa tuulessa, jos spinnun yläosa saa tuulta. TIetysti tarpeeksi pieni spinnu tai matala osatakila ja suuri isopurje spinnuun nähden helpottavat tuossa paljon.

Purjeilla satamassa pelleily ei ole missään mielessä vaikuttava näky, lähinnä osoitus kusipäisyydestä.

Malliesimerkki kirjoitti:

Purjeilla satamassa pelleily ei ole missään mielessä vaikuttava näky, lähinnä osoitus kusipäisyydestä.

No sehän oli joku aloittelija, kun vene oli liki 40-jalkainen. Kokeneemmat seilaavat pienemmillä.

Malliesimerkki kirjoitti:

Purjeilla satamassa pelleily ei ole missään mielessä vaikuttava näky, lähinnä osoitus kusipäisyydestä.

Jos sinä et itse jotain hallitse, se ei tarkoita ettei joku muu hallitsisi. Tarinan kusipää olet tässä sinä ja sinulta vastaava takuulla pelleilyksi menisikin.

Joakim1 kirjoitti:

Suoraan myötästä kannattaa ehdottomasti välttää, sillä spinnu menee helposti solmuun ja iso voi tietysti tehdä vahinkojiipin laskun aikana.

Tuo alaliikin syliinveto ei kyllä onnistu navakassa tuulessa, jos spinnun yläosa saa tuulta. TIetysti tarpeeksi pieni spinnu tai matala osatakila ja suuri isopurje spinnuun nähden helpottavat tuossa paljon.

Lue lisää

Kyllä noissa vanhemmissa veneissä, suuri iso, pieni spinnu, putoaa kyllä vedottomaksi. Ei tietenkään sivutuulessa. Eikä spinnu välttämättä yllä kokonaan syliin, mutta noin olen tottunut tekeen. Helpomi kiskoa, kun on koko purje kasassa.

TS36 kirjoitti:

Kyllä noissa vanhemmissa veneissä, suuri iso, pieni spinnu, putoaa kyllä vedottomaksi. Ei tietenkään sivutuulessa. Eikä spinnu välttämättä yllä kokonaan syliin, mutta noin olen tottunut tekeen. Helpomi kiskoa, kun on koko purje kasassa.

Lue lisää

Tai paremminkin sopivan ikäisissä. 70-luvulla olivat toppirikit pienellä isopurjeella ja valtavalla spinnulla yleisiä. Vaikkapa Swan 36 S&S: iso 21 m2 spinnu 101 m2.

Malliesimerkki kirjoitti:

Purjeilla satamassa pelleily ei ole missään mielessä vaikuttava näky, lähinnä osoitus kusipäisyydestä.

Riippuu tietysti satamasta, mutta olen samaa mieltä. Harvemmin purjeiden kanssa satamaan on syytä saapua, on fiksumpaa käyttää sitä rautapurjetta, jos ei jostain syystä ole hirvittävää näyttämisen tarvetta millainen on tosiapurjehtija, joka sekoittaa koko sataman saapuessaan.

Linjett kirjoitti:

Riippuu tietysti satamasta, mutta olen samaa mieltä. Harvemmin purjeiden kanssa satamaan on syytä saapua, on fiksumpaa käyttää sitä rautapurjetta, jos ei jostain syystä ole hirvittävää näyttämisen tarvetta millainen on tosiapurjehtija, joka sekoittaa koko sataman saapuessaan.

Lue lisää

Miten purjein saapuva sekoittaa sataman? Olen ollut toistuvasti paikalla Hangon Regatassa ja monessa muussakin regatassa. Ei siellä mene mikään sekaisin, vaikka kymmeniä veneitä tulee purjein satamaan. Olen ollut myös regatassa, jonne tultiin pienestä aallonmurtajan aukosta, jonka takana oli jyrkät mutkat laiturien väliin ja perillä pujottautuminen aisapaikkoihin. Sinnekin tultiin ja sieltä lähdettiin purjein ilman, että mikään meni sekaisin.

ei.sekaisin kirjoitti:

Miten purjein saapuva sekoittaa sataman? Olen ollut toistuvasti paikalla Hangon Regatassa ja monessa muussakin regatassa. Ei siellä mene mikään sekaisin, vaikka kymmeniä veneitä tulee purjein satamaan. Olen ollut myös regatassa, jonne tultiin pienestä aallonmurtajan aukosta, jonka takana oli jyrkät mutkat laiturien väliin ja perillä pujottautuminen aisapaikkoihin. Sinnekin tultiin ja sieltä lähdettiin purjein ilman, että mikään meni sekaisin.

Lue lisää

Törttöilemällä.
Olen ollut vuosien varrella kymmenissä satamissa, joihin aina joku älykääpiö tunkee purjeilla, yleensä rytisee ja kolisee. Toki olen ollut paikalla, ja olen itsekin ajanut satamaan purjein, kun on ollut sopiva satama ja tuuli. Täysinäiseen satamaan on isioottimaista lähteä purjeilla leikkimään. Tosipurjehtijat tietysti, ja muut auttavat hölmöläisen laituriin.

Linjett kirjoitti:

Törttöilemällä.
Olen ollut vuosien varrella kymmenissä satamissa, joihin aina joku älykääpiö tunkee purjeilla, yleensä rytisee ja kolisee. Toki olen ollut paikalla, ja olen itsekin ajanut satamaan purjein, kun on ollut sopiva satama ja tuuli. Täysinäiseen satamaan on isioottimaista lähteä purjeilla leikkimään. Tosipurjehtijat tietysti, ja muut auttavat hölmöläisen laituriin.

Lue lisää

Kumma juttu, olen tullut satamaan purjein kymmeniä kertoja, ehkä sata on vielä vajaa ja nähnyt satoja purjein satamaan tuloja. Pahimmillaan on veneen keula saanut naarmuja osuessaan laituriin. Sekin harvinaista ja muiden avun tarve poikkeustapaus. Missä ihmeessä olet ollut, kun yleensä on rytissyt?

Se on turhan riskaapelia. Osta genaakkeri rullalla. Sitä on helppo käyttää yksinkin. Se on yksinpurjehtijan nykyaikaa. Katso vinkkejä Yksinpurjehtija osa 4.

ei.sekaisin kirjoitti:

Kumma juttu, olen tullut satamaan purjein kymmeniä kertoja, ehkä sata on vielä vajaa ja nähnyt satoja purjein satamaan tuloja. Pahimmillaan on veneen keula saanut naarmuja osuessaan laituriin. Sekin harvinaista ja muiden avun tarve poikkeustapaus. Missä ihmeessä olet ollut, kun yleensä on rytissyt?

Lue lisää

Nähtäväsi siellä missä kaltaisesi superpurjehtijat saapuvat tyhmyyttään purjeilla satamaan.

mattieino5 kirjoitti:

Se on turhan riskaapelia. Osta genaakkeri rullalla. Sitä on helppo käyttää yksinkin. Se on yksinpurjehtijan nykyaikaa. Katso vinkkejä Yksinpurjehtija osa 4.

Genaakkeri, varsinkin rullattavana, on aika onneton avotuulipurje spinnuun verrattuna. Omassa veneessä on molemmat, mutta nykyään nostan aina genaakkerin puomilla kuten spinnun. Silloin sillä pääsee muuallekin kuin sivutuuleen.

Rullattavuus vie viimeisenkin tehon tuosta avoimemmilla suunnilla, sillä se rajoittaa muodon varsin "genuamaiseksi".

Aika monta sählinkiä olen nähnyt noiden rullagenaakkereiden kanssakin. Ei aukea avattaessa tai ei mene kokonaan rullalle. Mielestäni täysin tarpeeton vehje ellei purje ole todella suuri.

Fucket kirjoitti:

Nähtäväsi siellä missä kaltaisesi superpurjehtijat saapuvat tyhmyyttään purjeilla satamaan.

Mutta kun siellä, missä kaltaiseni superpurjehtijat saapuvat purjein, ei rytise, ei kolise, eikä naapurien apua tarvita sen enempää kuin muuallakaan.

Ja me superpurjehtijat purjehditaan metriveneitä, jotka ovat moderneihin eväkölisiin verrattuna paljon vaativampia. Eväkölisen saa jarrutettua tehokkaasti heittämällä lavan pari kertaa edestakaisin poikittain. Pitkäkölisen keula ei edes oleellisesti hievahda sellaisesta, eikä nopeus muutu. Vastaavasti massaa riittää ja mahonkikylkiä ei pidä missään tapauksessa naarmuttaa.

Tyhmyyttäkö lie, ettei veneissä ole moottoreita, mutta ne ovatkin purjeveneitä.

Linjett kirjoitti:

Törttöilemällä.
Olen ollut vuosien varrella kymmenissä satamissa, joihin aina joku älykääpiö tunkee purjeilla, yleensä rytisee ja kolisee. Toki olen ollut paikalla, ja olen itsekin ajanut satamaan purjein, kun on ollut sopiva satama ja tuuli. Täysinäiseen satamaan on isioottimaista lähteä purjeilla leikkimään. Tosipurjehtijat tietysti, ja muut auttavat hölmöläisen laituriin.

Lue lisää

Mitä ihmeellistä uusavuttomuutta.

Bossu kirjoitti:

Mitä ihmeellistä uusavuttomuutta.

Luultavasti uusavuttomuus on siinä, ettei moottoria saada käyntiin, eikä sille osata tehdä mitään, vaikka siellä olisi vain irtonainen johdonpää, jolle olisi ilmeinen paikka. Ja kun on aina vain moottoriin turvautunut, seuraa pakkotilanteessa rytinää ja kolinaa. Että sellaisia tosipurjehtijoita.

tosi.vai.purjehtija kirjoitti:

Luultavasti uusavuttomuus on siinä, ettei moottoria saada käyntiin, eikä sille osata tehdä mitään, vaikka siellä olisi vain irtonainen johdonpää, jolle olisi ilmeinen paikka. Ja kun on aina vain moottoriin turvautunut, seuraa pakkotilanteessa rytinää ja kolinaa. Että sellaisia tosipurjehtijoita.

Lue lisää

Meinasin, että se on uusavuttomuutta, ettei saisi purjeilla tulla laituriin.

Bossu kirjoitti:

Meinasin, että se on uusavuttomuutta, ettei saisi purjeilla tulla laituriin.

Purjein tulon laituriin pitäisi kuulua jokaisen taitoihin minunkin mielestäni. Olen nähnyt, miten hirveästi hermostuttaa, kun joutuu siihen pakosta. Ei sekään suoritus jännittämällä ainakaan parane. Pitäisi vain opetella helposta tapauksesta alkaen.

tosi.vai.purjehtija kirjoitti:

Purjein tulon laituriin pitäisi kuulua jokaisen taitoihin minunkin mielestäni. Olen nähnyt, miten hirveästi hermostuttaa, kun joutuu siihen pakosta. Ei sekään suoritus jännittämällä ainakaan parane. Pitäisi vain opetella helposta tapauksesta alkaen.

Lue lisää

Totta kai se on syytä harjoitella, sopivassa satamassa ja sopivilla keleillä. Kuitenkin sen käyttämistä turhaan, täysinäisiin vilkkaisiin ruuhkaisiin satamiin on syytä välttää.

Linjett kirjoitti:

Totta kai se on syytä harjoitella, sopivassa satamassa ja sopivilla keleillä. Kuitenkin sen käyttämistä turhaan, täysinäisiin vilkkaisiin ruuhkaisiin satamiin on syytä välttää.

Lue lisää

Mikä on turhaa ja missä on vilkas satama? Ennen kaikkea, mistä tiedät päältäpäin, mikä on turhaa? Voiko Hangon satamaa pitää vilkkaana Hangon regatan aikaan aamulla veneiden lähtiessä tai iltapäivällä palatessa?

vastaapa kirjoitti:

Mikä on turhaa ja missä on vilkas satama? Ennen kaikkea, mistä tiedät päältäpäin, mikä on turhaa? Voiko Hangon satamaa pitää vilkkaana Hangon regatan aikaan aamulla veneiden lähtiessä tai iltapäivällä palatessa?

Lue lisää

Idiootti !!

MistäNäitäOikeinTulee kirjoitti:

Idiootti !!

Saatat hyvinkin olla, sitäkään ei aina päältäpäin näe.

Joakim1 kirjoitti:

Genaakkeri, varsinkin rullattavana, on aika onneton avotuulipurje spinnuun verrattuna. Omassa veneessä on molemmat, mutta nykyään nostan aina genaakkerin puomilla kuten spinnun. Silloin sillä pääsee muuallekin kuin sivutuuleen.

Rullattavuus vie viimeisenkin tehon tuosta avoimemmilla suunnilla, sillä se rajoittaa muodon varsin "genuamaiseksi".

Aika monta sählinkiä olen nähnyt noiden rullagenaakkereiden kanssakin. Ei aukea avattaessa tai ei mene kokonaan rullalle. Mielestäni täysin tarpeeton vehje ellei purje ole todella suuri.

Lue lisää

Jokke. Harvinaista, mutta nyt olen kanssasi eri mieltä.

Kokemuksesi taitaa rajoittua littesiin genaakkereihin joita rullataan Code rullalla. Top Down rullalaitteella voidaan rullata pulleita runner genaakkereita.

perus-kauraa kirjoitti:

Jos sinä et itse jotain hallitse, se ei tarkoita ettei joku muu hallitsisi. Tarinan kusipää olet tässä sinä ja sinulta vastaava takuulla pelleilyksi menisikin.

Vanhoissa puuveneissä ei aina ole apumoottoria ja rantautuminen purjeilla on ainoa vaihtoehto. Se on taitolaji, jota pitää harjoitella paljon erilaisissa tuulioloissa. Pursiseurani veneet ovat lähinnä näitä klassikkoveneitä 40-50-luvuilta ja taidot on meidän purjehtijoilla hallussa. Täysin pläkässä on käytettävä meloja apuna.

Anonyymi kirjoitti:

Vanhoissa puuveneissä ei aina ole apumoottoria ja rantautuminen purjeilla on ainoa vaihtoehto. Se on taitolaji, jota pitää harjoitella paljon erilaisissa tuulioloissa. Pursiseurani veneet ovat lähinnä näitä klassikkoveneitä 40-50-luvuilta ja taidot on meidän purjehtijoilla hallussa. Täysin pläkässä on käytettävä meloja apuna.

Lue lisää

Toki se on veneen omistajan valinta, että ei ole moottoria, ja kipparin valinta, että johonkin tiettyyn paikkaa tietyissä olosuhteissa mennään.

Mutta joo, ihan typerä koko keskustelu. Eihän se muille kuulu liikutetaanko venettä moottorilla, purjeilla, melalla tai vaikka suihkuturbiinilla. Tai no, kyllähä se turbiini kuuluisi... Kippari vastaa siitä, että homma sujuu vahinkoja aiheuttamatta, ja päättää itse haluamansa menetelmän.

Olen nähnyt kymmeniä kertoja, kun rantautumiskuvioissa aiheutetaan vahinkoja naapureille. Kaikissa näissä tapauksissa on rantauduttu moottorilla. Yhdenkään purjein rantautuvan en ole nähnyt aiheuttavan muille vahinkoja.

Miksiköhän kaikilta on jäänyt kertomatta se yksinkertainen ja helppo tapa varmistaa ettei tuuli tartu spinnuun sitä laskettaessa?

Lasketaan spinnupuomi lähes kiinni etustaakiin ja mennään sitten puomin suojanpuolelle (tärkeää) ja laukaistaan tuulenpuolen skuutti irti purjeesta (siksihän siinä on vetämällä aukeava haka).

Tämän jälkeen kyseessä on iso lippu joka on helppo vetää suojanpuolen skuutista (nostimesta samalla laskien) suoraan sisälle kajuuttaan.

tuulenpuoli.irti kirjoitti:

Miksiköhän kaikilta on jäänyt kertomatta se yksinkertainen ja helppo tapa varmistaa ettei tuuli tartu spinnuun sitä laskettaessa?

Lasketaan spinnupuomi lähes kiinni etustaakiin ja mennään sitten puomin suojanpuolelle (tärkeää) ja laukaistaan tuulenpuolen skuutti irti purjeesta (siksihän siinä on vetämällä aukeava haka).

Tämän jälkeen kyseessä on iso lippu joka on helppo vetää suojanpuolen skuutista (nostimesta samalla laskien) suoraan sisälle kajuuttaan.

Lue lisää

No onhan tuo epäkäytännöllinen tapa, varsinkin yksinpurjehtijalle. On myös vaarallinen, kun tuolla joutuu keikkumaan etustaagin vieressä. Hiukan tuulee, niin puomi heilahtaa aika lailla lukon auetessa.

Itse en tuota tapaa ole käyttänyt omassa veneessä koskaan. Joissain veneissä olen gastina käyttänyt, mutta en näe oikein mitään hyvää tuossa. Ei se skuutti siellä juuri mitään haittaa, jos se juoksee hyvin. Sitten on skuutit valmiiksi paikallaan ja kiinni purjeessa mahdollista uutta nostoa varten.

Ainakaan omissa skuuteissa lukot eivät ole tuota varten vaan helpottavat spinnun kytkemistä ja irroittamista sen ollessa kannella. Solmut ovat isommassa veneessä huonot, koska kiristyvät tolkuttomasti käytössä.

Löysää tuulenpuoleinen skuutti-menetelmässä on tärkeää, että löysääminen tapahtuu oikeaoppisesti eli hallitusti. Kaksi kertaa ollut mukana, kun gasti irrottanut liikaa kierroksia, eikä enää jaksanut pitää vastaan. Jos skuutti on silloin selvittämättä, on käsi vaaravyöhykkeessä.

Zzy kirjoitti:

Löysää tuulenpuoleinen skuutti-menetelmässä on tärkeää, että löysääminen tapahtuu oikeaoppisesti eli hallitusti. Kaksi kertaa ollut mukana, kun gasti irrottanut liikaa kierroksia, eikä enää jaksanut pitää vastaan. Jos skuutti on silloin selvittämättä, on käsi vaaravyöhykkeessä.

Lue lisää

EI siinä ole tarkoitus pitää vastaan (no on siihen asti kunnes puomi on etustaagissa, jotta puomi ei katkea). Vastaan pitäminen vain haittaa ja saattaa katkaista puomin. Sotkuja ei saa olla. Ongelma tuo on vain sivutuulessa tai kovassa tuulessa. Keskituulessa lähellä myötätuulta voima skuutissa on olematon, kun puomi on etustaagissa.

Joakim1 kirjoitti:

No onhan tuo epäkäytännöllinen tapa, varsinkin yksinpurjehtijalle. On myös vaarallinen, kun tuolla joutuu keikkumaan etustaagin vieressä. Hiukan tuulee, niin puomi heilahtaa aika lailla lukon auetessa.

Itse en tuota tapaa ole käyttänyt omassa veneessä koskaan. Joissain veneissä olen gastina käyttänyt, mutta en näe oikein mitään hyvää tuossa. Ei se skuutti siellä juuri mitään haittaa, jos se juoksee hyvin. Sitten on skuutit valmiiksi paikallaan ja kiinni purjeessa mahdollista uutta nostoa varten.

Ainakaan omissa skuuteissa lukot eivät ole tuota varten vaan helpottavat spinnun kytkemistä ja irroittamista sen ollessa kannella. Solmut ovat isommassa veneessä huonot, koska kiristyvät tolkuttomasti käytössä.

Lue lisää

Laukaisemalla luun skuuti spinnu aikaisemmin aina laskettiin. Sitten vain muoti muuttui laskemalla spinnu tuulen puolelta keulaluukkuun. Ratakisassa tämä tapa onkin oikeastaan ainoa oikea. Kyllä minä silti edelleen yksinkin kevyemmässä kelissä käyn sen laukaisemassa. Alaliikki on sillä tavalla helpompi kerätä syliin. Johtuneeko saituudesta, että dyneemaskuuti juoksee läpi takakulman plokista skuutia päästäessä. Laukaisemalla skuutit (minulla tuplat) jäävät paikoilleen.

Dyneemaskuuti on tietysti muutenkin oleellinen spinnussa, mutta sen kanssa ei puomi mitenkään kauheasti pomppaa päin näköä laukaistessa. Veto skuutissa on kuitenkin pieni, kun ollaan melkein lenssillä ja puomi päästetty etustaagin luo. Ei siinä tietenkään pidä pitää silti nenää kiinni.

käy.hyvinkin kirjoitti:

Laukaisemalla luun skuuti spinnu aikaisemmin aina laskettiin. Sitten vain muoti muuttui laskemalla spinnu tuulen puolelta keulaluukkuun. Ratakisassa tämä tapa onkin oikeastaan ainoa oikea. Kyllä minä silti edelleen yksinkin kevyemmässä kelissä käyn sen laukaisemassa. Alaliikki on sillä tavalla helpompi kerätä syliin. Johtuneeko saituudesta, että dyneemaskuuti juoksee läpi takakulman plokista skuutia päästäessä. Laukaisemalla skuutit (minulla tuplat) jäävät paikoilleen.

Dyneemaskuuti on tietysti muutenkin oleellinen spinnussa, mutta sen kanssa ei puomi mitenkään kauheasti pomppaa päin näköä laukaistessa. Veto skuutissa on kuitenkin pieni, kun ollaan melkein lenssillä ja puomi päästetty etustaagin luo. Ei siinä tietenkään pidä pitää silti nenää kiinni.

Lue lisää

Ratakisassa ainoa oikea tapa on laskea spinnu niin, että se on edelleen nostovalmiina. Silloin ei lukkoja availla. Merkin lähestymissuunnasta riippuen lasku on sitten tuulen tai suojan puolelta. Laukaisemalla lukko skuutti jää puomin päähän ja tulee puomin mukana vielä taaemmas eli joku joutuu käymään turhaan pariin kertaan keulassa pujottelemassa skuuttia ja kiinnittämässä sen spinnuun. Lisäksi ilman kiinni olevaa skuuttia spinnukin on solmussa eli se pitää pakata ennen nostoa.

Skuuttien pitää tietysti olla niin pitkät, etteivät ne koskaan laskussa juokse läpi. Normaalimitta skuuteille on 2x veneen pituus. Tuossa on jo sitten varaa lyhentää lukon päästä kulunutta osaa muutamaan kertaan.
.

Joakim1 kirjoitti:

No onhan tuo epäkäytännöllinen tapa, varsinkin yksinpurjehtijalle. On myös vaarallinen, kun tuolla joutuu keikkumaan etustaagin vieressä. Hiukan tuulee, niin puomi heilahtaa aika lailla lukon auetessa.

Itse en tuota tapaa ole käyttänyt omassa veneessä koskaan. Joissain veneissä olen gastina käyttänyt, mutta en näe oikein mitään hyvää tuossa. Ei se skuutti siellä juuri mitään haittaa, jos se juoksee hyvin. Sitten on skuutit valmiiksi paikallaan ja kiinni purjeessa mahdollista uutta nostoa varten.

Ainakaan omissa skuuteissa lukot eivät ole tuota varten vaan helpottavat spinnun kytkemistä ja irroittamista sen ollessa kannella. Solmut ovat isommassa veneessä huonot, koska kiristyvät tolkuttomasti käytössä.

Lue lisää

" Hiukan tuulee, niin puomi heilahtaa aika lailla lukon auetessa."

Niin. Juuri siksi kirjoitin että pitää olla puomin suojanpuolella ...

" Ei se skuutti siellä juuri mitään haittaa, jos se juoksee hyvin."

Niin. JOS se juoksee hyvin. Pienikin jumi onkin sitten ongelma. Tämä ongelma on helppo välttää tällä yksinkertaisella tavalla.

"Sitten on skuutit valmiiksi paikallaan ja kiinni purjeessa mahdollista uutta nostoa varten."

Jos se seuraava nosto on suunnitteilla niin yksinpurjehtijana jätän laskematta sen spinnun. Harvemmin sitä kuitenkaan jaksaa useamman kerran nostaa spinnua. Spinnu nostetaan pitkää myötätuuliosuutta varten eikä juuri muuten. Nuoremmat ehkä jaksaa urheilla enemmän.

Kun spinnu on kiinni vain nostimessa ja suojanpuolen skuutissa se on helppo vetää sisään kajuutan luukusta. Ja nimenomaan keräämättä alaliikkiä kasaan, sehän sitten jo mahdollistaakin tuulen tarttumisen siihen.

Mitä kovemmin tuulee sitä parempi on laukaista tuulenpuolen skuutti. Helpottaa elämää kummasti.

helpompaa.noin kirjoitti:

" Hiukan tuulee, niin puomi heilahtaa aika lailla lukon auetessa."

Niin. Juuri siksi kirjoitin että pitää olla puomin suojanpuolella ...

" Ei se skuutti siellä juuri mitään haittaa, jos se juoksee hyvin."

Niin. JOS se juoksee hyvin. Pienikin jumi onkin sitten ongelma. Tämä ongelma on helppo välttää tällä yksinkertaisella tavalla.

"Sitten on skuutit valmiiksi paikallaan ja kiinni purjeessa mahdollista uutta nostoa varten."

Jos se seuraava nosto on suunnitteilla niin yksinpurjehtijana jätän laskematta sen spinnun. Harvemmin sitä kuitenkaan jaksaa useamman kerran nostaa spinnua. Spinnu nostetaan pitkää myötätuuliosuutta varten eikä juuri muuten. Nuoremmat ehkä jaksaa urheilla enemmän.

Kun spinnu on kiinni vain nostimessa ja suojanpuolen skuutissa se on helppo vetää sisään kajuutan luukusta. Ja nimenomaan keräämättä alaliikkiä kasaan, sehän sitten jo mahdollistaakin tuulen tarttumisen siihen.

Mitä kovemmin tuulee sitä parempi on laukaista tuulenpuolen skuutti. Helpottaa elämää kummasti.

Lue lisää

Mielipiteitä tietysti on erilaisia. Olen käyttänyt aikanaan tuota laukaisua varmasti satoja kertoja. Sen jälkeen olen käyttänyt vielä enemmän tuota köyden päästämistä, tosin useinmiten päästän fallin nykyään. Itse en näe ainuttakaan syytä palata tuohon laukaisumenetelmään, erityisesti yksinpurjehdittaessa ja kovemmassa tuulessa, jolloin kurottaminen puomiin ja laukaisusta seuraava heilahdus ovat merkittävä riski pudota veneestä. Kädenhän on pakko olla siinä lukossa laukaisua suorittaessa.

Ei ole vaikea saada köyttä juoksemaan muutamaa metriä. Köyttä voi rauhassa syötttää siinä vinssin vieressä kunnes veto on täysin pois. Paljon nopeammin tuo sujuu kuin turha käynti keulassa.

Spinnun käyttöjäkin tietysti on erilaisia. Minulle tulee usein tilanteita, joissa väylä kääntyy hetkellisesti niin, että spinnu on syytä laskea ja nostaa sitten pian uudestaan. Ei ole suuri vaiva, kun ei tee turhaa työtä, kuten skuuttien irrottamista.

Joakim1 kirjoitti:

Mielipiteitä tietysti on erilaisia. Olen käyttänyt aikanaan tuota laukaisua varmasti satoja kertoja. Sen jälkeen olen käyttänyt vielä enemmän tuota köyden päästämistä, tosin useinmiten päästän fallin nykyään. Itse en näe ainuttakaan syytä palata tuohon laukaisumenetelmään, erityisesti yksinpurjehdittaessa ja kovemmassa tuulessa, jolloin kurottaminen puomiin ja laukaisusta seuraava heilahdus ovat merkittävä riski pudota veneestä. Kädenhän on pakko olla siinä lukossa laukaisua suorittaessa.

Ei ole vaikea saada köyttä juoksemaan muutamaa metriä. Köyttä voi rauhassa syötttää siinä vinssin vieressä kunnes veto on täysin pois. Paljon nopeammin tuo sujuu kuin turha käynti keulassa.

Spinnun käyttöjäkin tietysti on erilaisia. Minulle tulee usein tilanteita, joissa väylä kääntyy hetkellisesti niin, että spinnu on syytä laskea ja nostaa sitten pian uudestaan. Ei ole suuri vaiva, kun ei tee turhaa työtä, kuten skuuttien irrottamista.

Lue lisää

"Kädenhän on pakko olla siinä lukossa laukaisua suorittaessa."

Ja toinen käsi etustaakissa. Vene ei siinä suuremmin heilahda, puomi kylläkin.

"Ei ole vaikea saada köyttä juoksemaan muutamaa metriä."

Jotenkin kummasti aina välillä vaan se spinnu haukkasi tuulta jos molemmat skuutit olivat kiinni. Siksi käytän takuuvarmaa menetelmää.

"Paljon nopeammin tuo sujuu kuin turha käynti keulassa."

Ehkäpä tässä se ero onkin. Minulla on niin pieni vene että siellä keulassa käy hyvin nopeasti. Puomikin on niin lyhyt ettei siihen tarvitse kurotella.

"spinnu on syytä laskea ja nostaa sitten pian uudestaan"

Jos tällaista on edessä en edes nosta spinnua. Ei maksa vaivaa. Vanhemmiten sitä on tullut laiskaksi. Kevyessä tuulessa minun spinnullani pääsee tosin myös hieman vastaiseen ja kovemmassa tuulessa ja mutkaisella väylällä spinnusta ei ole suurempaa hyötyä kun muutenkin pääsee ihan riittävän hyvin.

Joakim1 kirjoitti:

Ratakisassa ainoa oikea tapa on laskea spinnu niin, että se on edelleen nostovalmiina. Silloin ei lukkoja availla. Merkin lähestymissuunnasta riippuen lasku on sitten tuulen tai suojan puolelta. Laukaisemalla lukko skuutti jää puomin päähän ja tulee puomin mukana vielä taaemmas eli joku joutuu käymään turhaan pariin kertaan keulassa pujottelemassa skuuttia ja kiinnittämässä sen spinnuun. Lisäksi ilman kiinni olevaa skuuttia spinnukin on solmussa eli se pitää pakata ennen nostoa.

Skuuttien pitää tietysti olla niin pitkät, etteivät ne koskaan laskussa juokse läpi. Normaalimitta skuuteille on 2x veneen pituus. Tuossa on jo sitten varaa lyhentää lukon päästä kulunutta osaa muutamaan kertaan.
.

Lue lisää

Kun ei match-racea tule harrastettua, jätetään merkit melkein aina paaraan puolelle. Siksi rataveneen proseduurit on mietitty aika toispuoleisesti ja mahdollinen gate alamerkkinä aiheuttaa poikkeusmenettelyn. Mutta nämä nyt eivät ole kovin relevantteja pohdintoja tässä.

Avomerikisat on parempi lähtökohta ja siellä merkit kierretään yhtä usein puolelta tai toiselta. Rajoitus on enemmän siinä, että keulaluukkuun laskiessa pitää usein purje joka tapauksessa irrotta, että saisi luukun suljettua. Sen jälkeen onkin usein tunteja aikaa pakkailla spinnua. Vaihtoehtoja spinnunlaskuproseduureihin on useampi, eikä kannata takertua yhteen.

käy.hyvinkin kirjoitti:

Kun ei match-racea tule harrastettua, jätetään merkit melkein aina paaraan puolelle. Siksi rataveneen proseduurit on mietitty aika toispuoleisesti ja mahdollinen gate alamerkkinä aiheuttaa poikkeusmenettelyn. Mutta nämä nyt eivät ole kovin relevantteja pohdintoja tässä.

Avomerikisat on parempi lähtökohta ja siellä merkit kierretään yhtä usein puolelta tai toiselta. Rajoitus on enemmän siinä, että keulaluukkuun laskiessa pitää usein purje joka tapauksessa irrotta, että saisi luukun suljettua. Sen jälkeen onkin usein tunteja aikaa pakkailla spinnua. Vaihtoehtoja spinnunlaskuproseduureihin on useampi, eikä kannata takertua yhteen.

Lue lisää

Vaikka merkki jätetäänkin aina paaralle ratakisoissa, merkkiä lähestytään sekä paaralla että styyralla. Ei ole myöskään harvinaista, että rata on hiukan vino, jolloin koko lenssi ajetaan keskituulessa suoraan styyralla. Tietysti merkin kierrossa joutuu styyralla lähestyessä jiippaamaan, mutta se tehdään tilanteesta riippuen spinnun laskun jälkeen tai sen aikana.

Silloin kun laskimme keulaluukkuun, ei skuutteja irroitettu koskaan. Luukku jää tietysti hieman raolleen (vain kankaan paksuuden verran, lukot ulkopuolella), mutta ei se haittaa ellei vene ole kovasti sukeltavaa tyyppiä vallitsevassa aallokossa. Nykyisin lasken spinnun aina kajuuttaan, myös ratakisoissa.

Jos keulaluukkuun aikoo spinnun laskea, ei missään tapauksessa kannata laukaista tai edes päästää tuulenpuoleista skuuttia. Silloinhan spinnu lentää kauas keulaluukusta ja homma menee vaikeaksi. Falli päästämällä homma sujuu sen sijaan helposti, niin keulaluukkuun kuin kajuuttaan. Spinnu nopeasti alas ja kannelle. Sitten on se ja sama minne sen kannelta siirtää. Tai ei sen tarvitse tulla edes kokonaan alas. Puoliksi alas ja etustaagin paaran puolella kokonaan riittää hyvin. Noin voi kääntyä kryssillä ja rauhassa vetää lopun spinnun talteen fokkaa vasten nojaamasta.

Joakim1 kirjoitti:

Vaikka merkki jätetäänkin aina paaralle ratakisoissa, merkkiä lähestytään sekä paaralla että styyralla. Ei ole myöskään harvinaista, että rata on hiukan vino, jolloin koko lenssi ajetaan keskituulessa suoraan styyralla. Tietysti merkin kierrossa joutuu styyralla lähestyessä jiippaamaan, mutta se tehdään tilanteesta riippuen spinnun laskun jälkeen tai sen aikana.

Silloin kun laskimme keulaluukkuun, ei skuutteja irroitettu koskaan. Luukku jää tietysti hieman raolleen (vain kankaan paksuuden verran, lukot ulkopuolella), mutta ei se haittaa ellei vene ole kovasti sukeltavaa tyyppiä vallitsevassa aallokossa. Nykyisin lasken spinnun aina kajuuttaan, myös ratakisoissa.

Jos keulaluukkuun aikoo spinnun laskea, ei missään tapauksessa kannata laukaista tai edes päästää tuulenpuoleista skuuttia. Silloinhan spinnu lentää kauas keulaluukusta ja homma menee vaikeaksi. Falli päästämällä homma sujuu sen sijaan helposti, niin keulaluukkuun kuin kajuuttaan. Spinnu nopeasti alas ja kannelle. Sitten on se ja sama minne sen kannelta siirtää. Tai ei sen tarvitse tulla edes kokonaan alas. Puoliksi alas ja etustaagin paaran puolella kokonaan riittää hyvin. Noin voi kääntyä kryssillä ja rauhassa vetää lopun spinnun talteen fokkaa vasten nojaamasta.

Lue lisää

Et taida kuitenkaan vetää rata- tai muitakaan kisoja spinnun kanssa yksi? Porukalla toki spinnun käsittely on toista kuin yksin, samoin kilpailut on ylipäätänsä asia erikseen.

Spinnun käsittely yksin on ketjun aihe.

Joakim1 kirjoitti:

Mielipiteitä tietysti on erilaisia. Olen käyttänyt aikanaan tuota laukaisua varmasti satoja kertoja. Sen jälkeen olen käyttänyt vielä enemmän tuota köyden päästämistä, tosin useinmiten päästän fallin nykyään. Itse en näe ainuttakaan syytä palata tuohon laukaisumenetelmään, erityisesti yksinpurjehdittaessa ja kovemmassa tuulessa, jolloin kurottaminen puomiin ja laukaisusta seuraava heilahdus ovat merkittävä riski pudota veneestä. Kädenhän on pakko olla siinä lukossa laukaisua suorittaessa.

Ei ole vaikea saada köyttä juoksemaan muutamaa metriä. Köyttä voi rauhassa syötttää siinä vinssin vieressä kunnes veto on täysin pois. Paljon nopeammin tuo sujuu kuin turha käynti keulassa.

Spinnun käyttöjäkin tietysti on erilaisia. Minulle tulee usein tilanteita, joissa väylä kääntyy hetkellisesti niin, että spinnu on syytä laskea ja nostaa sitten pian uudestaan. Ei ole suuri vaiva, kun ei tee turhaa työtä, kuten skuuttien irrottamista.

Lue lisää

Oma tapa styyralla alamerkkiä lähestyessä on tähdätä pari veneen mittaa merkistä sivuun. Ennen merkkiä käänetään lenssille, poistetaan puomi, jiipataan iso ja samantien spinnu alas uuden luun puolelta. Se on usein taktisestikin hyvä tapa, takaa parhaiten sisäpaikan. Edellyttää tietysti hyvin toimivaa miehistöä, eikä kuulu spinnun yksin käsittelyn otsikon alle.

Vaikka vene ei mikään sukellusvene olisikaan, tulee spinnukankaan verran raollaan olevasta keulaluukusta ikävästi vettä sisään kryssillä. Jälleen asia on ok, jos vene on kisakunnossa keula tyhjänä ja edessä vain kryssi ylämerkille. Se on tietenkin ilmeistä, että laukaisun jälkeen spinnua ei lasketa keulaluukkuun, vaan otetaan puomin ali ja kulkuluukusta sisään.

Pitkät spinnuskuutit ovat aina helpommin sekaisin kuin lyhyemmät. Ja takaluukusta sisään ottaessa skuutin pitää juosta enemmän kuin pari metriä menemättä vauhdilla juostessaan solmuun. Ei mikään ihme, että radoilla vallitseva tapa on päästää falli. Skuutit saavat silloin juosta varmemmin hitaalla nopeudella, eikä juuri spinnun kastumista isompaa riskiä toimituksessa ole.

yksin.vai.porukalla kirjoitti:

Et taida kuitenkaan vetää rata- tai muitakaan kisoja spinnun kanssa yksi? Porukalla toki spinnun käsittely on toista kuin yksin, samoin kilpailut on ylipäätänsä asia erikseen.

Spinnun käsittely yksin on ketjun aihe.

Lue lisää

Aiheilla on tapana laajentua. Olen kyllä ajanut useamman kisan yksin spinnulla. Puhtaita ratakisoja olen ajanut kahden hengen miehistöllä, mutta en yksin. Siis veneillä, joita muut ajoivat 5-7 hengen miehistöillä. Sitten tietysti päälle kisat pienemmillä veneillä, joissa muillakin on 2 (tai 3) veneessä.

Ei se spinnun käsittely juuri miksikään muutu miehistön määrän mukaan. Tai ainakaan sen ei ole pakko muuttua. Tietysti valmistelut kestävät kaemmin pienellä miehistöllä/yksin, mutta itse nosto tai lasku ei välttämättä.

Joakim1 kirjoitti:

Ratakisassa ainoa oikea tapa on laskea spinnu niin, että se on edelleen nostovalmiina. Silloin ei lukkoja availla. Merkin lähestymissuunnasta riippuen lasku on sitten tuulen tai suojan puolelta. Laukaisemalla lukko skuutti jää puomin päähän ja tulee puomin mukana vielä taaemmas eli joku joutuu käymään turhaan pariin kertaan keulassa pujottelemassa skuuttia ja kiinnittämässä sen spinnuun. Lisäksi ilman kiinni olevaa skuuttia spinnukin on solmussa eli se pitää pakata ennen nostoa.

Skuuttien pitää tietysti olla niin pitkät, etteivät ne koskaan laskussa juokse läpi. Normaalimitta skuuteille on 2x veneen pituus. Tuossa on jo sitten varaa lyhentää lukon päästä kulunutta osaa muutamaan kertaan.
.

Lue lisää

Eikö se kulkuaukkoon laskettu spinnu jouduta irrottamaan skuuteista ja pakkaamaan uudestaan ennen nostoa, oli se luun skuutti laukaistu tai ei?

Luukuutti kirjoitti:

Eikö se kulkuaukkoon laskettu spinnu jouduta irrottamaan skuuteista ja pakkaamaan uudestaan ennen nostoa, oli se luun skuutti laukaistu tai ei?

Ei ole tarpeen irottaa eikä pakata. Kulma syötetään etustaagille asti ja spinnu ylös.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole tarpeen irottaa eikä pakata. Kulma syötetään etustaagille asti ja spinnu ylös.

Eli perustuu siihen, että nostetaan samalta puolelta kuin laskettiin. Mites tuo syöttäminen onnistuu yksin? :)

Luukuutti kirjoitti:

Eli perustuu siihen, että nostetaan samalta puolelta kuin laskettiin. Mites tuo syöttäminen onnistuu yksin? :)

Syöttäminen onnistuu niin, että vetää skuutista ja vähän avittaa kangasta luukusta ulos, se on helppo nakki. Mutta se on selkeä rajoitus, että yksinkertaisesti onnistuu nosto vain samalta puolelta kuin laskettiinkin. Poikkeukset tuottavat miehistölle merkittävästi lisää puuhastelua skuutien kanssa ratakisassa, puhumattakaan yksinpurjehtijasta.

merelläjaradalla kirjoitti:

Syöttäminen onnistuu niin, että vetää skuutista ja vähän avittaa kangasta luukusta ulos, se on helppo nakki. Mutta se on selkeä rajoitus, että yksinkertaisesti onnistuu nosto vain samalta puolelta kuin laskettiinkin. Poikkeukset tuottavat miehistölle merkittävästi lisää puuhastelua skuutien kanssa ratakisassa, puhumattakaan yksinpurjehtijasta.

Lue lisää

Lähinnä mietin sitä, miten spinnu nostetaan yhtenä kappaleena yksin kulkuaukosta?

Luukuutti kirjoitti:

Eli perustuu siihen, että nostetaan samalta puolelta kuin laskettiin. Mites tuo syöttäminen onnistuu yksin? :)

Syöttäminen tapahtuu niin, että vedetään skuutista ja samalla avitetaan spinnua ulos. Kevyellä kelillä spinnun voi nostaa ensin kannelle kokonaan ja myös kulkuaukkoon laittettu spinnusäkki vähentää syöttötarvetta.

Jos spinnu nostetaan toiselta puolelta, laitetaan spinnun kulmat ruffin päälle eri paikkoihin ja laitetaan skuutit ja falli yhteen. Sitten vedetään skuutista nippu toisella puolelle ja laitetaan kiinni spinnuun. Ei tarvitse pakata, kunhan pitää huolen, että kulmat eivät pääse ristiin.

Satoja kertoja olen nostanut noin kulkuaukosta ja yhtään reikää ei siinä ole spinnuun tullut.

Joakim1 kirjoitti:

Syöttäminen tapahtuu niin, että vedetään skuutista ja samalla avitetaan spinnua ulos. Kevyellä kelillä spinnun voi nostaa ensin kannelle kokonaan ja myös kulkuaukkoon laittettu spinnusäkki vähentää syöttötarvetta.

Jos spinnu nostetaan toiselta puolelta, laitetaan spinnun kulmat ruffin päälle eri paikkoihin ja laitetaan skuutit ja falli yhteen. Sitten vedetään skuutista nippu toisella puolelle ja laitetaan kiinni spinnuun. Ei tarvitse pakata, kunhan pitää huolen, että kulmat eivät pääse ristiin.

Satoja kertoja olen nostanut noin kulkuaukosta ja yhtään reikää ei siinä ole spinnuun tullut.

Lue lisää

Aivan pro touhua. Miten mielestäsi barduunat vaikuttavat asiaan (jos mitenkään). Eli veneessä on sekä ylä-, että alabarduunat. Itse otan spinnun alas barduunoiden alta. Nosto samasta reiästä saattaisi johtaa ongelmiin? En ole kokeillut. Spinnu aina pakattu ja nostettu keulapurjeen takaa.

Luukuutti kirjoitti:

Aivan pro touhua. Miten mielestäsi barduunat vaikuttavat asiaan (jos mitenkään). Eli veneessä on sekä ylä-, että alabarduunat. Itse otan spinnun alas barduunoiden alta. Nosto samasta reiästä saattaisi johtaa ongelmiin? En ole kokeillut. Spinnu aina pakattu ja nostettu keulapurjeen takaa.

Lue lisää

Ei ihan heti aukea, miten barskat vaikuttaisivat spinnun käsittelyyn. Purjehdin kahta hyvin erilaista barskavenettä ja vain hämärästi muistan ehkä joskus spinnuköysin ja barskojen olleen ristissä.

Keulapurjeen takaa nosto on melkoisen fool-proof operaatio. Etustaagin ympäri pyörähtnyt spinnu lasketaan silloin tällöin vain puukolla avustaen, ja kankaaseen jää elinikäiset rypyt.

Joakim1 kirjoitti:

Syöttäminen tapahtuu niin, että vedetään skuutista ja samalla avitetaan spinnua ulos. Kevyellä kelillä spinnun voi nostaa ensin kannelle kokonaan ja myös kulkuaukkoon laittettu spinnusäkki vähentää syöttötarvetta.

Jos spinnu nostetaan toiselta puolelta, laitetaan spinnun kulmat ruffin päälle eri paikkoihin ja laitetaan skuutit ja falli yhteen. Sitten vedetään skuutista nippu toisella puolelle ja laitetaan kiinni spinnuun. Ei tarvitse pakata, kunhan pitää huolen, että kulmat eivät pääse ristiin.

Satoja kertoja olen nostanut noin kulkuaukosta ja yhtään reikää ei siinä ole spinnuun tullut.

Lue lisää

Asiaan kuuluu toki myös kaikkien saksisokkien ym. terävien esineiden teippaaminen ennen kauden ensimmäistä spinnun nostoa, jotta se ei voi takertua ja mennä rikki. Mutta se tehdään riippumatta siitä, purjehditaanko yksin vai porukalla.

merelläjaradalla kirjoitti:

Ei ihan heti aukea, miten barskat vaikuttaisivat spinnun käsittelyyn. Purjehdin kahta hyvin erilaista barskavenettä ja vain hämärästi muistan ehkä joskus spinnuköysin ja barskojen olleen ristissä.

Keulapurjeen takaa nosto on melkoisen fool-proof operaatio. Etustaagin ympäri pyörähtnyt spinnu lasketaan silloin tällöin vain puukolla avustaen, ja kankaaseen jää elinikäiset rypyt.

Lue lisää

Tässä suhteessa mieleen tulee X-99, jossa alabarduunat tulevat alun perin erikoisesti genuakiskolle. Siinä on miettimisen paikka, lasketaanko ja nostetaanko spinnu alabarduunan edestä vai takaa. Mutta ko. veneluokan purjehtijat ovat varmasti ratkaisseet tämän. Eräs ratkaisuhan on spinnun nosto ja lasku keulaluukun kautta. Alabarduunan voi myös siirtää ja kiinnittää se pääbarduunan yhteyteen, kuten yleisesti näkee, tai jättää käyttämättä kokonaan jolloin se viedään rustiraudan kohdalle pois tieltä.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole tarpeen irottaa eikä pakata. Kulma syötetään etustaagille asti ja spinnu ylös.

Ei itseasiassa edes saa irroittaa. Muuten koko spinnu selvitettävä uudestaan ja aikaa kuluu.

Koko yksinspinnunkanssa keskustelussa on unohtunut autopilotti. Se ajaa kipparin roikkuessaan skuuteissa. Se ajaa noston ja laskun hetkellä. Ruoriin ei oikein pääse spinnun kanssa askarrelessa ja pinna jalkojen välissä hankaloittaa hommaa.

Spinnun kanssa yksin ajelu kannattaa aloittaa kunnollisen autopilotti hankinnalla.

Zzy kirjoitti:

Tässä suhteessa mieleen tulee X-99, jossa alabarduunat tulevat alun perin erikoisesti genuakiskolle. Siinä on miettimisen paikka, lasketaanko ja nostetaanko spinnu alabarduunan edestä vai takaa. Mutta ko. veneluokan purjehtijat ovat varmasti ratkaisseet tämän. Eräs ratkaisuhan on spinnun nosto ja lasku keulaluukun kautta. Alabarduunan voi myös siirtää ja kiinnittää se pääbarduunan yhteyteen, kuten yleisesti näkee, tai jättää käyttämättä kokonaan jolloin se viedään rustiraudan kohdalle pois tieltä.

Lue lisää

X99stä en tiedä, mutta mielestäni on peraatteellinen ero, ollako spinnua nostamassa vai laskemassa alabarduunan alta. Nostossa veto tulee ylöspäin, jolloin purje kulkee alabarduunan ja ylävantin kiilamaisesta raosta. Itsellä ei ole ollut rohkeutta kokeilla nostoa tästä raosta. Mikä lienee kokeneiden standardiproseduuri.

Luukuutti kirjoitti:

X99stä en tiedä, mutta mielestäni on peraatteellinen ero, ollako spinnua nostamassa vai laskemassa alabarduunan alta. Nostossa veto tulee ylöspäin, jolloin purje kulkee alabarduunan ja ylävantin kiilamaisesta raosta. Itsellä ei ole ollut rohkeutta kokeilla nostoa tästä raosta. Mikä lienee kokeneiden standardiproseduuri.

Lue lisää

"Mikä lienee kokeneiden standardiproseduuri?" Oli siis kysymys, ei toteamus.

merelläjaradalla kirjoitti:

Ei ihan heti aukea, miten barskat vaikuttaisivat spinnun käsittelyyn. Purjehdin kahta hyvin erilaista barskavenettä ja vain hämärästi muistan ehkä joskus spinnuköysin ja barskojen olleen ristissä.

Keulapurjeen takaa nosto on melkoisen fool-proof operaatio. Etustaagin ympäri pyörähtnyt spinnu lasketaan silloin tällöin vain puukolla avustaen, ja kankaaseen jää elinikäiset rypyt.

Lue lisää

Ihan plattiksella saattaa pyörähtää keulastaagin ympäri. Pitää jiipata iso ja ajaa myötäsestä alemnaksi ja jiipata takasin, kun purje spinnu on selvinnyt.

Luukuutti kirjoitti:

X99stä en tiedä, mutta mielestäni on peraatteellinen ero, ollako spinnua nostamassa vai laskemassa alabarduunan alta. Nostossa veto tulee ylöspäin, jolloin purje kulkee alabarduunan ja ylävantin kiilamaisesta raosta. Itsellä ei ole ollut rohkeutta kokeilla nostoa tästä raosta. Mikä lienee kokeneiden standardiproseduuri.

Lue lisää

En ole barskoista tai alabarkoista huomannut olevan haittaa. Pitää katsoa, että myös nostin on saalinkien etupuolella.

Luukuutti kirjoitti:

X99stä en tiedä, mutta mielestäni on peraatteellinen ero, ollako spinnua nostamassa vai laskemassa alabarduunan alta. Nostossa veto tulee ylöspäin, jolloin purje kulkee alabarduunan ja ylävantin kiilamaisesta raosta. Itsellä ei ole ollut rohkeutta kokeilla nostoa tästä raosta. Mikä lienee kokeneiden standardiproseduuri.

Lue lisää

Siitä taitaa alkaa olla 20 vuotta kun viimeksi olen purjehtinut veneellä, jossa on barduunat. Jos alabarduunat ovat "normaalisti" eli yhdistettynä yläbarduunoihin alapäästään, on aika mahdotonta edes yrittää laittaa spinnua alabarduunan ylä- ja ulkopuolelle. Tuollaisella veneellä kisasin aika paljon 90-luvulla. Spinnu nostettiin kulkuaukon säkistä. Ei koskaan ollut ongelmia vanttien tai barduunojen kanssa. Noiden mahdolliset kiilautuvat kohdat tietysti suojataan naruilla tai teipeillä, jotta spinnu tai falli ei voi siihen kiilautua.

X-99:ssä ja muutamassa muussa Jeppesenin veneessä alabarduuna on erillinen ja kannella tai ruffilla kiskossa. Tällöin spinnun voi mahdollisesti laskea ja nostaa kumpaakin kautta. Samahan pätee myös laidalla olevia rusteja, jolloin voisi laskea spinnun myös vanttien sisäpuolelta. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos lasketaan kulkuaukkoon. Sehän vaatisi spinnun vetämistä varsin edestä, mikä on ainakin sivutuulessa varsin hankalaa.

Tuplaskuuteilla voi tietysti vetää spinnun monesta eri oudosta raosta, kuten vaikkapa "letterboksina" puomin ja ison lentävän alaliikin välistä. Seurauksena tietysti spinnun irrotus ja pakkaus, jotta köydet saa pois puomista. Tuo on lähinnä hyvin suurten veneiden viimeinen turvaoptio saada spinnu alas pahassa kelissä.

Kun spinnu kiertää ylävantin ulkopuolelta, eihän siinä alabarduunan kanssa tule mitää kiilamaista rakoa. Ylävantti menee saalingin päähän ja alabarduuna mastolle.

Joakim1 kirjoitti:

Siitä taitaa alkaa olla 20 vuotta kun viimeksi olen purjehtinut veneellä, jossa on barduunat. Jos alabarduunat ovat "normaalisti" eli yhdistettynä yläbarduunoihin alapäästään, on aika mahdotonta edes yrittää laittaa spinnua alabarduunan ylä- ja ulkopuolelle. Tuollaisella veneellä kisasin aika paljon 90-luvulla. Spinnu nostettiin kulkuaukon säkistä. Ei koskaan ollut ongelmia vanttien tai barduunojen kanssa. Noiden mahdolliset kiilautuvat kohdat tietysti suojataan naruilla tai teipeillä, jotta spinnu tai falli ei voi siihen kiilautua.

X-99:ssä ja muutamassa muussa Jeppesenin veneessä alabarduuna on erillinen ja kannella tai ruffilla kiskossa. Tällöin spinnun voi mahdollisesti laskea ja nostaa kumpaakin kautta. Samahan pätee myös laidalla olevia rusteja, jolloin voisi laskea spinnun myös vanttien sisäpuolelta. Näin ei kuitenkaan tehdä, jos lasketaan kulkuaukkoon. Sehän vaatisi spinnun vetämistä varsin edestä, mikä on ainakin sivutuulessa varsin hankalaa.

Tuplaskuuteilla voi tietysti vetää spinnun monesta eri oudosta raosta, kuten vaikkapa "letterboksina" puomin ja ison lentävän alaliikin välistä. Seurauksena tietysti spinnun irrotus ja pakkaus, jotta köydet saa pois puomista. Tuo on lähinnä hyvin suurten veneiden viimeinen turvaoptio saada spinnu alas pahassa kelissä.

Kun spinnu kiertää ylävantin ulkopuolelta, eihän siinä alabarduunan kanssa tule mitää kiilamaista rakoa. Ylävantti menee saalingin päähän ja alabarduuna mastolle.

Lue lisää

Barduunoista puheen ollen on hyvä muistaa myös ne perinteisemmät venetyypit, joissa on niin pitkä ison puomi että leen (löysä) barduuna kulkee puomin alta perään. Usein barduuna tulee tällaisissa veneissä vielä kanteen varsin edessä, noin sitloodan kohdalla.

Spinnun laskussa, etenkin lenssillä kun puomi on täysin sivulla, leen barduuna saattaa silloin kulkea puomin alta huomattavan edestä. Silloin se voi olla spinnun laskun tiellä.

En ole itse tällaisella purjehtinut, mutta lienee syytä huolehtia siitä, että spinnu lasketaan silloin (leen) barduunan etupuolelta eli barduunan ja vantin välisestä aukosta. Muuten tulee hankaluuksia viimeistään ensimmäisen vastakäännöksen jälkeen kun barduuna kiristetään, jos spinnun köydet ovat edelleen kiinni ja kulkevat sen takapuolelta.

Tällaisista venetyypeistä tulee mieleen 8mR, 6mR, haivene ja vanhemmat louhet. Kuvista vaikuttaa tosin siltä, että uudemmissa / uudistetuissa veneissä on siirrytty yhä enemmän barduunoihin, jotka kulkevat löysättyinä ison puomin yläpuolitse kuten uudemmissa avomeripursissa miltei järjestään.

Joku tällaisella kisannut saisi mielellään valaista asiaa tarkemmin ;)

Zzy kirjoitti:

Barduunoista puheen ollen on hyvä muistaa myös ne perinteisemmät venetyypit, joissa on niin pitkä ison puomi että leen (löysä) barduuna kulkee puomin alta perään. Usein barduuna tulee tällaisissa veneissä vielä kanteen varsin edessä, noin sitloodan kohdalla.

Spinnun laskussa, etenkin lenssillä kun puomi on täysin sivulla, leen barduuna saattaa silloin kulkea puomin alta huomattavan edestä. Silloin se voi olla spinnun laskun tiellä.

En ole itse tällaisella purjehtinut, mutta lienee syytä huolehtia siitä, että spinnu lasketaan silloin (leen) barduunan etupuolelta eli barduunan ja vantin välisestä aukosta. Muuten tulee hankaluuksia viimeistään ensimmäisen vastakäännöksen jälkeen kun barduuna kiristetään, jos spinnun köydet ovat edelleen kiinni ja kulkevat sen takapuolelta.

Tällaisista venetyypeistä tulee mieleen 8mR, 6mR, haivene ja vanhemmat louhet. Kuvista vaikuttaa tosin siltä, että uudemmissa / uudistetuissa veneissä on siirrytty yhä enemmän barduunoihin, jotka kulkevat löysättyinä ison puomin yläpuolitse kuten uudemmissa avomeripursissa miltei järjestään.

Joku tällaisella kisannut saisi mielellään valaista asiaa tarkemmin ;)

Lue lisää

Uudemmilla avomeripursilla tarkoitan tietenkin noin 1960-1980-luvun veneitä, sen jälkeenhän barduunoista pääsääntöisesti luovuttiin.

Zzy kirjoitti:

Barduunoista puheen ollen on hyvä muistaa myös ne perinteisemmät venetyypit, joissa on niin pitkä ison puomi että leen (löysä) barduuna kulkee puomin alta perään. Usein barduuna tulee tällaisissa veneissä vielä kanteen varsin edessä, noin sitloodan kohdalla.

Spinnun laskussa, etenkin lenssillä kun puomi on täysin sivulla, leen barduuna saattaa silloin kulkea puomin alta huomattavan edestä. Silloin se voi olla spinnun laskun tiellä.

En ole itse tällaisella purjehtinut, mutta lienee syytä huolehtia siitä, että spinnu lasketaan silloin (leen) barduunan etupuolelta eli barduunan ja vantin välisestä aukosta. Muuten tulee hankaluuksia viimeistään ensimmäisen vastakäännöksen jälkeen kun barduuna kiristetään, jos spinnun köydet ovat edelleen kiinni ja kulkevat sen takapuolelta.

Tällaisista venetyypeistä tulee mieleen 8mR, 6mR, haivene ja vanhemmat louhet. Kuvista vaikuttaa tosin siltä, että uudemmissa / uudistetuissa veneissä on siirrytty yhä enemmän barduunoihin, jotka kulkevat löysättyinä ison puomin yläpuolitse kuten uudemmissa avomeripursissa miltei järjestään.

Joku tällaisella kisannut saisi mielellään valaista asiaa tarkemmin ;)

Lue lisää

Kuutonen on tuttuakin tutumpi. Muitakin tapoja on, mutta omassa ja monessa muussa kuutosessa spinnu lasketaan vanttien sisäpuolelta. Pitää vain olla tarkkana, että lasku tehdään myös genoaskuutin alitse.

Barskat menevät metriveneissä pinnamiehen perän puolelle. Puomit ovat sen verran miehekkäitä, ettei kai missään barska jää puomin yli kulkemaan. Usein barskasta toiseen menee saalinkien kohdalla kumiköysi, joka vetää löysän barskan aina niin eteen, ettei sillä ole vaaraa jäädä puomin väärälle puolelle. Hait ja Louhet ovat toisenlaisia.

Yo linkissä heti ensimmäinen kuva on esimerkki siitä, miksi spinnusukka ei toimi. Mies kiskoo mastolta ja spinnu on vedossa. Kovassa tuulessa 100m2 spinnulla toivoton yritys koska falli topissa on vaakasuorassa ja sukan veto poikittain. Menemällä keulaan vetämään ja löysäämällä skuutti toimi sukka luotettavasti. Varsinkin jos sukassa on hyvä muovisuppilo pienentämässä kitkaa sekä talja vetoköydessä sijoitettuna kangastunneliin.. Kovassa tuulessa yksinpurjehtijalle sukka on luultavasti helpoin. Keveässä tuulessa toimivia tyylejä voi olla monia, kuten aikaisemmista viesteistä nähdään.

Tässä parempi video spinnumanöövereistä yksin. ´Lasku päästämällä tuulenpuolen skuutti.
https://www.youtube.com/watch?v=38X_ORmee_s

Tässä toinen spinnun lasku huomattavasti vaikeimmissa oloissa falli päästämällä https://www.youtube.com/watch?v=owJHGbzKSVA

Aina ei mene ihan putkeen: https://www.youtube.com/watch?v=A_Tzh22lxhE

Joakim1 kirjoitti:

Tässä parempi video spinnumanöövereistä yksin. ´Lasku päästämällä tuulenpuolen skuutti.
https://www.youtube.com/watch?v=38X_ORmee_s

Tässä toinen spinnun lasku huomattavasti vaikeimmissa oloissa falli päästämällä https://www.youtube.com/watch?v=owJHGbzKSVA

Aina ei mene ihan putkeen: https://www.youtube.com/watch?v=A_Tzh22lxhE

Lue lisää

Mitä noista opimme? Spinnu tuli kauniisti alas reippaassa tuulessa melko tiukalla slöörillä päästämällä falli. Spinnun kastuminen on vähänkin vaativammassa tilanteessa pienin paha.

seppomartti kirjoitti:

Yo linkissä heti ensimmäinen kuva on esimerkki siitä, miksi spinnusukka ei toimi. Mies kiskoo mastolta ja spinnu on vedossa. Kovassa tuulessa 100m2 spinnulla toivoton yritys koska falli topissa on vaakasuorassa ja sukan veto poikittain. Menemällä keulaan vetämään ja löysäämällä skuutti toimi sukka luotettavasti. Varsinkin jos sukassa on hyvä muovisuppilo pienentämässä kitkaa sekä talja vetoköydessä sijoitettuna kangastunneliin.. Kovassa tuulessa yksinpurjehtijalle sukka on luultavasti helpoin. Keveässä tuulessa toimivia tyylejä voi olla monia, kuten aikaisemmista viesteistä nähdään.

Lue lisää

Itsellä oli 25-jalkaisessa spinnusukka ja usein käsittelin sitä yksin. Kyllä sen sukan sai aina alas, vaikka tuulta olisi ollut enemmänkin, kunhan päästi sitä pois vedosta ja laittoi isopurjeen taakse. Kokonaan ei tarvinnut saada vetoa pois. Tärkeää oli mun mielestä myös hyödyntää mahdollisia saarten suojanpuolia, jotka voi kartasta päätellä. Ottaa spinnun pois siellä, missä se on helpointa. Uskon kyllä, että sataneliöinen spinnu jumittaa helposti sukan kanssa, kun tarvittaisiin enemmän voimaa.

Bossu kirjoitti:

Itsellä oli 25-jalkaisessa spinnusukka ja usein käsittelin sitä yksin. Kyllä sen sukan sai aina alas, vaikka tuulta olisi ollut enemmänkin, kunhan päästi sitä pois vedosta ja laittoi isopurjeen taakse. Kokonaan ei tarvinnut saada vetoa pois. Tärkeää oli mun mielestä myös hyödyntää mahdollisia saarten suojanpuolia, jotka voi kartasta päätellä. Ottaa spinnun pois siellä, missä se on helpointa. Uskon kyllä, että sataneliöinen spinnu jumittaa helposti sukan kanssa, kun tarvittaisiin enemmän voimaa.

Lue lisää

Käytettävissä oleva voima on sama 25- ja 45-jalkaisessa. Tarvittava voima lie kymmenkertainen. Jopa käden ulottuvuus alkaa olemaan merkittä 25-jalkaisessa, kun pitää saada veto enemmän fallin suuntaiseksi.

Kirjoitin spinnusukkaa kommentoidessa "kovassa tuulessa 100m2 spinnulla". Miehistön mukaan kivoin spinnutuuli oli 20-25 kts TWS. Siis tarkoitin jotain kovempaa esim. 30kts, missä pitäisi saada spinnu alas kunnialla ja ketjun aiheen mukaan yksin. Valitsisin sukkametodin. Mutta silloinkin on monenmoisia sukkia ja käyttötyylejä, joista kaikki ei ole hyviä. Toiseksi omassa suosioskaalassa valitsisin takagaian laukaisun, mikä sopii hyvin kahdella skuutilla purjehtivalle. Lazy skuutista on hyvä kiskoa eikä löisäksi lasketut skuutit piiskaa. Ylempänä on mainintoja spinnupuomin iskemisestä taaksepäin laukaistaessa. Jos tämmöistä esiintyy niin se on virhe. Alagaia on jäänyt kiristämättä tai sen rikaus on tehty väärin. Jos alagaia on oikein niin puomi ei heilahda.

seppomartti kirjoitti:

Kirjoitin spinnusukkaa kommentoidessa "kovassa tuulessa 100m2 spinnulla". Miehistön mukaan kivoin spinnutuuli oli 20-25 kts TWS. Siis tarkoitin jotain kovempaa esim. 30kts, missä pitäisi saada spinnu alas kunnialla ja ketjun aiheen mukaan yksin. Valitsisin sukkametodin. Mutta silloinkin on monenmoisia sukkia ja käyttötyylejä, joista kaikki ei ole hyviä. Toiseksi omassa suosioskaalassa valitsisin takagaian laukaisun, mikä sopii hyvin kahdella skuutilla purjehtivalle. Lazy skuutista on hyvä kiskoa eikä löisäksi lasketut skuutit piiskaa. Ylempänä on mainintoja spinnupuomin iskemisestä taaksepäin laukaistaessa. Jos tämmöistä esiintyy niin se on virhe. Alagaia on jäänyt kiristämättä tai sen rikaus on tehty väärin. Jos alagaia on oikein niin puomi ei heilahda.

Lue lisää

Itse kyllä ehdottomasti päästäisin fallin, jos tuulta on niin paljon (tai suunta niin tiukka), että laskussa pelkää tulevan ongelmia. Falli päästetään kerralla kokonaan. Voihan sitä jarruttaa, kun toppi alkaa olla lähellä kannen korkeutta, mutta ei ole tarpeen. Falli päästettynä spinnu on kokonaan pois tuulesta ja spinnun saa vedettyä ilman riuhtomista veneeseen.

Spinnu saattaa hiukan kastua, mutta ei troolaa niin kauan kun ei päästä tuulen puolen skuuttia ohi etustaagin.

Tässä esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=XBoLhU769KY

Tässä näkee hyvin miten spinnu käyttäytyy falli päästettynä (aivan videon lopussa): https://www.youtube.com/watch?v=t97fJsoLAcw

Alagaija ei kaikissa veneissä vedä eteenpäin. Varsinkin pienemissä on yleistä, että alagaija on vedetty mastolle eikä keulakannelle. Vaikka olisi keulakannella, ei keskeltä alaspäin vetävällä alagaijalla saa pidettyä puomia tiukasti kiinni etustaagissa. Jos tuulen puolen skuutissa on kova veto skuuttia laukaistessa, puomi tulee heilahtamaan alagaijasta riippumatta. Ei tietysti pitkälle, mutta hyvin vauhdilla ainakin kymmeniä senttejä irti etustaagista.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä parempi video spinnumanöövereistä yksin. ´Lasku päästämällä tuulenpuolen skuutti.
https://www.youtube.com/watch?v=38X_ORmee_s

Tässä toinen spinnun lasku huomattavasti vaikeimmissa oloissa falli päästämällä https://www.youtube.com/watch?v=owJHGbzKSVA

Aina ei mene ihan putkeen: https://www.youtube.com/watch?v=A_Tzh22lxhE

Lue lisää

Ensimmäisen videon kohdassa 2:37 barberin tulisi mielestäni olla kiristettynä pohjaan. Nyt tiukalla kulmalla skuutti vääntää pahasti kaidetolppaa.

Tuossa kohtaa siis: https://youtu.be/38X_ORmee_s?t=2m27s

Joakim1 kirjoitti:

Itse kyllä ehdottomasti päästäisin fallin, jos tuulta on niin paljon (tai suunta niin tiukka), että laskussa pelkää tulevan ongelmia. Falli päästetään kerralla kokonaan. Voihan sitä jarruttaa, kun toppi alkaa olla lähellä kannen korkeutta, mutta ei ole tarpeen. Falli päästettynä spinnu on kokonaan pois tuulesta ja spinnun saa vedettyä ilman riuhtomista veneeseen.

Spinnu saattaa hiukan kastua, mutta ei troolaa niin kauan kun ei päästä tuulen puolen skuuttia ohi etustaagin.

Tässä esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=XBoLhU769KY

Tässä näkee hyvin miten spinnu käyttäytyy falli päästettynä (aivan videon lopussa): https://www.youtube.com/watch?v=t97fJsoLAcw

Alagaija ei kaikissa veneissä vedä eteenpäin. Varsinkin pienemissä on yleistä, että alagaija on vedetty mastolle eikä keulakannelle. Vaikka olisi keulakannella, ei keskeltä alaspäin vetävällä alagaijalla saa pidettyä puomia tiukasti kiinni etustaagissa. Jos tuulen puolen skuutissa on kova veto skuuttia laukaistessa, puomi tulee heilahtamaan alagaijasta riippumatta. Ei tietysti pitkälle, mutta hyvin vauhdilla ainakin kymmeniä senttejä irti etustaagista.

Lue lisää

Joakimin kuvaama alagaija on väärin rikattu. Jos käyttää pikkuveneessä kukonjalkaa niin kiinnitys kannessa pitää olla kannen puolivälin etu- eikä takapuolella. Onko jokin syy, miksi ei voisi olla?. Tuulen ja spinnun koon lisääntyessä kiinnitys eteen päin. Jos alagaija on ilman kukonjalkaa lähellä keularustia sijaitsevan plokin kautta niin joutuu hieman enemmän säätämään vinssillä. Mutta sellaista tuulta tai spinnua ei olekaan, että "puomi heilahtaisi kymmeniä senttejä alagaijasta rippumatta". Jos dyneemaa käytetään niin voimme siirtää pilkkua liikkeen laajuudessa. Ehkä ajatuksemme eroavat siinä, että ajattelet poijujen kiertoa ja tiuhaa jiippaamista. Ja minä avomerivenettä, missä spinnu on ylhäällä tunteja tai päiviä.

seppomartti kirjoitti:

Joakimin kuvaama alagaija on väärin rikattu. Jos käyttää pikkuveneessä kukonjalkaa niin kiinnitys kannessa pitää olla kannen puolivälin etu- eikä takapuolella. Onko jokin syy, miksi ei voisi olla?. Tuulen ja spinnun koon lisääntyessä kiinnitys eteen päin. Jos alagaija on ilman kukonjalkaa lähellä keularustia sijaitsevan plokin kautta niin joutuu hieman enemmän säätämään vinssillä. Mutta sellaista tuulta tai spinnua ei olekaan, että "puomi heilahtaisi kymmeniä senttejä alagaijasta rippumatta". Jos dyneemaa käytetään niin voimme siirtää pilkkua liikkeen laajuudessa. Ehkä ajatuksemme eroavat siinä, että ajattelet poijujen kiertoa ja tiuhaa jiippaamista. Ja minä avomerivenettä, missä spinnu on ylhäällä tunteja tai päiviä.

Lue lisää

Kukonjalalta alagaija maston juurelle sallii isotkin skuuttausmuutokset ilman alagaijaan koskemista ja säästää siten yhden miehistöjäsenen. Saariston mutkittelevillä väylillä ja kilpailuradoilla iso plussa. Edellytyksenä kuitenkin barberit tai tuplaskuutit, joilla spinnupuomin päätä vedetään alaspäin. Tämä, koska isommissa veneissä alagaijan voimat voivat ilman barberia kasvaa suuriksi vinon vetokulman johdosta.

seppomartti kirjoitti:

Joakimin kuvaama alagaija on väärin rikattu. Jos käyttää pikkuveneessä kukonjalkaa niin kiinnitys kannessa pitää olla kannen puolivälin etu- eikä takapuolella. Onko jokin syy, miksi ei voisi olla?. Tuulen ja spinnun koon lisääntyessä kiinnitys eteen päin. Jos alagaija on ilman kukonjalkaa lähellä keularustia sijaitsevan plokin kautta niin joutuu hieman enemmän säätämään vinssillä. Mutta sellaista tuulta tai spinnua ei olekaan, että "puomi heilahtaisi kymmeniä senttejä alagaijasta rippumatta". Jos dyneemaa käytetään niin voimme siirtää pilkkua liikkeen laajuudessa. Ehkä ajatuksemme eroavat siinä, että ajattelet poijujen kiertoa ja tiuhaa jiippaamista. Ja minä avomerivenettä, missä spinnu on ylhäällä tunteja tai päiviä.

Lue lisää

Alagaijan vetäminen kukonjalasta mastolle on siitä parempi, että tuulen puolen skuutin säätäminen ei edellytä koskemista alagaijaan. Etukannelle vedetty alagaija pitää aina löysätä kun ko. skuuttia vetää. Vaatii tietysti myös etukannele helan, jota kaikissa veneissä ei ole.

Ilman kukonjalkaa tarkoittaa sitten dippipuomia, jota ei pienemmissä veneissä käytetä.

Kokeile kiristää puomi ilman puomia paikoilleen tuulen puolen skuutti löysänä ilman spinnua. Nyt tietysti puomi on kiinni etustaagissa. Yleensä alagaijan kiritstys tehdään käsivoimin ilman vinssiä. Kiristä sitten reilusti tuulen puolen skuuttia (tai gaijaa). Itse vedän pahimmillaan niin kovaa kuin jaksan 40:llä vinssillä, jotta saan kiristettyä skuuttia. Kuinka paljon saat puomin irti etustaagista? Arvaisin puolen metrin luokkaa. Kuvittele nyt tilanne, jossa spinnu veti tuolla voimalla eli skuutissa oli tuo veto, vaikka puomi oli etustaagissa kiinni. Mitä sitten tapahtuu kuin veto katoaa? No voithan senkin testata laittamalla toisenkin puolen skuutin kiinni puomin päähän. Vedä molempiin skuutteihin reilusti vetoa ja päästä suojanpuoleinen.

Huomaa, että symmetrisellä puomilla kyse on skuutista, joka on pidempi kuin gaija eli venyy enemmän. Huomaa myös, että vetosuunta on erittäin epäedullinen. Kysehän on kolmiosta, jossa kaksi sivua on suunnilleen J ja yksi vajaa puolet veneen leveyidestä. Minun veneessäni vaikkapa 4 m ja 1,5 m. Jotta puomi siirtyisi 0,5 m sivusuussa keulassa, pitää skuutin venyä 19 cm. Skuuttia on minulla puomilta vinssille n. 13 m eli venymää tarvitaan 1,5%.

Yachtin köysitestissä 10 mm skuutit veneyivät 8000 N vedossa 4-6 % (polyesteri) ja 0,7-2,6% /dyneema. Toisessa Yachtin testissä taas 10 mm fallit venyivät 10 000 N vedeossa 5-7% (polyesteri) ja 1,2-1,8% dyneema. Eli 1,5% venymä ei ole mahdoton.

Joakim1 kirjoitti:

Alagaijan vetäminen kukonjalasta mastolle on siitä parempi, että tuulen puolen skuutin säätäminen ei edellytä koskemista alagaijaan. Etukannelle vedetty alagaija pitää aina löysätä kun ko. skuuttia vetää. Vaatii tietysti myös etukannele helan, jota kaikissa veneissä ei ole.

Ilman kukonjalkaa tarkoittaa sitten dippipuomia, jota ei pienemmissä veneissä käytetä.

Kokeile kiristää puomi ilman puomia paikoilleen tuulen puolen skuutti löysänä ilman spinnua. Nyt tietysti puomi on kiinni etustaagissa. Yleensä alagaijan kiritstys tehdään käsivoimin ilman vinssiä. Kiristä sitten reilusti tuulen puolen skuuttia (tai gaijaa). Itse vedän pahimmillaan niin kovaa kuin jaksan 40:llä vinssillä, jotta saan kiristettyä skuuttia. Kuinka paljon saat puomin irti etustaagista? Arvaisin puolen metrin luokkaa. Kuvittele nyt tilanne, jossa spinnu veti tuolla voimalla eli skuutissa oli tuo veto, vaikka puomi oli etustaagissa kiinni. Mitä sitten tapahtuu kuin veto katoaa? No voithan senkin testata laittamalla toisenkin puolen skuutin kiinni puomin päähän. Vedä molempiin skuutteihin reilusti vetoa ja päästä suojanpuoleinen.

Huomaa, että symmetrisellä puomilla kyse on skuutista, joka on pidempi kuin gaija eli venyy enemmän. Huomaa myös, että vetosuunta on erittäin epäedullinen. Kysehän on kolmiosta, jossa kaksi sivua on suunnilleen J ja yksi vajaa puolet veneen leveyidestä. Minun veneessäni vaikkapa 4 m ja 1,5 m. Jotta puomi siirtyisi 0,5 m sivusuussa keulassa, pitää skuutin venyä 19 cm. Skuuttia on minulla puomilta vinssille n. 13 m eli venymää tarvitaan 1,5%.

Yachtin köysitestissä 10 mm skuutit veneyivät 8000 N vedossa 4-6 % (polyesteri) ja 0,7-2,6% /dyneema. Toisessa Yachtin testissä taas 10 mm fallit venyivät 10 000 N vedeossa 5-7% (polyesteri) ja 1,2-1,8% dyneema. Eli 1,5% venymä ei ole mahdoton.

Lue lisää

"Alagaijan vetäminen kukonjalasta mastolle on siitä parempi, että tuulen puolen skuutin säätäminen ei edellytä koskemista alagaijaan. Etukannelle vedetty alagaija pitää aina löysätä kun ko. skuuttia vetää."

Haittapuolena yksinpurjehtijalle että puomi ei pysy paikoillaan spinnua nostettaessa vaan välillä joutuu käydä tökkimässä oikealle paikalleen. Vai miten sulla nostossa käy?

R33BlueEyes kirjoitti:

"Alagaijan vetäminen kukonjalasta mastolle on siitä parempi, että tuulen puolen skuutin säätäminen ei edellytä koskemista alagaijaan. Etukannelle vedetty alagaija pitää aina löysätä kun ko. skuuttia vetää."

Haittapuolena yksinpurjehtijalle että puomi ei pysy paikoillaan spinnua nostettaessa vaan välillä joutuu käydä tökkimässä oikealle paikalleen. Vai miten sulla nostossa käy?

Lue lisää

Toinen haitta on se, että puomia ei saa rauhoitettua paikoilleen kevyessä tuulessa ja mainingissa, kun mikään rajoita puomin liikettä taaksepäin.

toinen.juttu kirjoitti:

Toinen haitta on se, että puomia ei saa rauhoitettua paikoilleen kevyessä tuulessa ja mainingissa, kun mikään rajoita puomin liikettä taaksepäin.

Tuo mainingissa rauhoittaminen hoituu kyllä riittävästi sijoittamalla barberit sopivasti melko eteen. Edelisessä veneessä ne olivat rustien kohdalla eikä ongelmaa ollut.

Spinnua syöttäessä puomi tietysti saattaa tulla mukana taakse.

Monet ajavat kokonaan ilman alagaijaa. Ei sellaista ole pienemissä veneissä lainkaan ja vähän isommissakin on tapana olla käyttämättä, jos ei ajeta tiukkoja kulmia.

Joakim1 kirjoitti:

Tuo mainingissa rauhoittaminen hoituu kyllä riittävästi sijoittamalla barberit sopivasti melko eteen. Edelisessä veneessä ne olivat rustien kohdalla eikä ongelmaa ollut.

Spinnua syöttäessä puomi tietysti saattaa tulla mukana taakse.

Monet ajavat kokonaan ilman alagaijaa. Ei sellaista ole pienemissä veneissä lainkaan ja vähän isommissakin on tapana olla käyttämättä, jos ei ajeta tiukkoja kulmia.

Lue lisää

Alagaijan löysäämistä skuuttia kiristäessä en ole koskaan kokenut rasitteeksi, mutta sen kyllä että spinnua nostaessa pitää juosta keulakannelle.

Saaristossa ongelma on usein, että myötäiselle kääntämiseen ei löydy tilaa. Usein spinnuajo päättyykin siihen, että joko tuulen nopeus kasvaa liian suureksi tai tuulikulma kääntyy liiaksi sivulle/eteen. Silloin on hyvä osata laskea spinnu myös kovemmassa sivutuulessa.
Osaava purjehtija toki ennustaa tämän, mutta itsellä tulee edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti tilanne, jossa joutuu ajamaan tiukkaa slööriä isolla kallistuksella, kunnes pääsee leessä olevan niemen tai luodon ohi ja pystyy laskemaan kurssia siten, että spinnu saadaan alas normaalitavalla eli tuuli selvästi takasektorista.

Kannattaa kokeilla! Spinnun kulmahan on kiinni puomin päässä korkealla vedestä, joten se ei voi mennä veteen. Falli on yleensä niin pitkä, että se voi päästä veteen saakka. Kovassa tuulessa spinnu saa tuulta niin, että se lepattaa siinä mukavasti kaidevaijereiden korkeudella. Keveymmässä se menee veteen, jos ei tee mitään, mutta veteenmenosta ei seuraa mitään pahaa. Spinnu laahaa vettä veneen vieressä "sukkana". Ei troolaa ja ei vaadi voimaa ylösnostamiseen. Jos päästää tuulen puolen skuutinkin, spinnu voi muodostaa hienon troolin ja pysäyttää veneen. Tällöin kovassa tuulessa voi ainoa ratkaisu olla katkaista falli.

Kevyeässä tuulessa riittää pari terävää nykäisyä takaliikistä niin spinnu ei enää mene veteen. Ehkä joku kohta voi vähän kastua yksin laskettaessa, mutta ei sen kummempaa.

Siis älä päästä tuulenpuolen skuuttia ennen kuin suurin osa spinnusta on kannella/sylissä/kajuutassa.

Aina ei voi laskea myötäiseen laskun ajaksi. Siellä voi olla matalaa. Aika monta kertaa tuuli on kääntynyt tai koventunut niin, että tekee tiukkaa päästä väylää pitkin. Silloin on mukava osata laskea spinnu niin, ettei tarvitse kääntää myötäiselle.

Eikä se spinnun lasku 30 solmun tuulessa ole aina helppoa myötäiselläkään, jos ei päästä fallia.

Fallin päästämistä ennen on joskus hyvä kiristää suojan puolen skuutti. Lähinnä silloin, kun ensiksi päästetään puomi etustaagiin, jolloin koko spinnu on varsin edessä ellei skuuttia kiristä. Ko. laskumenetelmä onkin nimeltään "stretch and blow".

Tästä saat ehkä hiukan makua spinnun käytöksestä ko. tilanteessa: https://www.youtube.com/watch?v=LFhGjsz2wb4

Kuten huomaat spinnu tulee lähinnä suoraan alaspäin ei siis kauas veneestä mereen.

Tässä toinen, joka alkaa broachista. Päästävät turhaan tuulen puolen skuuttia, koska puomi on taitanut karata korkealle. https://www.youtube.com/watch?v=8sd513xQzV4

Tässä esimerkki, jossa on virheellisesti päästetty tuulen puolen skuutti. Silti spinnu pysyy melko hyvin irti vedestä pitkän aikaa: https://www.youtube.com/watch?v=1M4NZ6ainpM&spfreload=10

Joakim1 kirjoitti:

Kannattaa kokeilla! Spinnun kulmahan on kiinni puomin päässä korkealla vedestä, joten se ei voi mennä veteen. Falli on yleensä niin pitkä, että se voi päästä veteen saakka. Kovassa tuulessa spinnu saa tuulta niin, että se lepattaa siinä mukavasti kaidevaijereiden korkeudella. Keveymmässä se menee veteen, jos ei tee mitään, mutta veteenmenosta ei seuraa mitään pahaa. Spinnu laahaa vettä veneen vieressä "sukkana". Ei troolaa ja ei vaadi voimaa ylösnostamiseen. Jos päästää tuulen puolen skuutinkin, spinnu voi muodostaa hienon troolin ja pysäyttää veneen. Tällöin kovassa tuulessa voi ainoa ratkaisu olla katkaista falli.

Kevyeässä tuulessa riittää pari terävää nykäisyä takaliikistä niin spinnu ei enää mene veteen. Ehkä joku kohta voi vähän kastua yksin laskettaessa, mutta ei sen kummempaa.

Siis älä päästä tuulenpuolen skuuttia ennen kuin suurin osa spinnusta on kannella/sylissä/kajuutassa.

Aina ei voi laskea myötäiseen laskun ajaksi. Siellä voi olla matalaa. Aika monta kertaa tuuli on kääntynyt tai koventunut niin, että tekee tiukkaa päästä väylää pitkin. Silloin on mukava osata laskea spinnu niin, ettei tarvitse kääntää myötäiselle.

Eikä se spinnun lasku 30 solmun tuulessa ole aina helppoa myötäiselläkään, jos ei päästä fallia.

Fallin päästämistä ennen on joskus hyvä kiristää suojan puolen skuutti. Lähinnä silloin, kun ensiksi päästetään puomi etustaagiin, jolloin koko spinnu on varsin edessä ellei skuuttia kiristä. Ko. laskumenetelmä onkin nimeltään "stretch and blow".

Tästä saat ehkä hiukan makua spinnun käytöksestä ko. tilanteessa: https://www.youtube.com/watch?v=LFhGjsz2wb4

Kuten huomaat spinnu tulee lähinnä suoraan alaspäin ei siis kauas veneestä mereen.

Tässä toinen, joka alkaa broachista. Päästävät turhaan tuulen puolen skuuttia, koska puomi on taitanut karata korkealle. https://www.youtube.com/watch?v=8sd513xQzV4

Tässä esimerkki, jossa on virheellisesti päästetty tuulen puolen skuutti. Silti spinnu pysyy melko hyvin irti vedestä pitkän aikaa: https://www.youtube.com/watch?v=1M4NZ6ainpM&spfreload=10

Lue lisää

Kannattaa mieluummin kokeilla laukaista se tuulenpuolen kulma ...

Ei mene veteen, ei tarvitse vahingossakaan katkoa fallia, falli ei mene vahingossakaan maston läpi, kallistus loppuu siihen.

Totta tietysti että ennen seuraavaa spinnunostoa spinnu pitää pakata ja kaikki tehdä muutenkin uusiksi. Vaan harvemminpa yksinpurjehtija enää sitä spinnua ihan heti nostaakaan noissa kovemmissa tuulissa.

parempi.vaihtoehto kirjoitti:

Kannattaa mieluummin kokeilla laukaista se tuulenpuolen kulma ...

Ei mene veteen, ei tarvitse vahingossakaan katkoa fallia, falli ei mene vahingossakaan maston läpi, kallistus loppuu siihen.

Totta tietysti että ennen seuraavaa spinnunostoa spinnu pitää pakata ja kaikki tehdä muutenkin uusiksi. Vaan harvemminpa yksinpurjehtija enää sitä spinnua ihan heti nostaakaan noissa kovemmissa tuulissa.

Lue lisää

Fallin laukaisusta ei tule mitään ongelmia, jos ei päästä sitä tuulen puolen skuuttia. Kaksi kertaa olen ollut veneessä spinnun troolatessa. Molemmissa tilanteen aiheutti se, ettei oltu sovittu mitä tehdään eli toinen päästi fallia ja toinen skuuttia. Toinen niistä johti fallin katkaisuun kun lisäksi skuutin päässä oli solmu ja kaikissa köysissä vetoa enemmän kuin kaksi miestä jaksaa vetää. Yksin on vaikea olla sopimatta laskutavasta. Omassa veneessäni ei ole koskaan noin käynyt, koska teen aina selväksi miten spinnu lasketaan.

Falli ei tietenkään mene mastosta läpi, koska sen päässä on solmu. Tarpeeksi pitkänä se ei edes mene solmuun asti.

Voit laskea spinnun haluamallasi tavalla. Itse olen kokeillut kaikkia tässä ketjussa käsiteltyjä hyvin monta kertaa, tai no en spinnusukan käyttöä kuin muutaman kerran. Tästä olen oppinut, että kovassa tuulessa (ja usien muutenkin) fallin päästö on nopein, helpoin ja ennen kaikkea turvallisin tapa laskea spinnu.

Joakim1 kirjoitti:

Fallin laukaisusta ei tule mitään ongelmia, jos ei päästä sitä tuulen puolen skuuttia. Kaksi kertaa olen ollut veneessä spinnun troolatessa. Molemmissa tilanteen aiheutti se, ettei oltu sovittu mitä tehdään eli toinen päästi fallia ja toinen skuuttia. Toinen niistä johti fallin katkaisuun kun lisäksi skuutin päässä oli solmu ja kaikissa köysissä vetoa enemmän kuin kaksi miestä jaksaa vetää. Yksin on vaikea olla sopimatta laskutavasta. Omassa veneessäni ei ole koskaan noin käynyt, koska teen aina selväksi miten spinnu lasketaan.

Falli ei tietenkään mene mastosta läpi, koska sen päässä on solmu. Tarpeeksi pitkänä se ei edes mene solmuun asti.

Voit laskea spinnun haluamallasi tavalla. Itse olen kokeillut kaikkia tässä ketjussa käsiteltyjä hyvin monta kertaa, tai no en spinnusukan käyttöä kuin muutaman kerran. Tästä olen oppinut, että kovassa tuulessa (ja usien muutenkin) fallin päästö on nopein, helpoin ja ennen kaikkea turvallisin tapa laskea spinnu.

Lue lisää

"Falli ei tietenkään mene mastosta läpi, koska sen päässä on solmu."

Spinnufallin päässä nimenomaan EI ole solmua. Juuri siksi että tarvittaessa se menisi läpi. Sama koskee myös spinnuskuutteja.

Niin kauan kuin spinnun kaikissa kolmessa kulmassa on köysi kiinni on mahdollista että spinnu haukkaa tuulta.

En kyllä haluaisi spunnuunkaan fallia, jonka vapaan pään saisi tökerrettyä maston sisälle.

parempi.vaihtoehto kirjoitti:

"Falli ei tietenkään mene mastosta läpi, koska sen päässä on solmu."

Spinnufallin päässä nimenomaan EI ole solmua. Juuri siksi että tarvittaessa se menisi läpi. Sama koskee myös spinnuskuutteja.

Niin kauan kuin spinnun kaikissa kolmessa kulmassa on köysi kiinni on mahdollista että spinnu haukkaa tuulta.

Lue lisää

Tottakai fallin päässä on solmu. En ole koskaan ollut veneessä, jossa ei olisi. Kun sitten kerran 20 vuodessa on tarve päästää lisää, otetaan puukku siitä vierestä. Skuuttien päässä en pidä solmuja, mutta jotkut pitävät. Pienemmissä veneissä skuutti on usein yhtä köyttä eli päästäminen onnistuu vain puukolla, jos tarvetta on päästää enemmän kuin se parin metrin ylimäärä lukkojen välillä.

Kun falli on päästetty spinnu on alhaalla eikä tee enää mitään "pahaa". Kovassa tuulessa yksi kulma laukaistuna ja yksi topissa vetoa on vielä hurjasti, varsinkin toppispinnulla. Vene ei välttämättä ole vielä hallinnassa. Sivutuulessa spinnu lentää puomin taakse heti laukaisun jälkeen. Saahan sen sieltäkin alas, mutta taas astetta vaikeammin.

parempi.vaihtoehto kirjoitti:

"Falli ei tietenkään mene mastosta läpi, koska sen päässä on solmu."

Spinnufallin päässä nimenomaan EI ole solmua. Juuri siksi että tarvittaessa se menisi läpi. Sama koskee myös spinnuskuutteja.

Niin kauan kuin spinnun kaikissa kolmessa kulmassa on köysi kiinni on mahdollista että spinnu haukkaa tuulta.

Lue lisää

Fallin päässä on solmu, skuutien päässä ei. Skuutit saa aina pujotettua takaisin ja toisaalta fallia varten on puukko keksitty hätätapauksia varten. Solmuun saakka päästetty falli on riittävän pitkälle päästetty.

Joakim1 kirjoitti:

Kannattaa kokeilla! Spinnun kulmahan on kiinni puomin päässä korkealla vedestä, joten se ei voi mennä veteen. Falli on yleensä niin pitkä, että se voi päästä veteen saakka. Kovassa tuulessa spinnu saa tuulta niin, että se lepattaa siinä mukavasti kaidevaijereiden korkeudella. Keveymmässä se menee veteen, jos ei tee mitään, mutta veteenmenosta ei seuraa mitään pahaa. Spinnu laahaa vettä veneen vieressä "sukkana". Ei troolaa ja ei vaadi voimaa ylösnostamiseen. Jos päästää tuulen puolen skuutinkin, spinnu voi muodostaa hienon troolin ja pysäyttää veneen. Tällöin kovassa tuulessa voi ainoa ratkaisu olla katkaista falli.

Kevyeässä tuulessa riittää pari terävää nykäisyä takaliikistä niin spinnu ei enää mene veteen. Ehkä joku kohta voi vähän kastua yksin laskettaessa, mutta ei sen kummempaa.

Siis älä päästä tuulenpuolen skuuttia ennen kuin suurin osa spinnusta on kannella/sylissä/kajuutassa.

Aina ei voi laskea myötäiseen laskun ajaksi. Siellä voi olla matalaa. Aika monta kertaa tuuli on kääntynyt tai koventunut niin, että tekee tiukkaa päästä väylää pitkin. Silloin on mukava osata laskea spinnu niin, ettei tarvitse kääntää myötäiselle.

Eikä se spinnun lasku 30 solmun tuulessa ole aina helppoa myötäiselläkään, jos ei päästä fallia.

Fallin päästämistä ennen on joskus hyvä kiristää suojan puolen skuutti. Lähinnä silloin, kun ensiksi päästetään puomi etustaagiin, jolloin koko spinnu on varsin edessä ellei skuuttia kiristä. Ko. laskumenetelmä onkin nimeltään "stretch and blow".

Tästä saat ehkä hiukan makua spinnun käytöksestä ko. tilanteessa: https://www.youtube.com/watch?v=LFhGjsz2wb4

Kuten huomaat spinnu tulee lähinnä suoraan alaspäin ei siis kauas veneestä mereen.

Tässä toinen, joka alkaa broachista. Päästävät turhaan tuulen puolen skuuttia, koska puomi on taitanut karata korkealle. https://www.youtube.com/watch?v=8sd513xQzV4

Tässä esimerkki, jossa on virheellisesti päästetty tuulen puolen skuutti. Silti spinnu pysyy melko hyvin irti vedestä pitkän aikaa: https://www.youtube.com/watch?v=1M4NZ6ainpM&spfreload=10

Lue lisää

Mikään noista videoista ei liity siihen, mitä kommentoin. Eli fallista pudottamiseen, silloin kun kurssi tekstisi mukaan on "tiukka". Ja aiheena siis on yksinpurjehdus. Nuo videot ovat koheltamista täydellä miehistöllä myötätuuleen.

parempi.vaihtoehto kirjoitti:

Kannattaa mieluummin kokeilla laukaista se tuulenpuolen kulma ...

Ei mene veteen, ei tarvitse vahingossakaan katkoa fallia, falli ei mene vahingossakaan maston läpi, kallistus loppuu siihen.

Totta tietysti että ennen seuraavaa spinnunostoa spinnu pitää pakata ja kaikki tehdä muutenkin uusiksi. Vaan harvemminpa yksinpurjehtija enää sitä spinnua ihan heti nostaakaan noissa kovemmissa tuulissa.

Lue lisää

Kerran skuutin laukaisun jälkeen laukesi toinenkin skuuti kaidevaijeriin. Ja tietenkin juuri sillä hetkellä lähistöllä oli kuvausvene. Pääsin telkkariin saakka liehuttaen spinnua lippuna topista.

Vaikka itse sen sanonkin, kalastin spinnun kohtuullisen kätevästi käsiin liikaa aikaa tuhraamatta, kisasta tuli vielä voitto. Mutta falli päästämällä ei olisi sitäkään minuuttia menetetty, tapa vain oli silloin toinen.

seppomartti kirjoitti:

Mikään noista videoista ei liity siihen, mitä kommentoin. Eli fallista pudottamiseen, silloin kun kurssi tekstisi mukaan on "tiukka". Ja aiheena siis on yksinpurjehdus. Nuo videot ovat koheltamista täydellä miehistöllä myötätuuleen.

Lue lisää

Tiukalla kulmalla yksinpurjehtien falli päästäen video oli jo kauan sitten linkattuna. Valitettavasti noita videoita, joissa laskun näkisi hyvin vähänkin vaikeammissa oloissa ei kasva puissa. Nuo "koheltamisvideot" linkitin vain siksi, että näet miten spinnu käyttäytyy falli päästettynä. Muuta relevanssia niissä ei ollut.

Joakim1 kirjoitti:

Tottakai fallin päässä on solmu. En ole koskaan ollut veneessä, jossa ei olisi. Kun sitten kerran 20 vuodessa on tarve päästää lisää, otetaan puukku siitä vierestä. Skuuttien päässä en pidä solmuja, mutta jotkut pitävät. Pienemmissä veneissä skuutti on usein yhtä köyttä eli päästäminen onnistuu vain puukolla, jos tarvetta on päästää enemmän kuin se parin metrin ylimäärä lukkojen välillä.

Kun falli on päästetty spinnu on alhaalla eikä tee enää mitään "pahaa". Kovassa tuulessa yksi kulma laukaistuna ja yksi topissa vetoa on vielä hurjasti, varsinkin toppispinnulla. Vene ei välttämättä ole vielä hallinnassa. Sivutuulessa spinnu lentää puomin taakse heti laukaisun jälkeen. Saahan sen sieltäkin alas, mutta taas astetta vaikeammin.

Lue lisää

"En ole koskaan ollut veneessä, jossa ei olisi."

Et sitten ole koskaan ollut veneessä jossa kippari osaa asiansa.

"Kun sitten kerran 20 vuodessa on tarve päästää lisää, otetaan puukku siitä vierestä."

Spinnussa on niin suuret voimat että muutama sekuntikin voi olla liikaa. Jos on hätä sen fallin (ja skuuttien) on päästävä juoksemaan kokonaan irti. Ne voi sitten joskus myöhemmin pujotella rauhassa takaisin, pääasia on ettei pääse syntymään vahinkoja.

Pohdintaa voi lukea vaikka täältä:
http://www.ybw.com/forums/archive/index.php/t-342034.html
https://books.google.fi/books?id=9gTSBgAAQBAJ&pg=PA28&lpg=PA28&dq=spinnaker fall stopper knot&source=bl&ots=en2JgHCiXl&sig=vwlS_ANQ1Wx4bWIUUMxkxl9NbCc&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiQ6ezGp9XSAhXFliwKHdBiBCcQ6AEILTAC#v=onepage&q=spinnaker fall stopper knot&f=false

täytyy.vaan.osata kirjoitti:

"En ole koskaan ollut veneessä, jossa ei olisi."

Et sitten ole koskaan ollut veneessä jossa kippari osaa asiansa.

"Kun sitten kerran 20 vuodessa on tarve päästää lisää, otetaan puukku siitä vierestä."

Spinnussa on niin suuret voimat että muutama sekuntikin voi olla liikaa. Jos on hätä sen fallin (ja skuuttien) on päästävä juoksemaan kokonaan irti. Ne voi sitten joskus myöhemmin pujotella rauhassa takaisin, pääasia on ettei pääse syntymään vahinkoja.

Pohdintaa voi lukea vaikka täältä:
http://www.ybw.com/forums/archive/index.php/t-342034.html
https://books.google.fi/books?id=9gTSBgAAQBAJ&pg=PA28&lpg=PA28&dq=spinnaker fall stopper knot&source=bl&ots=en2JgHCiXl&sig=vwlS_ANQ1Wx4bWIUUMxkxl9NbCc&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiQ6ezGp9XSAhXFliwKHdBiBCcQ6AEILTAC#v=onepage&q=spinnaker fall stopper knot&f=false

Lue lisää

Oleellinen pointti meni väärin, falli täysin avoinna spinnun voimat eivät ole isot. Juuri siksi fallin päästäminen onkin hyvä tapa spinnun laskussa, kun käsivoimat riittäävät spinnun sisäänottoon.

iso.virhe kirjoitti:

Oleellinen pointti meni väärin, falli täysin avoinna spinnun voimat eivät ole isot. Juuri siksi fallin päästäminen onkin hyvä tapa spinnun laskussa, kun käsivoimat riittäävät spinnun sisäänottoon.

Lue lisää

"falli täysin avoinna"

Jos falli täysin avoinna riittää niin sittenhän sen solmun puuttuminen ei haittaa mitään, mikäänhän ei vedä sitä fallia läpi. Eihän? Ja jos kuitenkin vetää niin sitten niitä voimia onkin :)

Viisaampien pohdintaa voit lukea laittamistani linkeistä. Niitä löytyy kyllä enemmänkin jos viitsii hakea.

sitten.ei.haittaa kirjoitti:

"falli täysin avoinna"

Jos falli täysin avoinna riittää niin sittenhän sen solmun puuttuminen ei haittaa mitään, mikäänhän ei vedä sitä fallia läpi. Eihän? Ja jos kuitenkin vetää niin sitten niitä voimia onkin :)

Viisaampien pohdintaa voit lukea laittamistani linkeistä. Niitä löytyy kyllä enemmänkin jos viitsii hakea.

Lue lisää

Pelkkä fallin oma paino riittää vetämään avoimen fallin maston läpi. Oleellisena lisänä on vielä spinnun liike ja tuulen voima mastosta ulos tulevassa fallin osassa. Kun et noita ymmärrä, ei ihmetytä muutkaan ymmärryksesi.

Kun oma ymmärrys ei riitä, ei pidä uskoa ensimmäistä jossain linkissä ehdotettua totuutta.

ymmärrystä.peliin kirjoitti:

Pelkkä fallin oma paino riittää vetämään avoimen fallin maston läpi. Oleellisena lisänä on vielä spinnun liike ja tuulen voima mastosta ulos tulevassa fallin osassa. Kun et noita ymmärrä, ei ihmetytä muutkaan ymmärryksesi.

Kun oma ymmärrys ei riitä, ei pidä uskoa ensimmäistä jossain linkissä ehdotettua totuutta.

Lue lisää

Alunperin tämän asian kertoi minulle avomeripurjehduksen turvallisuuskouluttaja. Omaa keksintöä se ei siis ole.

Nuo linkit löytyivät kun nyt etsin teille tietoa asiasta. Viisas etsii tietoa ja miettii mikä on sopivinta, tyhmä pitäytyy uskossaan eikä edes halua miettiä muita vaihtoehtoja.

kannattaa.miettiä kirjoitti:

Alunperin tämän asian kertoi minulle avomeripurjehduksen turvallisuuskouluttaja. Omaa keksintöä se ei siis ole.

Nuo linkit löytyivät kun nyt etsin teille tietoa asiasta. Viisas etsii tietoa ja miettii mikä on sopivinta, tyhmä pitäytyy uskossaan eikä edes halua miettiä muita vaihtoehtoja.

Lue lisää

Ei tuo nyt todellakaan ole mikään yleinen käsitys sen enempää kouluttajien kuin kokeneiden purjehtijoiden joukossa. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa fallin päästäminen läpi olisi niin kiireellistä, ettei sitä ehtisi puukolla tehdä. Se muutaman sekunnin mietintä on lähinnä hyväksi. Onko tuo nyt oikeasti tarpeen?

Fallin saaminen takaisin on kuitenkin merellä hyvin haastavaa ja spinnun köysineen voi menettää aika helposti, jos minkään spinnuun kiinnitetyn köyden päässä ei ole solmua. Skuutien pääseminen läpi ei ole suurikaan vahinko, joten niiden päässä solmuista ei ole juuri hyötyä.

Joakim1 kirjoitti:

Ei tuo nyt todellakaan ole mikään yleinen käsitys sen enempää kouluttajien kuin kokeneiden purjehtijoiden joukossa. Vaikea kuvitella tilannetta, jossa fallin päästäminen läpi olisi niin kiireellistä, ettei sitä ehtisi puukolla tehdä. Se muutaman sekunnin mietintä on lähinnä hyväksi. Onko tuo nyt oikeasti tarpeen?

Fallin saaminen takaisin on kuitenkin merellä hyvin haastavaa ja spinnun köysineen voi menettää aika helposti, jos minkään spinnuun kiinnitetyn köyden päässä ei ole solmua. Skuutien pääseminen läpi ei ole suurikaan vahinko, joten niiden päässä solmuista ei ole juuri hyötyä.

Lue lisää

"Ei tuo nyt todellakaan ole mikään yleinen käsitys sen enempää kouluttajien kuin kokeneiden purjehtijoiden joukossa. "

Mistäs sinä sen tiedät? Ei sen puoleen että "yleinen käsitys" olisi mikään tae oikeassa olemisesta. Suurin osa ei varmaan ole edes ajatellut asiaa, tekee vaan solmun kun muissakin falleissa on.

"Onko tuo nyt oikeasti tarpeen? "

Hyvin harvaistahan se varmaan on että se olisi tarpeen. Mutta on viisasta varautua tähänkin kun varautumisesta ei ole haittaa. Kyllä, falli VOI mennä maston läpi mutta eipä vaan kuitenkaan ole mennyt. Johtuu varmaan siitä että teen asiat helpommin ja päästän sen alakulman irti ekä leiki fallin kanssa.

"Fallin saaminen takaisin on kuitenkin merellä hyvin haastavaa"

Miksi se pitäisi saada takaisin merellä? Ehtiihän sitä myöhemminkin.

"spinnun köysineen voi menettää aika helposti"

JOS sekä falli että skuutit ovat kaikki irti niin sitten lienee tarkoituskin että kaikki ovat irti ja että spinnusta pääsee kokonaan irti? Parempi menettää spinnu kuin koko vene.

kannattaa.miettiä kirjoitti:

"Ei tuo nyt todellakaan ole mikään yleinen käsitys sen enempää kouluttajien kuin kokeneiden purjehtijoiden joukossa. "

Mistäs sinä sen tiedät? Ei sen puoleen että "yleinen käsitys" olisi mikään tae oikeassa olemisesta. Suurin osa ei varmaan ole edes ajatellut asiaa, tekee vaan solmun kun muissakin falleissa on.

"Onko tuo nyt oikeasti tarpeen? "

Hyvin harvaistahan se varmaan on että se olisi tarpeen. Mutta on viisasta varautua tähänkin kun varautumisesta ei ole haittaa. Kyllä, falli VOI mennä maston läpi mutta eipä vaan kuitenkaan ole mennyt. Johtuu varmaan siitä että teen asiat helpommin ja päästän sen alakulman irti ekä leiki fallin kanssa.

"Fallin saaminen takaisin on kuitenkin merellä hyvin haastavaa"

Miksi se pitäisi saada takaisin merellä? Ehtiihän sitä myöhemminkin.

"spinnun köysineen voi menettää aika helposti"

JOS sekä falli että skuutit ovat kaikki irti niin sitten lienee tarkoituskin että kaikki ovat irti ja että spinnusta pääsee kokonaan irti? Parempi menettää spinnu kuin koko vene.

Lue lisää

Vain harvoissa asioissa on vain yksi totuus, ja tämä ei varmasti ollut yksi niistä. Aivan yhtä todennäköistä kuin joutua tilanteeseen, jossa vene on vaarassa fallissa olevan solmun takia, on joutua vastaavaan tilanteeseen solmun puuttumisen takia. Mahdollisia skenaarioita on paljon enemmän kuin mihin mielikuvitus yltää.

Miksi fallin yleensä pitäisi olla siellä mastossa, jos sitä ei kerran tarvita????

ainoa.totuusko kirjoitti:

Vain harvoissa asioissa on vain yksi totuus, ja tämä ei varmasti ollut yksi niistä. Aivan yhtä todennäköistä kuin joutua tilanteeseen, jossa vene on vaarassa fallissa olevan solmun takia, on joutua vastaavaan tilanteeseen solmun puuttumisen takia. Mahdollisia skenaarioita on paljon enemmän kuin mihin mielikuvitus yltää.

Miksi fallin yleensä pitäisi olla siellä mastossa, jos sitä ei kerran tarvita????

Lue lisää

En pysty keksimään millainen vaaratilanne voisi syntyä solmun puuttumisen takia. Täällähän on kerrottu ettei se mitään haittaa vaikka fallin laskisikin aivan löysäksi.

Fallia tarvitaan purjeen nostoon. Spinnun nosto ei ole aina välttämätöntä, se voi vallan hyvin odottaa seuraavaankin päivään.

kannattaa.miettiä kirjoitti:

En pysty keksimään millainen vaaratilanne voisi syntyä solmun puuttumisen takia. Täällähän on kerrottu ettei se mitään haittaa vaikka fallin laskisikin aivan löysäksi.

Fallia tarvitaan purjeen nostoon. Spinnun nosto ei ole aina välttämätöntä, se voi vallan hyvin odottaa seuraavaankin päivään.

Lue lisää

Jos et keksi, millainen vaaratilanne solmun puuttumisesta voi seurata, kerro edes minkälainen vaaratilanne solmusta voi johtua. Eritysisesti sellainen, jonka ratkaisu on niistä parista sekunnista kiinni, jotka puukon käyttö aiheuttaa. Minä kerron sitten sen toisen vaihtoehdon.

pinnistä kirjoitti:

Jos et keksi, millainen vaaratilanne solmun puuttumisesta voi seurata, kerro edes minkälainen vaaratilanne solmusta voi johtua. Eritysisesti sellainen, jonka ratkaisu on niistä parista sekunnista kiinni, jotka puukon käyttö aiheuttaa. Minä kerron sitten sen toisen vaihtoehdon.

Lue lisää

"kerro edes minkälainen vaaratilanne solmusta voi johtua."

Spinnu täyttyy vedestä (on laskettu veteen asti) ja kaataa äkkiä veneen. Siinä ihmiset lentää ...

pari.esimerkkiä kirjoitti:

"kerro edes minkälainen vaaratilanne solmusta voi johtua."

Spinnu täyttyy vedestä (on laskettu veteen asti) ja kaataa äkkiä veneen. Siinä ihmiset lentää ...

Ihmiset lensivät jo, eikä niillä muutamilla sekunneilla ole enää merkitystä. Venekin on pysähtynyt niille sijoilleen, joten ihmiset voidaan helpommin pelastaa. Toisaalta tapahtuma on jopa paljon todennäköisempi, jos fallin päässä ei ole solmua. Sinällään vedessä oleva spinnu ei edes kaada venettä, sen tekee tuulen täyttämä spinnu.

Ja mitä sitten voi tapahtua, kun fallissa ei ole solmua ja fallin lukko pettää lenssillä. Spinnu tietenkin lentää veneen eteen ja vetää fallin perässään ulos mastosta. Falli taas vetää spinnun topin veteen ja spinnu joutuu veneen alle. Jos spinnu ei ulotu potkuriin saakka, ainakin falli sinne menee. Voi siinä jumittua peräsinkin. Jos fallissa olisi ollut solmu, jäisi spinnu lippuna veneen eteen.

Vaikuttaa sille, ettei ainakaan avomerikilpailu ole sinun juttusi. Jos olisi, olisi käytännön todellisuus paremmin hallussa. Siellä kun näitä juttuja tapahtuu, kun aina ei mene kuin strömsössä.

Aivan sama, onko spinnu vedessä sukkana vai auenneena, trooli se on silti, jota ei liikkuvaan veneeseen saa kiskottua.

se.ja.sama kirjoitti:

Aivan sama, onko spinnu vedessä sukkana vai auenneena, trooli se on silti, jota ei liikkuvaan veneeseen saa kiskottua.

No ei todellakaan ole! Sukkana oleva spinnu ei hirveästi hidasta venettä ja sen saa kerättyä sisään vaikka 8 solmun vauhdissa. Troolaava spinnu pysäyttää veneen ja samalla menee ohjailukyky. Iso vetää edelleen ja kovemmessa tuulessa voimat ovat sellaiset, ettei käsivoimin spinnua saa veneeseen.

Falli ei voi olla niin pitkä, että se estää troolauksen, jos tuulenpuolen skuutti pääsee irti, mutta ei juokse läpi. Jos tuulenpuolen kulma on edelleen kiinni puomissa, spinnu ei troolaa oli falli pitkä tai lyhyt.