olen itsekin välillä työttömänä ollut ja tiedän mitä on kituuttaa pienellä korvauksella. Kun aikaa on ollut miettiä ja pohtia asioita eri tavalla kuin työssä ollessaan, sitä keksii milloin mitäkin omassa pienessä päässään.
Luin tässä joku aika sitten jonkun uutisen kuinka paljon isot kaupungit (esim. Helsinki) maksavat vuodessa "sakkoa" kun eivät pysty lain määräämässä ajassa työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Sama ongelma varmasti on pienemmissäkin kaupungeissa, maaseutukunnista puhumattakaan.
Jos järkevästi ajatellaan niin sekin raha mikä näihin "sakkomaksuihin" menee voitaisiin suoraan laittaa työttömyyden todelliseen hoitamiseen. Eli palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä johonkin pieniin tehtäviin (esim. vanhusten ulkoiluttaminen tai heidän pienimuotoinen avustaminen, risusavottaa, ulkoalueiden kunnostamista ja siistimistä jne.)..töiden luetteloa voitaisiin jatkaa loputtomiin. Tiedän, ettei monikaan työtön välttämättä lähde vastaaviin hommiin jos niihin velvoitettaisiin, koska sama raha tulee kotona makaamallakin (tai baarissa kaljoittelemallakin). En syyllistä ketään henkilökohtaisesti tällä viestilläni, vaan lähinnä systeemiä joka mahdollistaa tämän. On myös ihmisiä työttömänä esim. jonkun vamman, sairauden tai päihdeongelman vuoksi, joiden työllistyminen on hyvin epätodennäköistä. Heidän ongelmaansa pitäisi puuttua omalla tavallaan esim. panostamalla kuntouttavaan toimintaan (työpajat tms.).
Otetaan karkea esimerkki: keskisuuri kaupunki käyttää pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuihin esim. 1,2milj.euroa/v. Saman aikaan kotihoidossa hoitajat väsyvät työn paljouteen ja raskauteen ja kiireeseen. Laskekaa monta hoiva-avustajaa samalla rahalla saisi palkattua jos palkkaa maksetaan vaikka 9-10e/h ja työtä tarjotaan esim. 6-8h/arkipv tarpeen mukaan. Verojen ja pidätysten jälkeenkin työttömälle jää varmasti sama raha ja vähän enemmänkin kuin peruspäiväraja olisi. Samalla tästä hyötyisi niin kaupunki, verottaja, työtön itse ja myös hoidettavat vanhukset. Työtönkin kokisi myös itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. En kannata mitään pakkokeinoja, vaan kaikki perustuisi siihen, miten paljon halukkaita työttömiä tähän olisi löydettävissä. Ne jotka eivät lähtisi tähän mukaan haastateltaisiin ja pyydettäisiin perustelemaan kieltäytymisensä ja kysyttäisiin heiltä millä keinoin he toivoisivat muuten työllistyvänsä jos tämä ei riitä. "Ei huvita" ei saisi olla riittävä perustelu kuitenkaan.
Luin tässä joku aika sitten jonkun uutisen kuinka paljon isot kaupungit (esim. Helsinki) maksavat vuodessa "sakkoa" kun eivät pysty lain määräämässä ajassa työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Sama ongelma varmasti on pienemmissäkin kaupungeissa, maaseutukunnista puhumattakaan.
Jos järkevästi ajatellaan niin sekin raha mikä näihin "sakkomaksuihin" menee voitaisiin suoraan laittaa työttömyyden todelliseen hoitamiseen. Eli palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä johonkin pieniin tehtäviin (esim. vanhusten ulkoiluttaminen tai heidän pienimuotoinen avustaminen, risusavottaa, ulkoalueiden kunnostamista ja siistimistä jne.)..töiden luetteloa voitaisiin jatkaa loputtomiin. Tiedän, ettei monikaan työtön välttämättä lähde vastaaviin hommiin jos niihin velvoitettaisiin, koska sama raha tulee kotona makaamallakin (tai baarissa kaljoittelemallakin). En syyllistä ketään henkilökohtaisesti tällä viestilläni, vaan lähinnä systeemiä joka mahdollistaa tämän. On myös ihmisiä työttömänä esim. jonkun vamman, sairauden tai päihdeongelman vuoksi, joiden työllistyminen on hyvin epätodennäköistä. Heidän ongelmaansa pitäisi puuttua omalla tavallaan esim. panostamalla kuntouttavaan toimintaan (työpajat tms.).
Otetaan karkea esimerkki: keskisuuri kaupunki käyttää pitkäaikaistyöttömien sakkomaksuihin esim. 1,2milj.euroa/v. Saman aikaan kotihoidossa hoitajat väsyvät työn paljouteen ja raskauteen ja kiireeseen. Laskekaa monta hoiva-avustajaa samalla rahalla saisi palkattua jos palkkaa maksetaan vaikka 9-10e/h ja työtä tarjotaan esim. 6-8h/arkipv tarpeen mukaan. Verojen ja pidätysten jälkeenkin työttömälle jää varmasti sama raha ja vähän enemmänkin kuin peruspäiväraja olisi. Samalla tästä hyötyisi niin kaupunki, verottaja, työtön itse ja myös hoidettavat vanhukset. Työtönkin kokisi myös itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. En kannata mitään pakkokeinoja, vaan kaikki perustuisi siihen, miten paljon halukkaita työttömiä tähän olisi löydettävissä. Ne jotka eivät lähtisi tähän mukaan haastateltaisiin ja pyydettäisiin perustelemaan kieltäytymisensä ja kysyttäisiin heiltä millä keinoin he toivoisivat muuten työllistyvänsä jos tämä ei riitä. "Ei huvita" ei saisi olla riittävä perustelu kuitenkaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä on niitä juttuja, joissa työttömän pitäisi itse olla ajoissa aktiivinen. Seurata te-sivuja ja huomata itselle sopiva ilmoitus. Tällä hetkellä toimin iäkkään rouvan avustajana toimistokokemus taustalla. Joku muu laittaa lääkkeet dosettiin eikä mun tarvi niistä huolehtia, kun en tiedäkään niistä mitään.
Tipautan silmätipat hänen silmiin ja siinä varmaan rikon jotain sääntöä. Häntä ei tarvi nostella. En jaksaisi nostella itseäni painavampaa enkä siis sovellu sellaiseen työhön. Kävin joskus haastattelussa ihmiselle, jolla oli yölläkin avustaja, ja piti seurata avustettavan hengitystä katkosten varalta. Onneksi ei valinnut minua!
En liioin halua ajella pitkää työmatkaa osa-aikapalkan perässä, ettei kaikki liksa uppoa auton kuluihin.
Mua ei ole kai koskaan kukaan tarkistanut, onko jotain narkki t. a-holistiongelmaa. Joillakin sellaista on, kuten tunnettua. Samoin avustettavalla voi olla sitäkin ongelmaa. Ja sitten voi olla, että avustaja saa syytöksiä, kun jotain menee hukkaan. Ei kivaa sekään! Näillä sivuilla kertoi joku joutuneensa poliisikuulusteluun tavarasta, jonka vanhus olikin myynyt aiemmin. Ja iäkkäät dementikot ovat joskus ilkeitä. Väkivaltaiset potilaat pitää saada ammattilaisten hoitoon.