Kysy ehdokkaaltasi haluaako hän elää nykyaikaa

Valitkaa valokuitu mutta MAKSAKAA ITSE. Miksihän kaikkien veronmaksajien pitäisi maksaa muutamien hirmuhintaiset liittymät. Loputon naukuminen tästä asiasta. Operaattoriksi tuli alun alkaen rahaton firma joka myi yhdellä eurolla toimintansa uudelle perustetulle kuituyhtiölle. Tämä ei ole menestynyt yhtään paremmin, 2015 näyttää tehneen reilun puolen miljoonan tappiollisen tilinpäätöksen. Ne hölmöt pikkukunnat jotka tähän kelkkaan lähtivät, alkavat pian maksaa tämän hulluuden seurauksia. Syy on yksinkertainen. Kun liittyjiä ei ole riittävästi kannattavaan toimintaan, niin niitä ei ole. Kepu, sossut, kokoomus ja kepun kristikylkiäinen olisivat syösseet Viitasaarenkin tähän älyttömyyteen. Haukutut persut tekivät kaikkien aikojen urotyön estäessään veronmaksajien joutumisen tähän pakkomaksuun. Kuituliittymiä on jo kirkonkylän alueella huomattavia määriä ja varmasti ajan oloon rakentuu hyvinkin kattava verkko.

Otettu kuitua riittämiin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288756890102.html

JOO. JOKAINEN MAKSAKOOT KUITULIITTYMÄSÄ ITSE. MIKÄ HEMMETIN SOSIAALITOIMISTO SE KAUPUNKI ON? PERUSSUOMALAISET OVAT TÄYSIN OIKEASSA. VIITASAARI ON JO IHAN TARPEEKS VELOISSAAN. TULEVAT SUKUPOLVETKIN SAAVAT MELKOISEN VELKAPERINNÖN HARTEILLEEN. MAHTAVAT KIITELLÄ NYKYISIÄ PÄÄTTÄJIÄ LEVÄPERÄISYDESTÄ.

Änkyröinnillään ja ennen kaikkea laajakaistaterrorismillaan Viitasaaren Persut ovat totaalisesti munanneet itsentä. Ilman Hakkaraista tulevissa kuntavaaleissa edessä olisi totaalinen mahalasku!

Lukaisin aamulla herättyäni Ilpo Mannisen ploki-kirjoitukset kaadettuun valokuituhankkeeseen liittyen. Täytyy sanoa, että suorastaan ällistyin kuinka tyhmään ansaan Viitasaaren valtuusto olisikaan ajanut itsensä ja koko Viitasaaren kaupunkimme ikiajoiksi. Uskon että Manninen tietää mistä puhuu, koska ei kepu ja demarit ole väittämässäkään että Mannisen kirjoitus ei pidä paikkaansa. Itkevät vaan miljoonakuiden perään, käsittämättä kuinka suurista rahoista on kyse. Kukahan ne velkavastuut olisi maksanut, kysynpähän vaan?

Siis Viitasaaren valtuustohan vaikuttaisi olevan ihan holtitonta porukkaa!!! Minulle alkaa selvitä pikkuhiljaa miksi suurin osa Keski-Suomen kuntien ja kaupunkien päättäjistä sanoivat kuuskaistalle EI.

MINULLE VALKENI TOTUUS JA NYT TIEDÄN KENELLE ANNAN ÄÄNENI TULEVISSA KUNTAVAALEISSA.

Viitasaaren läpikatkeroituneiden Persujen ykkösagenda on saada sivukylät tyhjäksi.

Kenelle menevät ne kaivuukustannusten kolmen-nelinkertaiset ryöstöhinnat? On joku haistanut hyvän tilin.

Koko taajama nettimottiin

Elisa on ilmoittanut irtisanovansa 3,5 kuukauden varoitusajalla kaikki langalliset laajakaistaliittymät Kuohulla päättyväksi 3.7.2017, jonka jälkeen palvelu ei ole enää käytettävissä. Tilalle he tarjoavat Elisan 4G- yhteyttä. Tämä asettaa koko Kuohun taajaman nettiyhteyksien osalta käytännössä laittomaan tilaan.

Elisan lankaverkossa on ollut kuluneiden 15 vuoden aikana jatkuvia katkoksia. Vikailmoitusten jälkeen minulle on aina lähetetty uusi ADSL-modeemi (kun muuta ei keksitä), joita nyt on jo pinossa 7 kpl.

Jokin vuosi sitten sovittiin talokaapelin uusimisesta, koska epäiltiin sen olevan syynä katkoksiin.

Minun piti kaivaa itse oja heidän pylväältään taloon ja Elisa laittoi kaapelin siihen. Itse tietenkin täytin ojan. Kaivutyökin olisi kuulunut Elisalle.

Tämä ei parantanut tilannetta vaan katkokset jatkuivat.

Kerran tien varressa puhelinkaapelin kannatinlanka oli poikki ja kaapeli roikkui maassa. Elisan alihankkija kävi liittämässä kannatinlangan.

Kun kysyin kaapelin uusimisesta, minulle vastattiin, että näitä ei uusita vaan vedetään joskus rullalle. Nyt se siis tapahtuu.

Elisan 4G on jo nyt käyttökelvoton. Tukiaseman keilat on suunnattu Keuruun tien suuntaisesti ja 1,8 kilometrinpäässä tukiasemasta päästään latausnopeuteen 500 Kb ja lähetysnopeuteen 30 Kb.

Nopeus on kokeiltu monta kertaa. Tämä on neljä kertaa hitaampi kuin yleispalveluveloite Elisalta edellyttää ja 40 kertaa hitaampi siedettävästä nopeudesta. Elisa ei siis noudata lakia.

Elisalla ei myöskään ole suunnitelmia laajentaa 4G-kapasiteettia, mikä ilmenee nykyisten 4G-käyttäjien vikailmoitusten vastauksista.

Elisa toteaa, että mobiiliyhteyden vika johtuu liian suuresta käyttäjien määrästä kapasiteettiin nähden ja että heillä ei ole suunnitelmia sen laajentamiseksi. Elisa kehottaa tarvittaessa irtisanomaan sopimuksen.

Mitä sitten tapahtuu, kun tuhannen asukkaan taajama pakotetaan Elisan tai muiden operaattoreiden jo nyt pahasti ruuhkautuneisiin 4G-verkkoihin

Useissa talouksissa 4G ei edes toimi ja 3G:n nopeudet ovat ala-arvoiset, jos niitäkään yleensä on. Samansuuntainen tilanne on myös muilla operaattoreilla.

Jyväskylän kaupungin kärkihanke tälle vuodelle on taata hyvät internetyhteydet myös haja-asutusalueelle. Asiassa ei ole kuitenkaan päästy eteenpäin ja valokuituratkaisut ovat vuosien päässä suunnittelun, EU-tukien hakuprosessien ja budjetoinnin ja toteutuksen johdosta.

Ainoa käytännön vaihtoehto on saada kaupunki investoimaan 50 000 euroa Ukkoverkkojen talokohtaisiin langattomiin LTE-yhteyksiin Kuohulla. Nämä eivät ruuhkaudu 4G:n tavoin. Tällä ratkaisulla saataisiin pelastettua taajaman kunnolliset nettiyhteydet kohtuuhinnalla.

On mielenkiintoista nähdä, miten Elisa reagoi aikanaan yleispalveluvelvoitteen laiminlyöntiin. Tämä asia on tuotu yhtiölle hyvin selvästi esille ja mikäli mitään toimenpiteitä ei tehdä, on kysymys tahallisesta laiminlyönnistä. Ei voi väittää, että ei ole tiennyt.

On myös pöyristyttävää, että Jyväskylän teknologiaviritteisessä kaupungissa kunnon nettiyhteydet ovat näin retuperällä samalla kun naapurikunnissa surfaillaan 100 Mb valokuiduilla. Saman tulevat kokemaan muutkin Jyväskylän haja-asutustaajamat.

Olemme samassa tilanteessa kuin Lapin erämaat.

Nyt on eri tahojen, kaupungin, kuntapolitiikkojen, kaupunkilaisten ja viranomaisten aika toimia.

Juha Kainulainen

Jyväskylä, Kuohu

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Koko-taajama-nettimottiin/948852

Hyvä kirjoitus. Ukkoverkkojen juttu on hyvä. On hienoa että Jyväskylässä ajatellaan myös maksuja. Sonera antoi Viitasaarella Ukontiellä jaTyöväentalontiellä poistettujen lankayhteyksien tilalle lähes ilmaiseksi asiakkailleen uudet valokuitu yhteydet. Taitaa jatkua sama rakentaminen tänä kesänä.

Terveisiä Kuhmoisista!
Soneran 4G maksaa 20 euroa kuukaudessa. Parilla satkulla saa hyvän suuntaavan ulkoantennin ja 4G reitittimen. Ollut todella luotettava, ei pätki ja nopeudet peräkylässäkin (etäisyys tukiasemaan 3 kilsaa) välillä 30-40 megaa.

Kun 700MHz päivitykset alkaa niin ei pelkoa tukkoamisesta. Toivottavasti mahdollisimman moni menee mukaan tuohon valokuituhimmeliin että ilmabitit jatkossakin riittää minulle:-)
Tai riittäähän ne: taajuudet ei kyllä lopu kun gigahertsialueella ei ole vielä mitään elämää, siis täällä sivukylillä.

Kysy ehdokkaaltasi olisiko hän halunnut maksattaa kaikilla Viitasaaren kuntalaisilla mummosta vaariin vähillä verorahoillaan harvojen kuituliittymät? Viitasaaren lainatakaukset olisivat ollut silloisten tietojen mukaan 13 milj.euroa. Kunnan rahoitus olisi ollut sata prosenttia. Tällä lainasijoituksella olisimme olleet suurin maksaja. Odotamme Valokuituverkkojen tilinpäätöstä, missä se viipyy?Tilinpäätökset ovat olleet tähän mennessä pahasti pakkasella. Karstulan kunnanhallituksen listalla oli Valokuituverkkojen yhtiökokouksen esityslista. Siinä ilmoitettiin ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Kokouksessa esitetään mukana olevilta kunnilta lisää pääomaa yhtiölle. Pääomituksen maksut määräytyvät kunnan koon mukaan. Mikähän olisi ollut Viitasaaren maksuosuus? Yksi syy joka oli jo valveutuneille tiedossa, viestintäviraston tukea on jäädytetty 4,6 milj.euroa. Kassa ilmeisesti tyhjä. Esimerkiksi Pihtipudas antoi n. 6 milj.euron lainatakauksen n. 300 liittymälle. Nyt suurimpana kuntana tulee antamaan lisää ison tukon euroja. Keväällä Valokuituverkot muuttivat osan lainoista sijoituksiksi. Nämä Putaalaisten sijoitukset ovat menneet jo ikiajoiksi. Kummallisinta oli yhtiökokouslistalla mainittu Viitasaaren hankkeen esittely. Tiettävästi Viitasaari ei ole kyseisen Valokuituverkkojen kanssa sopinut yhtään mitään. Jos kunnan nimissä on joku jotain luvannut, se teko on laiton.

Viitasaarihan elää nykyaikaa. Oikeesti liikaakin nykyaikaa ja enemmän kuin "värkeissä olisi edes varaa". Velkaa on ainakin tarpeeksi joka kuntalaisia huolettaa... Kukahan nykyiset velat loppupelissä maksaa kun muuttovirta on suuria asutuskeskuksia kohti. Viimeinen niitti kunta-arkun kanteen olisi ollut valokuituverkon rakentamisesta koitunut älytön lisävelkaantuminen . Onneksi edes Perussuomalaiset turvautuivat hallintovalitukseen ja onnistuivat sillä tavoin kaatamaan älyttömän ja täysin järjenvastaisen kuituhankkeen. Sdp:n valtuustotyöskentelyä seuranneena revin oman sdp:n jäsenkinjan.

Maamme päätöksentekoa seurattuani Sdp/Antti Rinne vastustaa kaikkea mahdollista hallituksen ja eduskunnan päätöksentekoa. Rinne yrittää kaikin konstein saada toimillaan ajettua maamme asioita entistä syvempään ahdinkoon. Rinne pitäisi laittaa syytteeseen epäisänmaallisuudesta. Voiko joku, edes tyhmeliini äänestää tuollaista änkyttäjän johtamaa puoluetta-kannattaa miettiä!

Persujen kärkipoliitikot tekee hienoa työtä ja tarjolla olisi vaikka mitä. Vaan täällä nämä pari sankaria ryssii koko homman!
Koettakaa jollakin tapaa sisäistää että nykyaikaan ja etenkin tulevaisuuteen kuuluu toimivat laajakaistayhteydet! Palvelut ja jokapäiväisten asioiden hoito siirtyy entistä enemmän verkkoon. Ja ilman niiden palveluiden käyttömahdollisuutta nuorempi väki varmaan kerää kamppeet ja häipyy.
Toisiasiahan on se että jos kehitys olisi Viitasaaren persuista kiinni, täällä vieläkin pyyhittäs päreellä perseet!

Tiettävästi edelleenkään persut eivät vastusta laajakaistayhteyksiä. Kun hyödynnetään kaikkea mahdollista olemassa olevaa infraa ja mahdollisia Elenian monttuja niin varmasti ovat mukana. Liityjiä tarpeeksi ja ei lähdetä pitkin korpia yhdelle asukkaalle vetämään. Valokuituverkkojen kanssa ei minkäänlaiseen yhteistyöhön. Sörkän Ruusu selvitä pääsi ennenkuin kirjoittelet.

Mitä hyvää keskusta puolue on tehnyt viitasaarelaisten hyväksi tai saanut aikaan?

Joko viitasaarelaiset valittivat Pohjanmaan käräjäoikeuden päätöksestä? Oli se vaan omituinen päätös. Selvittäjäksi päätettiin Kuuskaistan mies?

Täällä käsketään ostaa kuitu omilla rahoilla. Tuollaisissa infrahommissa on vaan järkevää rakentaa yhteiskunnan varoilla. Eihän kukaan rakenna moottoritie tai vatatietäkään itse. Eikä edes maantietä. Yksityistie eli se oma liittymä on järkevää rakentaa (maksaa) itse. Sama kaukolämmössä, vesijohdoissa jne. Valokuitu on osa nykyaikaista infraa ja jos Viitasaari ei sellaista kykene tarjoamaan, niin väki muuttaa muualle.

Olisihan hienoa, jos oltaisiin rypemässä Valokuituverkkojen jatkuvana maksumiehenä. Näin on käynyt näille kunnille jotka tarttuivat pyydykseen. Taitaa esimerkiksi Pihtiputaan 6 milj.euron sijoitus muuttua lähiaikoina 7 milj.euroksi. Verkkojen tukiasiat ovat jäissä. Kuuskaista hakeutunut velkasaneeraukseen. Kerro viisas yhteiskunnan elätti, eikö näillä faktatiedoilla ole mitään merkitystä. Onhan se niinkin, että kun on maksanut 500€ liittymästä, niin ei muulla ole väliä. Vai mitä?

Eikös meillekin Jyväskylässä tullut yli puolimiljoonaa euroa tappioita Kuuskaistan kiemuroista. Olisikohan Pekkarisella keinoja saada rahat takaisin? Pekkarinen entinen ministerikin höpöttää Finnveran maksuista. Ei ilmeisesti ymmärtänyt hölökäsen pölyä, ja kehuu vain hanketta. Kun on suuri suu, uskolliset kannattajat, voi puhua mitä sylki suuhun tuo. Jyväskylän ei pidä suostua Kuuskaistan velkasaneeraukseen. Silloin menee kaikki saatavat hukkaan. Kaupungin alaskirjauksista en löytänyt päätöksistä merkintöjä?

Voihan paskat!

Sampo_Saarijärveltä

30.3.2017 14:41
Saarijärven Sampossa karua todellisuutta Valokuituverkon suhmuroinneista.
Mitenkä lienee Karstulassa?

Rahat menivät, kuitua ei tullut.
Verkko-osuuskunta Kuuskaistan saneeraus-ohjelma kestää vuosia.
Jos tunnelmaa verkko-osuuskunta Kuuskaistan velkojille järjestetyssä tilaisuudessa pitää kuvata yhdellä sanalla, on se alistunut. Saarijärveläisten Kuuskaistalle maksamat liittymäkorvaukset ovat menneet, luvattua valokuitua ei ole tullut ja rahojen takaisinsaaminen on erittäin epävarmaa.

Velkojien tilaisuus järjestettiin kaupungintalolla tiistaina. Paikalla oli yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Jussi Laakkonen asianajotoimisto Fennosta ja yleisönä yksityishenkilöitä ja kaupungin edustajina kaupunginjohtaja Timo Rusanen ja talous- ja hankintajohtaja Mirja Niemi. - Tämä on poikkeuksellinen yrityssaneerausmenettely, koska mukana on paljon yksityishenkilöitä, Laakkonen totesi.

Velkoja leikattaneen 40-75 prosenttia

Käräjäoikeus hyväksyi kuun alussa Kuuskaistan yrityssaneeraushakemuksen. Taloudellinen selvitys verkko-osuuskunnasta valmistuu huhtikuussa ja varsinainen yrityssaneerausohjelma käynnistynee syksyllä.
Yrityssaneerauksella pyritään konkurssin välttämiseen ja toiminnan jatkumiseen.

Yksityishenkilöiden Kuuskaistalle maksamat velat ovat vakuudettomia, samoin Saarijärven kaupungin noin 500 000 euron saatavat Kuuskaistalta. Laakkosen mukaan saneerausohjelman pituutta ja vakuudettomiin velkoihin kohdistuvan leikkauksen määrää ei voi vielä arvioida.

- Tavanomainen velkojen leikkaus yrityssaneerauksissa on 40-75 prosenttia ja ohjelman kesto 5-8 vuotta, Laakkonen totesi. Havainnot toiminnasta huomioidaan

Kuuskaistalle tehdään erityistilintarkastus ja yhtiön omaisuus arvioidaan.
Kaupunginjohtaja Timo Rusanen kysyi, miten varmistetaan se, että erityistilintarkastusta tekevillä on riittävästi osaamista ymmärtää tämänkaltaista liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kohtuulliset kulut.

Jussi Laakkosen mukaan muun muassa Viestintäviraston tekemät havainnot Kuuskaistan toiminnasta otetaan huomioon.

Kuuskaista hävisi käräjäoikeudessa riita-asiansa Saarijärveä, Jyväskylää ja Viitasaarta vastaan. Verkko-osuuskunta velvoitettiin maksamaan Saarijärvelle sopimussakkona 500 000 euroa, joka vastaa ennakko- ja liittymämaksuja ja lisäksi oikeudenkäyntikulut. Kuuskaista on valittanut päätöksestä hovioikeuteen.

Marja Tarvainen

Kinnusen kuitu tulee kalliiksi Viitasaarella. Taisi tuo Saarijärvenkin höynäyttää kuidun perään.

Kuinka tähän pitäisi suhtautua?

Viitasaaren ja Saarijärven kaupunginhallitukset käsittelivät Kuuskaistan velkasaneerausta. Käräjäoikeus on hyväksynyt velkasaneerauksen ja nyt oli kyse siitä, vastustavatko kunnat käräjäoikeuden päätöstä valittamalla hovioikeuteen. Kaupungien tulisi vastustaa velkasaneerausmenettelyyn pääsyä, vaatia erityistilitarkastuksen suorittamista ja tehdä tutkintapyynnöt poliisille sen selvittämiseksi löytyykö esim. väärinkäytöksiä. Jos nimittäin yrityksen historiasta tai tekemisistä löytyy epäselvyyksiä, väärinkäytöksiä tai suoranaisia rikoksia, yrityssaneerausmenettely raukeaa.

Viestintäviraston raportissa on lukuisia vähintäänkin epäselvyyksiksi tulkittavia tapauksia. Lainauksia raportista:

Taloudellisessa tarkastuksessa kävi ilmi, että Kuuskaistalla on Viestintäviraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

Multia-laajakaistahankkeen verkko on Kuuskaistan ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen aikana suunniteltu uudestaan useita kertoja, mistä on aiheutunut moninkertainen määrä suunnittelukustannuksia, verrattuna muihin Viestintävirastossa käsiteltyihin laajakaistahankkeisiin. Moninkertaisten suunnittelukustannusten syntytapa ja määrä ihmetyttää virastoa.

Tarkastuksen aikana kävi myös ilmi, että hankkeen aliurakoitsija Teloq´in kustannuslajeille jaottelu on keinotekoinen eikä sen tueksi ole esimerkiksi vastaavia määriä matka-ja majoituskustannuksia.

Projektinjohtamisen kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin muilla samankokoisilla laajakaistahankkeilla.

Hankkeen maksuhakemusaineistosta käy ilmi, että Multia-hankkeen rakennustyöt ovat olleet pysähdyksissä alkusyksystä 2013 aina toukokuuhun 2014 asti. Siitä huolimatta projektikirjanpitoon on kirjattu 450.000 euron suuruiset verkonrakennuskustannukset tältä ajalta.

Taloudellisessa tarkastuksessa tuli myös ilmi, että tukikelpoisen verkon osia oli osassa tositteista määritelty virheellisesti. Teloq on laskuttanut Keski-Suomen Valokuituverkkoja kaivuutyöstä joillain reiteillä useampaan kertaan.

Lopuksi Viestintävirasto kertoo, ettei se saamiensa tietojen perusteella tässä vaiheessa voi olla varma siitä, kuuluvatko kaikki Viestintävirastolle esitetyt kustannukset Multian laajakaistahankkeelle.

Multia on tässä vain yksi esimerkki. Edellä olevilla seikoilla perustelin sitä, ettei Kuuskaistaa saisi hyväksyä yrityssaneeraukseen. Jos ja kun, kuten näyttää, se pääsee saneeraukseen ja sitä tietä karkaa lopullisesti velkojiensa kynsistä.

Hyvää vaihtoehtoa asiassa ei liene olemassakaan. Alun alkaenkin rahaton Kuuskaista kummitteli vuosikausia laajakaistahankkeen riesana. Se keräsi Viitasaareltakin rahaa n. 1,2 milj. euroa ja Saarijärveltäkin lähemmäs miljoonan. Ei tiedetä missä rahat ovat, kunnat niistä ei ole mitään hyötyneet.

Kuuskaistahan lopulta myi koko paketin yhdellä eurolla perustetulle Keski-Suomen Valokuituverkoille, joka ei sekään rahassa kylve. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää miinusta yli puoli miljoonaa. Vahvana uhkana on, että hankkeeseen mukaan lähteneet ja rahoituksen taanneet kymmenen pikkukuntaa joutuvat piakkoin kaivamaan kuvettaan maksaakseen verkkoyhtiön velkoja. Varoittavana esimerkkinä ympäri Suomea on lukuisia kuntia joissa laajakaistahanke on käytännössä konkurssissa. Liittyjiä ei ole tarpeeksi kannattavaan toimintaan, niin yksinkertainen on syy. Silti löytyy kuntia jotka ovat valmiita saattamaan asukkaansa hömppähankkeen velkojen maksajaksi.

Maksaisivat autoilijat tiensä itse. Koululaiset opetuksensa itse. Sairaat hoitonsa itse. Vanhukset vanhainkotinsa itse. Vituttaa kun saan pientä peruspäivärahaa kun tuommoiseen joutavaan rahat menee.

Soita kaupallisille operaattoreille, siellähän mainostetaan kiinteääkin yhteyttä. Jätä muutama kaljalaatikko ostamatta. Mitä siellä valitat, sossustakin voisit saada muutaman lantin. Kaljapöhnässä taitaisi riittää kymmenen megaa mokkulalla sinunkin tarpeisiisi. Nykyään löytyy vielä muitakin lisälaitteita jotka pelaavat ihan hyvin. Laita Kuuskaistalle siitä maksamastasi viissatasesta lasku. Saatat saada kahdeksanvuoden kuluttua satasen takaisin. Ala jo katsella, jos löytyisi vielä yhtä hyviä sijoituskohteita. Sinun taitosi riittäisi vaikka pörssiin.

Keskisuomalainen 06.04.2017 03:00
Ennakkotilaajille kylmää kyytiä Kuuskaistalta

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan yrityssaneerausmenettelystä Saarijärvellä 28.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa oli Keskisuomalaisen mukaan ”alistuneita ilmeitä”.

Eipä tuo ihme ole, sillä Kauppalehden (21.3.) mukaan ”arviolta joka toinen saneerausmenettelyn aloittaneista yrityksistä päätyy lopulta konkurssiin”.

Ei tipu rahaa vakuudettomille velkojille (Jyväskylä, Saarijärvi, Viitasaari ja sadat tai tuhannet ennakkotilaajat)!

Keski-Suomessa juuri tästä laajakaistahankkeesta esitettiin kuluneiden vuosien mittaan lukuisia varoituksia. Jotkut vastuulliset luottamushenkilöt yrittivät hillitä kuntiensa intoa taloudelliseen katastrofiin saaden asiatonta kritiikkiä vastaansa.

Laajakaista kaikille -lain tultua voimaan ”piirileikki” käynnistyi Verkko-osuuskunta Kuuskaistan hanke-ehdotuksella 13.8.2010 Keski-Suomen liitolle, joka ryhtyikin kilpailutukseen 21.4.2011. Sen tuloksena liitto sai yhden (!) tarjouksen – Kuuskaistalta – saman, minkä se jo hanke-ehdotuksena oli esittänyt. Hankekoordinaattorina oli sama henkilö, joka on nykyisin Kuuskaistan toimitusjohtaja.

Leikki jatkui 15 kunnan tanssilla, mihin muun muassa Saarijärvi yhtyi 28.12.2011. Valtuusto ei ollut yksimielinen, sillä yksi valtuutettu jätti eriävän mielipiteen – ja on ollut täsmälleen oikeassa.

Alueella oli jo vuosia yksin leikkinyt Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, joka ujona ei halunnut kaikkia leikkitietojaan paljastaa.

Piirileikin osallistujat vähenivät, leikki muutti muotoaan ja eripuraakin alkoi syntyä. Leikin takuumieheksi ajateltu Finnvera kieltäytyi osallistumasta tanssiin, sillä pääsylipulla ei ollut katetta. Kuuskaista ilmoittikin 26.9.2013, ettei se kyennyt enää leikkiä jatkamaan (!).

Eihän mielenkiintoista, joskin kallista leikkiä voitu kesken lopettaa. Niinpä 12.12.2013 oikein eduskunnassa ”isot pojat” Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen, Teppo Sirniö ja Timo Rusanen sekä Kuntarahoituksen, Inspira Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston edustajat pähkivät kahta uutta vaihtoehtoa piirileikkiin: 1. takaukset suoraan verkkoyhtiöön ja 2. takaukset väliyhtiön kautta.

Ongelmaksi todettiin julkisen tuen – jopa 100 prosentin – osuuden nousu ja samalla riski piirileikin muuttumisesta omakustanteiseksi. Epäreilua totta kai!

Puuhahenkilöt pohtivat kunta- ja hallintolakeja joustavasti soveltaen kalliiden lakimiesten avulla uusia kuvioita piirileikkiin ja päätyivät merkilliseen holdingyhtiömalliin, mihin Kuuskaista sittemmin upotti velkansa – taisi olla peräti euron hinnalla.

Nyttemmin tuo uusi piirileikki lienee jos ei matkansa päässä, ainakin lähellä sitä. Keski-Suomen Valokuituverkko Oy:n ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilinpäätökset viime vuodelta kertonevat tulevaisuudesta paljon.

Mistä ihmeen rautalangasta kuntapäättäjille pitäisi taivuttaa malli riskirahoituksen hallintaan?

Hannu Luotola

Saarijärvi

Rikostuomion jälkimaininkeja: Jussi Kananen ei jatka kaupunginhallituksen johdossa
Viitasaaren kaupunginhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Jussi Kananen kertoo Keskisuomalaiselle, että hän ei jatka tehtävässä vuoden vaihteen jälkeen. Viime viikolla Kananen sai 1 500 euron sakkotuomion säilytettyään kotonaan metsästysaseita tavallisessa lukitsemattomassa kaapissa ja uhattuaan juovuksissa ampua itsensä ja poliisin kiinnioton jälkeen Saarijärven poliisiasemalla.

– Olen ilmoittanut aikeistani keskustan kunnallisjärjestön johtokunnalle jo noin kuukausi sitten. Olin alunperinkin ajatellut, että puheenjohtajan paikka vaihtuisi valtuustokauden puolivälissä. Tuomiota seurannut myllytys vahvisti päätöstä, vaikka olenkin saanut puoluetovereilta tuen ilmauksia, täsmentää Kananen.

Keskustan valtuustoryhmä käsittelee tilannetta ennen seuraavaa kaupunginvaltuuston kokousta, joka pidetään 10. marraskuuta.

– Sitä ruoditaan myös kunnallisjärjestön vuosikokouksessa marraskuun loppupuolella. Jussi Kanasen luottamus ja asema päättäjänä on ennallaan siihen asti, toteaa kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Sami Wiik.

Nyttehän Viitasaari sai itsensä näköisen valtuuston. Vanhukset ja lapset ovat hyvin edustettuina valtuutettujen penkeillä. Mikä on päätösten teon taso, niin jää nähtäväksi. Mitään kummosia en odota tulevalta valtuustolta. Toivon, että Viitasaari pysyisi pystyssä ja Suomen kartalla tulevat neljä vuotta, yhtään enempää en voi odottaa tulevalta "valtuusto-iskuhyhmältä". Joillakin näyttää olevan kova polte valtuustoon, ilmeisesti lisätuloja hankkimaan piittaamatta siitä, että ikä kääntyy valtuustokauden lopulla yhdeksännelle vuosikymmenelle.

Nyt taitaa persupoloisia ahistaa vaalimenestys. Ilman Teukkaa olisitte muinaismuisto Viitasaaren kunnallispolitiikassa. Ettekö te tajua mitä olette saaneet jatkuvalla änkyröinnilänne aikaan? Ainakin sen totaalisen mahalaskun!
Persut tulevat menestymään eduskuntavaaleissa huomattavasti paremmin kuin kuntavaaleissa. Ja syystä että silloin on valittavana ehjäpäisiä edustajia, eikä katkeroituneita riidankylväjiä. Tämä samainen jurnutustaktiikka on ollut menossa monen monessa pikkukunnassa ja nyt tuli mitä tilasimme!

Soini sanoi eilen että tätä hommaa ei päästetä veher-vasemmistoa sotkemaan.
Olette tehneet ahkerasti juuri sitä työtä että näin tulee käymään. Ja ilmeisesti teette jatkossakin.

Eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset taas ottavat mitä heille oikeestikin kuuluu, elikkä tulevat kuulumaan 4:n suuren puolueen joukkoon. Näitä ylä- ja alamäkiä kun on politiikan tiellä sille vaan ei mahda mitään.

Harmi vaan että Viitasaarella ihmiset eivät ymmärtäneet kuinka hyvää Perussuomalaiset oikeestikin tarkoittivat. Kyllähän Viitasaarella jokainen puolue kärsi inflaation. Kepu, demarit, kokoomus ja Perussuomalaiset kaikki menettivät uhden paikan. Tätäkään kansa vaan ei ymmärrä jostain kumman syystä....en tiedä miksi.

Persujen äänimäärän romahdus osoitti, että menneen maailman änkyröinti ei kannata. Kansa haluaa valokuitua.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/nopea-laajakaista-olisi-jo-saatavilla-joka-toiseen-kotiin-kiinteä-yhteys-vasta-joka-kuudennessa-1.184783

Karstulan palstalla totuuksia. Ketkuilijat tulevat esille ennemmin tai myöhemmin myös Viitasaarella. Selvittelyvyyhti etenee, Wiitaunioninkin nimet tulevat vielä julkisuuteen, olen siitä jo aika vakuuttunut.

Totuus esiin verkoyhtiöistä, Karstula

avoimmuutta

12.4.2017
Ihmettelen miksi kunta / kehittämisyhtiö eivät sanallakaan puolustaudu tässä verkkoyhtiösekoilussa. Jokainen tietää miten iso osuus kehittämisyhtiöllä on ollut "takapiruna" hankkeen rahoituskuviossa. Jos keskusteluissa esiin nostetut summat ja vastuut pitävät lähellekään paikkansa, puhutaan miljoonapuhalluksesta meidän veronmaksajien pussista. Näin kuntalaisten näkökulmasta hankkeen valmistelu- ja päätöksenteko on koko ajan ollut hyvin epämääräistä. Sellaista "sisäpiirin" touhua, joka on leimallista karstulalaiselle kähminnälle. Esim. liittymän ostajien lukumärästä on annettu hyvinkin ylimalkaisia lukuja. Sekin on varsin oleellinen luku kun lasketaan yhtiön tulevaisuutta ja mahdollisia lisävastuita kunnalle. Kuka maksaa lainat, mikä tulee olemaan käyttäjämaksun suuruus, milloin ja millä rahalla hanke saatetaan loppuun, miten rahoitetaan tulevaisuudessa ylläpito jne. Siinä muutamia yksinkertaisia kysymyksiä joihin ainakin verkkoyhtiön hallituksen jäsen Ari Piesala varmasti pystyy antamaan vastaukset, jos niitä häneltä kysytään. Toivoisi nyt vaikkapa Viispiikkisen palvelevan kuntalaisia tiedonvälittäjänä ja tekevän luotettavan katsauksen tilanteeseen. Olisihan siinä kunnan edustajana verkkoyhtiön hallituksessa istuvalla Ari Piesalalla hyvä tilaisuus katkaista "huhuilta siivet" ja tukkia "rupusakin" suut.


Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n, sama yritys joka omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n, pyöreässä pöydässä istuu myös eräs Eero Suomäki. Karstulasta on siis porukkaa molemmissa firmoissa, miksi ei tuoda mitään tietoja julkiseksi? Tai anneta edes väliaikatietoja? Eihän firmat ole selvitysvelvollisia yrityksen asioista, muuten kuin tilinpäätösten muodossa.

Rahalle olisi muutakin käyttöä lähitulevaisuudessa, on yhteiskouluprojektia etcetc.
Kommento

Veronmaksaja112

Jos KSVV Oy:n tilikausi päättyi vuoden 2016 lopussa, tilinpäätöksen on oltava valmis maaliskuun 2017 lopussa.
Karstulanseudun palkkalistoilla on 2-3 "viestintävastaavaa". Heitähän voisi käyttää tiedottamisessa apuna, jos toimitusjohtaja ei itse osaa kirjoittaa.

Ihan oikein. Tilinpäätökset 2016 esiin KSVV ja KSVH!

Valokuitu pötkii tässäkin pidemmälle kunhan kuitupäätteessä on ups ja läppäri ladattuna.

http://yle.fi/uutiset/3-9585330

Mitenkä kannattavuus?

Laajakaistayhtiöitä saattaa kaatua konkursseihin!

kotimaa 21.04.2017
Lähes joka kolmannella julkista tukea saaneella laajakaistayhtiöllä talousongelmia
Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista toimijoista lähes joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Nämä yritykset odottavat nyt helpotusta tilanteeseensa vireillä olevasta lakimuutoksesta.
Lakimuutos pienentäisi rahoituskuluja myös niiltä yrityksiltä, joiden hankkeet maakuntien liitot kilpailuttivat ennen 21.11.2012 voimaan tullutta laajakaistatukilain muutosta.
– Vanhan lain aikaan käynnistetyt hankkeet ovat tosi hankalassa tilanteessa. Lakihan parani jo, ja nyt odotamme uutta lakimuutosta, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkoista.
Keski-Suomen Valokuituverkkojen tilanne on toimijoista haasteellisin, sanoo ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.
– Käsittääkseni muilla yhtiöillä ei ole akuuttia kriisiä.
Aikaisemmin ongelmia oli eniten Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, mutta Pullisen mukaan velkasaneeraukseen pääsy on vakauttanut sen tilannetta.
Ongelmia ovat aiheuttaneet erityisesti rakentamisen odotettua korkeampi hinta, rahoituskustannukset ja lainojen lyhyet takaisinmaksuajat, selviää Viestintäviraston marraskuussa tekemästä selvityksestä.
Selvityksen mukaan tukea saaneista 21 yhtiöstä tai osuuskunnasta kahdeksalla on joko haastava tai epävarma taloustilanne. Nämä toimijat ovat vastanneet yhteensä 35:stä valtion tai EU:n tukemasta laajakaistahankkeesta. Tilanne ei Pullisen mukaan ole merkittävästi muuttunut.
Tilanne on haasteellinen Keski-Suomen Valokuituverkoilla, Rautavaaran Tietoverkko-osuuskunnalla, Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidulla, Pielisen Tietoverkko-osuuskunnalla, Pohjois-Karjalan Tietoverkko-osuuskunnalla ja Ranuan Kuituverkot Oy:llä. Epävarmaksi kuvaillaan Andelstaget Optowestin ja Kairan Kuitu Oy:n tilaa.
Pullisen mukaan ei ole mahdotonta, että jokin yhtiöistä kaatuisi. Silloin liittymän omistajien tilanteen ratkaisisi konkurssipesä.
Jopa sadan prosentin takaus
Lakimuutoksessa tilannetta helpottaisi muun muassa tuki-intensiteetin nousu, sanoo Keski-Suomen Valokuituverkkojen Janne Paunonen.
– Tuki-intensiteetti nousisi 66 prosentista 90 prosenttiin ja tuesta 50 prosenttia voisi saada etukäteen, kun tukipäätös on tehty.
Nämä muutokset on tehtiin jo edellisessä lakimuutoksessa, mutta ne eivät koske sitä ennen kilpailutettuja hankkeita.
– Tavoitteena olisi, että 90 prosentin tuki-intensiteettiä voitaisiin soveltaa kaikille hankkeille, jopa sellaisille, joille tukea on jo maksettu. Tämä tarkoittaisi sitä, että nämä hankkeet voisivat saada jopa sadan prosentin kunnan takauksen. Silloin yhtiöt voisivat hyödyntää edullisempia lainaehtoja, kertoo Pauli Pullinen.
Ministeriö ehdottaa lakiesityksessä myös, että väestötiheyteen perustuva rajoitus poistettaisiin. Lisäksi verkon tukikelvottoman osuuden pituus lyhennettäisiin kahdesta kilometristä sataan metriin.
– Tämä tarkoittaisi, että tukiosuus jonkin verran nousisi, sanoo Pullinen.
Lakiesitys on nyt eduskunnassa ja myös Euroopan komission pureksittavana. Ministeriö lähetti komissiolle lisäselvityksiä viimeksi viikolla 14 eli huhtikuun alussa.
Yksi lain uudistuksen syistä ovat Pullisen mukaan juuri laajakaistayritysten talousvaikeudet.
– Toinen syy on se, että hankkeet eivät ole kauhean hyvin edistyneet ja olemme saaneet palautetta, että tukiehdot ovat aika haastavat.
Osa kunnista ottanut riskejä
Osa laajakaistahankkeisiin osallistuneista kunnista on ottanut merkittäviä riskejä, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan viime vuonna. Tarkastuskertomuksen mukaan tähän vaikuttivat osaltaan kuntien maksuosuusluokitus ja sen muuttumattomuus sekä tiukat tukikelpoisuusrajaukset.
– Alun perin kuntien piti osallistua laajakaistahankkeiden rahoitukseen vain tietyllä rahoitusosuudella, joka vaihteli kahdeksasta prosentista 33:een, mutta tämä ei aina riittänyt hankkeiden rahoittamiseksi. Tällöin kunnat tukivat hankkeita lainoituksella ja takuilla. Laajakaistahankkeet oli kuitenkin tarkoitettu toteutettavaksi ja toimimaan terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta. Jos hankkeeseen on pistetty paljon kunnan rahaa, mutta kannattavaa liiketoimintaa ei synny, tämä vaikuttaa kunnan talouteen, sanoo tilintarkastusneuvos Matti Mattila Valtiontalouden tarkastusvirastosta.
Moni laajakaistayritys on joko kokonaan tai osittain alueensa kuntien omistama.
– Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi mukaan otettu, pohtii Mattila.
Myös Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistajia ovat alueen kunnat holding-yhtiön kautta.
– Jos tilanne pahenisi niin se voisi vaikuttaa sielläkin. Keskusteluja omistajakuntien kanssa käydään koko ajan, jotta ne tietävät, missä mennään, sanoo toimitusjohtaja Janne Paunonen.
Kaikki kunnat eivät ole lähteneet mukaan hankkeisiin.
3,7 euroa pe

Ei taida sähkökatkolla toimia sinunkaan koneet kovin kauan. Tuleeko seuraavaksi maajusseilta rahavaatimus esitys agrikaattien maksuun?

Laskin, että Viitasaaren ollessa tässä hullutuksessa mukana niin 13 milj. euron lisäksi tulisi lisää osakemaksuista 35030 osaketta kerrottuna 26,5 euroa tekisi yhteensä 928 295 euroa . Liittymiä epävirallisen tiedon mukaan varattiin 500 kpl. Yhden liittymän hinta yhteiskunnalle lähes 30 000€. Tähän päälle tietysti asukkaan liittymämaksut. Hinta on järjetön, kun vielä tiedetään, että kunnat antoivat sata prosenttisen takauksen, ja sopimuksessa on avoin valtakirja jatkaa hankkeen rahoitusta aina kun rahat on loppu. Tukiasiat voidaan pudottaa vielä vain murusiin. Herätkää päättäjät. Meillä on vanhuksille huutava rahan tarve. En hyväksy, että tähän hulluuteen menee kaikki kunnan rahavarat.

Multialla on tiettävästi 96 laajakaistaliittyjää KSVV:lle. Nyt vaadittu 533 000 € raha vastaa silloin 5 550 € lisärahaa liittymää kohti. Eikä se kyllä jää tähän.

Tähän mennessä liittymiin on lienee mennyt ainakin 35 000 €/liittymä.

Multia ja rupukunnat ovat tekemässä hinnan kalleuden maailman ennätystä, niin kauan kun kunnan verotulot, 6 M€ kestää.

KSML 05.07.2017 13:42
Elisa laajensi 4G-yhteyksiään Keski-Suomessa
Jyväskylässä parannuksia on tehty tänä vuonna yli 80 kohteessa.
Jyväskylässä Elisa on tehnyt 4G-verkon parannuksia yli 80 kohteessa tänä vuonna. Kuva: Sami Saarenpää
Teleoperaattori Elisa on tänä vuonna laajentanut 4G-verkkoaan useilla paikkakunnilla Keski-Suomessa.
Yhtiö on laajentanut 4G-verkon kapasiteettia ja saatavuutta Jyväskylässä sekä Hankasalmella, Joutsassa, Jämsässä, Keuruulla, Kuhmoisissa, Konnevedellä, Petäjävedellä, Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Uuraisilla, Viitasaarella ja Äänekoskella.
Talven ja kevään aikana 4G-verkkoa on laajennettu ja kapasiteettia parannettu etenkin Jyväskylässä, jossa parannuksia on tehty kaikkiaan jo yli 80 kohteessa, muun muassa keskustassa, Nisulassa, Kekkolassa, Kuokkalassa, Mannilassa, Pupuhuhdassa ja Kangaslammella sekä Keljossa, Kaunisharjussa ja Kanavuoressa.
Aluejohtaja Juha Peltomäen mukaan verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistä sujuvammat ja varmemmat palvelut
– Suomalaiset ovat maailman eniten mobiilidataa käyttävä kansa ja tämä näkyy myös Keski-Suomessa. Keskisuomalaiset ovat ahkeria surffaajia, ja verkossa liikkuvat datamäärät huimia, Peltomäki kertoo.
Elisa investoi Suomeen vuosittain lähes 200 miljoonaa, josta suurimman osan verkkoihin.
Yhtiön 4G-verkon alueella asuu tällä hetkellä 99 prosenttia suomalaisista.
– Nykyisten verkkojen laajennusten lisäksi tutkimme ja testaamme jatkuvasti myös uusia teknologioita, kuten 5G:tä. Seuraavan sukupolven 5G-verkon myötä esimerkiksi virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja roboteista ihmisten apuna tulee arkipäivää, Peltomäki kertoo.
Jorma Rahkonen

300 megan 4G maksaa 34,90e/kk ja käytännössä saa max 20-50megaa.

https://elisa.fi/kauppa/?link=fromsaunalahti.fi#!/nettiliittymät/mobiililaajakaista

Samalla hinnalla saa valokuidun joka on aina varma.

Lisäksi valtio, EU ja kunnat maksavat nyt entistä enemmän, käyttäjälle jää viimeinen sata metriä! Tai 15.7. jälkeen siis vain idiootti ottaa muun kun kuidun!

http://www.lansisaimaa.fi/2017/06/21/valokuituverkko-on-askel-nykyaikaan/

Valtion rahaa riittää 90-100%:sesti

https://www.lvm.fi/-/laajakaistan-rakentamista-haja-asutusalueilla-helpotetaan-946842

Kelle riittää, kelle ei. Kannattaa lukea ehdot.

"Viestintävirasto laatii tuensaajille selkeän ohjeistuksen, josta selviää tuensaajia koskevat ehdot. Sekä uusiin että vanhoihin hankkeisiin sovelletaan laajakaistatukilakia. "

Juuri nuo tuensaannin ehdot onkin olleet hämärän peitossa. Kunnat on menneet mukaan hankkeisiin ja sitten huomanneet että eipä tullut valtiontukea eikä eu-rahaa, vaikka niin lupailtiin. Siinä sitten ihmetellään kun kunnan jo maksamat rahat onkin käytetty muualla ja kuitutoimitsija tahtoo lisää.

Jospa nuo tukiehdot on kohta niin selvät että tavalliset valtuutetutkin asian ymmärtää?

Murto toivoo, että langattomien verkkojen kehitys lähi­vuosina helpottaa tavoitteita. Hänen mukaansa 5G-taajuudet tulevat jakoon Suomessa vuonna 2020.

Manner taas epäilee, että 5G:stä ei ole ongelmien ratkaisijaksi. Se kyllä antaa lisää nopeutta, mutta samalla tukiasemia tarvitaan vielä tiheämmin kuin nykyisessä 4G-verkossa. 5G tulee olemaan kaupunkien verkko.

– Hyvänä analogiana voidaan sanoa, että 5G yltää niin pitkälle kuin on katulamppuja.

Viitasaaren johtajalle terveisiä! Käy myös lukemassa Suomen kuvalehdestä uusin Kittilänjuttu.

Koko K-S:n laajakaistaviritys on on ollut suuruuden hulluutta ja pahemman kerran kuntien kusetusta. Herätkää kunnat, oletteko laittaneet osakekauppapäätökset voimaan ennenkuin Hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset. Pihtiputaalla kaistayhtiöltä kirjelmöitiin, jos nyt ette lähde mukaan niin hinnat ovat syksyllä kaksinkertaiset. Kiristys vaan jatkuu. Lukekaa alta missä tilanteessa ollaan. Tilinpäätöstiedot ja varsinkin tarkastuskertomus kannattaa hankkia, on varsin mielenkiintoinen.
Syyllistyivätkö kunnat päätöksissään tietoisesti virheisiin? Valtuustopäätös, vaikka on saanut lainvoiman, ei ole automaattisesti laillinen. Konnevedellä on tällähetkellä verkkoyhtiön puheenjohtajuus, tiedetäänkö siellä Hallinto-oikeuden päätöksistä? Ja miksi nämä päätökset eivät merkitse mitään? Kuntien ostamat osakesijoitukset 3 milj. euroa aiotaan laittaa vanhojen velkojen maksuun. Entäpä jos Hallinto-oikeus toteaa lopullisissa päätöksessään osakkeiden oston ja johdannaissijoitukset laittomiksi? Tuleeko takaisin perintä?
Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja valvovat, että päätökset ovat kunnissa lainmukaisesti esiteltyjä ja päätettyjä. Muistelisin, että kun Viitasaaren päätös laajakaista-asiassa Hallinto-oikedessa kumottiin, niin vastaavanlaisia päätöksiä oli lähes kaikilla kuituyhtiöön liittyvillä Keski-Suomen kunnilla. Karstula taisi olla ainut kunta joka muutti päätösesitystään. Kuka valvoo, että kunnissa noudatetaan Hallinto-oikeuksien päätöksiä? Kun Hallinto-oikeus tekee ennakkopäätöksen, se koskee siitä eteenpäin kaikkia kuntia. Samoin myös johdannaissopimus-ja osakekauppapäätöksiä tulisi kaikkien kuntien noudattaa, eli päätöksiä ei saisi laittaa täytäntöön ennenkuin Hallinto-oikeus on antanut lopulliset päätökset. Päätökset koskevat myös tytäryhtiöitä.

Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus on puuttunut useita kertoja laajakaistapäätöksiin. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä oli myös täytäntöönpanokielto. Multian kunta valitti KHO:n. Lähes kaikki kunnat rakensivat taajamat yhtäaikaa, vaikka tukilait sen kielsivät. Tiettävästi Multian laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole muutenkaan aivan oikein, koska lainatakaukset ja kustannukset eivät täsmää laskuopillisesti mitenkään.
Hallinto-oikeus on myös kumonnut Viitasaaren laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja lisäksi Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomaksi. Tiettävästi asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruulta on myös valitus KHO:ssa Myös Saarijärvellä on laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet lähes koko ajan. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen, ja rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Myös jatkuvan tappiollisen yrityksen rahoitus ihmetyttää. Lisäksi aiemmin Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Kuuskaista liittyy tiiviisti Holdingyhtiön ja Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla. Yhtiössä on kymmenen Keski-Suomen kuntaa. Viitasaari ja Saarijärvi eivät ole mukana.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt verkkoasiassa pahasti pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä, että Maakuntaliiton voimakkaasti tukemana kunnissa edelleen viedään Valokuituverkkojen kanssa verkon rakentamista eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korvaansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea lakia tunteva henkilö, joka tämän leikin katkaisee? Muistutan vielä, että yhtiössä olevilla kunnilla on papereissa kymmenien miljoonien lainatakaukset. V. 2016 Tilinpäätös kertoo 1,2 milj.tappiosta.

Kittilän tapahtumat muistuttavat Viitasaarella tapahtunutta Ijäksen juttua ja Saarijärvellä samanlainen juttu meneillään. Ja edellinen laajakaistakirjoitus sopii myös tähän Kittilän tarinaan kuin silmä päähän.

Suomen Kuvalehti
Jos tuntuu, että Kittilän tapahtumat ovat sekava vyyhti, niin tämä juttu auttaa.
Toimittaja Eeva-Liisa Hynynen kokosi kolmen ja puolen vuoden tapahtumien keskeiset käänteet. Kaikki alkoi sähköpostikirjeestä joulukuussa 2013. Nyt 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä on syyteharkinnassa.
Kittilän kriisin mieletön tarina: Valta­taistelusta raskaisiin rikos­epäilyihin – Suomen kalleimmat potkut - Suomenkuvalehti.fi
suomenkuvalehti.fi

Eikös tämän palstan pitäisi keskittyä laajakaistaan?

Janne, jos kuka on varmasti pannut kaiken peliin, jotta Sipilän digiloikka varmistuisi.

Saarijärviset ei tyhmyyksissään ymmärtäneet valtakunnallista kontekstia, vaikka asiantuntijana käytetty yliopiston pelikaani yritti "laskelmillaan"kuinka vääntää rautalankamallin valokuidun kaikkivoipaisuudesta.

Onneksi lähetystö älysi hakea Jannen Viitasaaren johtoon.

Siellä toimeliaisuus pääsi kukoistukseen ja myös tuulimyllyt ja venäläisten sijoitukset ymmärrettiin saarijärveläisiä paremmin.

Pikku persuvähemmistö oli kuitenkin yllättävän sitkeä vastus eikä tokeentunut edes rikosilmoitusten avulla.

On aikoihin eletty. Luottamusmiesten tehtävähän on luottaa virkavalmisteluun.

Missä on häpy, miten tähän on tultu?
Eikö oikeusviranomaiseenkaan enää voida luottaa?

Ei auttanut Ijäksenkään hyllytys, vaikka yleensä ensimmäinen hirtetty saa muut takaisin riviin.



Rusanen näyttää pistävän Saarijärvellä vielä paremmaksi.

Koira näyttää heiluttavan häntää, vaikka virkamies on hallituksen ja valtuuston alainen.

Esimiehestä tehty rikosilmoitus on ainutlaatuinen teko Suomen kuntahistoriassa ja toivoa sopii, että näyttö myös riittää esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle.


Mielenkiintoista syksyä odotellen....

Nyt on vakava paikka.

Oikeuslaitos on alkanut selvästi lipsua aiemmasta linjastaan.

Ennen sentään on voitu luotta siihen, etteivät turhat valitukset menesty.

Nyt pettureina ovat olleet niin Hämeenlinnan hallinto-oikeus kuin Keski-Suomen käräjäoikeuskin.

Jos vielä rikosasioissakin aikaisempi linja horjuu, mitäs me pojat sitten tehdään?

Mikä on Maurin seuraava siirto?

Poliisin tutkinnanjohtajatkaan eivät sentään kaikkeen pysty ja syyttäjien ylin esimieskin on jo rikostutkinnan kohteena.

Eihän tässä näin pitänyt käydä.

Onneksi eduskunnan varapuhemiehen status antaa ainakin jonkun suojan rettelöitsijöitä vastaan.

Harmi, kun Jonkka ei voi enää antaa puhtaita papereita.

Mikään ei ole niinkuin ennen.

Kaikille hevosille löytyy lopulta valjastaja .... ja se on hyvä elämänohje kelle tahansa.

Paunonen yrittää taas ajaa Viitasaarelle laajakaistaa väenväkisin kertoo Seutu-lehti.