Hei!
Onko kissan sukupuolella merkitystä käyttäytymisen kanssa? Pitääkö esim. paikkaansa, että kolleilla on voimakkaampi merkkausvietti kuin tyttökissoilla? Onko suuria eroja joita voidaan yleistää?
Kiitos! :)
Onko kissan sukupuolella merkitystä käyttäytymisen kanssa? Pitääkö esim. paikkaansa, että kolleilla on voimakkaampi merkkausvietti kuin tyttökissoilla? Onko suuria eroja joita voidaan yleistää?
Kiitos! :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Leikkaamattomien sukukypsien kollien sukupuoliseen käytökseen kuuluu melko tiukasti tuo merkkailu, mutta myös leikkaamattomat naaraat saattavat sitä tehdä. Tähän auttaa leikkaus ajoissa kummallakin sukupuolella. :)
Kollit ovat mielestäni raisumpia leikeissään, kuin naaraat. Ihmisille hyvin hyvin herttaisia maminpoikia. :)
Naaraat oman kokemukseni mukaan arvostavat ihan erilaisia leikkejä kuin urokset. Painileikit eivät ainakaan sitten enää aikuisina maistu lainkaan niinkuin kolleille. Ovat mielestäni itsenäisempiä, omaavat omat oikkunsa (kuten kaikki tytöt ;) ), mutta rakastavat kuitenkin omia ihmisiään kovasti. Omat tyttökissani ovat aina olleet jotenkin fiksumpia kuin kollit.
Makuasia kummasta pitää ja yksilöllisiä eroja löytyy tietysti kummastakin sukupuolesta. Kummastakin saa kivan kaverin. Pojalle tosin suosittelisin mielummin kaveriksi toista poikaa rajujen painileikkien vuoksi, joita ainakin meidän tyttö pitää lähinnä kiusaamisena.
meillä on kaksi tyttöä ja yksi poika. kaikki leikattuja. tytöt ovat mielestäni mukavempia (makuasia). ne ovat semmosia "sivistyneitä" hienohelmoja. kyllä toinen meidän tytöistä yltyy joskus painimaankin oman poikansa kanssa, mutta yleensä leikkii mieluummin semmosia juoksuleikkejä.keskenään nämä tytöt ovat varovaisia, eivätkä yleensä leiki yhdessä. joskus toinen innostuu ja toinen siitä järkyttyy, että mitä toi nyt yrittää ja menee karkuun ja sähähtää. eivät kuitenkaan koskaan tappele.
nartut ovat niitä kingejä ja minusta (ainakin meillä) oppivat helpommin asioita.-tosin tuo meidän poitsu on kyllä aika yksinkertainen muutenkin luonteeltaan.
..kolli on huomattavasti rauhallisempi ja lällympi mitä siskonsa. Lenni kuluttaa aikaansa mielellään loikoilemalla ikkunalaudalla joka on patterin yläpuolella olohuoneessamme, kun taas Lutu hortoilee ympäri kämppää ja käy välillä maukumassa oven takana ja on aika levoton muutenkin.
Lutu taas viihtyy enemmän sylissä ja tykkää hellyydenosoituksista enemmän kuin Lenni. Ja Lutu on meillä se joka ei anna tapettien olla seinässä....
Molemmilta löytyy kyllä ruutia ja välillä täällä on hurja meno päällä kun nuo juoksevat ympäri kämppää ja ottavat painimatseja. Lenni yleensä antaa Lutun olla päällä :)
Nuo leikattiin 22.12. ja 25.12. täyttivät 8kk. Kummallekkaan ei tullut mitään merkkailujuttuja vielä, mutta Lenni raiskasi paperiroskista ja 1,5 litran Pepsi-pulloa, niin katsottiin aiheelliseksi varata leikkausaika. Ja ell sanoi että tytön voi hyvin leikkauttaa samaan aikaan. Vielä en ole ainakaan huomannut suuria eroja ennen ja jälkeen leikkauksen. Esineiden raiskaus on Lenniltä loppunut tietysti mutta mitään muuta ei kyllä ole havaittavissa.
Sairastelunsa jälkeen Lutu on ollut enemmän rakastavaisempi kuin ennen sairasteluaan, mutta tuo oli pari kk ennen leikkauksia, eikä ole leikkauksen jälkeen muuttunut miksikään. Rakastaa vieläkin :>
Mun kohta 3v. Leevi ja 9kk Lilli ovat kyllä aika samanluonteisia. Ovat pennusta asti olleet tosi ihmisläheisiä ja hellyydenkipeitä,maailmaan suloisimpia olentoja :) Vaikka ikäeroa onkin, tulevat hyvin toimeen keskenään, kisailevat ja pesevät toisiaan. Pienempi on vähän villimpi välillä, mutta aika samanlaiset on leikit. Painiminen näyttää välillä aika rajulta, mutta se näyttää olevan molemmista kivaa. Ihmisten päälle eivät "hyökkäile". Toisin kun kaverini kaksi tyttökisua, jotka kuulemma ovat vielä isompinakin äkäisiä ihmisiä kohtaan ja kamalan villejä. Äitini tyttökissa oli pentuna aika arka, eikä tullut syliin tai tykännyt silittelystä. Mutta nyt vuoden ikäisenä siitä on tullut hellyydenkipeä ja seuranhaluisempi.
Ei voi siis yleistää, että tytöt on semmosia ja pojat tämmösiä,vaan kaikki on omanlaisiaan persoonia. Sen näkee yleensä jo pentuna minkälainen kissasta tulee.
Tyttö kissasi on vielä aika nuori persoonallisuus vielä varmasti kehittyy.
Totta kuitenkin on, kuten jo tuossa aiemmassa viestissäni sanoin, että kyse on mielipide eroista ja myös yksilöiden välisistä eroista. Onhan jokainen kissa kuitenkin oma persoonansa, toki. :)
Meillä on leikattu tyttökissa. Itse pohdin myös aikoinaan että otettaisiinko tyttö vai poika. Alusta asti tiedettiin että oli kumpi tahansa niin se leikattaisiin, tällöin ei olisi huolia nartun kiimoista(jotka voivat olla todella rasittavia) eikä kollin merkkailusta. Kollin leikkauttaminen on vähän halvempaa, mutta ei paljoa. Päädyttiin tyttö kissaan, koska useimmat kollit laiskistuvat ja pulskistuvat leikkauksen jälkeen. Kollit ovat myös tavallaan siivottomampia kuin tytöt. Tytöt pysyvät aina sirpakkoina. Ehkä suurin vaikutus oli mielikuva mummon kissoista. Kissoja oli enemmänkin mutta eräs kaunis siro narttu syötti edelleen jo pari vuotta vanhaa lihavaa kollipoikaansa. Kolli ei edes kehdannut syödä aina hiiriä joita narttu sille kantoi. Silti molemmat ovat varsin ihania tytöt ja pojat, kissoja kun ovat. Leikkauttaminen kuitenkin kannattaa aina :)