Tällainen tapaus:
Mikko asuu omakotitalossa, joka on samalla tontilla kuin vanhempiensa talo, jossa asuvat. Virallisesti tontin ja talot omistaa Mikon isä.
Mikon vanhemmat ovat tehneet virallisen keskinäisen testamentin, jossa lukee,
"..toisen meistä kuoltua on jäljelle jäävä puoliso saava täysin omistusoikeuksin kaiken pesämme omaisuuden. Samalla määräämme, että kummankin meistä kuoltua on koko jäljellä oleva omaisuus menevä rintaperillisellemme Mikolle. Rintaperillisemme saamaan omaisuuteen tai omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen tai tällaisen omaisuuden tuottoon ei rintaperillisemme mahdollisella puolisolla ole avio-oikeutta. Esitämme toiveen, että rintaperillisemme ei vaadi lakiosaansa ensiksi kuolleen puolison jälkeen."
Ilmeisesti ainakin perintöverosyistä fiksumpaa olisi ollut tehdä käyttö- ja hallintaoikeustestamentti.
Mitkä uhat ovat olemassa tällaisessa testamentissa Mikon kannalta? Leski hassaa itse kaiken ja ymmärtääkseni on laillisesti mahdollista, että leski jopa tekee uuden testamentin jollekulle.
"Jäljellä oleva omaisuus"...niin, onko sitä enää jäljellä.
Mitä Mikon kannattaisi nyt tehdä? Vaatia testamenttiin muutos? Ei tehdä nyt mitään, mutta vaatia vanhempien toiveesta huolimatta lakiosansa toisen vanhemmista kuoltua?
Onko tässä keskinäisessä testamentissa teidän mielestä hattuilun maku?
Mikko asuu omakotitalossa, joka on samalla tontilla kuin vanhempiensa talo, jossa asuvat. Virallisesti tontin ja talot omistaa Mikon isä.
Mikon vanhemmat ovat tehneet virallisen keskinäisen testamentin, jossa lukee,
"..toisen meistä kuoltua on jäljelle jäävä puoliso saava täysin omistusoikeuksin kaiken pesämme omaisuuden. Samalla määräämme, että kummankin meistä kuoltua on koko jäljellä oleva omaisuus menevä rintaperillisellemme Mikolle. Rintaperillisemme saamaan omaisuuteen tai omaisuuden sijaan tulleeseen omaisuuteen tai tällaisen omaisuuden tuottoon ei rintaperillisemme mahdollisella puolisolla ole avio-oikeutta. Esitämme toiveen, että rintaperillisemme ei vaadi lakiosaansa ensiksi kuolleen puolison jälkeen."
Ilmeisesti ainakin perintöverosyistä fiksumpaa olisi ollut tehdä käyttö- ja hallintaoikeustestamentti.
Mitkä uhat ovat olemassa tällaisessa testamentissa Mikon kannalta? Leski hassaa itse kaiken ja ymmärtääkseni on laillisesti mahdollista, että leski jopa tekee uuden testamentin jollekulle.
"Jäljellä oleva omaisuus"...niin, onko sitä enää jäljellä.
Mitä Mikon kannattaisi nyt tehdä? Vaatia testamenttiin muutos? Ei tehdä nyt mitään, mutta vaatia vanhempien toiveesta huolimatta lakiosansa toisen vanhemmista kuoltua?
Onko tässä keskinäisessä testamentissa teidän mielestä hattuilun maku?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mikko ei voi tehdä mitään ilman testamentinlaatijaa eli isäänsä. Testamenttia luetaan, kuten on testaattorin tahto.
Mikolla on ko. tapauksessa aina oikeus lakiosaansa, sitä ei voi toivein estää.
Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, vaan hän saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa vapaasti päättää, luovuttaako hän tasinkoa vai ei. Jos leskellä on vähemmän varallisuutta kuin kuolleella puolisolla, leskellä on aina oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta ja de facto äiti omistaisi osituksen jälkeen puolet omaisuudesta, ellei laista muuta johdu. Lisäksi jäljelle jäävällä aviopuolisolla on irtaimistoon ja yhteisenä asuntona käytettyyn kotiin elinikäinen asuin- ja hallintaoikeus.
Jos äidin omistusoikeus siirtyy testamentilla koko omaisuuteen, eikä lakiosaa Mikon (tai mahdollisten muiden) toimesta vaadita, äiti joutuu maksamaan lahjaveroa tasingon ylittävältä osuudelta. Fiksuinta olisi laatia äidin hyväksi testamentti, jossa saajalle annetaan rajoitettu omistusoikeus. Tällöin omaisuus jaetaan eloon jääneen osapuolen sekä perillisten tai muiden testamentissa mainittujen henkilöiden kesken.
Kannattaa perustella ja kohteliaasti pyytää muutosta testamenttiin.
Testamentinlaatijaa eli isäänsä ja äitiään.
Vastaan nyt ihan ensiksi tuohon kysymykseen, että onko hattuilun makua. No, kaikenhan voi tulkita miten itse kukin halajaa. Voi olla mutta ei välttämättä. Entäs jos vanhemmat vain ovat huolissaan siitä, että Mikko ryhtyisi myymään, vuokraamaan tms. perinnöllä saamaansa taloa vielä toisen vanhemmista ollessa elossa?
Onkohan Mikon mahdollista asiallisesti keskustella vanhempiensa kanssa testamentista ja siitä, mitä kaikkia seurauksia sillä on?
Olisikohan tällaisen testamentin sijaan mahdollista esimerkiksi, että vanhemmat lahjoittaisivat jo eläessään Mikolle omistusoikeuden taloon, jossa tämä asuu ja siihen osaan tonttia (lohkottuna, jos mahdollista tai sitten vaikka hallinnanjakosopimuksella) ja pitäisivät itse elinikäisen hallintaoikeuden kyseiseen omaisuuteen itsellään?
Omistusoikeudellaan leski voi käyttää ja myydä omaisuuttaan aivan kuten tahtoo kenenkään puuttumatta.
Jos leski avioituu uudestaan tekemättä kunnollista avioehtoa, pahimmassa tapauksessa 3/4 lesken omaisuudesta voi siirtyä uudelle puolisolle (puolet tasinkona, ja puolet jäämistöstä eli 1/4 koko "potista" lesken testamentilla).
Toisaalta jos leski sydämmistyy lapselleen lakiosan vaatimisesta, hän voi muuttaa omaa testamenttiaan, jolloin taaskin perillinen saa ehkä vain puolet, jos jotain lesken jälkeen edes jää.
Kyllähän testamentin teossa lakimiehen avun käyttäminen maksaa, mutta asiakkaan todellisen tahdon selvittämisestä kiinnostuneen lakimehen avulla saa tarkoituksensa toteutumaan.
Paljon kiitoksia infosta, kommenteista & näkemyksistä!
Tässä muutama huomio:
1. Leski saattaa hyvinkin olla halukas luopumaan testamentista, kun hänelle selviää, että hän joutuu maksamaan veroja ja että saisi pitää kodin hallussaan myös verovapaasti. Ja se vero ei muuten ole lahjaveroa vaan perintöveroa.
2. Miksi ihmiset käyttävät näissä tee-se-itse -testamenteissa melkein sata vuotta sitten vanhentunutta terminologiaa, joka viittaa 1734 avioliittolakiin? Ei puolisoiden omaisuus muodosta mitään yhteistä pesää, vaan avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate.
3. Mikolla on ollut aika kissanpäivät, kun on saanut asua ilmaiseksi isukkinsa omistamassa asunnossa, eikä ole tarvinnut omaa hankkia. Jättekiva att pappa betalar!
4. Äiti on tällä testamentilla saamassa nimenomaan rajoitetun omistusoikeuden. Rajoitettu omistusoikeus tarkoittaa juuri sitä mikä on tässä tilanne eli isä määrää omaisuutensa ensin äidille ja sitten äidin jälkeen Mikolle. Äidille ei näin ollen tule täyttä omistusoikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, eikä hän ole oikeutettu tekemään siitä itse testamenttia.
88989
Kiitos pointeista!
En täysin ymmärtänyt tuota kohtaa 4. Jos käy niin, että isä kuolisi ennen äitiä, niin eikö äiti voi tehdä omaisuudelle mitä haluaa? Jos vaikka myy kaiken ja muuttaa täyden palvelun palvelutaloon?
Miten se omistusoikeus on rajattu? Mun mielestä vain siten, että äiti saa haltuunsa ensin kaiken ja JOS jotain jää jäljelle, poika perii sen.
Mun täytyy taas selata noita lakipykäliä...
Rajoitettu omistusoikeus tarkoittaa sitä, että testamentintekijä määrää omaisuuden ensin puolisolleen ja puolisonsa jälkeen toissijaissaajalle eli Mikolle. Äiti saa toki kuluttaa vaikka koko omaisuuden, mutta hän ei saa toimia omaisuuden toissijaissaajan vahingoksi. Äiti ei esimerkiksi saa lahjoittaa omaisuutta. Eikä hän saa tehdä testamentilla saamastaan omaisuudesta itse testamenttia jonkun muun kuin Mikon hyväksi.
Omasta muusta omaisuudestaan äiti puolestaan voi vapaasti määrätä testamentilla. (Lakiosaoikeus Mikolla tietysti on.)
Huomaa määräys: " Jäljellä oleva omaisuus" - Leski voi kyllä lahjoittaa omaisuutta tämän testamentin nojalla muillekin kuin Mikolle. Ainoastaan ensiksi kuolleelta puolisolta perityn omaisuuden testamenttaaminen on kiellettyä.