miten oppia seuraamaan kaikkia

Olisiko niin, että yhteinen jousto ei löydy eikä synny kaikkien kanssa.

ViSe, siis vienti ja seuraaminen on paritanssin ydinjuttuja. Tämä korostuu erityisesti ns. avoimen otteen tansseissa, mutta kyllä se on yhtä tärkeätä myös suljetun otteen tansseissa. Jotta ViSe sujuisi pitää niin viejän kuin seuraajankin hallita oma roolinsa. Itse miehenä ja siis viejänä olen tuttu tämän ilmiön kanssa. Joskus nainen seuraa kuin unelma ja kiitän hyvää seuraamista. Tähän olen usein saanut kommentin, että selkeää vientiä on helppo seurata. Miehen viennin todella pitää olla selkeätä ja vienti lähtee kehosta välittyy käsien ja mahdollisesti myös vartalon kautta seuraajalle.

Hyvää seuraamiseen puolestaan kuuluu se, että seuraaja ei arvaile eikä ennakoi mitä mies tekee seuraavaksi vaan aidosti seuraan miehen vientiä. Tällaisen seuraajan kanssa on nautinnollista tanssia. "Ennakoimattomassa" seuraamisessa nainen seuraa miehen vientiä hienoisella viiveellä. Viive tosin on niin pieni, että sivullinen ei sitä huomaa.

Kaiken lisäksi ViSeen vaikuttaa henkilökemia. Joidenkin kanssa tanssi vaan sujuu paremmin kuin joidenkin toisten kanssa.

Aloittajia usein evästetään sanomalla, että tarvitaan paljon tanssikilometrejä, jotta tanssi alkaa sujua. Näin on minunkin mielestäni.

Huomaat pian, että kaikkia et halua seuratakaan.

Joitakin miehiä on tosi vaikea seurata. Yksi sellainen käy samoilla tanssikurseilla. Tiedän oppineeni tanssin hyvin,kun osaan ko tanssijan vientiin tanssia.

Parina tanssimisesta on vallalla semmoinen väärinkäsitys, että seuraaja vaan seuraa viejää, mutta eihän se niin mene: viejän ja seuraajan pitää kummankin hoitaa omat tanssihommansa siten, että pysytellään lähietäisyydellä, jolloin puhutaan onnistuneesta paritanssista. Jos suraaja ja viejä ajautuu toisistaan erilleen omia tanssihommia hoidellessaan, puhutaan onnistuneesta soolotanssista. Epäonnistunut soolotanssi syntyy silloin, kun jompi kumpi seuraajasta tai viejästä jättää omat tanssihommansa hoitamatta ja tanssitaan lähekkäin.

On se vaan niin että jonkun toisen kanssa tanssi sujuu kuin itsestään , oikein soljuvaa tanssia . Sitten toisen kanssa kärvistellään 2 kappaletta.

Syytä miehenä en tiedä , ehkä se vaan on hyväksyttävä niin kuin tähänkin asti.

Hyvin sama tilanne (sujuu ja ei), vaikka olen viejä. Runsaasti kursseja takana yli 10 vuotta, silti en osaa vieläkään olla aina varma johtuuko se sujumattomuus kuinka paljon viejästä vai seuraajasta, mutta selkeitäkin puutteita monien naisten seuraamisesta löytyy. Joskus sitä viennin rajapintaa ei saa millään syntymään, ja erityisesti kädenalitansseista joutuu välillä neuvottelemaan joidenkin kanssa irti. Kestänee naisillakin aikaa tunnistaa mistä ja kummasta kiikastaa. Pitää vaan kestää ja antaa ajan kulua ja taitojen karttua. Ihan kaikkien kanssa ei välttämättä opi koskaan kunnolla tanssimaan.

Naiset (seuraajat) vois hiukan valaista.
Toisen kehuessa jonkun tyypin vientiä, oletteko vienistä samaa mieltä.
Mietin voiko tähän vaikuttaa esim. oma mieltymys, kuulee musiikin/rytmin erinlailla, henkilökohtainen tanssiasento, seuraajien keskeinen pituusero tai joku muu asia?

Kuinka oppia seuraamaan kaikkia?

En harrasta seuratansseja, en seuraa ketään, en ole seurallinen,
en hae seuraa, en mieti seurauksia ja mitä siitä seuraa?
Onko seuraamattomuudesta seurauksia?

Sillä on oma tarkoituksensa jos vieminen / seuraaminen sujuu hyvin. Silloin sänkyhommatkin tod näk sujuvat hyvin.

Vuosien mittaan minulle on muodostunut mielikuva, että tanssiparin on aina ensin varovasti hyväksyttävä /mukauduttava toistensa tanssityyli sekä heti tanssin alussa luotava keskinäinen luottamus.
Miehen tulee aina kehollaan antaa selkeästi sanattomia viestejä aikeistaan , joihin naisen tulee luottaa, seurata sekä mukautua.
Naisen tulee myös antaa kehollaan hienovarasta palautetta haluistaan sanattomana viestintänä.
Jos nainen ei pysty tai osaa seurata viejää ,eikä synny yhteistä liikehdintää, ei tanssistannekaan parina tule koskaan nautittavaa.

Tanssiasentoa kannattaa ajatella siten, että se on kuin palkka- ja työsuhdeneuvotteluissa saavutettu etu, josta ei niin vain luovuta, vaan vasta pienen suostuttelun jälkeen saatetaan olla valmiita myös saavutettua tanssiasentoa muuttamaan, mikäli se on molemminpuolinen etu tai hyöty. Seuraaja, joka luopuu saavuttamastaan tanssiasennostaan ilman mitään varsinaista syytä, on hirmu hankala. Ja viejä.

Etenkin sellaisen seuraajan, joka on siellä vain tanssimassa, tulisi kiinnittää erityistä huomiota käsityöskentelyynsä, mikäli haluaa oppia seuraamaan useimpia viejiä tanssilattialla. Nimittäin seuraajasta, joka käyttää käsiänsä niin huolimattomasti, että viejä voisi milloin tahansa tarttua kaksin kourinensa seuraajaa rinnoistakin, on useimpien viejien hyvin vaikea uskoa, että tämä seuraaja on siellä vain tanssimassa. Silloin viejälle tulee himo tarttua kourinensa seuraajaa muiltakin vientipisteitä huomattavasti paljon erogeenisempina siellä vain tanssimassa olevien toimesta pidetyiltä alueilta.

Summasummarum viejän kourien poissa pitäminen vientipisteitä erogeenisemmilta alueilta on seuraajan toimesta tanssiessa vähintäänkin yhtä työlästä puuhaa kuin ekoilla treffeillä uuden poikaystävän kourien pitely poissa samoilta alueilta. Seuraajan käsitekniikka on kuitenkin kummassakin tapauksessa tismalleen sama: viejän ja uuden poikaystävän kourat ohjataan hellästi, mutta päättäväisesti sivuun mainituilta alueilta.