On irvokkaan huvittavaa, että nykyään keski-ikäiset ja vanhukset, jotka ovat toisena osapuolena seurustelusuhteessa tai avosuhteessa, ovat kansan kielenkäytössä poikaystäviä tai tyttöystäviä. Ja tietysti median kielenkäytössä.
Mistä tämä kertoo? Ikuisen nuoruuden tavoittelustako? Kertooko se siitä, että eletään vanhenemisen pelossa? Minusta poikaystävä ja tyttöystävä ovat sanoja, joita voi käyttää alle kaksikymppisistä; 20 ikävuoden yläpuolella -viimeistään- ollaan jo miehiä ja naisia, ja oikeat termit ovat silloin miesystävä ja naisystävä.
72-vuotiaasta Dannystä puhutaan nuoren Erikan poikaystävänä. Tietääkö kukaan, onko ikinuori/ ikivanha melkein 100-vuotias Aira Samulin kenenkään tyttöystävä? Nimittäin niinkin kornia juttua voisi kuvitella kuulevansa!
Itse olen yli viisikymppinen mies, mutta en koskaan voisi kuvitellakaan käyttäväni naisestani sanaa tyttöystävä, koska hänkin on yli viisikymppinen. Hän on naisystäväni.
Ikä ei ole mielentila. Se ei ole asenne. Ikä ei myöskään ole henkinen suure, vaan biologinen suure. Ikä on ikä. Henkilötunnus (sosiaaliturvatunnus) kertoo, minkä ikäinen ihminen todella on, kuvitelkoon hän itse mitä tahansa.
72-vuotias Danny ei ole Erikan poikaystävä. Hän on Erikan miesystävä. Ehkä jopa pappaystävä.
Mistä tämä kertoo? Ikuisen nuoruuden tavoittelustako? Kertooko se siitä, että eletään vanhenemisen pelossa? Minusta poikaystävä ja tyttöystävä ovat sanoja, joita voi käyttää alle kaksikymppisistä; 20 ikävuoden yläpuolella -viimeistään- ollaan jo miehiä ja naisia, ja oikeat termit ovat silloin miesystävä ja naisystävä.
72-vuotiaasta Dannystä puhutaan nuoren Erikan poikaystävänä. Tietääkö kukaan, onko ikinuori/ ikivanha melkein 100-vuotias Aira Samulin kenenkään tyttöystävä? Nimittäin niinkin kornia juttua voisi kuvitella kuulevansa!
Itse olen yli viisikymppinen mies, mutta en koskaan voisi kuvitellakaan käyttäväni naisestani sanaa tyttöystävä, koska hänkin on yli viisikymppinen. Hän on naisystäväni.
Ikä ei ole mielentila. Se ei ole asenne. Ikä ei myöskään ole henkinen suure, vaan biologinen suure. Ikä on ikä. Henkilötunnus (sosiaaliturvatunnus) kertoo, minkä ikäinen ihminen todella on, kuvitelkoon hän itse mitä tahansa.
72-vuotias Danny ei ole Erikan poikaystävä. Hän on Erikan miesystävä. Ehkä jopa pappaystävä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
sanoisin " tässä on minun miesystäväni "
Ehkä se tyttö/poika-ikä on mennyttä jo. Onhan se kuitenkin vähän miten suhteuttaa asioita... parempi se poikaystäväkin kuin että "toss on toi".
Mutta että oikein "irvokasta"? Onpas sulla suuria tunteita jotain sanaa kohtaan. Käytä ne mieluummin sun tytsyfrendiin :))
Ei ole sellaista käsitettä kuin sosiaaliturvatunnus. Kun arvostelee toisten kielenkäyttöä, niin kannattaa itse olla tarkkana, mitä käsitteitä käyttää.
Aloittaja, ota selvää, mikä on oikea termi. Tekisin asian sinulle liian helpoksi, jos kertoisin.
Kyllä olisi korrektia sanoa että Dannylla on tyttöystävä ja Eerikalla pappaystävä.
Minä kutsun pikkukoiraa minun ainoaksi poikaystäväksi.
Totta puhut.
En sano pitkäaikaista kumppaniani miesystäväksi. Minulla on muutama miehinen ystävä, he ovat mielestäni miesystäviä, siinä missä naisystävätkin. Kun kerron asiaa jollekin kolmannelle, yleensä on olennaista, kumman sukupuolen kanssa on jotain kertomisen arvoista tapahtunut. Naisen kanssa yleensä mennään hukkaan sienireissulla, miehen kanssa puhutaan maalaamisesta, autoista, atk-asioista, toki runoudestakin. Niinpä kerron naisystävästäni ja miesystävästäni.
Mies kutsuu minua elämänkumppaniksi tai emännäksi ja minä kutsun häntä miehekseni (en siis aviomiehekseni) tai niinikään elämänkumppaniksi.
Miesystävilläni ja elämänkumppanilla on täysin erilainen rooli elämässäni. Jos sanoisin kaikkia heitä miesystäviksi, tuntuisi samalta kuin avioliitossa olevana olisin moniavioinen. En arvosta avioliittoa pätkääkään.
Rakastajani.
Poikaystävä, osoittaa huumorintajua.
Danny antaa hyvää esimerkkiä, toivoa meille 50 peräkammarinpojille, tsemppiä vaan.. media nyt kirjottaa ihan mitä sattuu, otetaan vaikka heila käyttöön
Toinen ääripää on kun kuulee että lastentarha ikäisillä tenavillakin on "poika- ja tyttöystäviä". Äiti kertoo mairean makea ilme kasvoillaan miten lapsen syntymäpäiväjuhlille piti tietysti kutsua myös lapsen "poikaystävä" tarhasta.
Itse valitsisin nimityksen sen seuran mukaan missä ilmaisua pitää käyttää, korrekteissa yhteyksissä nimike olisi tietysti seurustelukumppani tai miesystävä. Puolituttujen kanssa käyttäisin nimitystä kaveri tai muuta yhtä mitäänsanomatonta ja omien ystävättärien kanssa puhuessa nimike vaihtelisi tilanteen mukaan mielenhäiriöstä sängynlämmittäjään.
Ei kun se on vanhempi, autoileva, miespuolinen, maksuton palvelija.