Kaapatut perheet

Kyllä on merkillinen voima pienillä ihmisillä, kun saa tällaista sotaa aikaiseksi, vaikka ei itse osallistu keskusteluun millään tavalla!

Ymmärtääkseni vanhemmat yleensäkin erotilanteessa riitelevät lapsistaan, mutta tätä sotaa taitaakin käydä lapsen äiti ja se isin uusi nainen! Hassua sinänsä, sillä täysin vieras ihminen alkaa puuttumaan jonkun perheen eroprosessiin.

Mikä lie sitten on tarkoitus, onko eron vauhdittaminen, jotta saa miehen nopeemmin itselleen, vai täydellinen puhevälien jäädyttäminen puolisoiden välille, vai yrittää näyttää paremmuutensa, että saa kenet haluaa, tai sitten lasten "kaappaaminen" itselleen?

Mutta oli mikä oli, konstit ovat säälittävät! Äiti on lasten äiti, yrititte miten tahansa mielistellä miehiä tai heidän lapsiaan. Lapset eivät ole tyhmiä, niinkuin eräät jotka niin luulevat. Myöskään äidit eivät ole tyhmiä, vaikka niin yritätte todistaa ja aivopestä häntä miehelle, kuinka alhainen ja mitätön se hänen entinen vaimonsa onkaan!
Jokatapauksessa aina se kalikka kapsahtaa omaan nilkkaan, ja sitten ei kenelläkään ole enää hauskaa. Mutta olettehan jo saneet niin paljon tuhoa aikaan, että loppuelämänne saattekin sitten hävetä.
351611
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

Itse en ole kaapannut miestäni tai lasta. Olivat jo eronneet yli puolivuotta sitten! Enkä voi sille mitään että itse tykkään tästä pojasta joka on mieheni ja sen entisen. Enkä myös voi sille mitään että lapsi tykkää minusta!

Olen sanonut äidille että äitiä en ala leikkimään enkä yritä mitään muuta kuin antaa lapselle hyvän ja turvallisen ja rakastetun olon kun hän meillä vierailee!

Myöskään isän uudet eivät ole tyhmiä vaikka moni sitä luulee! Tuntuu että äidillä tulee hätä kun mies löytää uuden heidän erottuaan. Meillä asia äitinä olemisesta tehtiin heti selväksi! Äitipuoli olen ja vaikutan lapsen elämään sillon kun lapsi on meillä ja äiti tietenkin vaikuttaa silloin kun lapsi on hänellään!

Eikös asi ole näin?

Minusta tämä yleistäminen saisi loppua kyllä

Äänestä
  • Aivan. Olen ihan samaa mieltä. Minäkin olen "äitipuoli", tosin vihaan sitä sanaa. Sovittiinkin miehen tytön kans, et olen sille vaikka kaveri. Sen äitillä kun tuli kauhee ongelma minusta kun alettiin seurusteleen mieheni kanssa. Minusta tehtiin äitipuolta, varaäitiä, viikonloppuäitiä ja vaikka mitä. Eikä yksikään noista oikein kuvaa minua. Enhän minä suinkaan ollut tulossa lapselle äidiksi vaan olinhan ihastunut hänen isäänsä.

    Toki lapsen tulee totella minuakin meidän yhteisessä kodissa. Meidän välit on ihan ok. Sanon ok siksi että vieläkään tytön äiti ei ole lopettanut minun ja lapsen isän mustamaalamista. Mut kyllä lapsi tietää missä on hyvä olla...yllättävän hyvin.

    Äänestä

Voi pyhä yksinkertaisuus.
Eiköhän tämä syyttely ole syytelty jokaikisellä palstalla missä käsitellään avioeroa, uusperheitä, lapsia, äitiä ja isiä, mummoja ja tätejä.
Meidät kaikki äitipuolet voisi tämänkin aiheen aloittajan mielestä kärrätä keskitysleiriin ja suihkuttaa pois, että taivaassa määrätyt "YDINPERHEET" voisivat jatkaa taivaallista elämäänsä.
Hei oletteko huomanneet että kun nuorin lapsi/ainut lapsi on 3-4 vee....perheet alkavat erokipuilunsa. Tai onko tää vaan tätä keskustelupalsta-harhaa ????
Samaa harhaa kuin tämä "äitipuolet on paskoja kaikki" -harha.

Äänestä

Eiköhän meillä kaikilla uusilla ole sen verran itsetuntoa, ettei meidän tarvitse mustamaalata entisiä puolisoita.
Harvoinhan me edes tunnemme heitä?!

Eikä tulisi pieneen mieleenkään kaapata kenenkään lapsia, omia saa jos haluaa.

Teidän pienten lasten vanhempien ei pitäisi erota ollenkaan.
Ei pitäisi mennä lapsia edes suunnittelemaan..ellei ole varma että pystyy ne sovussa saman katon alla hoitamaan.

Ei olisi näitä exä nyxä ongelmia maailmassa!

Äänestä
  • Eihän se ongelma ole ainoastaan perheissä, vaan perheen ulkopuolella hyvä Helinä hulina!
    Valta osa pienten lapsien perheistä edelleen olisivat onnellisia, ja säilyisivät jos nämä vapaat koukkunokat ymmärtäisivät ja kunnioittaisivat ihmisten olemassaoloaan!
    Vai millä selität sen, että useimmiten nainen jätetään itkemään miehen perään lastensa kanssa. Aina se ero ei ole yhteisesti päätetty, vaan toinen kylmästi lähtee. Kun mies löysi muka paremman, ja miksi löysi? Vapilla markkinoilla vapaita lapsettomia naikkosia. Muuta ei tarvi useimmitenkaan.

    Äänestä

  • Polle kirjoitti:

    Eihän se ongelma ole ainoastaan perheissä, vaan perheen ulkopuolella hyvä Helinä hulina!
    Valta osa pienten lapsien perheistä edelleen olisivat onnellisia, ja säilyisivät jos nämä vapaat koukkunokat ymmärtäisivät ja kunnioittaisivat ihmisten olemassaoloaan!
    Vai millä selität sen, että useimmiten nainen jätetään itkemään miehen perään lastensa kanssa. Aina se ero ei ole yhteisesti päätetty, vaan toinen kylmästi lähtee. Kun mies löysi muka paremman, ja miksi löysi? Vapilla markkinoilla vapaita lapsettomia naikkosia. Muuta ei tarvi useimmitenkaan.

    meillä oli ainakin just toisinpäin. Nykyinen aviomieheni olisi halunnut jatkaa avoliitossa exänsä kanssa, mutta exä haikaili muiden miesten perään. Erohan siitä sitten tuli, minkäs sille voi. Kaikki vain eivät sovi toisilleen. Ja nyt on exällä uus ja minä olen mieheni kanssa naimisissa. Kaikki tykätään miehen ja exän tytöstä. Eikä meillä ole kellään mitään skismoja toisiamme kohtaan.

    Äänestä

  • Polle kirjoitti:

    Eihän se ongelma ole ainoastaan perheissä, vaan perheen ulkopuolella hyvä Helinä hulina!
    Valta osa pienten lapsien perheistä edelleen olisivat onnellisia, ja säilyisivät jos nämä vapaat koukkunokat ymmärtäisivät ja kunnioittaisivat ihmisten olemassaoloaan!
    Vai millä selität sen, että useimmiten nainen jätetään itkemään miehen perään lastensa kanssa. Aina se ero ei ole yhteisesti päätetty, vaan toinen kylmästi lähtee. Kun mies löysi muka paremman, ja miksi löysi? Vapilla markkinoilla vapaita lapsettomia naikkosia. Muuta ei tarvi useimmitenkaan.

    Et sinä varmaan ihan oikeasti ja tosissaan pidä miehiä ameeboina. Kai niillä kuitenkin on ihan omat aivot, joita käyttää ja ihan itse päättää mitä mekee. Jos niitä käyttelee huonosti, eiköhän se ole ihan miehen oma vika.

    Äänestä

että eivät saa enää lisääntyä jos edellisessä perheessä eivät ole lastenhoitoon osallistuneet.Samoin laki yksinhuoltajanaisille että korkeintaan kahdelle miehelle saa olla lapsia,muutoin piuhat poikki.Jos naisella on monta lasta ja kaikki eri miehille niin kertonee naisesta paljon.
Lisäksi laki vielä niin että jos on lapsensa erossa jättänyt vapaaehtoisesti isälle niin piuhat poikki.Sama pätee miehiin,jos ei tapaa niitäkään jälkeläisiään mitä on jo maailmaan siittänyt niin munat valtiolle.

Äänestä
  • Muuten loisto idea tuo lastenhoito kurssi! On monta kertaa nääs niin, että isin uusi on vailla täysin kokemusta lapsista. Jos meinaa että täytyy niiden lasten seurassa olla, niin lastenhoitokurssi ehdoton edellytys. Vaaditaanhan sitä päiväkodissakin joissa lapset ovat muutaman tunnin. Isin luona lapset saattavat olla vaikkapa kaksi päivää peräkkäin.

    Ei ihme että eivät osaa niitä lapsia käsitellä oikein. Siinä on se syy, miksi lapset ovat niin kieroon kasvaneita, kun ammattitaidottomien kanssa joutuu oleen. Kenenkään lapset eivät ole mitään harjoitusnukkeja ja kappaleita, vaan aidosti tuntevia ihmisiä.

    Äänestä

  • heluna kirjoitti:

    Muuten loisto idea tuo lastenhoito kurssi! On monta kertaa nääs niin, että isin uusi on vailla täysin kokemusta lapsista. Jos meinaa että täytyy niiden lasten seurassa olla, niin lastenhoitokurssi ehdoton edellytys. Vaaditaanhan sitä päiväkodissakin joissa lapset ovat muutaman tunnin. Isin luona lapset saattavat olla vaikkapa kaksi päivää peräkkäin.

    Ei ihme että eivät osaa niitä lapsia käsitellä oikein. Siinä on se syy, miksi lapset ovat niin kieroon kasvaneita, kun ammattitaidottomien kanssa joutuu oleen. Kenenkään lapset eivät ole mitään harjoitusnukkeja ja kappaleita, vaan aidosti tuntevia ihmisiä.

    siis äideille ja isille myös lastenkasvatuskurssi, ennenkuin saavat lapsilisät ja äitiysavustuspakkaukset !
    Ja lapset pitää kasvattaa 16 vuotiaiksi ennenkuin saa erota ja ennenkuin saa jatkaa kesken jääneitä opintojaan tai uraputkitäydennyskoulutustaan. Kyllä ne kakarat kasvavat väärään siellä OIKEASSA kodissa ei siihen enää niitä uusiotätejä=isin uutta vaimoa tarvita opastamaan vääränlaiseen elämäntyyliin.
    Tämän päivän tyylinä näyttää vanhemmilla olevan vastuunpakoilu, syytellään koulua, syytellään äitipuolta....vaikka se syy on siinä lähellä, jos vaan uskaltaa peiliin kurkistaa.

    Äänestä

  • myös kirjoitti:

    siis äideille ja isille myös lastenkasvatuskurssi, ennenkuin saavat lapsilisät ja äitiysavustuspakkaukset !
    Ja lapset pitää kasvattaa 16 vuotiaiksi ennenkuin saa erota ja ennenkuin saa jatkaa kesken jääneitä opintojaan tai uraputkitäydennyskoulutustaan. Kyllä ne kakarat kasvavat väärään siellä OIKEASSA kodissa ei siihen enää niitä uusiotätejä=isin uutta vaimoa tarvita opastamaan vääränlaiseen elämäntyyliin.
    Tämän päivän tyylinä näyttää vanhemmilla olevan vastuunpakoilu, syytellään koulua, syytellään äitipuolta....vaikka se syy on siinä lähellä, jos vaan uskaltaa peiliin kurkistaa.

    Vanhemmille kurssit ovat lähes tarpeettomia. Kun lapsi syntyy, herää ne hellät äidin ja isän vaistot, jolloin automaatttisesti osaa käsitellä lasta oikein. Mutta mämä jotka eivät ole koskaan hoitaneet lapsia ja yht äkkiäjoutuu vaikkapa 3 vuotiaan kanssa vastatusten, voi näiltä mennä sormi suuhun kun ei tiedä mitä tehdä.

    Juu tosta olen täysin samaa mieltä ei niitä uusiotätejä tarvita lapsen elämää sotkemaan.

    Täällähän riidellään siitä että äidit ei mielellään laskisi lapsiaan näiden outojen naisten maailmaan, ja pitävät kynsin hampain lapsista kiinni, mutta sitten aletaan raivoon että äiti ei anna lapsen tavata isää? Eihän se ole vastuunpakoilua, vaan vastuun ottoa hyvä ihminen.

    Äänestä

  • myös kirjoitti:

    siis äideille ja isille myös lastenkasvatuskurssi, ennenkuin saavat lapsilisät ja äitiysavustuspakkaukset !
    Ja lapset pitää kasvattaa 16 vuotiaiksi ennenkuin saa erota ja ennenkuin saa jatkaa kesken jääneitä opintojaan tai uraputkitäydennyskoulutustaan. Kyllä ne kakarat kasvavat väärään siellä OIKEASSA kodissa ei siihen enää niitä uusiotätejä=isin uutta vaimoa tarvita opastamaan vääränlaiseen elämäntyyliin.
    Tämän päivän tyylinä näyttää vanhemmilla olevan vastuunpakoilu, syytellään koulua, syytellään äitipuolta....vaikka se syy on siinä lähellä, jos vaan uskaltaa peiliin kurkistaa.

    Jo on aikoihin eletty, kun kaikenmaailman tattipäät kyseenalaistavat lasten oman äidin lastenhoitotaidot? Eikös se pahanolon tuottaminen riitä jo siinä vaiheessa kun saitte vieteltyä lasten isän? Luulisi sen verran kunnioitusta ja varsinkin häpeäntunnetta tuntevan, että jättää asioista tietämättä, arvostelematta toisia, jos oma elämä on pielessä. Se ei ole teidän asia, eikä heidän asia kuulu teille pätkääkään.

    Äänestä

  • vihainen kirjoitti:

    Jo on aikoihin eletty, kun kaikenmaailman tattipäät kyseenalaistavat lasten oman äidin lastenhoitotaidot? Eikös se pahanolon tuottaminen riitä jo siinä vaiheessa kun saitte vieteltyä lasten isän? Luulisi sen verran kunnioitusta ja varsinkin häpeäntunnetta tuntevan, että jättää asioista tietämättä, arvostelematta toisia, jos oma elämä on pielessä. Se ei ole teidän asia, eikä heidän asia kuulu teille pätkääkään.

    Juuri noin, just ! Ei se meille kuulu mitenkään, meille "tattipää viettelijättärille". Mutta kyllä se vaan yhteiskunnalle kuuluu, jossa myös me "tattipäiset" olemme, maksamme veroina niitä terapiakuluja, oikeuskäyntikuluja alle 15 veeläisille yms. Eli kyllä se meille kuuluu.
    Maksamme kakaroittenne koulunkäyntiä, vaikka se ei niille maistuisi pätkääkään, silti maksamme, me jokaikinen, me viettelijättäretkin, ne kirjat, ne opetustunnit, ne ruoat. Ja lastenne "typerät päähänpistot". Esimerkkinä mainittakoon.
    Asettakaa lapsillenne rajat, olivat lapsenne sitten yh-lapsia, eronneiden lapsia, uusioperhelapsia tai "ydinperhe lapsia".
    Mites olis jos olisitte välillä VANHEMPIA ! vastuullisia vanhempia. Älkää hemmetissä sysätkö vastuuta milloin millekin instanssille tai vierittäkö syitä tosiaan isien uusien naisten niskoille. Kauhistuttaa tulevaisuus: mitä niistä prinsessoista ja prinsseistä mahtaa tullakaan parinkymmenen vuoden päästä, jotka saavat jokatoinen viikko "KING-kohtelun", arkea näkemättä. joo jooo ei ne lapset ole eroa halunneet, mut tältä osin olisi oikeutettua leikkisästi vaatia äideiltä ja isiltä sitä vanhemmuuskurssia. Ei tässä mistään "äidin vaistoista" ole kyse. Tässä on kyse siitä, että maailmassa on käyttäytymissäännöt, joiden rajoissa toimitaan oltiin sitten kotona äidin/isin kanssa tai sitten siinä toisessa perheessä, jossa kenties sattumoisin asuu uusi aikuinen. Eiköhän se ole myös näiden isien/äitien arvostelukyvyttömyyttä jos raahaa lastensa eteen kerran kuussa jonkun uusioperheenjäsenen. Joten jätetäänpä taas meidät "viettelijättäret" rauhaan. Ja hello! oletko ajatellut, että miten olet voinut sitten niin tikapuuhermostoisen miehen kanssa elellä joka pystyy perheesi hajottamaan heti kun joku uusi nainen ilmaantuu näköpiiriin juttelemaan isukin kanssa......tuntuu että Suomessa on ollut viime vuosikymmenenä opetusfilminä -70 luvun eepos: MIES JOKA EI OSANNUT SANOA EI. ainakin monen jätetyn naisen mielestä. Erityisesti jätetyn äitylin mielestä.
    Olkaapa nyt äidit rehellisiä itsellenne. Korotatteko te itsenne tässä maailmankaikkeudessa johonkin kahdeksanteen potenssiin: olen äiti, olen jätetty, miehelläni on uusi nainen, isin uusi nainen on paha nainen, se EI VARMASTI osaa puhua 3 vuotiaalle, se varmasti on pilannut 20-vuotiaan lapseni tulevaisuudenkin eli, HEI SITTENHÄN OLENKIN PYHIMYS ! Ja pyhimys saa tehdä noiden tapahtumien puitteissa ja niiden varjolla IHAN MITÄ VAAN ! mitä se uudelle naiselle kuuluuu , NIIIIIII !
    JOOO-O!
    Pyydän valtioneuvostolta tai lakia muuten säätävältä elimeltä, että saatte ihan oman liputuspäivän: KAIKKIEN JÄTETTYJEN ÄITIEN -päivä

    Äänestä

  • "tattipää viettelijätä... kirjoitti:

    Juuri noin, just ! Ei se meille kuulu mitenkään, meille "tattipää viettelijättärille". Mutta kyllä se vaan yhteiskunnalle kuuluu, jossa myös me "tattipäiset" olemme, maksamme veroina niitä terapiakuluja, oikeuskäyntikuluja alle 15 veeläisille yms. Eli kyllä se meille kuuluu.
    Maksamme kakaroittenne koulunkäyntiä, vaikka se ei niille maistuisi pätkääkään, silti maksamme, me jokaikinen, me viettelijättäretkin, ne kirjat, ne opetustunnit, ne ruoat. Ja lastenne "typerät päähänpistot". Esimerkkinä mainittakoon.
    Asettakaa lapsillenne rajat, olivat lapsenne sitten yh-lapsia, eronneiden lapsia, uusioperhelapsia tai "ydinperhe lapsia".
    Mites olis jos olisitte välillä VANHEMPIA ! vastuullisia vanhempia. Älkää hemmetissä sysätkö vastuuta milloin millekin instanssille tai vierittäkö syitä tosiaan isien uusien naisten niskoille. Kauhistuttaa tulevaisuus: mitä niistä prinsessoista ja prinsseistä mahtaa tullakaan parinkymmenen vuoden päästä, jotka saavat jokatoinen viikko "KING-kohtelun", arkea näkemättä. joo jooo ei ne lapset ole eroa halunneet, mut tältä osin olisi oikeutettua leikkisästi vaatia äideiltä ja isiltä sitä vanhemmuuskurssia. Ei tässä mistään "äidin vaistoista" ole kyse. Tässä on kyse siitä, että maailmassa on käyttäytymissäännöt, joiden rajoissa toimitaan oltiin sitten kotona äidin/isin kanssa tai sitten siinä toisessa perheessä, jossa kenties sattumoisin asuu uusi aikuinen. Eiköhän se ole myös näiden isien/äitien arvostelukyvyttömyyttä jos raahaa lastensa eteen kerran kuussa jonkun uusioperheenjäsenen. Joten jätetäänpä taas meidät "viettelijättäret" rauhaan. Ja hello! oletko ajatellut, että miten olet voinut sitten niin tikapuuhermostoisen miehen kanssa elellä joka pystyy perheesi hajottamaan heti kun joku uusi nainen ilmaantuu näköpiiriin juttelemaan isukin kanssa......tuntuu että Suomessa on ollut viime vuosikymmenenä opetusfilminä -70 luvun eepos: MIES JOKA EI OSANNUT SANOA EI. ainakin monen jätetyn naisen mielestä. Erityisesti jätetyn äitylin mielestä.
    Olkaapa nyt äidit rehellisiä itsellenne. Korotatteko te itsenne tässä maailmankaikkeudessa johonkin kahdeksanteen potenssiin: olen äiti, olen jätetty, miehelläni on uusi nainen, isin uusi nainen on paha nainen, se EI VARMASTI osaa puhua 3 vuotiaalle, se varmasti on pilannut 20-vuotiaan lapseni tulevaisuudenkin eli, HEI SITTENHÄN OLENKIN PYHIMYS ! Ja pyhimys saa tehdä noiden tapahtumien puitteissa ja niiden varjolla IHAN MITÄ VAAN ! mitä se uudelle naiselle kuuluuu , NIIIIIII !
    JOOO-O!
    Pyydän valtioneuvostolta tai lakia muuten säätävältä elimeltä, että saatte ihan oman liputuspäivän: KAIKKIEN JÄTETTYJEN ÄITIEN -päivä

    Minä jätin mieheni syystä että juopotteli,petti ja valehteli ja joudun silti antamaan rakkaat lapseni exän uuden akan hoidettavaksi joka toinen viikonloppu.Kotiin tulee nälkäisiä,yliväsyneitä ja kiukkuisia lapsia,kun se akka on syöttänyt vaan omat mukulansa.

    Äänestä

  • "tattipää viettelijätä... kirjoitti:

    Juuri noin, just ! Ei se meille kuulu mitenkään, meille "tattipää viettelijättärille". Mutta kyllä se vaan yhteiskunnalle kuuluu, jossa myös me "tattipäiset" olemme, maksamme veroina niitä terapiakuluja, oikeuskäyntikuluja alle 15 veeläisille yms. Eli kyllä se meille kuuluu.
    Maksamme kakaroittenne koulunkäyntiä, vaikka se ei niille maistuisi pätkääkään, silti maksamme, me jokaikinen, me viettelijättäretkin, ne kirjat, ne opetustunnit, ne ruoat. Ja lastenne "typerät päähänpistot". Esimerkkinä mainittakoon.
    Asettakaa lapsillenne rajat, olivat lapsenne sitten yh-lapsia, eronneiden lapsia, uusioperhelapsia tai "ydinperhe lapsia".
    Mites olis jos olisitte välillä VANHEMPIA ! vastuullisia vanhempia. Älkää hemmetissä sysätkö vastuuta milloin millekin instanssille tai vierittäkö syitä tosiaan isien uusien naisten niskoille. Kauhistuttaa tulevaisuus: mitä niistä prinsessoista ja prinsseistä mahtaa tullakaan parinkymmenen vuoden päästä, jotka saavat jokatoinen viikko "KING-kohtelun", arkea näkemättä. joo jooo ei ne lapset ole eroa halunneet, mut tältä osin olisi oikeutettua leikkisästi vaatia äideiltä ja isiltä sitä vanhemmuuskurssia. Ei tässä mistään "äidin vaistoista" ole kyse. Tässä on kyse siitä, että maailmassa on käyttäytymissäännöt, joiden rajoissa toimitaan oltiin sitten kotona äidin/isin kanssa tai sitten siinä toisessa perheessä, jossa kenties sattumoisin asuu uusi aikuinen. Eiköhän se ole myös näiden isien/äitien arvostelukyvyttömyyttä jos raahaa lastensa eteen kerran kuussa jonkun uusioperheenjäsenen. Joten jätetäänpä taas meidät "viettelijättäret" rauhaan. Ja hello! oletko ajatellut, että miten olet voinut sitten niin tikapuuhermostoisen miehen kanssa elellä joka pystyy perheesi hajottamaan heti kun joku uusi nainen ilmaantuu näköpiiriin juttelemaan isukin kanssa......tuntuu että Suomessa on ollut viime vuosikymmenenä opetusfilminä -70 luvun eepos: MIES JOKA EI OSANNUT SANOA EI. ainakin monen jätetyn naisen mielestä. Erityisesti jätetyn äitylin mielestä.
    Olkaapa nyt äidit rehellisiä itsellenne. Korotatteko te itsenne tässä maailmankaikkeudessa johonkin kahdeksanteen potenssiin: olen äiti, olen jätetty, miehelläni on uusi nainen, isin uusi nainen on paha nainen, se EI VARMASTI osaa puhua 3 vuotiaalle, se varmasti on pilannut 20-vuotiaan lapseni tulevaisuudenkin eli, HEI SITTENHÄN OLENKIN PYHIMYS ! Ja pyhimys saa tehdä noiden tapahtumien puitteissa ja niiden varjolla IHAN MITÄ VAAN ! mitä se uudelle naiselle kuuluuu , NIIIIIII !
    JOOO-O!
    Pyydän valtioneuvostolta tai lakia muuten säätävältä elimeltä, että saatte ihan oman liputuspäivän: KAIKKIEN JÄTETTYJEN ÄITIEN -päivä

    Minä olenkin sitten todella hyväosainen, kun ei tarvi riidellä noiden tattipäiden kanssa!
    Meidän isille ilmestyi parempi nainen, joka meni ohi lastenkin, eihän siinä muu auttanut, kun erota.
    Mutta onnekas siinä suhteessa, että lasten ei tarvi niitä tattipäitä nähdä. En yksinkertaisesti hyväksy. Isin kanssa lapset viettää aikaa joskus.

    Lapset eivät halua uusia ihmisiä elämäänsä, koska minä olen heille tärkeämpi. Isä onneksi kunnioittaa lasten tahtoa. Kukaan ei vie äidin paikkaa minulta niin kauan kuin henki mulla pihisee. Meillä ei ole edes lupa puhua yhdestäkään naisesta.
    Kun on tarpeeksi lujatahtoinen ja päättäväinen niin pystyy vaikuttamaan moniin asioihin. Näin on mennyt jo neljä vuotta, eikä ole pelkoa että mun lapsiini kukaan ihminen, jota itse en hyväksy, tai halua lasteni elämään, kajoaisi tai vaikuttaisi.

    Äänestä

  • vain minä kirjoitti:

    Minä olenkin sitten todella hyväosainen, kun ei tarvi riidellä noiden tattipäiden kanssa!
    Meidän isille ilmestyi parempi nainen, joka meni ohi lastenkin, eihän siinä muu auttanut, kun erota.
    Mutta onnekas siinä suhteessa, että lasten ei tarvi niitä tattipäitä nähdä. En yksinkertaisesti hyväksy. Isin kanssa lapset viettää aikaa joskus.

    Lapset eivät halua uusia ihmisiä elämäänsä, koska minä olen heille tärkeämpi. Isä onneksi kunnioittaa lasten tahtoa. Kukaan ei vie äidin paikkaa minulta niin kauan kuin henki mulla pihisee. Meillä ei ole edes lupa puhua yhdestäkään naisesta.
    Kun on tarpeeksi lujatahtoinen ja päättäväinen niin pystyy vaikuttamaan moniin asioihin. Näin on mennyt jo neljä vuotta, eikä ole pelkoa että mun lapsiini kukaan ihminen, jota itse en hyväksy, tai halua lasteni elämään, kajoaisi tai vaikuttaisi.

    mistäs noin napakoita naisia kasvaa---Pohjanmaallako ?
    minä, minä, minun, minun lapset.
    just joo......
    Luulen, että EX-miehesi uusi nainen on vaan ONNELLINEN siitä ettei tarvitse katsella kakroitasi joka toinen viikonloppu. Luulet tekeväsi kiusaa, mutta teet vaan palveluksen tuolla napakkuudellasi. OLÈ !

    Äänestä

  • napakka kirjoitti:

    mistäs noin napakoita naisia kasvaa---Pohjanmaallako ?
    minä, minä, minun, minun lapset.
    just joo......
    Luulen, että EX-miehesi uusi nainen on vaan ONNELLINEN siitä ettei tarvitse katsella kakroitasi joka toinen viikonloppu. Luulet tekeväsi kiusaa, mutta teet vaan palveluksen tuolla napakkuudellasi. OLÈ !

    Mulle on yks ja sama, onko se lehmä onnellinen vai ei ilman mun lapsiani. Mut mä olen onnellinen, kun lapseni ei tarvi sitä lehmää nähdä, se menisi jo niin yli mun oikeustajun, että siitä mä en selviäisi ikinä! Onneks mun ex mieskin ymmärtää lasten parhaan, eikä näin ollen tee siitä suurta numeroa.

    Äänestä

  • mää vaan kirjoitti:

    Mulle on yks ja sama, onko se lehmä onnellinen vai ei ilman mun lapsiani. Mut mä olen onnellinen, kun lapseni ei tarvi sitä lehmää nähdä, se menisi jo niin yli mun oikeustajun, että siitä mä en selviäisi ikinä! Onneks mun ex mieskin ymmärtää lasten parhaan, eikä näin ollen tee siitä suurta numeroa.

    siksi kiellät lapsiasi näkemästä tätä "äitipuolta" koska pelkäät että he tykkäisivät hänestä! ei tietenkään niin paljon kun omaa äitiään! Mutta olet kyllä todella omahyväinen jne! en ymmärrä miksi aikuiset ihmiset tappeleva tollaisista asioista! Sanotaan ettei lapseni halua tutustua uusiin ihmiseen.. näen asiassa manipulaatiota!?

    Äänestä

  • vain minä kirjoitti:

    Minä olenkin sitten todella hyväosainen, kun ei tarvi riidellä noiden tattipäiden kanssa!
    Meidän isille ilmestyi parempi nainen, joka meni ohi lastenkin, eihän siinä muu auttanut, kun erota.
    Mutta onnekas siinä suhteessa, että lasten ei tarvi niitä tattipäitä nähdä. En yksinkertaisesti hyväksy. Isin kanssa lapset viettää aikaa joskus.

    Lapset eivät halua uusia ihmisiä elämäänsä, koska minä olen heille tärkeämpi. Isä onneksi kunnioittaa lasten tahtoa. Kukaan ei vie äidin paikkaa minulta niin kauan kuin henki mulla pihisee. Meillä ei ole edes lupa puhua yhdestäkään naisesta.
    Kun on tarpeeksi lujatahtoinen ja päättäväinen niin pystyy vaikuttamaan moniin asioihin. Näin on mennyt jo neljä vuotta, eikä ole pelkoa että mun lapsiini kukaan ihminen, jota itse en hyväksy, tai halua lasteni elämään, kajoaisi tai vaikuttaisi.

    Mites hoidat sitten miesystäväsi ja lapsesi tapaamiset ?
    ja....
    Etkö luota että ent.miehelläsi on arvostelukykyä ?

    Äänestä

  • minää kirjoitti:

    siksi kiellät lapsiasi näkemästä tätä "äitipuolta" koska pelkäät että he tykkäisivät hänestä! ei tietenkään niin paljon kun omaa äitiään! Mutta olet kyllä todella omahyväinen jne! en ymmärrä miksi aikuiset ihmiset tappeleva tollaisista asioista! Sanotaan ettei lapseni halua tutustua uusiin ihmiseen.. näen asiassa manipulaatiota!?

    Lapsillani on äiti, ei mitään puolta. Minä olen heidän äitinsä ja se riittää.

    Tottaikai jokainen tervejärkinen äiti pelkää aina lastensa puolesta, niinkuin minäkin. Haluan lapsistani järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joista voin olla ylpeä ja olenkin jo. Tulisin hulluksi, jos heillä äiti vaihtuisi ja sanoisivat minulle että mepäs vaihdettiin äiti, joten lähde sinä lätkimään! Huh... niin ei koskaan käy. Suomessa äiti on se joka lapset on synnyttänyt ja kasvattanut. Edes opettaja ei korvaa äitiä, vaikka viettää jokapäivä lasten kanssa aikaa.
    Lapseni ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin ja tulevatkin tutustumaan, mutta kukaan ei ole vielä esittänyt heille äitiä, koska heillä jo on sellainen, eikä tule esittämään. Lapset keksivät isin nappaajalle uuden nimenkin Alamaailman Alma! Aika osuva vai?

    Äänestä

  • Mää vaan kirjoitti:

    Lapsillani on äiti, ei mitään puolta. Minä olen heidän äitinsä ja se riittää.

    Tottaikai jokainen tervejärkinen äiti pelkää aina lastensa puolesta, niinkuin minäkin. Haluan lapsistani järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joista voin olla ylpeä ja olenkin jo. Tulisin hulluksi, jos heillä äiti vaihtuisi ja sanoisivat minulle että mepäs vaihdettiin äiti, joten lähde sinä lätkimään! Huh... niin ei koskaan käy. Suomessa äiti on se joka lapset on synnyttänyt ja kasvattanut. Edes opettaja ei korvaa äitiä, vaikka viettää jokapäivä lasten kanssa aikaa.
    Lapseni ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin ja tulevatkin tutustumaan, mutta kukaan ei ole vielä esittänyt heille äitiä, koska heillä jo on sellainen, eikä tule esittämään. Lapset keksivät isin nappaajalle uuden nimenkin Alamaailman Alma! Aika osuva vai?

    Taidan olla vielä onnellisempi, sillä pidän lapseni isän uudesta avokista. Hän on mielestäni tervejärkinen ja aikuinen ihminen. Voin hyvillä mielin "päästää" lapseni isän luokse tietäen, että siellä hänestä pitää huolta kaksi aikuista ihmistä, jotka molemmat välittävät oikeasti lapsestani.

    Lapselle isä on aina ollut tärkeä ja läheinen, ja olen erittäin tyytyväinen, että myös isän "uusi" on lapselleni tärkeä sekä välittää hänestä sekä on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen.

    Äitiys on sitten ihan eri asia. Lapsellani on vain yksi äiti. Enkä pelkää, että lapseni jonakin päivänä sanoisi minulle, että lähes lätkiin, mulla on nyt uusi äiti. Heh! Ei se sitä tarkoita, jos lapsen isä on löytänyt uuden puolison, että lapsen pitäisi kutsua häntä äidiksi, tai että hän "veisi" äidin paikan lapseni sydämessä. Mutta hän voi olla lapsen luottoaikuinen. Minusta se on lapselle rikkaus.

    Ehkä ajattelen näin, koska erostamme on jo aikaa 10 vuotta, ja kaikki kauna ja katkeruus on poissa. Ei ole enää tarvetta puuttua toisen elämään, tärkeintä on, että lapsella on asiat hyvin ja turvallisesti, oli hän sitten äidin tai isän luona. Ja että kommunikointi lapsen asioissa toimii aikuisten välillä hyvin. Siitä olen ylpeä.

    Pahaa tekee, että lapsien "ei anneta" tavata etävanhempaa tai jos lapset manipuloidaan inhoamaan toista vanhempaansa. Avioerossa toisistaan eroavat vain vanhemmat, ei pitäisi enää laittaa lapsia eroamaan isästään tai äidistään. Tätä tärkeää asiaa ei näemmä voida aina sulattaa ja toteuttaa. Lapsen paras on eronkin jälkeen, että hänellä säilyy sekä isä että äiti, vaikkei enää asutakaan saman katon alla. Se voi etenkin alussa vaatia vanhemmilta epäitsekkyyttä ja paljon luontoa, mutta kun on kyse lapsen edusta, pitäisi se mielestäni yksinkertaisesti vain saada onnistumaan.

    Lämpöistä talvenjatkoa!

    Äänestä

  • Mää vaan kirjoitti:

    Lapsillani on äiti, ei mitään puolta. Minä olen heidän äitinsä ja se riittää.

    Tottaikai jokainen tervejärkinen äiti pelkää aina lastensa puolesta, niinkuin minäkin. Haluan lapsistani järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joista voin olla ylpeä ja olenkin jo. Tulisin hulluksi, jos heillä äiti vaihtuisi ja sanoisivat minulle että mepäs vaihdettiin äiti, joten lähde sinä lätkimään! Huh... niin ei koskaan käy. Suomessa äiti on se joka lapset on synnyttänyt ja kasvattanut. Edes opettaja ei korvaa äitiä, vaikka viettää jokapäivä lasten kanssa aikaa.
    Lapseni ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin ja tulevatkin tutustumaan, mutta kukaan ei ole vielä esittänyt heille äitiä, koska heillä jo on sellainen, eikä tule esittämään. Lapset keksivät isin nappaajalle uuden nimenkin Alamaailman Alma! Aika osuva vai?

    itsellänikin on äiti joka on kaikilla ja minulla on vielä äitipuolikin! Äitini oli todella onnellinen että isäkin löysi uuden ja meni naimisiin uudelleen. Äiti ei ole koskaan pelännyt että äitipuoleni veisi äidin paikan koska hän on aina tiennyt että kukaan ei voi korvata häntä! sydämmessään lapset kyllä tietää kuka on oikea äiti ja kuka on puolikas! herranjumala sehän on vaan nimitys ei mitään muuta! Jos aletaan manipuloimaan todella lapsia niin hehän menevät siitä vaan sekasi.

    Äitini on vielä todella hyvissä väleissä äitipuoleni kanssa,Äitini ei ole lapsellinen ja ymmärtää että riitely ei johda mihinkään.

    Alkavatko lapsesi sitten puhuttelemaan uutta miestäsi jollakin alentavalla nimellä!? kerta voit hyväksyä "äitipuolelle" osoitetun nimen?
    Vai pitääkö lasten ymmärtää jos äidillä on uusi mutta ei sitä että isällä on uusi?

    Äänestä

  • erilainen äiti? kirjoitti:

    Taidan olla vielä onnellisempi, sillä pidän lapseni isän uudesta avokista. Hän on mielestäni tervejärkinen ja aikuinen ihminen. Voin hyvillä mielin "päästää" lapseni isän luokse tietäen, että siellä hänestä pitää huolta kaksi aikuista ihmistä, jotka molemmat välittävät oikeasti lapsestani.

    Lapselle isä on aina ollut tärkeä ja läheinen, ja olen erittäin tyytyväinen, että myös isän "uusi" on lapselleni tärkeä sekä välittää hänestä sekä on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen.

    Äitiys on sitten ihan eri asia. Lapsellani on vain yksi äiti. Enkä pelkää, että lapseni jonakin päivänä sanoisi minulle, että lähes lätkiin, mulla on nyt uusi äiti. Heh! Ei se sitä tarkoita, jos lapsen isä on löytänyt uuden puolison, että lapsen pitäisi kutsua häntä äidiksi, tai että hän "veisi" äidin paikan lapseni sydämessä. Mutta hän voi olla lapsen luottoaikuinen. Minusta se on lapselle rikkaus.

    Ehkä ajattelen näin, koska erostamme on jo aikaa 10 vuotta, ja kaikki kauna ja katkeruus on poissa. Ei ole enää tarvetta puuttua toisen elämään, tärkeintä on, että lapsella on asiat hyvin ja turvallisesti, oli hän sitten äidin tai isän luona. Ja että kommunikointi lapsen asioissa toimii aikuisten välillä hyvin. Siitä olen ylpeä.

    Pahaa tekee, että lapsien "ei anneta" tavata etävanhempaa tai jos lapset manipuloidaan inhoamaan toista vanhempaansa. Avioerossa toisistaan eroavat vain vanhemmat, ei pitäisi enää laittaa lapsia eroamaan isästään tai äidistään. Tätä tärkeää asiaa ei näemmä voida aina sulattaa ja toteuttaa. Lapsen paras on eronkin jälkeen, että hänellä säilyy sekä isä että äiti, vaikkei enää asutakaan saman katon alla. Se voi etenkin alussa vaatia vanhemmilta epäitsekkyyttä ja paljon luontoa, mutta kun on kyse lapsen edusta, pitäisi se mielestäni yksinkertaisesti vain saada onnistumaan.

    Lämpöistä talvenjatkoa!

    Olen samaa mieltä kanssasi tuo oli niin fiksua puhetta kun vaan voi olla!

    todellakin lapselle on rikkaus että on vanhemmat ja heidän uudet vaikka edes tukihenkilöinä! itse puhun mielummin isäpuolen kanssa joistakin asioista entä kun isän kanssa! ja tiedän sydämessäni että oikea isäni on olemassa ja tiedän että hän auttaa silloin kun tarvitsen apua!

    Äänestä

  • Mää vaan kirjoitti:

    Lapsillani on äiti, ei mitään puolta. Minä olen heidän äitinsä ja se riittää.

    Tottaikai jokainen tervejärkinen äiti pelkää aina lastensa puolesta, niinkuin minäkin. Haluan lapsistani järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joista voin olla ylpeä ja olenkin jo. Tulisin hulluksi, jos heillä äiti vaihtuisi ja sanoisivat minulle että mepäs vaihdettiin äiti, joten lähde sinä lätkimään! Huh... niin ei koskaan käy. Suomessa äiti on se joka lapset on synnyttänyt ja kasvattanut. Edes opettaja ei korvaa äitiä, vaikka viettää jokapäivä lasten kanssa aikaa.
    Lapseni ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin ja tulevatkin tutustumaan, mutta kukaan ei ole vielä esittänyt heille äitiä, koska heillä jo on sellainen, eikä tule esittämään. Lapset keksivät isin nappaajalle uuden nimenkin Alamaailman Alma! Aika osuva vai?

    Myönnä pois että olet katkera, jätetty äityli !
    Niin pääset helpommalla, ei tarvitse keksiä syitä ja selityksiä miksi et anna lastesi tavata isin uutta naista.
    Piiloudu vaan ÄITI-sanan taakse ja LASTEN ETUJEN taakse....mutta tunnista tunteesi=katkeruutesi ! osuiko?

    Äänestä

  • Mää vaan kirjoitti:

    Lapsillani on äiti, ei mitään puolta. Minä olen heidän äitinsä ja se riittää.

    Tottaikai jokainen tervejärkinen äiti pelkää aina lastensa puolesta, niinkuin minäkin. Haluan lapsistani järkeviä, omilla aivoillaan ajattelevia ihmisiä, joista voin olla ylpeä ja olenkin jo. Tulisin hulluksi, jos heillä äiti vaihtuisi ja sanoisivat minulle että mepäs vaihdettiin äiti, joten lähde sinä lätkimään! Huh... niin ei koskaan käy. Suomessa äiti on se joka lapset on synnyttänyt ja kasvattanut. Edes opettaja ei korvaa äitiä, vaikka viettää jokapäivä lasten kanssa aikaa.
    Lapseni ovat tutustuneet moniin uusiin ihmisiin ja tulevatkin tutustumaan, mutta kukaan ei ole vielä esittänyt heille äitiä, koska heillä jo on sellainen, eikä tule esittämään. Lapset keksivät isin nappaajalle uuden nimenkin Alamaailman Alma! Aika osuva vai?

    Olet muuten maailman paras äiti, ainakin paskan puhumisessa.
    Näinkö epävarma olet itsestäsi ja lapsistasi,että luulet raukka heidän joku päivä tulevan kertomaan, että ovat vaihtaneet äitiä?
    Lasten keksimät nimitykset jo kertovat sen, ettei omena ole kauas puusta pudonnut, eikä kukaan tuollaisia kieroon kasvatettuja kakaroita kotiinsa haluakaan!
    En ihmettele, että miehesi karkasi toisen mukaan. Sinä olet yksin lopun elämääsi!

    Äänestä

  • mutta menköön kirjoitti:

    Olet muuten maailman paras äiti, ainakin paskan puhumisessa.
    Näinkö epävarma olet itsestäsi ja lapsistasi,että luulet raukka heidän joku päivä tulevan kertomaan, että ovat vaihtaneet äitiä?
    Lasten keksimät nimitykset jo kertovat sen, ettei omena ole kauas puusta pudonnut, eikä kukaan tuollaisia kieroon kasvatettuja kakaroita kotiinsa haluakaan!
    En ihmettele, että miehesi karkasi toisen mukaan. Sinä olet yksin lopun elämääsi!

    Lasten on hyvä oppia, että kun joku pettää heidän luottamuksen, ei heidänkään tarvi sietää kaikkea. Isi halusi vaihtaa lapsensa toiseen naiseen, jota meidän mielestä ei lasten tarvi hyväksyä eikä nähdä. Sehän olisi periaatteessa isälle luottamuslause että voit kohdella meitä miten ikinä haluat, me hyväksymme kaiken! Niin ei todellakaan pidä olla.

    Noinhan he varsinkin kasvaa kieroon, jos saavat oppia siitä että naista voi vaihtaa vaikka viikon välein ja äitiä leikkivä nainen voi löytyä vaikka sillan alta?? Sellaista touhua minä en hyväksy.
    Ei mun tavi olla lopun elämääni yksin, tulijoita olis vaikka kuin paljon, rumia saa jo ajaa pois. Mulle kelpaa vain paras.

    Äänestä

  • mää vaan kirjoitti:

    Lasten on hyvä oppia, että kun joku pettää heidän luottamuksen, ei heidänkään tarvi sietää kaikkea. Isi halusi vaihtaa lapsensa toiseen naiseen, jota meidän mielestä ei lasten tarvi hyväksyä eikä nähdä. Sehän olisi periaatteessa isälle luottamuslause että voit kohdella meitä miten ikinä haluat, me hyväksymme kaiken! Niin ei todellakaan pidä olla.

    Noinhan he varsinkin kasvaa kieroon, jos saavat oppia siitä että naista voi vaihtaa vaikka viikon välein ja äitiä leikkivä nainen voi löytyä vaikka sillan alta?? Sellaista touhua minä en hyväksy.
    Ei mun tavi olla lopun elämääni yksin, tulijoita olis vaikka kuin paljon, rumia saa jo ajaa pois. Mulle kelpaa vain paras.

    Ei se isä niiden lasten luottamusta petä jos ei halua enää ex-vaimoaan!
    Koita nyt hyvä ihminen erottaa itsesi lapsistasi! Sinä et enää kelpaa, lapset on ihan eri juttu.
    Kukaan ei halua leikkiä äitiä lapsillesi, älä
    ole niin helvetin epävarma akka.
    Sitä paitsi ei se kuulu sinulle mistä ex-miehesi kumppaninsa löytää.
    Jos sillan alta, eikö siitä ollut silloin parempikin päästä eroon?

    Äänestä

  • Täydellinen kirjoitti:

    Ei se isä niiden lasten luottamusta petä jos ei halua enää ex-vaimoaan!
    Koita nyt hyvä ihminen erottaa itsesi lapsistasi! Sinä et enää kelpaa, lapset on ihan eri juttu.
    Kukaan ei halua leikkiä äitiä lapsillesi, älä
    ole niin helvetin epävarma akka.
    Sitä paitsi ei se kuulu sinulle mistä ex-miehesi kumppaninsa löytää.
    Jos sillan alta, eikö siitä ollut silloin parempikin päästä eroon?

    Kyllä vaan pettää, ja pahasti pettääkin.
    Kukaan hyvä isä ei unohda omia lapsiaan. Ja varsin huonoa esimerkkiä antaa lapsillekin, että kun perhe ei enää kiinnosta, niin voi huoletta lähtä pois. Toivon vain ettei lapseni ota siitä esimerkkiä. Vaikka sanotaan, että ei omena kauas puusta putoa, mutta toivon että nyt putoo.

    Ei mun lapsille kukaan tulekaan leikkimään yhtikääs mitään, heillä on jo minut, joten "äidinpaikka vapaana" haastatteluja en aio pitää.

    Juu ei olekaan mun asia mistä niitä naisia löytää, mutta sanonpa vaan että eipä taida parempaa löytää kun vaihtaa viikottain, joten tuosta voikin jo päätellä, että kyse ei ole suhteesta vaan ajankulun etsimisestä.

    Äänestä

  • mää vaan kirjoitti:

    Kyllä vaan pettää, ja pahasti pettääkin.
    Kukaan hyvä isä ei unohda omia lapsiaan. Ja varsin huonoa esimerkkiä antaa lapsillekin, että kun perhe ei enää kiinnosta, niin voi huoletta lähtä pois. Toivon vain ettei lapseni ota siitä esimerkkiä. Vaikka sanotaan, että ei omena kauas puusta putoa, mutta toivon että nyt putoo.

    Ei mun lapsille kukaan tulekaan leikkimään yhtikääs mitään, heillä on jo minut, joten "äidinpaikka vapaana" haastatteluja en aio pitää.

    Juu ei olekaan mun asia mistä niitä naisia löytää, mutta sanonpa vaan että eipä taida parempaa löytää kun vaihtaa viikottain, joten tuosta voikin jo päätellä, että kyse ei ole suhteesta vaan ajankulun etsimisestä.

    taidat olla vähän kaatkera kun isä menee nyt miten haluaa.En kyllä yhtään ihmettele vaikka lähtikin luotasi! taidat olla aika kauhee akka! Ihme että lapsesi jaksaa vielä juttujasi!

    Epävarmakin olet! jos olet hyvä äiti niin et silloin pelkäisi että menetät äidin paikan.!!!

    Ja taidat olla mustasukkanen exällesi kun hän nyt on niin pettäjä jne.. MInkäs teet kun ei enään kiinnosta tollanen akka!!!!!!

    Hän ei varmasti unohda lapsiaan koskaan mutta sinut hän varmasti haluaa unohtaa enkä yhtään ihmettele!

    Eikä lapset ota tollasesta mallia jos on osattu selittää tilanne oikein!! eikä valehdella! ja kyllä nyt jokainen täysjärkinen lapsi ymmärtää mikä on parhaaksi ja mikä ei!

    Äänestä

  • minää kirjoitti:

    taidat olla vähän kaatkera kun isä menee nyt miten haluaa.En kyllä yhtään ihmettele vaikka lähtikin luotasi! taidat olla aika kauhee akka! Ihme että lapsesi jaksaa vielä juttujasi!

    Epävarmakin olet! jos olet hyvä äiti niin et silloin pelkäisi että menetät äidin paikan.!!!

    Ja taidat olla mustasukkanen exällesi kun hän nyt on niin pettäjä jne.. MInkäs teet kun ei enään kiinnosta tollanen akka!!!!!!

    Hän ei varmasti unohda lapsiaan koskaan mutta sinut hän varmasti haluaa unohtaa enkä yhtään ihmettele!

    Eikä lapset ota tollasesta mallia jos on osattu selittää tilanne oikein!! eikä valehdella! ja kyllä nyt jokainen täysjärkinen lapsi ymmärtää mikä on parhaaksi ja mikä ei!

    Ihmisillä on oikeus omiin tunteisiinsa, oli ne sitten mitä tahansa. Jos mua itkettää, itken, nauran, vihaan, rakastan, ja jos potuttaa raivoan... sellaista se elämä on joskus aikamoista aallokkoa.
    Epävarmakin, kyllä olen sitäkin. Olen epävarma asioista joista en pidä.
    Mutta sitä pelkoa ei ole, että joku liero viesi multa äidin paikan, huh huh..vähän liian paksua. Kysyin lapsiltani, että mitäs tuumisitte, jos saisitte uuden äidin jos muuttaisitte isin luo? Ne vastas, et oosä hullu! Ei ikinä. Niin että voin luottavaisin mielin astella lasteni kanssa elämää eteenpäin. Ja huomautuksesi se, että laspseni eivät ole enää mitään pieniä vaan itsenäisesti ajattelevia nuoria ylä-asteikäisiä!

    Äänestä

  • elämässäni mukana! kirjoitti:

    Ihmisillä on oikeus omiin tunteisiinsa, oli ne sitten mitä tahansa. Jos mua itkettää, itken, nauran, vihaan, rakastan, ja jos potuttaa raivoan... sellaista se elämä on joskus aikamoista aallokkoa.
    Epävarmakin, kyllä olen sitäkin. Olen epävarma asioista joista en pidä.
    Mutta sitä pelkoa ei ole, että joku liero viesi multa äidin paikan, huh huh..vähän liian paksua. Kysyin lapsiltani, että mitäs tuumisitte, jos saisitte uuden äidin jos muuttaisitte isin luo? Ne vastas, et oosä hullu! Ei ikinä. Niin että voin luottavaisin mielin astella lasteni kanssa elämää eteenpäin. Ja huomautuksesi se, että laspseni eivät ole enää mitään pieniä vaan itsenäisesti ajattelevia nuoria ylä-asteikäisiä!

    En oikein tajua pointtiasi. Ymmärrän kyllä, ettet pidä siitä, että entisellä miehelläsi vaihtuu heila joka viikko. Outoa se on varmaan lapsillekin, jos joka kerta isän luokse mennessään on mukana aina uusi naisystävä. Älä nyt kuitenkaan lokeroi kaikkia "uusia" isien tai äitien puolisoita samaan kastiin. Se tuntuu varmasti monesta erittäin loukkaavalta, ja provosoi taas sitten sinua solvaavia tekstejä.

    Minusta esimerkiksi tuntuu kurjalta, kun nimität kaikki isien uudet puolisot kamaliksi lehmiksi. Olen nimittäin itsekin yhden isän uusi. Syy heidän eroonsa en ollut (olivat jo eronneet, kun isä tapasi minut). Meillä menee kaikilla ihan hyvin. Missään nimessä en esitä hänen lapsilleen äitiä, äitihän heillä jo on. Olen heille yksi erittäin läheinen aikuinen ihminen, tarvittaessa läsnä, turvallinen sekä varmasti heidän puolellaan.

    Sitten taas kun kerrot etteivät lapsesi tapaa isäänsä, eivät edes tarvitse isää... senkö takia, että isällä on uusi? Sekin tuntuu jotenkin väärältä ratkaisulta. Tietenkään en tiedä mikä teidän tilanteenne on. Onko isä alkoholisti? Tai muuten täysin vastuuton? eikö hänen kanssaan voi keskustelemalla selvittää asioita?Itselläni on lapsi, joka eron jälkeen on asunut minun kanssani, mutta jonka välit isään on aina ollut vahva. Alusta asti minulle on ollut selvää, että lapsi tarvitsee isää, ja isällä on samanlainen oikeus lapseensa, huolimatta siitä, että me isän kanssa erosimme. Ja isän uusi puoliso on osa sitä elämää, jossa lapseni elää isänsä kanssa hänen luonaan ollessaan. Hyväksyn hänet. Enkä loputtomasti pelkää hänen vievän paikkani äitinä. Enkä myöskään tolkuta lapselleni, että isällä on siellä nyt sinulle "uusi äiti". Sellaisilla puheilla vain sekoittaa lapsen (yläasteelaisenkin) ajatukset. Lapsethan ovat uskomattoman lojaaleja ja uskollisia vanhemmilleen. jos syyllistäisin omaa lastani vastaavilla puheilla, tekisin hänestä tavallaan petturin joka kerta kun hän menee isän ja "uuden äidin" luokse. Aikuisten pitäisi kyetä kohtaamaan omat tunteensa, ei purkaa niitä lapsen kautta.

    Miksi yleistät noin kovasti ja samalla puhut loukkaavasti monelle monelle ihan kunnolliselle ihmiselle?

    Äänestä

  • vain minä kirjoitti:

    Minä olenkin sitten todella hyväosainen, kun ei tarvi riidellä noiden tattipäiden kanssa!
    Meidän isille ilmestyi parempi nainen, joka meni ohi lastenkin, eihän siinä muu auttanut, kun erota.
    Mutta onnekas siinä suhteessa, että lasten ei tarvi niitä tattipäitä nähdä. En yksinkertaisesti hyväksy. Isin kanssa lapset viettää aikaa joskus.

    Lapset eivät halua uusia ihmisiä elämäänsä, koska minä olen heille tärkeämpi. Isä onneksi kunnioittaa lasten tahtoa. Kukaan ei vie äidin paikkaa minulta niin kauan kuin henki mulla pihisee. Meillä ei ole edes lupa puhua yhdestäkään naisesta.
    Kun on tarpeeksi lujatahtoinen ja päättäväinen niin pystyy vaikuttamaan moniin asioihin. Näin on mennyt jo neljä vuotta, eikä ole pelkoa että mun lapsiini kukaan ihminen, jota itse en hyväksy, tai halua lasteni elämään, kajoaisi tai vaikuttaisi.

    Naiivi!!! Taitaapi olla niin, että "isikin" on todella onnellinen kun ei tarvii nähdä noin typerän ämmän pentuja usein. Ei omena kauas puusta putoa... :)

    Äänestä

  • erilainen äiti? kirjoitti:

    Taidan olla vielä onnellisempi, sillä pidän lapseni isän uudesta avokista. Hän on mielestäni tervejärkinen ja aikuinen ihminen. Voin hyvillä mielin "päästää" lapseni isän luokse tietäen, että siellä hänestä pitää huolta kaksi aikuista ihmistä, jotka molemmat välittävät oikeasti lapsestani.

    Lapselle isä on aina ollut tärkeä ja läheinen, ja olen erittäin tyytyväinen, että myös isän "uusi" on lapselleni tärkeä sekä välittää hänestä sekä on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen.

    Äitiys on sitten ihan eri asia. Lapsellani on vain yksi äiti. Enkä pelkää, että lapseni jonakin päivänä sanoisi minulle, että lähes lätkiin, mulla on nyt uusi äiti. Heh! Ei se sitä tarkoita, jos lapsen isä on löytänyt uuden puolison, että lapsen pitäisi kutsua häntä äidiksi, tai että hän "veisi" äidin paikan lapseni sydämessä. Mutta hän voi olla lapsen luottoaikuinen. Minusta se on lapselle rikkaus.

    Ehkä ajattelen näin, koska erostamme on jo aikaa 10 vuotta, ja kaikki kauna ja katkeruus on poissa. Ei ole enää tarvetta puuttua toisen elämään, tärkeintä on, että lapsella on asiat hyvin ja turvallisesti, oli hän sitten äidin tai isän luona. Ja että kommunikointi lapsen asioissa toimii aikuisten välillä hyvin. Siitä olen ylpeä.

    Pahaa tekee, että lapsien "ei anneta" tavata etävanhempaa tai jos lapset manipuloidaan inhoamaan toista vanhempaansa. Avioerossa toisistaan eroavat vain vanhemmat, ei pitäisi enää laittaa lapsia eroamaan isästään tai äidistään. Tätä tärkeää asiaa ei näemmä voida aina sulattaa ja toteuttaa. Lapsen paras on eronkin jälkeen, että hänellä säilyy sekä isä että äiti, vaikkei enää asutakaan saman katon alla. Se voi etenkin alussa vaatia vanhemmilta epäitsekkyyttä ja paljon luontoa, mutta kun on kyse lapsen edusta, pitäisi se mielestäni yksinkertaisesti vain saada onnistumaan.

    Lämpöistä talvenjatkoa!

    Minäkin pidän exäni uudesta vaimosta kovasti.
    Ja nykyinen aviomieheni ja exäni hekin tulevat hyvin toimeen. Kommunikoin lapsistani enemmän vaimon kuin itse exän kanssa. Ex kun matkustelee paljon työkseen. On ollut monen monet lasten tilaisuudet, joissa mukana minä, ex, minun mieheni ja exän uusi. Ja kaikkien edellämainittujen sukulaiset! Ja kaikki sujuu, kun asenne on oikea!

    Äänestä

  • että olet... kirjoitti:

    Naiivi!!! Taitaapi olla niin, että "isikin" on todella onnellinen kun ei tarvii nähdä noin typerän ämmän pentuja usein. Ei omena kauas puusta putoa... :)

    Lapsethan ovat minun, ja voin sanella säännöt, varsinkin jos menee väärille teille. En tiedä onko isi onnellinen sen lällyn kanssa, mutta puheväleissä ollaan ja lapsien kanssa viettää aikaa joko meillä tai sitten he menevät jonnekin. Sanoin vuosia sitten, että jos joskus ero tulee, niin muista, kukaan sun uusi ämmä niihin ei kajoo. Sen sen on pitäny. Hyvä mies.
    En halua olla huono äiti joka jättää lapset vieraitten kontolle, minulla on halua itse olla lasten kanssa. Olen siitä ylpeä. Samoin lapset.

    Äänestä

Huhhei! ompas tämä hauska keskusteluketju! Oikein totta!

Ei päätä eikä häntää, mutta erittäin huvittavia harmi kyllä aika mustavalkoisia juttuja.

Elämä ei onneksi ole edellisten juttujen kaltaista. Silloinhan eläisimme kauniissa ja rohkeissa. Kääks.Ei siinä suuressa draamassa jaksais tällainen tavallinen äiti- ihminen kauaa.

Mutta kiitos kuitenkin. Makeista nauruista.
Ootte hauskoja.

Tämän kaltaisille keskusteluille pitäisi perustaa ihan oma palstansa... heh.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


samusirkka kirjoitti:

Kyllä on merkillinen voima pienillä ihmisillä, kun saa tällaista sotaa aikaiseksi, vaikka ei itse osallistu keskusteluun millään tavalla!

Ymmärtääkseni vanhemmat yleensäkin erotilanteessa riitelevät lapsistaan, mutta tätä sotaa taitaakin käydä lapsen äiti ja se isin uusi nainen! Hassua sinänsä, sillä täysin vieras ihminen alkaa puuttumaan jonkun perheen eroprosessiin.

Mikä lie sitten on tarkoitus, onko eron vauhdittaminen, jotta saa miehen nopeemmin itselleen, vai täydellinen puhevälien jäädyttäminen puolisoiden välille, vai yrittää näyttää paremmuutensa, että saa kenet haluaa, tai sitten lasten "kaappaaminen" itselleen?

Mutta oli mikä oli, konstit ovat säälittävät! Äiti on lasten äiti, yrititte miten tahansa mielistellä miehiä tai heidän lapsiaan. Lapset eivät ole tyhmiä, niinkuin eräät jotka niin luulevat. Myöskään äidit eivät ole tyhmiä, vaikka niin yritätte todistaa ja aivopestä häntä miehelle, kuinka alhainen ja mitätön se hänen entinen vaimonsa onkaan!
Jokatapauksessa aina se kalikka kapsahtaa omaan nilkkaan, ja sitten ei kenelläkään ole enää hauskaa. Mutta olettehan jo saneet niin paljon tuhoa aikaan, että loppuelämänne saattekin sitten hävetä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu