Hiekkamyrsky Espoon Suomenojalla !

Olimme mieheni kanssa ma 27.3. tutkailemassa asumista pk-seudulla ja iltapäivän suussa ajelimme kirkkonummelta kohti espoota kunnes saavuimme suomenojalle. Suomenojan liikenneympyrä peittyi navakassa tuulessa vaaleanruskeaan verhoon, joka oli pölyä ja hiekkaa ja peitti hetkellisesti koko alueen allensa.
Kysyin mieheltäni, kuinka ihminene voi asua tällaisessa paikassa, niin hän tokaisi, ettei voikaan, täälähän asuukin vain porrvareita.

Edessämme, hiekkasumun keskeltä kohosi korkea rakennelma ja torninosturi, siis ennen sitä Raatteen torahammasta. En ehtinyt kasoa mutta mieheni sanoi että se oli varmaan kerrostalo, jota rakennetaan. Ehkä tuolla ylhäällä ei ole niin paljon hiekkaa hän tokaisi. Maisema muuttui yhä betonisemmaksi sivuuttaessamme espoon omenan.
Totesin miehelleni, että eiköhän tämä ole nähty ja ei muuta kuin kohti Lahtea. Hän sanoi, että ajetaan nyt helsingin kautta nelostielle tutkien navigaattoria. Jatkoimme kunnes hirvittävän näköinen rakennelmasumppu alkoi lähteä. Kysyin, pääsemmeköhän tuosta mitenkään lävitse. No sinne sekaan vain. Navakka tuuli tuntui vain yltyvän ja tultuamme kivikolossin sisään, liikenneympyrässä hiekkaa lenti niin että auton kylki ropisi. Muutamat ihmiset pitivät lakeistaan kiinni.
Mieleeni tuli eräs talvinen viikonloppu tallinnassa ja se kun näimme suuren parven kineskejä kävelemässä vanhassa kaupungissa. Joka toisella oli jonkinlainen rätti naamallansa, siis sellainen hengityssuoja. Silloin teki kineskeille mieleni sanoa että eihän täälä (tallinnassa) noita tarvita ja nyt tekisi mieleni sanoa: tulkaa helsinkiin ja pistäkää monta niitä rättejä että ette saisi astmaa.

Tulimme kuuluisan Hakaniemen torin liepeille. Ilma oli pölystä harmaa. Kuivia lehtiä lenteli ja muutama muovikassikin lensi kuin harmaa sepelkyyhky konsanaan. Hiekkapilvet tulivat yllättäen torin suunnasta meitä vastaan ja sanoin miehelleni että nyt kyllä painan tallan pohjaan. Hän sanoi, täältä jostain alkaa nelostie ja ei muuta kuin baanalle lahteen eikä tänne takaisin enää koskaan.
Jäi asuntojen hinnat kokonaan pohtimatta, mitäpä niitä kun ei menty edes mitään katsomaan. Annetaan olla, Lahdessa on sentään laadukkaampaa elää jo yksin pelkillä tukiasilla.


Hyvät lukijat. Tämä tarina on tosi.